Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta

Sivu/sivut 1 / 67 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta Tämä ohje on tarkoitettu niille aluehallintovirastojen (AVI) läänineläinlääkäreille, jotka tekevät täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvontaa. Tämä asiakirja on luonteeltaan ohje, eikä se siten sisällä oikeudellisesti sitovia määräyksiä. Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet eivät ole oikeudelliselta luonteeltaan muita viranomaisia tai toimijoita sitovia. Lainsäädännön soveltamista koskevat kysymykset ratkaisee viime kädessä tuomioistuin. Tässä ohjeessa on sekä suoria lainauksia eläinsuojelulainsäädännöstä että tulkintoja lainsäädännön soveltamisesta. Tulkinnat on tässä ohjeessa merkitty kursiivilla. Ohjeessa esitetyt tulkinnat ovat Eviran näkemyksiä siitä, miten lainsäädäntöä tulisi soveltaa. Sisällys Sisällys... 1 1. Johdanto... 2 2. Tarkastuksen perusteet... 2 3. Tilakäynnillä valvottavat asiat... 3 3.1. Valvottavat eläinlajit... 3 3.2. Valvontaviranomainen... 4 3.3. Valvonnan kohteena olevat tilat... 4 4. Hallinnollinen tarkastus... 6 5. Ilmoittaminen... 6 6. Valvonnan käytännön suorittaminen... 7 6.1. Valvontakäynti, pöytäkirjojen täyttäminen sekä valvontatietojen kirjaaminen Eliteen... 7 7. Laiminlyönnin arvioiminen (indikaattorin arvioiminen)... 8 8. Esimerkkejä laajuuden, vakavuuden ja jatkuvuuden arvioimiseksi eläinten hyvinvoinnin tarkastuksissa... 8 9. LIITTEET... 10 LIITE A NAUTOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA... 10 LIITE B SIKOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA... 21 LIITE C KANOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA... 31 LIITE D LAMPAIDEN HYVINVOINNIN VALVONTA... 40 LIITE E VUOHIEN HYVINVOINNIN VALVONTA... 45 LIITE F MUIDEN TUOTANTOELÄINTEN HYVINVOINNIN VALVONTA... 50

Sivu/sivut 2 / 67 1. Johdanto Tuotantoeläinten eläinsuojeluvaatimuksia on valvottu vuodesta 2007 osana maataloustukien täydentäviä ehtoja. Eläinten hyvinvointia koskevassa täydentävien ehtojen tilavalvonnassa valvotaan täyttyvätkö valtioneuvoston asetuksessa täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta (7/2015) annetut tietyt tuotantoeläinten pidolle asetetut eläinsuojelulainsäädännön vaatimukset. Täydentävien ehtojen valvonnan hyvinvointivaatimusten noudattaminen koskee siis jo olemassa olevia hyvinvointisäädösten vaatimuksia eikä tuo tuotantoeläinten pidolle uusia vaatimuksia. Otantaan perustuvien täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin tarkastusten yhteydessä tehdään myös eläinsuojelulain 48 :n mukaisia otantaan perustuvia eläinsuojelutarkastuksia. Myös täydentävien ehtojen sisämarkkinakaupan ja tuonnin valvontoja, kiellettyjen aineiden käyttöä tuotantoeläimille sekä tilojen rehuhygieniaa ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden tuotantohygieniaa koskevia tarkastuksia voidaan tehdä samalla käynnillä. Tavoitteena on, että täydentävien ehtojen valvontakäyntejä kohdistuu samalle tilalle mahdollisimman vähän. 2. Tarkastuksen perusteet Tarkastus perustuu sekä eläinten hyvinvointisäädöksiin että täydentävien ehtojen valvonnan yleisiin vaatimuksiin, jotka on esitelty Eviran ohjeessa Yleistä täydentävien ehtojen valvonnasta ja laiminlyöntien arvioinnista (jäljempänä yleisohje). Valtioneuvoston asetuksessa täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta 7/2015 (jäljempänä Vna 7/2015) tarkoitetun valvonnan tulee kattaa kaikki tämän asetuksen liitteessä 3 mainittujen kansallisten säännösten vaatimukset 1.1.2016 alkaen. Neuvoston direktiiveissä tuotantoeläinten suojelusta (98/58/EY) ja sikojen (2008/120/EY), vasikoiden (2008/119/EY) sekä munivien kanojen suojelun vähimmäisvaatimuksista (1999/74/EY) on säädetty näiden eläinten pidolle lajikohtaisia vähimmäisvaatimuksia. Eläinlajikohtaiset direktiivit on kansallisesti täytäntöön pantu seuraavilla valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM) antamilla laeilla ja asetuksilla: Eläinsuojelulaki 247/96 (ESL) muutoksineen Eläinsuojeluasetus 396/96 (ESA) muutoksineen Valtioneuvoston asetus sikojen suojelusta (Vna 629/2012, muut.) MMM asetus sikojen pidolle asetettavia eläinsuojeluvaatimuksista (14/EEO/2002) niiltä osin kuin Vna:n 629/2012 siirtymäsäännöksissä viitataan kumottuun asetukseen Valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta 592/2010 Valtioneuvoston asetus kanojen suojelusta 673/2010 (muut. 376/2011) Valtioneuvoston asetus lampaiden suojelusta 587/2010 Valtioneuvoston asetus vuohien suojelusta 589/2010 Valtioneuvoston asetus tarhattavien peurojen suojelusta 590/2010 Valtioneuvoston asetus strutsieläinten suojelusta 676/2010

Sivu/sivut 3 / 67 Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta 588/2010 Valtioneuvoston asetus biisonien suojelusta 591/2010 Valtioneuvoston asetus ankkojen ja hanhien suojelusta 675/2010 Valtioneuvoston asetus kalkkunoiden suojelusta 677/2010 Valtioneuvoston asetus turkiseläinten suojelusta Vna 1084/2011 3. Tilakäynnillä valvottavat asiat Valtioneuvoston asetuksen 7/2015 sekä asetuksen liitteen 3 mukaan täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonnassa on tarkastettava täyttyvätkö tietyt nautojen pidolle asetetut eläinsuojelulliset vaatimukset LIITE A täyttyvätkö tietyt sikojen pidolle asetetut eläinsuojelulliset vaatimukset LIITE B täyttyvätkö tietyt munivien kanojen pidolle asetetut eläinsuojelulliset vaatimukset LIITE C täyttyvätkö tietyt lampaiden pidolle asetetut eläinsuojelulliset vaatimukset LIITE D täyttyvätkö tietyt vuohien pidolle asetetut eläinsuojelulliset vaatimukset LIITE E täyttyvätkö tietyt muiden tuotantoeläinten pidolle asetetut eläinsuojelulliset vaatimukset LIITE F Eläinten pidossa on aina noudatettava eläinsuojelulakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä. Jos eläinten hyvinvointia koskevassa valvonnassa havaitaan, että eläinsuojelulakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä on rikottu, eläinsuojeluviranomaisen on ryhdyttävä eläinsuojelulain 42 :n tai 44 :n mukaisiin toimenpiteisiin. Näissä tilanteissa on aina myös harkittava, vaatiiko tapaus valvonnan laajentamisen täydentävien ehtojen valvonnaksi (3.3.2). Valtioneuvoston asetuksen 7/2015 liitteen 3 mukaan eläinten hyvinvointia koskeva täydentävien ehtojen valvonta kohdistuu valittuihin avainkohtiin eli ns. indikaattoreihin. Nämä indikaattorit on selvitetty yksityiskohtaisesti tämän ohjeen liitteissä A-F. Lisäksi asetuksen 7/2015 taustamuistiossa on vuoden 2015 vaatimuksia koskevia tarkennuksia (siirtymäaika). 3.1. Valvottavat eläinlajit Valtioneuvoston asetuksen 7/2015 sekä asetuksen liitteen 3 mukaan täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonnassa valvotaan seuraavat eläinlajit. naudat siat munivat kanat lampaat vuohet hevoset

Sivu/sivut 4 / 67 biisonit tarhatut peurat strutsieläimet ankat, myskisorsat ja hanhet kalkkunat turkiseläimet 3.2. Valvontaviranomainen Valtioneuvoston asetuksen 7/2015 ja eläinsuojelulain mukaisia toimivaltaisia tarkastuksia tekeviä valvontaviranomaisia eläinten hyvinvoinnin täydentävien ehtojen valvonnassa ovat aluehallintovirastot eli käytännössä aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit (jäljempänä tarkastaja). Elintarviketurvallisuusvirasto Evira valvoo tarkastusten toteutumista. Tarkastusmatkat voidaan tehdä yksin tai yhdessä esimerkiksi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) rehuvalvontoja tekevän tarkastajan kanssa. Näin eläintiloilla tehtäviä muiden täydentävien ehtojen ehdonalojen tarkastuksia pyritään mahdollisimman paljon yhdistämään. Myös tarkastusmatkojen yhdistäminen mahdollisuuksien mukaan eläinten hyvinvointikorvausten vaatimuksia valvovien tarkastajien kanssa on suositeltavaa. Eläinten hyvinvointia koskevan ns. laajennetun valvonnan tekee läänineläinlääkäri hallinnollisena tarkastuksena virkaeläinlääkärin eläinsuojelutarkastuspöytäkirjan ja sen liitteiden perusteella. Mikäli pöytäkirjan perusteella ei voida arvioida laiminlyönnin suuruutta, tekee läänineläinlääkäri laajennustarkastuksen paikan päällä. Maksajavirasto/ELY-keskus tekee tilakohtaisen yhteenvedon/päätöksen kaikista täydentävien ehtojen valvonnoista mukaan lukien myös eläinten hyvinvoinnin valvonnat. 3.3. Valvonnan kohteena olevat tilat Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointivalvonta toteutetaan: 1. otantaan kuuluvilla kotieläintiloilla, ja 2. tiloilla, joilla ESL:n mukaisissa tarkastuksissa on todettu valtioneuvoston asetuksessa 7/2015 säädettyjen ja oheisessa ohjeessa esitettyjen eläinten hyvinvointivaatimusten laiminlyöntejä. 3.3.1. Otantaan kuuluvat tilat Nautojen, sikojen, munivien kanojen, lampaiden ja vuohien osalta tehdään täydentävien ehtojen hyvinvointivalvonta sekä otantaan perustuva eläinsuojelutarkastus samoille tiloille. Otantatilojen valvonnat on suoritettava valvontavuoden loppuun mennessä ja seuraamukset tulee kohdistaa aina siihen vuoteen, jolloin kyseinen havainto tehdään. Mikäli tilalla, joka on valittu otantaan yhden tämän ohjeen liitteen A-E mukaisen eläinlajin osalta, pidetään myös muita liitteiden A-F eläimiä, tarkastuskäynnillä

Sivu/sivut 5 / 67 valvotaan myös nämä muut eläinlajit. Esimerkiksi, jos kyseessä on eläinten hyvinvoinnin nautaotokseen kuuluva tila, se on merkitty havaintopöytäkirjan etusivulle. Jos tilalla on muita eläinlajeja, siellä tarkastetaan kaikki liitteiden A, B, C, D, E ja F mukaiset eläinlajit eli myös esim. siat ja kalkkunat eläinlajikohtaisten valvontaindikaattorien mukaan. Näin toimitaan myös, jos otantaan on valittu broileritila ja siellä on muita tuotantoeläimiä. Tarvittaessa tehdään aina normaali eläinsuojelupäätös toimenpiteineen. Otantaan kuuluvat tilat on tallennettu Eliteen omille ajonumeroille. Esimerkki 1. Vaikka kyseessä on nautatilaotantaan perustuva tarkastus, mutta tilalla on myös sikoja, munintakanoja ja hevosia, tehdään täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointitarkastus myös näille eläimille. Esimerkki 2. Jos broileritila on valittu tuotantohygienian valvontaotantaan, mutta tilalla on sikoja, valvotaan myös sikojen hyvinvointi. 3.3.2. Otannan ulkopuoliset tilat (valvonnan laajentaminen) Tiloilla, joilla eläinsuojelutarkastuksen yhteydessä havaitaan tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyviä laiminlyöntejä, täydentävien ehtojen valvonta on laajennettava kaikkiin tilalla oleviin tuotantoeläimiin, jotka on mainittu valtioneuvoston asetuksen 7/2015 liitteessä 3 sekä tämän ohjeen liitteissä A-F. Tällaisia tarkastusotoksen ulkopuolelle jääviä kohteita ovat maatilat, joilla ESL 39 :n (epäilyyn perustuvat tarkastukset) ja 48 :n (esim. otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset) mukaisissa tarkastuksissa on todettu em. asetuksessa säädettyjen eläinten hyvinvointivaatimusten rikkomuksia. Eläinsuojelutarkastuksen laajentuessa täydentävien ehtojen valvonnaksi tarkastetaan kaikki tilan tuotantoeläimet tämän ohjeen liitteissä A-F mainittujen indikaattoreiden osalta. Näin ollen täydentävien ehtojen valvonnasta rajataan pois ne eläinsuojelulainsäädännön vastaiset teot, joita ei ole valittu hyvinvointi-indikaattoreiksi (kuvattu tarkemmin ohjeen liitteissä A-F). Jos indikaattoreita on rikottu, toimitaan siis sekä eläinsuojelulain että valtioneuvoston asetuksen 7/2015 edellyttämällä tavalla huomioiden kuitenkin siirtymäajat. Muussa tapauksessa toimitaan eläinsuojelulain edellyttämällä tavalla. Mikäli täydentävien ehtojen tarkastus suoritetaan eläinsuojelutarkastuksen yhteydessä, tarkastaja tarkastaa vaaditut asiat ja laatii: tarkastuskertomuksen eläinsuojelutarkastuksen päätöslomakkeen eläinlajikohtaisen eläinsuojelutarkastuslomakkeen, mikäli valvonta koskee nautoja, sikoja, lampaita, vuohia, ankkoja, hanhia, munintakanoja tai turkiseläimiä täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan liitteineen (ml. kuulemiskirje) Eläinlajikohtainen tarkastuslomake toimii liiteasiakirjana (tarkastuslista), jonka tavoitteena on antaa läänineläinlääkärille riittävästi tietoa hallinnollisen tarkastuksen ja arvioinnin perusteeksi. Muiden tuotantoeläinten ( LIITE F) eläinsuojelutarkastuksissa voidaan laiminlyönnin kuvausta tarkentaa eläinsuojelupäätökseen.

Sivu/sivut 6 / 67 4. Hallinnollinen tarkastus 5. Ilmoittaminen Hallinnollinen tarkastus on ohjeistettu Eviran täydentävien ehtojen yleisohjeessa. Hallinnollista tarkastusta varten tarkastajan tulee täyttää ko. tarkastukseen liittyvät asiakirjat huolellisesti (tarkastuskertomus liitteineen, eläinsuojelupäätös, ja ko. eläinlajia koskeva eläinsuojelutarkastuslomake) ja toimittaa paperit nopeasti, mieluiten kahden viikon kuluessa alueen aluehallintovirastolle. Aluehallintovirasto täyttää täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan ilman tilalle tehtävää fyysistä tarkastusta ja arvioi laiminlyönnin sekä antaa ehdotuksen seuraamusprosentiksi. Mikäli laiminlyöntiä ei voida arvioida pöytäkirjan perusteella, läänineläinlääkäri tekee tarkastuksen paikan päällä. Jos eläinsuojelutarkastuksen tekevä viranomainen on muu kuin aluehallintovirasto tai täydentävien ehtojen valvontaa tekevä virkaeläinlääkäri, tämän on tehtävä säännösten noudattamatta jättämisestä ilmoitus aluehallintovirastoon, joka suorittaa täydentäviä ehtoja koskevan tarkastuksen. Käytännössä niissä tilanteissa, joissa eläinsuojelusäädösten vastaista toimintaa havaitsevana viranomaisena on poliisi tai kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitava viranhaltija, on kyseinen viranomainen yhteydessä asiasta kunnaneläinlääkäriin. Usein kunnaneläinlääkäri kutsutaan paikalle arvioimaan eläinten kuntoa ja tekemään asiassa eläinsuojelupäätös. Tällöin kunnaneläinlääkärin tulee ilmoittaa säännösten noudattamatta jättämisestä aluehallintovirastoon. Esimerkki 3. Kunnaneläinlääkäri tekee epäilyyn perustuvan eläinsuojelutarkastuksen ja havaitsee karjun karsinan liian ahtaaksi. Lisäksi osalla sioista ei ole vettä jatkuvasti saatavilla. Tällöin kunnaneläinlääkäri tekee normaalin eläinsuojelupäätöksen. Eläinsuojelupäätökseen ja sen liitteeseen tulee kuvata laiminlyönti mahdollisimman tarkasti. Suositeltavaa on, että eläinsuojelupäätöksen ja sen liitteen lisäksi täytetään eläinlajikohtainen eläinsuojelutarkastuslomake, mikä liitetään päätökseen. Eläinsuojelupäätös liitteineen sekä mahdollinen eläinlajikohtainen eläinsuojelutarkastuslomake toimitetaan aluehallintovirastoon mahdollisimman nopeasti, mieluiten heti tarkastuksen jälkeen. Kunnaneläinlääkärin tulee kertoa tuottajalle, että kyseisistä rikkeistä voi aiheutua tukiseuraamuksia. Läänineläinlääkäri täyttää täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan liitteineen (ml. kuulemiskirje) ja tekee hallinnollisen päätöksen kunnaneläinlääkärin lähettämän eläinsuojelupäätöksen ja sen liitteiden pohjalta. Aluehallintovirasto huolehtii tulosten tallentamisesta Elite-sovellukseen. Maksajavirasto päättää tukiseuraamuksista. Esimerkki 4. Kunnaneläinlääkäri tekee epäilyyn perustuvan eläinsuojelutarkastuksen lypsykarjatilalle. Tilakäynnillä hän havaitsee, että parressa olevat lypsylehmät eivät mahdu makuulle. Kunnaneläinlääkäri tekee eläinsuojelupäätöksen ja toimittaa tarvittavat asiakirjat aluehallintovirastoon, missä tehdään hallinnollinen täydentävien ehtojen tarkastus. Läänineläinlääkärin työtä helpottaa, jos kunnaneläinlääkäri merkitsee liitteeseen samalla tiedon tilalla mahdollisesti olevista muista tuotantoeläimistä.

Sivu/sivut 7 / 67 Jos tilalla on muita tuotantoeläimiä, joihin valvonta tulee laajentaa ja josta ei kunnaneläinlääkärin eläinsuojelupäätöksessä ole riittäviä tietoja, läänineläinlääkäri tekee tilakäynnin. Tällöin hän tarkastaa lypsylehmien lisäksi, ovatko tilalla olevien muiden tuotantoeläinten (esim. siat, lampaat ja hanhet) olosuhteet liitteissä A-F lueteltujen hyvinvointi-indikaattoreiden osalta kunnossa ja täyttää täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan sekä huolehtii tulosten tallentamisesta Elite-sovellukseen. Läänineläinlääkärin tulisi ilmoittaa täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonnassa havaituista puutteista ELY-keskuksen eläinvalvontavastaavalle ja valvontapäällikölle mahdollista eläinten hyvinvointituen valvontaa varten. Lisäksi myös muista kuin täydentävien ehtojen laiminlyöntitapauksista tulisi ilmoittaa ELY-keskuksen eläinvalvojille mahdollista eläinten hyvinvointituen valvontaa varten. 6. Valvonnan käytännön suorittaminen Tilakäynnille tarkastaja tarvitsee täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan liitteineen sekä täyttöohjeen eläinsuojelutarkastuskertomus- ja päätöslomakkeet liitteineen sekä valvonnan laajentumistapauksissa ko. eläinlajia (naudat, siat, lampaat, vuohet ja munintakanat) koskevan eläinsuojelutarkastuspöytäkirjan ja ohjeen tarkastuskertomus- ja päätöslomakkeet liitteineen tarvittaessa täydentävien ehtojen tarkastuksen lomakkeet Lisäksi käytettävissä tulee olla mittanauha tai laseretäisyysmitta sekä mahdolliset muut välineet vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (esimerkiksi lux-mittari). Näiden lisäksi tarvitaan laskin sekä mahdollisuuksien mukaan myös kamera/puhelimen kamera. 6.1. Valvontakäynti, pöytäkirjojen täyttäminen sekä valvontatietojen kirjaaminen Eliteen Tilatarkastuksesta laaditaan täydentävien ehtojen havaintopöytäkirja (liitteineen), jonka täyttäminen on ohjeistettu Eviran yleisohjeessa. Havaintopöytäkirjaan on esitäytetty tilan tiedot, valvontakäynnin peruste sekä valvottavat indikaattoriryhmät. Lisäksi havaintopöytäkirjaan tulostuu automaattisesti tiedot mahdollisista Eviran täydentävien ehtojen valvonnoista, jotka ovat kohdistuneet valvottavaan tilaan kahden edeltävän valvontavuoden aikana. Valvonta kohdistuu eläinlajikohtaisiin avainkohtiin eli indikaattoreihin. Jos tilalla ei ole tarkastushetkellä eläimiä, merkitään asia valvojan lisätiedot -kohtaan. Esimerkiksi, tilalla ei ole tarkastushetkellä tuotantokatkoksesta tai eläinten pidon lopettamisesta johtuen täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointiotantaan valittua eläinlajia eikä muita tämän ohjeen liitteiden A-F mukaisia valvottavia eläinlajeja. Sen sijaan tilalla voidaan tehdä muita täydentävien ehtojen valvontoja, kuten esim. broilereiden vierasainevalvonta. Tällöin merkitään havaintopöytäkirjaan indikaattoriryhmän 10 (eläinten hyvinvointi) kohdalle ei koske tilaa, mutta pöytäkirja täytetään muiden ehdonalojen osalta

Sivu/sivut 8 / 67 (esim. indikaattoriryhmä 1). Mikäli tilalla ei voida tehdä muidenkaan ehdonalojen valvontoja, merkitään pöytäkirjaan tilaa ei valvota. Asia kirjataan tarkemmin kohtaan valvojan lisätiedot. Jos sikojen pito on lopetettu tai tilalla on tuotantokatkos, mutta tilalla on muita tämän ohjeen liitteiden A tai F mukaisia valvottavia eläinlajeja, näille eläimille tehdään eläinten hyvinvoinnin valvonta. Sikojen osalta havaintopöytäkirjaan merkitään tällöin ei koske tilaa. Muiden eläinten osalta rastitetaan eläinlaji(t) ja kirjataan asia tarkemmin kohtaan valvojan lisätiedot. Jos tilalla ei ole mitään näistä eläimistä, ei eläinten hyvinvointitarkastusta tehdä ja lomakkeeseen merkitään ei valvota. Jos tilalla havaitaan eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä, viranomaisen on ryhdyttävä ESL 42 :n tai 44 :n mukaisiin toimenpiteisiin. 7. Laiminlyönnin arvioiminen (indikaattorin arvioiminen) Laiminlyönnin arvioiminen on ohjeistettu Eviran ohjeessa 15703/08 Yleistä täydentävien ehtojen valvonnasta ja laiminlyöntien arvioinnista. Laiminlyöntiä määriteltäessä on arvioitava, kuinka merkittäviä seurauksia kyseinen laiminlyönti on aiheuttanut eläinten hyvinvoinnille ja kuinka kauan tilanne on jatkunut. Esimerkiksi vähäisen laiminlyönnin tulee olla eläinten hyvinvoinnin kannalta vähäinen ja lyhytaikainen. Tällöin laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto arvioidaan nollaksi. Laiminlyöntitapauksissa tilalle annetaan määräaika, jonka kuluessa asia on korjattava. Tarkastaja arvioi määräajan tapauskohtaisesti huomioiden laiminlyönnin merkityksen eläinten hyvinvoinnille sekä sen missä ajassa kyseinen puute on mahdollista korjata (esim. tilan rakenteiden korjaukset). Määräaika voi vaihdella välittömästi korjattavasta 3 kuukauteen. Tarkemmat ohjeet eläinten hyvinvoinnin indikaattorien arvioimisesta on kuvattu liitteissä A-F. 8. Esimerkkejä laajuuden, vakavuuden ja jatkuvuuden arvioimiseksi eläinten hyvinvoinnin tarkastuksissa Säännösten noudattamatta jättämisen laajuus Jos 100 vasikan kasvattamossa on yksi tai kaksi tilapäisesti märkää yksittäiskarsinaa, kyseessä voi olla laajuudeltaan erittäin vähäinen laiminlyönti laiminlyönnin laajuus 0 Jos 100 vasikan kasvattamossa on muutama tilapäisesti märkä yksittäiskarsina, kyseessä voi olla laajuudeltaan vähäinen laiminlyönti laiminlyönnin laajuus 1 Mikäli tilan kolmesta vasikkakarsinasta kaksi on tilapäisesti märkiä, kyseessä voi olla tavanomainen laiminlyönti laiminlyönnin laajuus 3 Jos 1000 eläimen lihasikalassa eläimille ei ole tarjolla lainkaan virikemateriaalia, kyseessä on laaja, useiden eläinten hyvinvointia heikentävä tekijä laiminlyönnin laajuus 5

Sivu/sivut 9 / 67 Säännösten noudattamatta jättämisen vakavuus Jos vasikan karsina on tilapäisesti märkä, mutta eläin on kuiva ja puhdas ja tilanne korjataan välittömästi tarkastuksen yhteydessä, kyseessä voi olla vakavuudeltaan erittäin vähäinen laiminlyönti laiminlyönnin vakavuus 0 Jos sairaalla vasikalla ei ole jatkuvasti saatavilla puhdasta vettä, kyseessä voi olla eläinten hyvinvoinnin kannalta tavanomainen laiminlyönti laiminlyönnin vakavuus 3 Jos tilan eläinten ruokkimisen tai juottamisen laiminlyöminen on ilmeistä ja tapahtunut suhteellisen pitkällä ajanjaksolla, kyseessä voi olla eläinten hyvinvoinnin kannalta vakava laiminlyönti laiminlyönnin vakavuus 5 Säännösten noudattamatta jättämisen kesto Kestoa arvioitaessa tulee huomioida, kuinka kauan tilanne on ennen tarkastushetkeä kestänyt ja mahdollisesti tulee kestämään. Jos alle 2 viikon ikäisellä vasikalla ei tarkastushetkellä ole riittävän hyvin kuivitettua makuupaikkaa sekä on ilmeistä, ettei tilanne ole jatkunut pitkään, mutta asia korjataan välittömästi tarkastuksen yhteydessä, kyseessä voi olla jatkuvuudeltaan vähäinen laiminlyönti laiminlyönnin kesto 0. Jos tarkastaja perustellusti määrää havaitun laiminlyönnin korjattavaksi suhteellisen pitkän määräajan kuluessa (esim. häkkien rakenteissa havaittu puute korjattava viimeistään uuden kanaerän saavuttua), kyseessä voi olla tavanomaista pysyvämpi laiminlyönti laiminlyönnin kesto 5.

Sivu/sivut 10 / 67 9. LIITTEET LIITE A NAUTOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA Liitteessä kuvataan täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointivalvonnassa valvottavat asiat eli indikaattorit, joista on säädetty valtioneuvoston asetuksen 7/2015 liitteessä 3. Osa liitteen 3 vaatimuksista tulee voimaan 1.1.2016 alkaen, eikä niitä ole kuvattu tässä ohjeessa. Täydentävien ehtojen valvonta ei korvaa normaalia eläinsuojeluvalvontaa. A 1 Mitä valvotaan Täydentävien ehtojen nautojen hyvinvointivalvonnassa tarkastetaan onko tilalla noudatettu seuraavia vaatimuksia: 4.1. Hyvinvointi: Naudat yli 6 kk (Neuvoston direktiivi 98/58/EY) 4.1.1 Eläinsuojan lattiaa ja kuivikkeiden käyttöä koskevat vaatimukset täyttyvät 4.1.2 Eläinsuojan ilmanvaihdolle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.1.3 Eläinsuojan valaistukselle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.1.4 Ruokinnalle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.1.5 Juotolle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.1.6 Parrelle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.1.7 Eläinten suojaamiselle huonoilta sääolosuhteilta asetetut vaatimukset täyttyvät 4.1.8 Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä huolehtimiselle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.2. Hyvinvointi: Vasikat (nauta alle 6 kk) (Neuvoston direktiivi 2008/119/EY) 4.2.1 Eläinsuojan lattiaa ja kuivikkeiden käyttöä koskevat vaatimukset täyttyvät 4.2.2 Eläinsuojan ilmanvaihdolle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.2.3 Eläinsuojan valaistukselle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.2.4 Ruokinnalle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.2.5 Juottamiselle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.2.6 Vasikoita ei pidetä kytkettyinä 4.2.7 Yli 8 viikon ikäisiä vasikoita pidetään ryhmäkarsinoissa 4.2.8 Vasikan pitopaikalle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.2.9 Eläinten suojaamiselle huonoilta sääolosuhteilta asetetut vaatimukset täyttyvät 4.2.10 Vasikat tarkastetaan vähintään kaksi kertaa päivässä 4.2.11 Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä huolehtimiselle asetetut vaatimukset täyttyvät A 2 Säädöspohja Oheiseen selitysosaan A 3 on koottu ne Suomen eläinsuojelusäädösten kohdat, jotka sisältävät täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan kohtiin liittyvät vaatimukset. Numerointi viittaa täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan tarkastusosan numerointiin. Säädöksistä käytetään seuraavia lyhennyksiä:

Sivu/sivut 11 / 67 ESL Eläinsuojelulaki (247/1996 muutoksineen) (Lakikirjan F 1) ESA Vna 592/2010 Eläinsuojeluasetus (396/1996 muutoksineen) (Lakikirjan F 2) Valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta (Lakikirjan F 20), A 3 Vaatimusten noudattamisen arviointi Alla on lueteltu esimerkkejä, joita tarkastaja voi käyttää apuna arvioidessaan laiminlyönnin seuraamusprosenttia. Lisäksi arvioinnissa voi käyttää Eviran yleisohjetta. 4.1 NAUDAT YLI 6 KK 4.1.1. Naudan pitopaikan lattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. (ESL 4 ; ESA 1, 3, 4 ; Vna 592/2010 4 ) Makuualustaa voitaisiin pitää kuivana, mikäli esimerkiksi alustalla vähintään 10 sek. polvillaan olevan henkilön polvet eivät kastu. 4.1.2. Eläinsuojan ilmanvaihto Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Eläinsuojan lämpötilan on oltava eläimille sopiva. (ESL 4 ; ESA 2, Vna 592/2010 5 ) Mikäli tarkastaja arvioi ilman laadun eläimille haitallisen huonoksi, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) Aistinvaraisen arvion lisäksi ilman laadun arvioinnin tukena olisi tarvittaessa hyvä käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita. 4.1.3. Eläinsuojan valaistus Pitopaikan valaistus on sopiva sekä riittävä eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen.( ESL 3, 4 ; ESA 2 ) Jos esimerkiksi 30 naudan tilalla valaistus on riittämätöntä yksittäisten eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen tai muuten niille sopimatonta eikä tilanne ole jatkunut pitkään, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1). Kuitenkin jos tilanne voidaan korjata tarkastuksen yhteydessä esim. lamppu vaihtamalla, voidaan se merkitä kunnossa olevaksi. Laiminlyönnistä voidaan antaa myös

Sivu/sivut 12 / 67 varhaisvaroitusjärjestelmän mukainen ilmoitus, jolloin asian kuntoon saattamiselle annetaan määräaika. Mikäli tarkastaja arvioi valaistuksen riittämättömäksi eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen tai muuten niille sopimattomaksi, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) Mikäli tarkastaja arvioi valaistuksen eläimille haitallisen vähäiseksi, ehdotus seuraamusprosentiksi on vähintään 5 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) Aistinvaraisen arvion lisäksi valaistuksen arvioinnin tukena olisi tarvittaessa hyvä käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita. 4.1.4. Ruokinnalle asetetut vaatimukset Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista rehua. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Naudalle annettavan rehun on oltava ravintoainekoostumukseltaan sille sopivaa. Jos rehua ei ole jatkuvasti tarjolla, pihatossa olevien kaikkien nautojen on voitava ruokinta-aikana syödä samanaikaisesti. Pihatossa ruokintapöydän reunan pituuden on oltava täysikasvuista nautaa kohden vähintään 70 cm ja nuorkarjaan kuuluvaa nautaa kohden vähintään 40 cm. Jos rehua on naudoille jatkuvasti tarjolla, ruokintapöydän reunan pituuden on oltava vähintään 40 cm täysikasvuista nautaa kohden ja vähintään 30 cm nuorkarjaan kuuluvaa nautaa kohden. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua. Ympärivuotisesti ulkona pidettävillä naudoilla on oltava asianmukaiset ruokinta- astiat. (ESL 5 ; ESA 9 ; Vna 592/2010 6, 9 ja 13 ) Pääsääntöisesti tämän indikaattorin yhteydessä vähäisen laiminlyönnin käyttö ei ole mahdollista. Kuitenkin, esimerkiksi jos pihaton ruokintapöydän reunan pituusvaatimukset alittuvat niukasti ja tilanne korjataan välittömästi, voidaan tapaus merkitä Kunnossa olevaksi. Jos pihaton ruokintapöydän reunan pituusvaatimukset alittuvat hyvin lievästi, esimerkiksi 20 naudan pihatossa ruokintapöydän pituus riittäisi 19 eläimelle ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1-3). Mikäli tilan nautojen ruokintaa on laiminlyöty osalla tilan eläimistä ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto 1-3). Mikäli tilan useiden nautojen ruokintaa on laiminlyöty selvästi pitkän aikaa, ehdotus seuraamusprosentiksi on aina vähintään 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla huomioon eläinten ravitsemustila. 4.1.5. Juotolle asetetut vaatimukset Nautojen on saatava riittävästi hyvälaatuista juomaa.

Sivu/sivut 13 / 67 Pihatossa on jokaista alkavaa 10 lypsylehmän ryhmää kohden oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite. Muilla kuin lypsylehmillä on jokaista alkavaa 20 naudan ryhmää kohden oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite kuitenkin siten, että juoma-astioita tai juottolaitteita on yli 10 naudan ryhmälle oltava vähintään kaksi. Kylmäpihatossa juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä. Esimerkki: Lypsylehmiä Juoma-astioita/juottolaitteita vähintään 1-10 1 11-20 2 21-30 3 31-40 4 Jne. Muita kuin lypsylehmiä Juoma-astioita/juottolaitteita vähintään 10 1 11 2 20 2 21 2 30 2 40 2 41 3 Jne. Ympärivuotisesti ulkona pidettävillä naudoilla on oltava asianmukaiset juoma-astiat. Juoma-astioiden on oltava lämmitettäviä tai juoman tulee pysyä muutoin sulana ja sopivan lämpöisenä. Nautojen juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettävä puhtaina eivätkä virtsa ja ulosteet saa liata juomavettä. (ESL 5 ; ESA 9 ; Vna 592/2010 6, ja 13 ) Pääsääntöisesti tämän indikaattorin yhteydessä vähäisen laiminlyönnin käyttö ei ole mahdollista. Kuitenkin, esimerkiksi jos juoma-astioiden lukumäärä jää vain hieman alle vaaditun ja tilanne korjataan välittömästi, voidaan tapaus merkitä Kunnossa olevaksi. Mikäli juoma-astioiden lukumäärä jää vain hieman alle vaaditun eikä tilanne ole jatkunut pitkään ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1). Mikäli tilan nautojen juottoa on laiminlyöty osalla tilan eläimistä ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto 1-3). Mikäli tilan useiden nautojen juottoa on laiminlyöty selvästi pitkän aikaa, ehdotus seuraamusprosentiksi on aina vähintään 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla huomioon eläinten ravitsemustila/kunto. 4.1.6. Parrelle asetetut vaatimukset Parren on oltava niin pitkä ja leveä, että nauta voi seistä ja maata tasaisella alueella. Kytkettynä pidettävän lehmän, hiehon ja sonnin parren etummaisen puoliskon on oltava kiinteäpohjainen. (ESL 4 ; ESA 1, 3 ; Vna 592/2010 8 )

Sivu/sivut 14 / 67 Mikäli tarkastaja arvioi parren koon naudalle riittämättömäksi, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1-3 (laajuus 1-3, vakavuus 1-3, kesto 1-3) 4.1.7. Eläinten suojaaminen huonoilta sääolosuhteilta Pitopaikan tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä, lämpöä ja kosteutta vastaan. Ulkotarhassa ja laitumella olevilla naudoilla on oltava mahdollisuus päästä riittävään suojaan epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Jos naudat eivät pääse vapaasti siirtymään suojaan, nautojen omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että naudat pääsevät suojaan epäsuotuisilta sääolosuhteilta. Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla naudoilla on oltava pitopaikassaan kyseessä olevan nautarodun tarpeet ja ympäristöolosuhteet huomioon ottaen asianmukainen suoja epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Suojassa on oltava kuivitettu makuualue, johon kaikki eläimet mahtuvat ja pääsevät yhtä aikaa makuulle. Kuivikkeita on vaihdettava tai lisättävä tarpeeksi usein ja huolehdittava siitä, että makuualue pysyy riittävän kuivana eikä pääse jäätymään. Arvioinnissa voi käyttää apuna Eviran ohjetta nautojen ympärivuotinen ulkokasvatus (Dno 8462/0559/2009). (ESL 4 ; ESA 1, 7 ; Vna 592/2010 10 ) Mikäli tarkastaja arvion mukaan pitopaikka ei tarjoa riittävää suojaa epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä vastaan, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) 4.1.8 Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä huolehtiminen Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä on huolehdittava asianmukaisesti. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava erilleen muista eläimistä. Ulkotarhassa olevien eläinten eristämistä ja hoitoa varten on oltava asianmukaiset tilat. (ESL 5 ; ESA 7, 11 ) Jos tarkastajan arvion mukaan yksittäisen lievästi sairaan ryhmäkarsinassa olevan eläimen tulisi olla yksittäiskarsinassa, mutta tilanne korjataan välittömästi, voidaan tapaus merkitä Kunnossa olevaksi. Jos yksittäisiä lievästi sairaita eläimiä pidetään ryhmäkarsinoissa vaikka tarkastajan arvion mukaan eläimen tulisi olla yksittäiskarsinassa, eikä tilanne ole jatkunut pitkään, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1)

Sivu/sivut 15 / 67 Mikäli tarkastaja arvioi, ettei sairaasta/vahingoittuneesta eläimestä ole huolehdittu asianmukaisesti, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5). Mikäli tilan useiden eläinten laiminlyöty selvästi pitkän aikaa, ehdotus seuraamusprosentiksi on aina vähintään 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla huomioon eläinten kunto ja sen mahdollisesti kokema kärsimys, kipu ja tuska. 4.2 VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) 4.2.1. Naudan pitopaikan lattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Alle 2 viikon ikäisillä vasikoilla on oltava hyvin kuivitettu makuupaikka. (ESL 4 ; ESA 1, 3, 4 ; Vna 592/2010 4 ja 7 ) Jos 100 vasikan kasvattamossa on tilapäisesti märkänä enintään 1-2 % karsinoista ja tilanne korjataan tarkastuksen yhteydessä, kyseessä voi olla vähäinen laiminlyönti ja pöytäkirjaan voidaan merkitä Kunnossa. Mikäli muutama karsina on märkänä, mutta eläimet ovat puhtaita, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1). Mikäli laiminlyönti on pitkäaikaista (eläimet likaisia) tai koskee useita karsinoita, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 3, vakavuus 3, kesto 3). Mikäli tilan kolmesta vasikkakarsinasta kaksi on tilapäisesti märkiä, kyseessä voi olla tavanomainen laiminlyönti, jolloin ehdotus seuraamusprosentiksi on 3 (laajuus 3, vakavuus 3, kesto 0-3). Kuitenkin, jos eläinten havaitaan olevan likaisia, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 tai 5 eläinten likaisuudesta riippuen. Jos vasikalla havaitaan lantapanssari, ehdotus seuraamusprosentiksi on 5 (laajuus 3, vakavuus 5, pysyvyys 3). Makuualustaa voitaisiin pitää kuivana, mikäli esimerkiksi alustalla vähintään 10 sek. polvillaan olevan henkilön polvet eivät kastu. 4.2.2. Eläinsuojan ilmanvaihto Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Eläinsuojan lämpötilan on oltava eläimille sopiva. (ESL 4 ; ESA 2, Vna 592/2010 5 ) Mikäli tarkastaja arvioi ilman laadun eläimille haitallisen huonoksi, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) Aistinvaraisen arvion lisäksi ilman laadun arvioinnin tukena olisi tarvittaessa hyvä käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita. 4.2.3. Eläinsuojan valaistus

Sivu/sivut 16 / 67 Pitopaikan valaistus on sopiva sekä riittävä eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen.( ESL 3, 4 ; ESA 2 ) Jos esimerkiksi 30 naudan tilalla valaistus on riittämätöntä yksittäisten eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen tai muuten niille sopimatonta eikä tilanne ole jatkunut pitkään, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1). Kuitenkin jos tilanne voidaan korjata tarkastuksen yhteydessä esim. lamppu vaihtamalla, voidaan se merkitä kunnossa olevaksi. Laiminlyönnistä voidaan antaa myös varhaisvaroitusjärjestelmän mukainen ilmoitus, jolloin asian kuntoon saattamiselle annetaan määräaika. Mikäli tarkastaja arvioi valaistuksen riittämättömäksi eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen tai muuten niille sopimattomaksi, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) Mikäli tarkastaja arvioi valaistuksen eläimille haitallisen vähäiseksi, ehdotus seuraamusprosentiksi on vähintään 5 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) Aistinvaraisen arvion lisäksi valaistuksen arvioinnin tukena olisi tarvittaessa hyvä käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita. 4.2.4. Ruokinnalle asetetut vaatimukset Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista rehua. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Naudalle annettavan rehun on oltava koostumukseltaan sille sopivaa. Vasikat on ruokittava vähintään kaksi kertaa päivässä. Vasikan on saatava ternimaitoa tai sitä korvaavaa valmistetta mahdollisimman pian syntymän jälkeen, kuitenkin viimeistään kuuden tunnin kuluessa syntymästä. Jos rehua ei ole jatkuvasti tarjolla, pihatossa olevien kaikkien nautojen on voitava ruokinta-aikana syödä samanaikaisesti. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua. Ympärivuotisesti ulkona pidettävillä naudoilla on oltava asianmukaiset ruokinta- astiat. (ESL 5 ; ESA 9 ; Vna 592/2010 9, 13 ja 14 ) Pääsääntöisesti tämän indikaattorin yhteydessä vähäisen laiminlyönnin käyttö ei ole mahdollista. Mikäli tilan vasikoiden ruokintaa on laiminlyöty pienellä osalla tilan eläimistä ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto 1-3). Mikäli tilan useiden vasikoiden ruokintaa on laiminlyöty selvästi pitkän aikaa, ehdotus seuraamusprosentiksi on aina vähintään 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla huomioon eläinten ravitsemustila.

Sivu/sivut 17 / 67 4.2.5. Juotolle asetetut vaatimukset Vasikoiden saatavilla on oltava riittävästi hyvänlaatuista juomaa. Vasikat on juotettava vähintään kaksi kertaa päivässä. Sairaan tai vahingoittuneen vasikan saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä. Kuitenkin kaikkien vasikoiden saatavilla on kuumalla säällä oltava jatkuvasti puhdasta vettä. Pihatossa muilla kuin lypsylehmillä on jokaista alkavaa 20 naudan ryhmää kohden oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite kuitenkin siten, että juoma-astioita tai juottolaitteita on yli 10 naudan ryhmälle oltava vähintään kaksi. Kylmäpihatossa juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä. Esimerkki: Muita kuin lypsylehmiä Juoma-astioita/juottolaitteita vähintään 10 1 11 2 20 2 21 2 30 2 40 2 41 3 Ympärivuotisesti ulkona pidettävillä naudoilla on oltava asianmukaiset juoma-astiat. Juoma-astioiden on oltava lämmitettäviä tai juoman tulee pysyä muutoin sulana ja sopivan lämpöisenä. Nautojen juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettävä puhtaina eivätkä virtsa ja ulosteet saa liata juomavettä. (ESL 5 ; ESA 9 ; Vna 592/2010 6, 13 ) Pääsääntöisesti tämän indikaattorin yhteydessä vähäisen laiminlyönnin käyttö ei ole mahdollista. Kuitenkin, jos juoma-astioiden lukumäärä jää vain hieman alle vaaditun ja tilanne korjataan välittömästi, voidaan tapaus merkitä Kunnossa olevaksi. Jos kuumalla säällä / sairailla vasikoilla ei ole jatkuvasti saatavilla puhdasta vettä, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto 1-3). Mikäli tilan vasikoiden juottoa on laiminlyöty pienellä osalla tilan eläimistä ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto 1-3). Mikäli tilan useiden vasikoiden juottoa on laiminlyöty selvästi pitkän aikaa, ehdotus seuraamusprosentiksi on aina vähintään 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla huomioon eläinten ravitsemustila/kunto. Säätä voitaisiin pitää kuumana esimerkiksi lämpötilan ylittäessä hellerajan (25 o C).

Sivu/sivut 18 / 67 4.2.6. Vasikkaa ei saa pitää parteen, karsinaan tai muuhun rakenteeseen kytkettynä muutoin kuin tilapäisesti eläimen ruokkimisen tai hoitamisen ajan. Tilapäinen kytkeminen saa kestää enintään tunnin (ESL 3 ; ESA 1, Vna 592/2010 12 ). Jos tilalla pidetään yhtä tai kahta vasikkaa kytkettynä, mutta eläin siirretään tarkastuksen yhteydessä välittömästi karsinaan, merkitään pöytäkirjaan Kunnossa. Jos laiminlyönti korjataan annetussa määräajassa (enintään 2 vk), laiminlyönnistä voidaan antaa varhaisvaroitusjärjestelmän mukainen ilmoitus. Tilannetta arvioitaessa tulee huomioida kytkettyjen vasikoiden suhteellinen osuus, miten kauan tilanne on jatkunut (kesto) sekä kytkemisen mahdollisesti eläimelle aiheuttamat vammat kuten hiertymät. Jos laiminlyönti koskee useita eläimiä, ehdotus seuraamusprosentiksi on 3-5 (laajuus 3-5, vakavuus 3-5, kesto 1-3). 4.2.7. Yli 8 viikon ikäisiä vasikoita pidetään ryhmäkarsinoissa Yli 8 viikon ikäistä vasikkaa ei saa pitää yksittäiskarsinassa, jollei siihen ole eläinlääketieteellistä syytä. Tällainen voi olla esimerkiksi vasikan sairaus tai sen huomattava alikehittyneisyys. Mikäli yli 8 viikon ikäistä vasikkaa pidetään yksittäiskarsinassa vedoten eläinlääketieteelliseen syyhyn, tarkempi selvitys syystä on kirjoitettava kohtaan lisätietoja. (ESL 3, 4 ; Vna 592/2010 7 ) Jos tilalla pidetään yhtä tai kahta tervettä yli 8 viikon ikäistä vasikkaa yksittäiskarsinassa, mutta eläin siirretään tarkastuksen yhteydessä välittömästi ryhmäkarsinaan, voidaan pöytäkirjaan merkitä Kunnossa. Jos laiminlyönti korjataan annetussa määräajassa (enintään 2 vk), laiminlyönnistä voidaan antaa varhaisvaroitusjärjestelmän mukainen ilmoitus. Tilannetta arvioitaessa tulee huomioida yksittäiskarsinassa pidettyjen vasikoiden suhteellinen osuus sekä se miten kauan tilanne on jatkunut (pysyvyys). Mikäli laiminlyönti koskee useampia eläimiä, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 3, vakavuus 3, kesto 1-3). Jos tilalla on vain kytkettyjä vasikoita ja/tai > 8 vk:n ikäisiä vasikoita yksittäiskarsinoissa eikä lainkaan ryhmäkarsinoita, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla (laajuus 5, vakavuus 3, kesto 5). 4.2.8. Vasikan pitopaikalle asetetut vaatimukset Jos alle 8 viikon ikäistä vasikkaa pidetään yksittäiskarsinassa, karsinan seinien on oltava sellaiset, että vasikka voi nähdä ja kosketella lajitovereitaan. Eläinlääketieteellisestä syystä vasikkaa voidaan kuitenkin pitää sellaisessa karsinassa, jossa on umpinaiset seinät. Mikäli vasikkaa pidetään umpiseinäisessä karsinassa vedoten eläinlääkinnälliseen syyhyn, tarkempi selvitys syystä on kirjoitettava kohtaan lisätietoja. Vasikan yksittäiskarsinan on oltava vähintään vasikan säkäkorkeuden levyinen ja karsinan pituuden vähintään vasikan pituus mitattuna turvasta lantioluun istuinkyhmyyn kerrottuna 1,1:llä. Jos vasikoita pidetään ryhmässä, vasikoiden käytettävissä

Sivu/sivut 19 / 67 olevan tilan on oltava sellainen, että eläimet voivat kääntyä ympäri ja asettua vaivatta makuulle. Karsinassa on oltava tilaa jokaista alle 150 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään 1,5 m 2, yli 150 kg:n, mutta kuitenkin alle 220 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään 1,7 m 2 ja yli 220 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään 1,8 m 2. (ESL 4 ; ESA 1 ; Vna 592/2010 7 ) Samassa karsinassa pidettävien eläinten käytettävissä oleva lattiapinta-ala tulee aina mitata ja laskea. Mikäli enintään kahdessa ryhmäkarsinassa on vasikkaa kohden tilaa alle 1,5 m 2, mutta kuitenkin vähintään 1,4 m 2 ja tilanne korjataan välittömästi, voidaan pöytäkirjaan merkitä Kunnossa. Jos laiminlyönti korjataan annetussa määräajassa (enintään 2 vk), laiminlyönnistä voidaan antaa varhaisvaroitusjärjestelmän mukainen ilmoitus. Tilannetta arvioitaessa tulee huomioida miten kauan tilanne on mahdollisesti jatkunut (pysyvyys). Mikäli yhdessäkin ryhmäkarsinassa on vasikkaa kohti tilaa 1,2-1,4 m 2 tai tätä lievempiä tilavaatimusten alituksia on useammassa kuin yhdessä ryhmäkarsinassa, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3, laiminlyönnin laajuudesta riippuen. Mikäli ryhmäkarsinassa on vasikkaa kohti tilaa alle 1,2 m 2, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 5, laiminlyönnin laajuudesta riippuen. Mikäli ns. vasikkaigluissa eläinten käytettävissä on iglun yhteydessä oleva jaloitteluaitaus, käytettävissä olevaan alaan mitataan sekä iglun että jaloitteluaitauksen pinta-ala. Kuitenkin, jos eläin suljetaan esim. kylmän sään tai muun syyn vuoksi iglun sisään, lasketaan pinta-alaksi vain iglun lattiapinta-ala. 4.2.9. Eläinten suojaaminen huonoilta sääolosuhteilta Pitopaikan tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä, lämpöä ja kosteutta vastaan. Ulkotarhassa ja laitumella olevilla naudoilla on oltava mahdollisuus päästä riittävään suojaan epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Jos naudat eivät pääse vapaasti siirtymään suojaan, nautojen omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että naudat pääsevät suojaan epäsuotuisilta sääolosuhteilta. Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla naudoilla on oltava pitopaikassaan kyseessä olevan nautarodun tarpeet ja ympäristöolosuhteet huomioon ottaen asianmukainen suoja epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Suojassa on oltava kuivitettu makuualue, johon kaikki eläimet mahtuvat ja pääsevät yhtä aikaa makuulle. Kuivikkeita on vaihdettava tai lisättävä tarpeeksi usein ja huolehdittava siitä, että makuualue pysyy riittävän kuivana eikä pääse jäätymään. Arvioinnissa voi käyttää apuna Eviran ohjetta nautojen ympärivuotinen ulkokasvatus (Dno 8462/0559/2009). (ESL 4 ; ESA 1, 7 ; Vna 592/2010 10 )

Sivu/sivut 20 / 67 Mikäli tarkastaja arvion mukaan pitopaikka ei tarjoa riittävää suojaa epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä vastaan, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) 4.2.10. Vasikat on tarkastettava vähintään kaksi kertaa päivässä Vasikat on tarkastettava vähintään kaksi kertaa päivässä. (ESL 5 ; ESA 10 ; Vna 592/2010 11 ) Mikäli yksittäisiä vasikoita tarkastetaan harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä, mutta suurin osa tilan vasikoista tarkastetaan kahdesti päivässä, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1). Mikäli kaikki tilan vasikat tarkastetaan harvemmin kuin kahdesti päivässä, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 1-5, kesto 1-5). 4.2.11. Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä huolehtiminen Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä on huolehdittava asianmukaisesti. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava erilleen muista eläimistä. Ulkotarhassa olevien eläinten eristämistä ja hoitoa varten on oltava asianmukaiset tilat. (ESL 5 ; ESA 7, 11 ) Jos tarkastajan arvion mukaan yksittäisen lievästi sairaan ryhmäkarsinassa olevan eläimen tulisi olla yksittäiskarsinassa, mutta tilanne korjataan välittömästi, voidaan tapaus merkitä Kunnossa olevaksi. Jos yksittäisiä lievästi sairaita eläimiä pidetään ryhmäkarsinoissa vaikka tarkastajan arvion mukaan eläimen tulisi olla yksittäiskarsinassa, eikä tilanne ole jatkunut pitkään, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1) Mikäli tarkastaja arvioi, ettei sairaasta/vahingoittuneesta eläimestä ole huolehdittu asianmukaisesti, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5). Mikäli tilan useiden eläinten laiminlyöty selvästi pitkän aikaa, ehdotus seuraamusprosentiksi on aina vähintään 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla huomioon eläinten kunto ja sen mahdollisesti kokema kärsimys, kipu ja tuska.

Sivu/sivut 21 / 67 LIITE B SIKOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA Liitteessä kuvataan täydentävien ehtojen sikojen hyvinvointivalvonnassa valvottavat asiat eli indikaattorit, joista on säädetty valtioneuvoston asetuksen 7/2015 liitteessä 3. Osa liitteen 3 vaatimuksista tulee voimaan 1.1.2016 alkaen, eikä niitä ole kuvattu tässä ohjeessa. Täydentävien ehtojen valvonta ei korvaa normaalia eläinsuojeluvalvontaa. Sikojen hyvinvoinnin täydentävien ehtojen valvonnassa tulee kiinnittää huomiota säännösten siirtymäaikoihin. Eräissä valtioneuvoston asetuksen (629/2012) säännöksissä, joissa on annettu siirtymäaikoja, sovelletaan edelleen kumotun valtioneuvoston asetuksen (14/EEO/2002) vaatimuksia. B 1 Mitä valvotaan Täydentävien ehtojen sikojen hyvinvointivalvonnassa tarkastetaan, onko tilalla noudatettu seuraavia vaatimuksia: B 2 Säädöspohja 4.3. Hyvinvointi: Siat (Neuvoston direktiivi 2008/120/EY) 4.3.1 Sikoja ei pidetä kytkettyinä 4.3.2 Emakoiden ja ensikoiden pidolle kääntymisen estävissä häkeissä sekä sikojen ryhmissä pidolle annetut vaatimukset täyttyvät 4.3.3 Sikojen sosiaaliselle kanssakäymiselle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.3.4 Sikalan ilmanvaihto ja ilmanvaihdon laitteiston toimivuuden varmistaminen häiriötilanteissa on asianmukaista 4.3.5 Sikalan valaistukselle asetettuja vaatimuksia on noudatettu 4.3.6 Sikalan melutasolle asetettuja vaatimuksia on noudatettu 4.3.7 Tilalla kastroidaan karjuporsaita ainoastaan alle 8 päivän ikäisinä 4.3.8 Porsituskarsinoille ja porsitushäkeille, emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinoille asetetut vaatimukset täyttyvät 4.3.9 Karjun karsinalle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.3.10 Sioilla on käytettävissään riittävästi materiaalia, jolla ne voivat tyydyttää lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan 4.3.11 Ruokinnalle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.3.12 Yli 2 viikon ikäisten sikojen saatavilla on jatkuvasti raikasta juomavettä 4.3.13 Sikalan ryhmäkarsinoiden betoniset rakolattiat ovat vaatimusten mukaiset 4.3.14 Eläinten suojaamiselle huonoilta sääolosuhteilta asetetut vaatimukset täyttyvät 4.3.15 Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä huolehtimiselle asetetut vaatimukset täyttyvät Oheiseen selitysosaan B 3 on koottu ne Suomen eläinsuojelusäädösten sekä tuotantoeläinten lääkityksestä pidettävästä kirjanpidosta annetut kohdat, jotka sisältävät täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan kohtiin liittyvät määräykset. Numerointi viittaa täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan tarkastusosan numerointiin. Säädöksistä käytetään seuraavia lyhennyksiä: ESL Eläinsuojelulaki (247/1996 muutoksineen) (Lakikirjan F 1)