Kaupunginvaltuusto 25.4.2005/62 KERAVAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulaissa (86/2000) on säädetty. 2 Määräysten antaminen ja valvonta Määräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää sille näissä määräyksissä kuuluvaa ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa olevien tai niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten lisäksi on niiden täytäntöönpanemiseksi noudatettava näitä paikallisista olosuhteista johtuvia ympäristönsuojelumääräyksiä. Ympäristönsuojelumääräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvanvaraista, koeluontoista tai poikkeuksellista tilannetta koskevaa toimintaa taikka ilmoitusvelvollista toimintaa, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan erikseen lupahakemuksen tai ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä. Määräykset eivät myöskään koske puolustusvoimien toimintaa. Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja tarvittaessa niiden kanssa samanaikaisesti. Tällaisia määräyksiä ovat mm. jätehuoltomääräykset, terveydensuojelujärjestys, rakennusjärjestys sekä eräiltä osin kaavamääräykset. Kunnan viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistaessa ja viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon mitä näissä määräyksissä säädetään. 4 Paikalliset olosuhteet Paikalliset olosuhteet ja alueet, joilla pilaantumisen ehkäiseminen, poistaminen ja vähentäminen edellyttää tarkennettuja yleisiä määräyksiä, ovat seuraavat: Määräykset koskevat pääsääntöisesti koko Keravan aluetta, ellei muuta mainita. Kerava on kokonaan taajaan rakennettua aluetta: asemakaavoitettua tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan piirissä olevaa tai suunnittelutarvealuetta. Pohjavesialueilla tarkoitetaan Marjamäen pohjavedenmuodostumisaluetta, joka on luokiteltu yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeäksi. Ranta-alueilla tarkoitetaan Keravanjoen ranta-alueita 100 metrin etäisyydellä joen rantaviivasta.
2 LUKU MÄÄRÄYKSET TOIMENPITEISTÄ, RAJOITUKSISTA JA RAKENNELMISTA, JOILLA EH- KÄISTÄÄN PÄÄSTÖJÄ TAI NIIDEN HAITALLISIA VAIKUTUKSIA 5 Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella Kiinteistöjen jätevedet, joita ei johdeta yleiseen jätevesiviemäriin on käsiteltävä ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Vaatimuksista on määrätty tässä mainitun lisäksi asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Asetuksen 4 :n mukaan talousjätevesistä ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä seuraavasti verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen: orgaanisen aine (BHK 7 ) 90 % kokonais fosfori (P) 85 % kokonaistyppi (N) 40 % Tärkeällä pohjavesialueella jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön tai käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolella. Suhteellisen taajaan asutulla alueella jäteveden käsittelynä suositellaan kiinteistöjen viemäröintiä yhteiseen puhdistusjärjestelmään. Harvaan asutulla alueella menetelmänä suositellaan kompostoivaa käymälää ja maaperäsuodatusta. Kaupungin savipohjainen maaperä rajoittaa jäteveden maahan imeytystä, jota menetelmää ei suositella käytettäväksi ilman tarkempia maaperätutkimuksia. Jätevesien käsittelylaitteistojen sijoittamisessa tulee noudattaa seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä: Kohde Talousvesikaivo Vesistö Tie, tontin raja tai oja Vähimmäisetäisyys 20-50 m maaperästä riippuen 20 m purkupaikasta 50 m käsittelylaitteistosta 5 m Suojakerros pohjavesitason yläpuolella 0.5-1 m maaperästä riippuen Umpisäiliön tilavuus tulee olla vähintään 5 m 3 /talous ja saostuskaivon tilavuus vähintään 3 m 3. Saostuskaivoissa jätevedenjohtamiseen tulee käyttää T-putkea. Saostuskaivot, fosforinerotuskaivot, umpisäiliöt ja muut vastaavat säiliöt tulee tyhjentää tarvittaessa ja riittävän usein, ympärivuotisessa käytössä olevien kiinteistöjen lietetilat tulee tyhjentää kuitenkin vähintään kahdesti vuodessa. Lietetoimitukset tulee liittää järjestettyyn jätteenkuljetukseen ja toimittaa käsiteltäväksi asianmukaiseen, viranomaisen hyväksymään käsittelyja vastaanottopaikkaan. Kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteistot ovat toimintakunnossa ja puhdistusteho vastaa niille asetettuja vaatimuksia. Laitteet tulee varustaa puhdistustehon tarkastamiseksi tarpeellisilla näytteenottopaikoilla.
Kiinteistön haltijan on säilytettävä tositteet ja kirjanpito, josta ilmenevät puhdistuslaitteiden huollot, säiliöiden tyhjennykset sekä mahdolliset näytteenotot. Tiedot tulee pyydettäessä antaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltijan on laadittava kiinteistön jätevesijärjestelmästä valtioneuvoston asetuksen 542/2003 vaatimusten mukainen selvitys, jonka perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä ympäristöön aiheutuva kuormitus. Kiinteistöjen, joiden jätevesien käsittelyjärjestelmä tai osa siitä sijaitsee Keravanjoen ranta-alueella tai asemakaava-alueella tulee toimittaa selvitys ympäristölautakunnalle vuoden 2005 loppuun mennessä. 6 Ajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesussa ja jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä tulee noudattaa seuraavaa: Pesu muilla kuin liuotinpesuaineilla on sallittu tavanomaisessa asumiskäytössä olevalla kiinteistöllä ainoastaan, mikäli pesuvedet voidaan johtaa jätevesiviemäriin tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu haittaa naapureille tai ympäristölle. Auton huuhtelu pelkällä vedellä on kuitenkin sallittu. Ammattimainen tai laajamittainen pesu tai liuotinpesu asuinkiinteistöllä on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljyerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Pesu on kielletty sellaisilla alueilla, josta pesuvedet joutuvat suoraan vesistöön sekä katu- ja tiealueilla ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla muualla kuin tähän tarkoitukseen varatuilla alueilla. Pohjavesialueella sijaitsevilla kiinteistöillä pesu on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljyerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. 7 Lumen vastaanottopaikat Lumen vastaanottopaikat tulee sijoittaa ja toteuttaa siten, että ne tai niiden sulamisvedet eivät aiheuta ympäristön pilaantumista tai roskaantumista. Sulamisvedet tulee selkeyttää ennen niiden johtamista ojaan tai maastoon. 8 Lämmitys ja tulen teko Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa tai muissa tulipesissä ei saa polttaa sellaisia aineita, joiden palaessa savukaasujen joukossa ympäristöön pääsee siinä määrin nokea ja hajua tai ympäristölle ja terveydelle vaarallisia yhdisteitä, että niistä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Tällaisia aineita ovat mm. paine- ja pintakäsittelty puutavara ja ratapölkyt, kostea tai tuore puuaines, muovit, joissa ei ole polttokelpoisuusmerkintää, ja vastaava muovipinnoitettu materiaali sekä muu huonosti palava aines. Keskuslämmityskattilassa tai vastaavassa tulipesässä ei saa polttaa muita jätteitä kuin risuja, oksia ja käsittelemätöntä puutavaraa sekä vähäisä määriä paperia, pahvia ja muuta niihin verrattavaa jätettä, noudattaen kuitenkin kattilan käyttöohjeita. Rakennuksen savukaasupäästöjen tai muiden päästöjen päästökorkeus ja teollisuus-, tuotanto- ja yrityskiinteistöjen sekä pysäköintirakennusten ilmanpoistolaitteiston sijoitus on toteutettava siten, että savu- ja poistokaasujen leviäminen ympäristöön normaaleissa sää- ja käyttöolosuhteissa ei aiheuta haittaa tai vahinkoa tai haittaa naapurikiinteistölle tai sen asukkaille.
Asemakaava-alueella ja asuinalueilla, joissa lähin naapuri sijaitsee alle 100 metrin etäisyydellä on savuhaittaa aiheuttava avotulen teko ilman ympäristölautakunnan lupaa kielletty. Asutuksen läheisyydessä saa avotulella polttaa ainoastaan kuivaa ja puhdasta puuainesta. 9 Lannan varastointi ja käsittely Lannan varastointitilan tulee olla tiivis ja sateelta suojattu sekä varastointitarpeeseen nähden riittävän suuri. Varastointitila tulee sijoitettava riittävän etäälle lähimmästä naapurirakennuksesta, kaivosta ja pihatilasta. Lannan varastointi patterissa ja levittäminen on pohjavesialueella kielletty. Tarkemmat määräykset ja ohjeet lannan varastoinnista ja levittämisestä on annettu valtioneuvoston asetuksessa (931/2000). 10 Pölyäminen Rakennusten julkisivujen ja ulkotiloissa suoritettavien rakenteiden tai esineiden hiekkapuhallus-, maalaus- ja muiden kunnostustöiden yhteydessä tulee huolehtia siitä, että toiminnasta aiheutuva pölyn leviäminen estetään tiiviillä suojarakenteilla, kuten huputtamalla, ja riittävällä kastelulla. Kiinteistön haltijan tai toimenpiteen suorittajan on tiedotettava pölyhaittaa aiheuttavien kunnostustöiden aloittamisesta kiinteistön asukkaille, lähinaapureille ja ympäristöosastolle. Kulkuväylien ja muiden alueiden kunnossapitotyön aiheuttama pölyäminen on estettävä kastelemalla tai muulla yhtä tehokkaalla tavalla. Lehtipuhaltimien ja vastaavien pölyä herkästi nostattavien työvälineiden käyttö pölyävissä kohteissa, kuten hiekan poistossa asfaltilta, on kielletty. 11 Haitallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden varastointi. Ympäristölle haitalliset kemikaalit ja ongelmajätteet kuten esimerkiksi öljyt, maalit, torjuntaaineet ja liuottimet tulee kiinteistöllä varastoida ja säilyttää soveltuvassa paikassa suojatuissa astioissa tai säiliöissä tiiviillä pohjalla ja suojareunuksilla varustetussa paikassa siten, että niiden haitallisten aineiden pääsy maaperään, pohjaveteen, ojaan, viemäriin, sadevesiviemäriin tai vesistöön on vahingon sattuessa estetty. 12 Polttoaine- ja kemikaalisäiliöt Pohjavesi- ja ranta-alueella polttoaine- ja kemikaalisäiliöt on sijoitettava maan päälle tiiviisiin suoja-altaisiin ja varustettava ylitäytön estolaittein. Pohjavesialueella sijaitsevat vanhat maanalaiset öljysäiliöt tulee kiinteistön haltijan tai omistajan toimesta tarkastuttaa säännöllisesti valtuutetulla tarkastajalla annettujen säädösten mukaisesti. Muilla alueilla säiliöt tulee tarkastuttaa vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Polttoaineen jakelupaikka tulee suojata ja sijoittaa siten, että polttoainetta ei pääse ojaan, sadevesiviemäriin, viemäriin, maaperään tai vesistöön. Poistettaessa käytöstä voidaan maanalaiset öljysäiliöt joko jättää maahan tai nostaa ylös. Molemmissa tapauksissa tulee säiliöt puhdistaa tarkastusliikkeen toimesta ja toimittaa tarkastuksesta pöytäkirja kunnan pelastusviranomaiselle. Maahan jätettävät puhdistetut öljysäiliöt tulee
täyttää hiekalla sortumisvaaran ehkäisemiseksi sekä huolehtia siitä, ettei putoamisvaaraa säiliöön ole. Maasta poistettu puhdistettu säiliö tulee toimittaa asianmukaiseen metallien vastanottopaikkaan. Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän tai toiminnan harjoittajan on annettava kunnan valvontaviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot kiinteistöllä sijaitsevista säiliöistä, niiden kunnosta, tarkastuksista ja suoritetuista huoltotoimenpiteistä sekä uusien säiliöiden asentamisesta ja vanhojen säiliöiden poistamisesta. 3 LUKU: MÄÄRÄYKSET ERITYISEN HÄIRITSEVÄN TILAPÄISEN MELUN TAI TÄRINÄN TORJUMISEKSI 13 Äänentoistolaitteet Äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa ja terasseilla kielletty yöaikaan klo 22.00-7.00 välisenä aikana sekä lisäksi päiväaikaan sairaalan, vanhainkodin, päiväkodin tai muun vastaavan hoitolaitoksen läheisyydessä. Äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa on kuitenkin sallittu Aurinkomäellä, urheilukentällä ja uimalassa klo 23.00 saakka, milloin kyse on yksipäiväisestä ja kertaluonteisesta tapahtumasta. Liikkuvaan ajoneuvoon tai muuhun kulkuvälineeseen asennettujen sekä kannettavien äänentoistolaitteiden käyttäminen ulkosalla mainos- tai vastaavassa tarkoituksessa on sallittua ainoastaan päiväaikaan klo 7.00-22.00 välisenä aikana. Äänentoistolaitteiden voimakkuus tulee säätää siten, ettei se lähimmän rakennuksen edustalla ylitä arvoa 75 db(a) enimmillään (Fmax) eikä keskimelutasoa (L Aeq, 15 min ) 65 db(a). 14 Koneet ja laitteet Häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttäminen on kielletty yöaikaan klo 22.00-07.00 ja sunnuntaiaamuisin klo 12.00 saakka. Määräys ei koske maatalouselinkeinon harjoittamisen vuoksi välttämätöntä tilapäistä ja lyhytaikaista häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa, kuten esimerkiksi leikkuupuimurin, heinän/viljakuivurin tai sadetuslaitteen käyttöä. 15 Kunnossapito Asemakaava-alueella häiritsevää melua aiheuttavaa kunnossa- ja puhtaanapitotyötä kuten lumen aurausta tai jätteen keräilyä ei saa tehdä klo 22.00-6.00 välisenä aikana. Liikenneväylien sekä yhdyskuntateknisten laitteiden kunnossapitotyötä voidaan suorittaa myös yöaikaan, mikäli työn suorittamista on liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden tai muusta perustellusta syystä pidettävä välttämättömänä. 16 Rakennus- ja purkutyöt Rakennus- ja purkutöiden meluntorjunnassa tulee huolehtia siitä, että meluisimmat työvaiheet asuinalueilla suoritetaan arkisin klo 07.00-18.00 ja erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttö rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi. Määräys ei koske yksityishenkilön talouteen liittyvää työtä. Häiritsevää melua aiheuttavia työvaiheita ei kuitenkaan saa suorittaa yöaikaan klo 22.00-07.00.
17 Toimenpiteet meluhaitan ehkäisemiseksi Erityistä meluhaittaa aiheuttavasta toimenpiteestä tulee ilmoittaa naapureille hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Melulähde tulee pyrkiä sijoittamaan siten, että melu suuntautuu poispäin lähimmistä häiriytyvistä kohteista ja siten, että lähirakennukset tai rakennelmat rajoittavat melun leviämistä. 18 Ilmoitusmenettely Häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta tulee tehdä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista, ja tiedottaa toiminnasta naapureille. Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä: 1) ilotulituksesta 2) louhinnasta, joka tehdään arkisin klo 07.00-18.00 ja jonka kesto on alle 14 työpäivää 3) erityistä meluhaittaa aiheuttavien työvälineiden, kuten moottorisahan, kulmahiomakoneen, sirkkelin, iskuvasaran tai hiekkapuhalluksen, käytöstä taajamassa, milloin työtä tehdään korkeintaan 14 työpäivän ajan, joista klo 18-22 välillä korkeintaan viitenä työpäivänä. 4) tavallisesta rakentamisesta tai kunnostuksesta, joka tapahtuu arkisin klo 7.00-22.00 välisenä aikana 5) lentonäytöksestä tai tilapäisestä yleisölennätyksestä Edellä mainittujen aikojen ulkopuolella tapahtuvasta meluisasta rakennus- ym. toiminnasta ja työstä on tehtävä kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa antaa toiminnalle tarpeellisia yksittäisiä määräyksiä 4 LUKU: MUUT MÄÄRÄYKSET 19 Tiedonantovelvollisuus Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän, toiminnan harjoittajan tai järjestäjän on annettava pyydettäessä kunnan valvontaviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta sekä toimenpiteistä, laitteista ja suunnitelmista, joilla on tarkoituksena ehkäistä ja torjua ympäristön pilaantumista siten kuin näissä määräyksissä erikseen säädetään. 20 Määräyksistä poikkeaminen Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä myöntää hakemuksesta yksittäistapauksessa luvan poiketa näistä määräyksistä. Ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa näitä ympäristönsuojelumääräyksiä täydentäviä ohjeita ja määräyksiä. 21 Seuraamukset Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin pakkokeinoista ja seuraamuksista säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja 116 :ssä.
5 LUKU: VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 22 Voimaantulo Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan päivänä kuuta 2005. YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelulain toimeenpanemiseksi. Määräysten tulee perustua lain säännöksien tai sen nojalla annettujen säädösten konkretisointiin. Tavoitteena on ympäristönsuojelun pilaantumisen ennaltaehkäisy sekä pilaantumisesta aiheutuvien haittojen poistaminen ja vähentäminen. Perusteena ovat nimenomaan paikalliset olosuhteet. 2 Määräysten antaminen ja valvonta Kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä huolehtii kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (YSL 21.1 ), joka Keravan kaupungissa on ympäristölautakunta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää sille ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua toimivaltaa viranhaltijalle, lukuunottamatta hallintopakon käyttämistä (YSL 21.2 ) 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Ympäristönsuojelumääräyksillä tarkennetaan valtioneuvoston antamia yleisluonteisia asetuksia. Ympäristönsuojelumääräys syrjäytyy, jos myöhemmin annetaan ylemmänasteinen normi samasta asiasta. Määräys ei voi siten lieventää esim. ilman- ja vesiensuojelemiseksi asetettuja päästönormeja ja toisaalta niiden paikalliselle kiristämiselle on osoitettava riittävät paikallisista olosuhteista johtuvat perusteet. Määräyksiä voidaan antaa vain muusta kuin ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisista tai ilmoitusvelvollisista toimista (YSL 19.1 ), joita koskevat määräykset annetaan ko. luvassa tai ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä. Kunta voi kuitenkin antamalla yleisiä määräyksiä samalla määrätä, että erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta työstä ei tarvitse tehdä ilmoitusta (YSL 60 ). Ympäristönsuojelumääräykset ovat säädöshierarkiassa samantasoisia muiden kunnallisten määräysten kanssa. Koska ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelullisin perustein, tulee niissä mahdollisesti annettua parempaan ympäristönsuojelulliseen tulokseen tai tasoon johtavaa määräystä noudattaa vaikka samasta asiasta olisikin määrätty muussa kunnan määräyksessä. Kunnan muiden viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistaessa, kaavamääräystä antaessaan tai muuta viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon, mitä ko. asiassa on ympäristönsuojelumääräyksillä säädetty siten, ettei niiden välillä ole ristiriitaa.
4 Paikalliset olosuhteet Ympäristönsuojelumääräykset voidaan antaa koko kuntaa tai sen osaa koskevina. Pääosin määräykset koskevat koko kaupunkia. Määräyksissä on otettu huomioon ympäristönsuojelullisesti arvokkaat ja erityishuomiota vaativat alueet, joille on perusteltua antaa tarkempia ja yksityiskohtaisempia, joilla ehkäistään ympäristön pilaantumista. Pohjavesien pilaantumisriskin vuoksi on kaupungin tärkeällä pohjavesialueella (Marjamäki, I-luokan tärkeä pohjavesialue) annettu määräyksiä, jotka koskevat jätevesijärjestelmiä, autojen ja koneiden pesua ja polttoainesäiliöiden tarkastusta. Keravan ranta-alueet sijaitsevat Keravanjoella. Ranta-alueille on vesiensuojelun vuoksi tarpeen antaa määräyksiä jätevesijärjestelmän toteuttamiseksi. Rantaalueeksi on määritelty 100 metrin levyinen vyöhyke jokirannasta, laskien joen keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Taajaan rakennetulla alueella on tarpeen terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja viihtyisyyden turvaamiseksi tarpeen antaa määräyksiä savukaasupäästöjen rajoittamiseksi, rakenteiden, esineiden ja alueiden kunnostus- ja puhtaanapitotöistä. 5 Jätevesien käsittely ja laitteiden kunnossapito Ympäristönsuojelumääräykset kohdistuvat sellaisiin kiinteistöihin, joita ei ole liitetty yleiseen viemäriin. Tällaisen kiinteistön jätevesien käsittelylaitteisto tulee hyväksyttää rakennusvalvontaviranomaisella. Määräyksillä tarkennetaan valtioneuvoston asetusta 542/2003. Jätevesien maaperäkäsittelylaitteiston ja purkupaikan sijoittamisen etäisyysvaatimukset perustuvat yleisesti käytössä oleviin suojaetäisyyksiin, joiden perusteet ovat terveyden- ja vesiensuojelullisia ja myös hajuhaittojen ehkäisyyn. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamattomana maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tämä voi koskea esimerkiksi saunavesien johtamista, milloin käyttövesi kannetaan saunaan. Keravan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti umpi- ja sakokaivot on tyhjennettävä vähintään kahdesti vuodessa, joka todetaan asian yhteydessä näissä määräyksissä. Lähin vastaanottopaikka sijaitsee Seutulassa. 6 Ajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu kiinteistöllä tulee toteuttaaa siten, että jätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Laajamittainen pesu ja liuotinpesuaineiden käyttö edellyttää jätevesien johtamista öljynerotuskaivoon ja edelleen jätevesiviemäriin. Muut pesuainepitoiset vedet tulisi johtaa jätevesiviemäriin. Pohjavesialueella pesu olisi sallittu vain öljynerotuskaivolla ja jätevesiviemärillä varustetussa paikassa. 7 Lumen vastaanottopaikat Toiminnanharjoittaja vastaa toiminnan ympäristöhaittojen ennaltaehkäisystä, poistamisesta ja rajoittamisesta aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kaduilta ja muilta alueilta poistettava lumi saattaa sisältää ympäristön kannalta haitallisia aineita,
kuten raskasmetalleja, lantaa ja öljyä. Lumen sekaiset roskat saattavat keväällä aiheuttaa roskaantumista. 8 Lämmitys ja tulen teko Kiinteistön lämmityskattiloissa poltettavat materiaalit saattavat aiheuttaa ympäristön pilaantumista noen, hajun ja terveydelle vaarallisten päästöjen takia. Avopoltto aiheuttaa herkästi naapuruushaittaa savuamisen ja hajun muodossa. Savukaasupäästöjen päästökorkeus- ja sijoitusmääräys perustuu YSL 4 :n periaatteeseen haittojen ennaltaehkäisystä ja minimoinnista ja parhaan käytännön periaatteista. Määräyksellä ei puututa jo olemassa oleviin teknisiin ratkaisuihin, vaan tarkoituksena on, että esim. rakennuslupaviranomainen ottaa määräyksen huomioon lupaa myönnettäessä. Avotulen teko voi aiheuttaa varsinkin taajama-alueilla savuhaittaa naapureille, jolloin on tarpeen rajata riittävä etäisyys naapuriin. Naapurilla tarkoitetaan lähintä asuinrakennusta tai muuta ihmisten oleskeluun rakennettua rakennusta tai pihaaluetta. 9 Lannan varastointi Kaupungin alueella pidetään lähinnä hevosia, joiden lannan varastoinnista on tarpeen antaa määräyksiä näin taajaan asutulla alueella. Lisäksi noudatetaan, mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on määrätty. 10 Pölyäminen Työmenetelmien suojaustoimenpiteiden tulee olla sellaiset, että pölyn ja muiden haitallisten aineiden leviäminen ympäristöön estetään esim. riittävän tiiviillä suojauksella ja kastelulla. Koska työstä saattaa aiheutua terveyshaittaa, tulee työn aloittamisesta ilmoittaa aina viranomaiselle mahdollisia annettavia määräyksiä varten. Kulkuväylien ja muiden alueiden kunnossapitotyö koskee mm. kevätaikaisen katuhiekan poistamisesta aiheutuvaa ilman laadun heikkenemistä. 11 Haitallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden varastointi Kemikaalit ja ongelmajätteet tulee sijoittaa ja suojata siten, että mahdollinen haitta vahingon sattuessa on ennakoitu. 12 Polttoaine- ja kemikaalisäiliöt Pohjavesialuetta koskevassa määräyksessä viitataan informatiivisesti KTM:n päätökseen (344/1983), joka koskee säiliöiden määräaikaistarkastuksia tärkeillä pohjavesialueilla. Päätöksen mukaan säiliöt on tarkastettava ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa käyttöönoton jälkeen ja sen jälkeen kuntoluokan mukaisesti 2-10 vuoden välein. Joen ranta-alueet ovat vesiensuojelullisesti erittäin riskialttiita kohteita, joista haittaa leviää helposti kauas alajuoksulle, minkä ehkäisemiseksi on annettu tarpeelliset määräykset. Polttoaineen jakelupaikan riskikohteita ovat säiliöiden lisäksi jakelu- ja täyttöpisteet, joiden sijoittamisessa ja suojaamisessa tulee huolehtia aiheutuvan haitan ennalta ehkäisemisestä.
Vanhojen säiliöiden käytöstä poistaminen tulee järjestää siten, että säiliö on puhdistettu, jolloin käytöstä poistetusta säiliöstä ei myöhemmin aiheudu haittaa. 13 Äänentoistolaitteet Yöaikainen melu on naapurustoa erityisesti häiritsevää. Sairaalat ja hoitolaitokset ovat erityisen herkkiä melulle myös päiväaikaan. Kertaluontoisessa yleisötapahtumassa, joka järjestetään sopivassa paikassa voidaan sallia äänentoistolaitteiden käyttö poikkeuksellisesti myös klo 22 jälkeen. Muissa kuin kertaluontoisissa tapahtumista tai klo 23 jälkeen tulisi tehdä YSL 60 :n ilmoitus. 14 Koneet ja laitteet Häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttöä on naapurien häiriintymisen vuoksi erityisesti syytä rajoittaa yöaikana ja sunnuntai aamuisin. Määräys on tarpeen ennen kaikkea asuinalueilla. Määräys ei koskisi maatalouselinkeinon harjoittamista, jossa työmenetelmistä ja ajankohdista johtuen joudutaan toimimaan myös ko. ajankohtina. 15 Kunnossapito Määräyksellä on tarkoitus rajoittaa yöaikana tehtäviä toimenpiteitä, niiltä osin kuin niiden suorittaminen ei tällöin ole välttämätöntä. Kunnossapidon kannalta välttämättömät työt voitaisiin edelleen suorittaa tarvittaessa myös yöaikaan. 16 Rakennus- ja purkutyöt Rakennus- ja purkutöissä tulisi meluisimmat työvaiheet sijoittaa normaaliin työaikaan klo 7-18. Yksityishenkilön talouteen kuuluvassa työssä, kuten omakotitalon rakentamisessa, tulisi välttää ennen kaikkea yöaikaista melua klo 22-07. 17 Toimenpiteet meluhaitan ehkäisemiseksi Määräyksessä on annettu käytössä olevat yleiset ohjeet meluhaitan ehkäisemisestä. Ohjeet ovat tarkoitettu noudatettavaksi kaikissa melua aiheuttavissa tapauksissa. 18 Ilmoitusmenettely Määräyksessä on vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta tietyt toiminnot, joista kertaluontoisina ei katsota aiheutuvan erityistä meluhaittaa tai näistä aiheutuu sellaista meluhaittaa, jota ei ole tarpeen YSL 60 :n ilmoituksesta tehtävällä päätöksellä erikseen säädellä sen lisäksi, mitä määräysten 17 ja 18 :ssä on määrätty. 19 Tiedonantovelvollisuus Tiedonantovelvollisuus perustuu YSL:ssa säädettyyn valvontaviranomaisen laajaan tiedonsaantioikeuteen ja toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen. 20 Määräyksistä poikkeaminen Milloin annettu määräys voi perustellusta syystä, haitan riittävä ehkäiseminen huomioiden, johtaa kohtuuttomuuteen tai voi olla muutoin epätarkoituksenmukai-
nen voitaisiin erillisen hakemuksen perusteella poiketa annetuista määräyksistä. Tarvittaessa valvovan viranomaisen tulisi voida antaa myös tarkentavia ohjeita ja määräyksiä. 21 Seuraamukset Määräysten laiminlyömiseen ja rikkomiseen sovelletaan, mitä YSL:ssä on asiasta säädetty. Käytännössä poliisi valvoo ympäristönsuojelumääräysten noudattamista ympäristönsuojeluviranomaisen ohella. Poliisilla on oikeus määrätä sakkorangaistus kunnallisen säännön rikkomisesta. 22 Voimaantulo Määräysten hyväksymistä ja voimaantuloa koskeva päätös annetaan tiedoksi siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun kuulutus on asetettu yleisesti nähtäville.