Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat 15 momentti 5_09.fm Page 1 Tuesday, August 4, 2009 1:42 PM 5/2009 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 9 Valtioneuvoston asetukset 13 MIETINNÖT YM. 14 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 15 Korkein hallinto-oikeus 15 KKO:N VALITUSLUVAT 16
Sellaisten kuvaohjelmien ennakkotarkastuksesta luovutaan, joita ei pidetä lapsille haitallisina, eli jotka on lähetetty tai lähetetään televisiossa ennen kello 21 ja jotka asetetaan yleisön saataville tilausohjelmapalveluina tai levittämällä niitä tallenteilla. Ennakkotarkastuksesta vapautettavan kuvaohjelman levittäjän on asetettava ohjelmalle ikärajasuositus. Valtion elokuvatarkastamolla on edelleen oikeus vaatia tarkastamaton ohjelma tarkastukseen, jos on syytä epäillä sen sisältävän aineistoa, joka on omiaan vaikuttamaan haitallisesti lasten kehitykseen, sekä muuttaa sille annettua ikärajaa. Lakiin lisätään myös säännökset eräiden ennakkotarkastuksesta vapautettujen kumomentti 5_09.fm Page 2 Tuesday, August 4, 2009 1:42 PM Momentti 5/2009 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki rikoslain 22 luvun muuttamisesta (373/2009), laki raskauden keskeyttämisestä annetun lain 13 :n muuttamisesta (374/2009), laki lääketieteellisestä tutkimuksesta (375/2009) ja laki hedelmöityshoidoista annetun lain muuttamisesta (376/2009) HE 156/2008 vp LaVM 2/2009 Lait tulivat voimaan 1.7.2009. Rikoslakia muutetaan siten, että ihmisen sikiön, alkion ja perimän suojaa koskevat vankeusuhkaiset rangaistussäännökset kootaan samaan lukuun. Rikoslain sikiönlähdettämistä koskevat rangaistussäännökset korvataan laitonta raskauden keskeyttämistä ja törkeää laitonta raskauden keskeyttämistä koskevilla rangaistussäännöksillä. Samaan rikoslain lukuun siirretään ja samalla osittain yhdistetään eräin muutoksin lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain ja hedelmöityshoidoista annetun lain vankeusuhkaiset rangaistussäännökset. Tällaisia rikoksia ovat laiton alkioon puuttuminen, laiton perimään puuttuminen, laiton sukusolujen käyttö ja lapsen identiteetin loukkaaminen. Raskauden keskeyttämisestä, lääketieteellisestä tutkimuksesta ja hedelmöityshoidoista annettuihin lakeihin tehdään tarvittavat muutokset, ja niihin jäävät rikoslaissa säädettäviä rikoksia lievemmät lainrikkomukset, joista voi seurata vain sakkoa. Laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 9 :n muuttamisesta (391/2009) HE 198/2008 vp LaVM 5/2009 Laki tulee voimaan 1.9.2009. Rekisteröidyn parisuhteen osapuoli saa mahdollisuuden adoptoida parisuhteen toisen osapuolen lapsen. Tällaisen perheen sisäisen adoption jälkeen lasta pidetään rekisteröidyn parin yhteisenä lapsena. Kolmen vuoden ajan lain voimaantulosta perheen sisäistä adoptiota voidaan hakea myös tilanteessa, jossa lapsen vanhemman ja lapseksiottajan rekisteröity parisuhde on ennen lain voimaantuloa purettu tuomioistuimen päätöksellä. Laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä (362/ 2009), laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta (363/ 2009), laki hallintolainkäyttölain muuttamisesta (364/ 2009), laki ulosottokaaren 4 luvun 19 :n muuttamisesta (365/2009) ja laki tuloverolain 80 :n muuttamisesta (366/ 2009) HE 233/2008 vp LaVM 3/2009 Lait tulevat voimaan 1.1.2010. Laeilla säädetään uusista oikeussuojakeinoista, joita asianosainen voi käyttää oikeudenkäynnin viivästymisen estämiseksi tai hyvittämiseksi. Laeilla pannaan täytäntöön Euroopan ihmisoikeussopimuksesta aiheutuvat velvoitteet. Viivästymistä ennalta estävänä keinona otetaan käräjäoikeuksissa käyttöön asian kiireelliseksi määrääminen. Jälkikäteisenä keinona asianosaisella on oikeus saada valtion varoista kohtuullinen hyvitys, jos oikeudenkäynti viivästyy yleisissä tuomioistuimissa. Hyvitys vastaa ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöä. Lisäksi hallinnollista taloudellista seuraamusta voidaan lieventää käsittelyn viivästymisen vuoksi. Laki verontilityslain väliaikaisesta muuttamisesta (352/ 2009) ja laki tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta (353/2009) HE 53/2009 vp VaVM 6/2009 Lait tulivat voimaan 4.6.2009. Lait ovat voimassa 31.12.2011 saakka. Verontilityslakia ja tuloverolakia muutetaan väliaikaisesti. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan 10 prosenttiyksiköllä 22,03 prosentista 32,03 prosenttiin, seurakuntien jako-osuutta korotetaan 0,8 prosenttiyksiköllä 1,75 prosentista 2,55 prosenttiin ja valtion jako-osuutta alennetaan vastaavasti 76,22 prosentista 65,42 prosenttiin verovuosilta 2009 2011 tehtävissä yhteisöveron tilityksissä. Lakeja sovelletaan verovuosien 2009 2011 yhteisöveron tilityksiin ja näiltä vuosilta tehtäviin tilityksien oikaisuihin. Laki kuvaohjelmien tarkastamisesta (381/2009) HE 14/2009 vp SiVM 3/2009 Laki tuli voimaan 1.7.2009. 2
momentti 5_09.fm Page 3 Tuesday, August 4, 2009 1:42 PM vaohjelmien levittäjiä koskevasta valvontamaksusta. Laki työriitojen sovittelusta (354/2009) HE 19/2009 vp TyVM 2/2009 Laki tuli voimaan 15.6.2009. Piirisovittelijajärjestelmästä luovutaan. Piirisovittelijoiden sijaan sovittelutehtäviä varten määrätään tarvittava määrä sovittelijoita, joiden toimialueena on koko Suomi. Yhden sovittelijan sijaintipaikkana on Ahvenanmaa. Sovittelijoiden esimiehenä toimii valtioneuvoston määräajaksi nimittämä valtakunnansovittelija. Valtioneuvosto määrää sovittelijat tehtäviinsä valtakunnansovittelijan esityksestä kolmeksi vuodeksi. Nykyiset piirisovittelijat jatkavat sovittelijoina toimikautensa loppuun. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta (344/2009) ja laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 :n muuttamisesta (345/2009) HE 39/2009 vp StVM 11/2009 Lait tulivat voimaan 1.6.2009. Työttömyysturvalakia muutetaan siten, että laissa säädetään työnhakijan oikeudesta työttömyysetuuteen tilanteissa, joissa työntekijän työntekovelvollisuus ja työnantajan velvollisuus maksaa palkkaa ovat keskeytyneet kokonaan lomauttamiseen verrattavalla tavalla työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Muutos koskee työntekijöitä, joiden työnteko on estynyt työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi sekä työntekijöitä, joiden työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet työsopimuksen ehdon takia. Lisäksi säädetään virasta pidätettyjen virkamiesten oikeudesta työttömyysetuuteen korvauksettoman määräajan jälkeen. Mainituille henkilöille maksettaviin ansiopäivärahoihin ei makseta valtionosuutta. Tästä säädetään laissa työttömyysetuuksien rahoituksesta. Laki yksityisestä terveydenhuollosta (377/2009) HE 10/2009 vp StVM 6/2009 Laki tulee voimaan 1.9.2009. Lakia muutetaan siten, että usean läänin alueella toimiva yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottaja voi hakea toimintaansa valtakunnallisen luvan. Valtakunnallisen luvan myöntävästä viranomaisesta säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella. Lääninhallitukset myöntävät edelleen luvat muille yksityisille terveydenhuollon palvelujen tuottajille. Lisäksi yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa mainittujen toimivaltaisten viranomaisten nimet korjataan vuoden 2009 alusta voimaan tulleiden sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan organisaatiouudistusten vuoksi siten, että Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen sijasta laissa mainitaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto sekä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen sijasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 7 ja 11 :n muuttamisesta (369/2009) HE 44/2009 vp TyVM 4/2009 Laki tuli voimaan 15.6.2009. Lakiin lisätään seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän määritelmät sekä kavennetaan hyvitykselle työhönottotilanteissa asetetun enimmäismäärän soveltamisalaa siten, että enimmäismäärä koskee jatkossa vain sellaista työnhakijaa, josta työnantaja pystyy osoittamaan, ettei häntä olisi valittu tehtävään, vaikka valinta olisi tehty syrjimättömin perustein. Muutoksella oikaistaan niin sanotun yleisen työelämän tasa-arvodirektiivin 2002/73/EY virheellinen täytäntöönpano. Laki eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta (383/2009), laki luonnonsuojelulain muuttamisesta (384/2009), laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (385/2009), laki vesilain 21 luvun muuttamisesta (386/2009), laki geenitekniikkalain muuttamisesta (387/2009) ja laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain 4 :n muuttamisesta (388/2009) HE 228/2008 vp YmVM 3/2009 Lait tulivat voimaan 1.7.2009. Laeilla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/35/EY ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta. Laeilla tehostetaan vakavien ympäristövahinkojen korjaamisvastuuta aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Korjaamisvelvoite koskee suojelluille lajeille ja luontotyypeille (luontovahinko) sekä vesistöille ja pohjavesille aiheutuneita merkittäviä vahinkoja. Vastuun edellytyksenä on, että vahinko on aiheutettu toimimalla lainvastaisesti. Jos kyse on onnettomuudesta, vastuuta kohtuullistetaan. Luonnonsuojelulakia täydennetään lisäämällä lakiin uusi luontovahingon määritelmä ja täydentämällä lajien esiintymispaikkojen suojelua. Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostusvastuusta säädetään ympäristönsuojelulaissa ja pilaantumisvahinkoihin liittyvästä vahingonkorvausvastuusta laissa ympäristövahinkojen korvaamisesta. Molemmissa laeissa vastuu perustuu tuottamuksesta riippumattomaan ankaraan vastuuseen. Laki verkkotunnuslain muuttamisesta (397/2009) HE 35/2009 vp LiVM 5/2009 Laki tulee voimaan 1.9.2009. Verkkotunnuslakia muutetaan siten, että suomalaisen verkkotunnuspäätteen.fi pisin mahdollinen voimassaoloaika pitenee kolmesta vuodesta viiteen vuoteen. Lisäksi käytöstä poistetun verkkotunnuksen niin sanottu karenssiaika lyhe- Momentti 3 Momentti 5/2009
Kunnan, joka ei kykene suoriutumaan ympäristöterveydenhuollon tehtävistä yksin, on kuuluttava ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella on oltava käytettävissään vähintään 10 henkilötyövuotta vastaavat henkilöresurssit, joilla järjestetään ympäristöterveydenhuollon palvelut. Valtioneuvosto päättää kuntaa ja asianomaista lääninhallitusta sekä yhteistoiminta-aluetta kuultuaan kunnan kuulumisesta ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueeseen, jos kunta ei itse tee päätöstä vuoden 2009 loppuun mennessä. Valtioneuvosto tekee tarvittavat päätökset kuntien kuulumisesta yhteistoiminta-alueisiin viimeistään 30.6.2011. Valtioneuvosto voi päättää kunnan kuulumisesta yhteistoiminta-alueeseen sekä kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttämättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet. Valtioneuvoston päätös yhteistoiminnan ehdoista on voimassa siihen asti, kunnes asianomaiset kunnat sopivat toisin. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden on aloitettava toimintansa viimeistään vuoden 2013 alusta. Elintarvikelaissa ei säädetä enää elintarvikevalvonnan yhteismomentti 5_09.fm Page 4 Tuesday, August 4, 2009 1:42 PM nee kolmesta kuukaudesta yhteen kuukauteen. Lisäksi lakiin tehdään eräitä muita pieniä, lähinnä lakiteknisiä tarkennuksia. Laki rikoslain 46 luvun muuttamisesta (425/2009), laki tullilain 20 d ja 42 :n muuttamisesta (426/2009), laki pakkokeinolain 5 a luvun muuttamisesta (427/2009), laki vientitavaran alkuperää koskevan väärän tiedon antamisen rankaisemisesta annetun lain kumoamisesta (428/2009), laki puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetun lain 7 :n muuttamisesta (429/2009), laki kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain 9 :n muuttamisesta (430/2009) ja laki poliisilain 31 a :n muuttamisesta (431/2009) HE 197/2008 vp LaVM 4/2009 Lait tulevat voimaan 1.10.2009. Rikoslakiin lisätään säännökset tulliselvitysrikoksista. Törkeän tulliselvitysrikoksen selvittämistä varten voidaan myöntää lupa telekuunteluun, televalvontaan ja tekniseen kuunteluun. Kyseiseen rikokseen sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään. Lisäksi rikoslakiin siirretään eräitä muita maahantuontiin ja maastavientiin liittyviä rikoksia. Laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta (418/ 2009), laki mielenterveyslain muuttamisesta (419/2009) ja laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain 1 :n muuttamisesta (420/2009) HE 95/2008 vp LaVM 6/2009 Lait tulevat voimaan 1.1.2010. Säännöksiä muutetaan siten, että rikosasiassa syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta jätetylle henkilölle määrätty tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito (hoitoseuraamus) voidaan siirtää järjestettäväksi hoitoseuraamuksen määränneestä valtiosta siihen valtioon, jonka kansalainen henkilö on tai jossa hänellä on kotipaikka. Muutokset mahdollistavat vieraassa valtiossa tuomitun hoitoseuraamuksen täytäntöönpanon Suomessa sekä sen, että Suomi voi pyytää täällä määrätyn hoitoseuraamuksen täytäntöönpanoa vieraalta valtiolta. Ennen kuin oikeusministeriö päättää asiasta, sen on hankittava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston lausunto. Lisäksi tarkistetaan rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annettua lakia siten, että luovuttaminen on mahdollista myös rikosperusteisen hoitoseuraamuksen täytäntöönpanoa varten. Laki ulkomaalaislain muuttamisesta (432/2009) HE 86/2008 vp HaVM 2/2009 Laki tuli voimaan 1.7.2009. Ulkomaalaislain muutoksella pannaan täytäntöön neuvoston direktiivi pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista. Lakiin lisätään säännökset tietojen antamisesta kansainvälistä suojelua hakevalle, kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen peruuttamisesta ja raukeamisesta, turvapaikkapuhuttelusta, tiedon hankkimisesta yksittäisessä kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa ja kansainvälistä suojelua koskevan asian raukeamisesta hallintotuomioistuimessa. Lisäksi lakia eräiltä osin täsmennetään. Laki kemikaalilain muuttamisesta (408/2009) ja laki rikoslain 44 luvun 1 :n ja 48 luvun 1 :n muuttamisesta (409/ 2009) HE 43/2009 vp YmVM 4/2009 Lait tulivat voimaan 15.6.2009. Laissa säädetään EY:n uuden, vaarallisten kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevan CLP-asetuksen täytäntöönpanon edellyttämistä toimivaltaisista viranomaisista ja valvontaviranomaisista, CLP-asetuksen mukaisesta kansallisesta neuvontapalvelusta sekä CLP-asetuksen rikkomisesta seuraavista rangaistuksista. Lakiin lisätään myös CLP-asetuksen mukainen asetuksenantovaltuus poikkeusmahdollisuudesta tietyissä maanpuolustusta koskevissa tapauksissa. CLP-asetuksen johdosta muutetaan myös rikoslain 44 luvun 1 ja 48 luvun 1. Kyseisellä muutoksella terveys- ja ympäristörikoksia koskeviin säännöksiin lisätään viite CLP-asetukseen. Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta (410/2009) ja laki elintarvikelain 32 :n muuttamisesta (411/2009) HE 51/2009 vp StVM 13/2009 Lait tulivat voimaan 15.6.2009. 4
momentti 5_09.fm Page 5 Tuesday, August 4, 2009 1:42 PM toiminnasta, vaan sen sijaan sovelletaan nyt vahvistettua lakia. Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta (412/2009) HE 227/2008 vp StVM 12/2009 Laki tuli voimaan 1.7.2009. Lain 7 ja 25 a tulivat kuitenkin voimaan 15.6.2009. Sellaisten tupakkatuotteiden, joiden pakkausmerkinnät poikkeavat tupakkalainsäädännön vaatimuksista, yksityiselle maahantuonnille asetetaan määrälliset rajoitukset. Laissa säädettyjen määrien ylitys on tupakkatuoterikkomuksena sakolla rangaistava teko. Laki Valtakunnanvoudinvirastosta (519/2009), laki ulosottokaaren eräiden säännösten voimaantulosta (520/2009) ja laki ulosottokaaren muuttamisesta (521/2009) HE 46/2009 vp LaVM 8/2009 Lait tulevat voimaan 1.1.2010. Valtakunnanvoudinvirasto perustetaan hoitamaan ulosottotoimen keskushallintoviranomaisen tehtäviä. Virastolle kuuluu pääosa niistä tehtävistä, joita nykyisin hoitavat oikeusministeriö ja lääninhallitukset. Laeilla ulosottokaaren eräiden säännösten voimaantulosta ja ulosottokaaren muuttamisesta toteutetaan Valtakunnanvoudinviraston perustamisesta aiheutuvat ulosottokaaren muutostarpeet. laki ylikuormamaksusta annetun lain 19 :n muuttamisesta (515/2009) HE 58/2009 vp HaVM 7/2009 Lait tulevat voimaan 1.1.2010. Poliisihallintoon perustetaan kaksiportainen ohjaus- ja johtamismalli. Poliisitoimintaa johtaa ja ohjaa sekä poliisilaitosten ja poliisin valtakunnallisten yksiköiden tulosohjauksesta vastaa uusi perustettava poliisin keskushallintoviranomainen Poliisihallitus, joka muodostuu nykyisestä poliisin lääninjohdosta ja osasta sisäasiainministeriön poliisiosastoa. Sisäasiainministeriö vastaa poliisin toimialan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ministeriötason tehtävistä. Momentti Laki toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta (435/2009), laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (436/2009) sekä laki lastensuojelulain 17 :n muuttamisesta (437/2009) HE 218/2008 vp LaVM 7/2009 Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Muiden lakien voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Yleissopimus sisältää määräyksiä viranomaisten toimivallasta, sovellettavasta laista, sopimusvaltioiden viranomaisten välisestä yhteistyöstä ja sopimusvaltiossa tehtyjen lasten suojelua koskevien toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta muissa sopimusvaltioissa. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin sekä lastensuojelulakiin tehdään pienehköjä muutoksia. Laki poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta (497/ 2009), laki poliisilain muuttamisesta (498/2009), laki poliisikoulutuksesta annetun lain muuttamisesta (499/2009), laki poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain 2 luvun 1 :n muuttamisesta (500/2009), laki päihtyneiden käsittelystä annetun lain 10 :n muuttamisesta (501/2009), laki puolustusvoimien virka-avusta poliisille annetun lain 3 ja 10 :n muuttamisesta (502/2009), laki passilain muuttamisesta (503/ 2009), laki henkilökorttilain 16 :n muuttamisesta (504/ 2009), laki rahankeräyslain muuttamisesta (505/2009), laki arpajaislain muuttamisesta (506/2009), laki viihdelaitelain muuttamisesta (507/ 2009), laki ampuma-aselain muuttamisesta (508/2009), laki järjestyksenvalvojista (509/2009), laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta (510/ 2009), laki pakkokeinolain muuttamisesta (511/2009), laki esitutkintalain 14 :n muuttamisesta (512/2009), laki tieliikennelain 95 ja 108 a :n muuttamisesta (513/2009), laki ajoneuvolain 100 :n muuttamisesta (514/2009) ja Laki passilain muuttamisesta (456/2009), laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa (457/2009), laki ulkomaalaislain muuttamisesta (458/2009), laki ulkomaalaisrekisteristä annetun lain muuttamisesta (459/2009) ja laki löytötavaralain muuttamisesta (460/2009) HE 234/2008 vp HaVM 9/2009 Lait tulivat voimaan 29.6.2009. Lakeihin tehdään ne lainsäädännölliset muutokset, joita toisen biometrisen tunnisteen eli sormenjälkien käyttöönotto Suomen passeissa ja muissa matkustusasiakirjoissa edellyttää. Laeilla säädetään muun muassa passin teknisestä osasta, sormenjälkien ottamisesta ja niiden lukemisesta, sormenjälkien rekisteröinnistä sekä rekisteröidyn sormenjälkitiedon käyttämisestä, luovuttamisesta ja suojaamisesta. Lisäksi tehdään muita pienempiä muutoksia passilakiin. Laki tuloverolain 33 b :n muuttamisesta (469/2009), laki ennakkoperintälain muuttamisesta (470/2009) ja laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 :n muuttamisesta (471/2009) HE 47/2009 vp VaVM 8/2009 5 Momentti 5/2009
momentti 5_09.fm Page 6 Tuesday, August 4, 2009 1:42 PM Lait tulivat voimaan 1.7.2009. Osinkoa koskevia tuloverolain, ennakkoperintälain ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain säännöksiä muutetaan. Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko katsotaan koko määrältään ansiotulona verotettavaksi palkaksi tai työkorvaukseksi, jos osingon jakoperusteena on yhtiöjärjestyksen määräyksen, yhtiökokouksen päätöksen, osakassopimuksen tai muun sopimuksen mukaan osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos. Muutosta sovelletaan osinkoon, joka on nostettavissa 1.1.2010 tai sen jälkeen. Laki tieliikennelain 49 ja 82 c :n muuttamisesta (523/2009) HE 55/2009 vp LiVM 7/2009 Laki tulee voimaan 1.9.2009. Liikenteen ohjaajia koskevia säännöksiä siirretään tieliikenneasetuksesta tieliikennelakiin. Samalla erityistilanteisiin, joissa viranomainen voi määrätä liikenteen ohjaajan, lisätään laaja ja pitkäkestoinen ruuhka. Laissa säädetään yleisesti myös liikenteen ohjaajan määräämisen ehdoista. Vaativimmissa tilanteissa liikenteen ohjaajalta edellytetään koulutusta tehtävään. Lisäksi muutetaan tieliikennelain säännöksiä, jotka koskevat puolustusvoimien ajokorttia. Lakiin otetaan perussäännökset oikeudesta kuljettaa puolustusvoimien moottorikäyttöisiä ajoneuvoja ja puolustusvoimien ajokorttia koskevasta tutkinnosta ja liikenneopettajatutkinnosta. Laki taksiliikennelain muuttamisesta (482/2009) HE 82/2009 vp LiVM 13/2009 Laki tuli voimaan 1.7.2009. Taksiliikennelakia muutetaan niin, että lupaviranomaisten mahdollisuuksia määrätä taksilupiin asemapaikaksi koko kuntaa pienempi paikka selkiinnytetään muuttamalla lupien enimmäismääriä koskevaa sääntelyä ja täydentämällä lain taksiluvan saajia koskevaa paremmuusjärjestystä. Lupien enimmäismääriä koskevaa sääntelyä muutetaan niin, että näitä enimmäismääriä eli kiintiöitä vahvistettaessa määrätään myös, kuinka monta lupaa myönnetään kuntaa pienemmälle, kuntaliitoksen jälkeen lakkautetun kunnan alueelle. Jos lupaa haetaan asemapaikalle, jonka etäisyys kuntakeskuksesta, Helsingin, Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Turun, Tampereen ja Oulun kuntakeskuksia lukuun ottamatta, on vähintään 20 kilometriä, lupa myönnetään ensisijaisesti tällaista asemapaikkaa hakeneelle henkilölle, edellyttäen, että hakija täyttää 6 :ssä säädetyt taksiluvan saamisen edellytykset. Lisäksi muutetaan kaikille maaseutumaisten kuntien autoilijoille asetettua sopimusvelvoitetta päivystysvuoroista siten, että päivystyksistä on aina tehtävä ilmoitus lääninhallitukselle. Laki julkisesta työvoimapalvelusta (464/2009) HE 38/2009 vp TyVM 6/2009 Laki tuli voimaan 1.7.2009. Lakia muutetaan siten, että muutosturvan toimintamalliin liittyvään työllistymisohjelmaan on oikeus myös työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijoiksi ilmoittautuneilla, joilla on määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä työhistoriaa vähintään viisi vuotta viimeisen seitsemän vuoden aikana. Lisäksi vähintään 180 kalenteripäiväksi lomautetuilla tai vastaavan ajan lomautettuna olleilla on oikeus työllistymisohjelmaan, jos heillä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta (472/2009) HE 49/2009 vp TyVM 7/2009 Laki tuli voimaan 1.7.2009. Työttömyysturvalain muutosturvaa laajennetaan koskemaan lomautettuja sekä nykyistä laajemmin määräaikaisia työntekijöitä. Samalla selkiytetään työllistämisohjelmalisää ja sen uusimista koskevia säännöksiä. Omaehtoisen ammatillisen koulutuksen ajalta maksettavan koulutuspäivärahan saamisen edellytyksiä muutetaan siten, että koulutuspäivärahaa voidaan maksaa heti työttömyyden alkaessa, jos koulutuksesta on sovittu työnhakijan työnhakusuunnitelmassa. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta (524/2009), laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 18 :n muuttamisesta (525/2009), laki työntekijän eläkelain 206 :n muuttamisesta (526/2009) ja laki yrittäjän eläkelain 152 :n muuttamisesta (527/2009) HE 50/2009 vp TyVM 5/2009 Lait tulevat voimaan 1.9.2009. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettuun lakiin lisätään säännökset työsuojeluviranomaisen oikeudesta saada salassapitosäännösten estämättä valvontaa varten tietoja Verohallinnolta ja Eläketurvakeskukselta. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettuun lakiin, verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettuun lakiin, työntekijän eläkelakiin ja yrittäjän eläkelakiin lisätään tähän liittyviä täydentäviä säännöksiä tietojen omaehtoisesta luovuttamisesta. Laki työttömyysturvalain 11 luvun 8 :n muuttamisesta (473/2009) HE 85/2009 vp StVM 19/2009 Laki tuli voimaan 1.7.2009. Työttömyysturvalakia muutetaan siten, että niitä perusteita, joilla työttömyysetuutta voidaan maksaa ennakkona, laajennetaan. Ennakkomaksun käytön laajentaminen mahdollistaa työttömyysetuuden maksamisen tarvittaessa kevennetyin perustein ja turvaa työttömyysetuuden hakijalle toimeentulon työttömyysetuuden maksun viivästyessä. 6
momentti 5_09.fm Page 7 Tuesday, August 4, 2009 1:42 PM Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta (531/2009) HE 61/2009 vp StVM 15/2009 Laki tulee voimaan 1.1.2010. Sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että suuhygienistien hammaslääkärin määräyksen perusteella tekemä tutkimus ja antama hoito korvataan sairausvakuutuksesta. Tutkimus ja hoito korvataan enintään 15 kerralta, jos tutkimus on tehty tai hoito annettu kahden vuoden kuluessa määräyksestä. Vakuutetulle maksettava korvaus on euromääräinen ilman kiinteää omavastuuta. Suuhygienistinpalkkiotaksan enimmäismääristä ja perusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kansaneläkelaitos vahvistaa asetuksen perusteella luettelon suuhygienistin suorittamana korvattavista toimenpiteistä ja niiden korvaustaksoista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämää suun terveydenhuollon toimenpideluokitusta hyödyntäen. Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta (532/2009), laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 27 :n muuttamisesta (533/2009) ja laki työsopimuslain 2 luvun 11 a :n muuttamisesta (534/2009) HE 62/2009 vp StVM 16/2009 Lait tulevat voimaan 1.1.2010. Osasairauspäivärahaa koskevia säännöksiä muutetaan siten, että vakuutetulla on mahdollisuus työskennellä osa-aikaisesti ja saada lisäksi osasairauspäivärahaa työkyvyttömyyden alusta lukien sairauspäivärahalle säädetyn omavastuuajan jälkeen. Osasairauspäivärahaa voidaan myöntää myös välittömästi sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen. Jos työnantaja maksaa työntekijälle osasairauspäivärahakaudelta työkyvyttömyyttä edeltävän kokoaikaisen työsuhteen perusteella määräytyvää täyttä sairasajan palkkaa vastaavaa palkkaa, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia muutetaan siten, että kuntoutusrahaa voidaan myöntää välittömästi osasairauspäivärahan jälkeen ilman omavastuuaikaa. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuudet pidentää osasairauspäivärahan enimmäiskestoa ja arvioi selvityksen pohjalta säädösten muutostarpeet. Laki asuntosäästöpalkkion maksamisesta vuosina 2009-2011 (483/2009) ja laki omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain 5 :n muuttamisesta (484/2009) HE 75/2009 vp YmVM 5/2009 Lait tulivat voimaan 1.7.2009. Asuntosäästöpalkkiojärjestelmässä (ASP) maksetaan asunnonhankkijalle 3 000 euron suuruinen asuntosäästöpalkkio, jos asunto hankitaan viimeistään 31.12.2011. Lisäksi järjestelmää kehitetään nostamalla korkotuettujen ASP-lainojen enimmäismääriä ja pidentämällä laina-aikaa lakien vahvistamisen yhteydessä annettavalla asetuksella. Omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annettua lakia muutetaan siten, että valtiontakauksen enimmäismäärää korotetaan 25250 eurosta 50000 euroon. Laki osakeyhtiölain muuttamisesta, laki arvopaperimarkkinalain 2 luvun muuttamisesta ja laki vakuutusyhtiölain 5 luvun muuttamisesta HE 52/2009 vp TaVM 8/2009 Lait tulivat voimaan 3.8.2009. Lakien muutoksilla saatetaan voimaan osakkeenomistajan oikeuksia koskeva direktiivi. Direktiivin tarkoituksena on suojella sijoittajia ja edistää noteerattujen yhtiöiden osakkeenomistajien oikeuksien sujuvaa ja tehokasta käyttöä erityisesti valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa. Lakimuutokset koskevat pääosin vain sellaista yhtiötä, jonka osake on arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun julkisen kaupankäynnin kohteena Suomessa tai sitä vastaavan kaupankäynnin kohteena muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Direktiiviin perustuvat muutokset koskevat yhtiökokouksen kutsuaikaa, yhtiökokoukseen osallistumista, asiamiehen käyttämistä ja etäosallistumista sekä yhtiökokousasiakirjojen julkistamista ja nähtävillä pitämistä koskevista vähimmäisvaatimuksista. Lisäksi osakeyhtiölakiin tehdään vähäisempiä muutoksia, jotka ovat tarpeen yhtiökokoukseen osallistumisen, osakkeenomistajan oikeuksien käyttämisen tai kokouksen järjestämisen helpottamiseksi taikka sähköisen kaupparekisteri-ilmoituksen kehittämiseen liittyen tai osakeannin järjestämisen helpottamiseksi. Arvopaperimarkkinalain muutos koskee tiedottamista yhtiökokouskutsusta. Laki käräjäoikeuslain muuttamisesta ja laki tuomareiden nimittämisestä annetun lain 3 ja 12 :n muuttamisesta HE 45/2009 vp LaVM 8/2009 Lait tulevat voimaan 1.1.2010. Käräjäoikeuslakia muutetaan siten, että jokaisessa kaksikielisessä käräjäoikeudessa tulee olla vähintään yksi käräjätuomarin virka, johon kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on tuomiopiirin väestön vähemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä enemmistön kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Edellä mainittujen tuomareiden kielitaitoa koskevasta kelpoisuusvaatimuksesta säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarkemmin säätää viimeksi mainittujen tuomareiden määrä ja sijoittuminen kaksikielisiin käräjäoikeuksiin. Laki valtion vakuusrahastosta (567/2009) ja laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta (568/2009) HE 5/2009 vp TaVM 7/2009 Lait tulivat voimaan 1.8.2009. Valtion vakuusrahastosta annettuun lakiin lisätään säännökset Momentti 7 Momentti 5/2009
momentti 5_09.fm Page 8 Tuesday, August 4, 2009 1:42 PM vakavaraisuusongelmiin joutuneen talletuspankin velvoittamisesta tukihakemuksen tekemiseen Valtion vakuusrahastolle. Jos pankki ei tee hakemusta valtioneuvoston asettamassa määräajassa, sen osakkeet ja pääomalainat voidaan lunastaa rahastolle täyttä korvausta vastaan, ottaa pankki näin valtion haltuun ja varmistaa tukihakemuksen tekeminen. Osuuspankeissa ja säästöpankeissa lunastus kohdistuu osakkeiden sijasta pankkien liiketoimintaan. Lakiin lisätään myös säännös, joka oikeuttaa valtioneuvoston rahoitusmarkkinoiden häiriöttömän toiminnan turvaamiseksi rajoittamaan määräajaksi luottolaitosten ja eräiden muidenkin rahoitusmarkkinoilla toimivien toimintaa sekä päättämään arvopapereita koskevassa kaupankäynnissä noudatettavia menettelytapoja koskevista rajoituksista tai kielloista. Yliopistolaki (558/2009), laki yliopistolain voimaanpanosta (559/2009), laki opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain muuttamisesta (560/ 2009), laki arkistolain 1 :n muuttamisesta (561/2009), laki rikoslain 40 luvun 11 :n muuttamisesta (562/2009) ja laki konkurssilain 1 luvun 3 :n muuttamisesta (563/ 2009) HE 7/2009 vp SiVM 5/2009 Laki yliopistolain voimaanpanosta tuli voimaan 1.8.2009. Muut lait tulevat voimaan 1.1.2010. Yliopistolainsäädäntö uudistetaan kokonaisuudessaan. Yliopistolailla säädetään yliopistojen tehtävistä, hallinnosta, toiminnan rahoituksesta ja ohjauksesta sekä yliopistojen tutkimukseen ja opetukseen, opiskelijoihin ja henkilöstöön liittyvistä seikoista. Yliopistojen autonomia vahvistuu niiden saadessa itsenäisen oikeushenkilön aseman. Yliopistoista tulee vuoden 2010 alusta itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia. Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun toiminnat yhdistetään säätiölain mukaiseen Aalto-yliopistoon. Myös Tampereen teknillinen yliopisto muuttuu säätiömuotoiseksi. Yliopistojen hallintoa ja johtamista uudistetaan ja vahvistetaan siten, että yliopistot pystyvät vastaamaan nykyistä itsenäisemmin ja paremmin uuden taloudellisen aseman tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Rehtorin asemaa ja yliopiston omaa akateemista päätöksentekoa vahvistetaan. Yliopistolain voimaantulosta säädetään erikseen lailla. Laki maakaaren muuttamisesta, laki kaupanvahvistajista, laki maanvuokralain muuttamisesta, laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta, laki kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 6 :n muuttamisesta, laki maanmittauslaitoksesta annetun lain muuttamisesta, laki oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 ja 3 :n muuttamisesta, laki käräjäoikeuslain 17 :n 1 momentin 1 kohdan a alakohdan ja 19 :n 1 momentin 1 kohdan kumoamisesta, laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta, laki maankäyttö- ja rakennuslain 91 p ja 97 :n muuttamisesta, laki rakennussuojelulain 20 :n muuttamisesta, laki etuostolain 9 :n muuttamisesta ja laki kirjaamisasioiden siirtämistä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta HE 30/2009 vp MmVM 5/2009 Lait tulevat voimaan 1.1.2010. Kiinteistöjen kirjaamisasiat siirtyvät käräjäoikeuksilta Maanmittauslaitokselle. Maakaarta ja eräitä muita lakeja muutetaan. Lisäksi säädetään laki kaupanvahvistajista sekä kumotaan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annettu laki. Kirjaamisasioiden käsittelyn kehittäminen liittyy tarpeeseen tehostaa julkishallinnon toimintaa ja kohdentaa käräjäoikeuksien resursseja riita- ja rikosasioiden ratkaisemiseen. Kirjaamisasioiden siirto vahvistaa maanmittauslaitoksen asemaa kiinteistöasioissa. Maanmittauslaitoksen ydintehtävänä on jo nyt kiinteistöjä koskevien tietovarantojen ylläpito ja hallinnointi. Kirjaamisasioiden siirto antaa maanmittauslaitokselle myös mahdollisuuden lainhuuto-, kiinnitysja muiden kirjaamisasioiden käsittelyn, sähköisen kirjaamisjärjestelmän ja kiinteistötietojärjestelmän kehittämiseen. Laki eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (554/2009) HE 56/2009 vp HaVM 5/2009 Laki tuli voimaan 1.8.2009. Lailla annetaan tarvittavat kansalliset säännökset eurooppalaista alueellisen yhteistyön yhtymää koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta suomalaiseen yhtymään sekä suomalaisten yhteisöjen osallistumisesta yhtymään, jonka kotipaikka on toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Laki Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta, laki Sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontavirastosta annetun lain 2 :n muuttamisesta, laki lääkelain muuttamisesta, laki tartuntatautilain muuttamisesta ja laki kemikaalilain muuttamisesta HE 74/2009 vp StVM 21/2009 Lait tulevat voimaan 1.11.2009. Lailla lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta perustetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle lääkealan tehtävistä vastaava uusi viranomainen. Samalla Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus lakkautetaan. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen tehtäviin kuuluvat lääkealan lupa- ja valvontatehtäviä, lääkealan tutkimus- ja kehittämistehtäviä sekä lääketiedon tuottaminen ja välittäminen lääkehuollon ja lääkehoitojen vaikuttavuuden parantamiseksi. Lääkelaitoksen ja Lääkehoidon kehittämiskeskuksen 8
momentti 5_09.fm Page 9 Tuesday, August 4, 2009 1:42 PM tehtävät sekä niitä hoitava henkilöstö siirtyvät pääosin Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/ 2009) ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 12 :n muuttamisesta (570/2009) HE 20/2009 vp StVM 14/2009 Lait tulivat voimaan 1.8.2009. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä sisältää säännökset palvelusetelin nykyistä laajemman käyttöönoton toteuttamiseksi kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Lain mukaan kunta päättää, minkä palvelujen järjestämisessä, missä laajuudessa ja minkä muotoisena se käyttää palveluseteliä. Asiakkaan mielipide palvelusetelin käyttämisestä tulee huomioida ja asiakkaalla on aina oikeus kieltäytyä palvelusetelin vastaanottamisesta. Palvelusetelin arvon on oltava riittävä, jotta asiakas voi käytännössä valita palvelusetelin palvelun toteuttamismuodoksi. Niissä sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotka ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan maksuttomia, asiakkaan maksettavaksi ei saa jäädä omavastuuosuutta. Apuvälineiden osalta maksuttomuus rajataan koskemaan asiakkaan yksilöllistä tarvetta vastaavaa tavanomaista apuvälinettä. Eduskunnan lausumat; 1. Eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveysministeriö järjestää lainsäädännön vaikutusten seurannan ja arvioinnin sekä antaa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiasta selvityksen vuoden 2012 loppuun mennessä. Seurannan ja arvioinnin tulee kohdistua muun muassa palvelusetelin käytön yleisyyteen, setelin kohdentumiseen eri palveluihin ja setelin arvon määräytymiseen sekä lainsäädännön vaikutuksiin asiakaskunnan valikoitumiseen, kunnalliseen palvelutoimintaan, henkilöstöön ja työllisyyteen. 2. Eduskunta edellyttää, että maksukattojärjestelmää uudistettaessa selvitetään, millä tavoin palvelusetelin omavastuuosuus huomioidaan maksukaton kertymisessä. HALLITUKSEN ESITYKSET Esitys (HE 76/2009 vp) kidutusta koskeviksi rikoslain säännöksiksi sekä laiksi pakkokeinolain 5 a luvun 2 ja 4 :n muuttamisesta Rikoslakiin lisätään kidutusta koskevat erityiset rangaistussäännökset. Kidutukseksi katsottavat teot ovat rikoslain mukaan rangaistavia, mutta eivät omana erityisenä rikostyyppinään. Kidutus on tahallista voimakkaan henkisen tai ruumiillisen kärsimyksen aiheuttamista toiselle tarkoituksena saada tunnustus tai tietoja taikka rangaista, pelotella, pakottaa johonkin tai syrjiä. Kidutuksen määrittely noudattelee pääosin YK:n kidutuksenvastaisen yleissopimuksen määritelmää. Kidutuksen rangaistus on vankeutta vähintään kaksi ja enintään kaksitoista vuotta. Myös pakkokeinolain telekuuntelua ja teknistä kuuntelua koskevia säännöksiä muutetaan. Esitys (HE 77/2009 vp) laiksi ulkomaalaislain 153 ja 158 a :n muuttamisesta Ulkomaalaislain säännöksiä unionin kansalaisen ja häneen rinnastettavan perheenjäsenten vapaasta liikkuvuudesta muutetaan vastaamaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vapaan liikkuvuuden direktiivin soveltamisesta antamaa tulkintaa. Muutokset koskevat perheenjäseniä, jotka itse eivät ole unionin kansalaisia. Muutoksella edistetään unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä yhdenvertaista kohtelua unionin jäsenvaltioissa. Ulkomaalaislain säännöksiä vapaasta liikkuvuudesta sovelletaan jatkossa myös perheenjäseniin, jotka tulevat suoraan kolmannesta maasta ilman aiempaa oleskelua toisessa jäsenvaltiossa, ja tapauksiin, jossa perheenjäsenyys syntyy vasta Suomessa. Nykyään näissä tilanteissa myönnetään oleskelulupa. Esitys (HE 78/2009 vp) eräiden tehtävien siirtämistä Maahanmuuttovirastoon koskevaksi lainsäädännöksi Maahanmuuttovirastolle annetaan toimivalta turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, ulkomaalaisten säilöönottoyksikön käytännön toiminnan ohjauksesta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta. Muutoksia tehdään Maahanmuuttovirastosta annettuun lakiin, maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annettuun lakiin sekä säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annettuun lakiin. Esitys (HE 79/2009 vp) laeiksi asevelvollisuuslain sekä naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta Tietojen luovuttamista koskevia säännöksiä täsmennetään niin, että asevelvollisen terveystarkastuksesta huolehtivat terveydenhuollon toimijat voivat saada asevelvollista koskevia tietoja suoraan toisilta terveydenhuollon toimijoilta. Lisäksi säädetään ajokorttia ja ajolupaa koskevien tietojen luovuttamisesta asevelvollisrekisterin ja ajoneuvoliikennerekisterin välillä. Kahden valtion kansalaista koskevia säännöksiä täsmennetään asepalveluksen vapauttamisperusteeseen vetoamisen osalta. Ulkomailta palvelukseen tultaessa tehdyn matkan korvaamista koskevia säännöksiä täsmennetään. Oikaisuvaatimusmenettelyä koskevaa sääntelyä täsmennetään menettelyn kohteena olevan päätöksen ja käsittelevän viranomaisen osalta. Lisäksi säädetään oikaisuvaatimuksen vaikutuksesta täytäntöönpanoon. Muutoksenhakua koskevaa sääntelyä täydennetään niin, että myös joukko-osaston päätöksestä haetaan muutosta kutsuntaasiain keskuslautakunnalta. Naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annettuun lakiin tehdään vastaava muutoksenhakua koskeva tarkistus. Esitys (HE 80/2009 vp) laeiksi pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliiken- Momentti 9 Momentti 5/2009
momentti 5_09.fm Page 10 Tuesday, August 4, 2009 1:42 PM nettä koskevasta yhteistoiminnasta sekä jätelain 3 :n ja joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungeilla on velvoite hoitaa yhteistoiminnassa jätehuollon järjestämiseen sekä alueen joukkoliikenteen suunnitteluun ja palvelujen hankkimiseen liittyvät tehtävät. Tehtäviä hoitaa kaksi erillistä kuntayhtymää. Kuntayhtymiin voi tulla vapaaehtoiselta pohjalta muita kuntia ja niille voi siirtää muita tehtäviä. Lakkautettavan YTV:n omaisuus jaetaan kuntayhtymille ja lailla säädetään omaisuuden siirtymisestä. Jätelakiin ja joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annettuun lakiin tehdään teknisiä muutoksia. Laki pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian syksyllä 2009, kuitenkin siten, että pääosin lakia sovelletaan vuoden 2010 alusta. Muut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2010 alusta lukien. Esitys (HE 81/2009 vp) eläinlääkintähuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eläinlääkintähuoltolaissa säädetään kunnan velvollisuudesta järjestää peruseläinlääkäripalveluja ja kiireellistä eläinlääkärinapua, kuntien yhteistoiminnasta eläinlääkintähuollossa ja muussa ympäristöterveydenhuollossa sekä eläinlääkintähuoltoa koskevasta suunnitteluvelvollisuudesta. Lisäksi laissa säädetään eläintauti- ja eläinsuojeluvalvontaan liittyvien tehtävien järjestämisestä, kunnaneläinlääkärin viran kelpoisuusvaatimuksista, eläinlääkäripalveluiden maksuista sekä yksityisen eläinlääkintähuollon valvonnasta ja tähän liittyvästä palvelun tarjoajan ilmoitusvelvollisuudesta. Lain mukaan valtio maksaa kunnille ne kustannukset, jotka aiheutuvat kunnaneläinlääkäreille säädettyjen eläintauti- ja eläinsuojeluvalvontaan liittyvien tehtävien hoidosta. Lisäksi lain mukaan Euroopan unionin suorien maataloustukien edellytyksenä olevien täydentävien ehtojen valvontaan liittyvien tehtävien hoidosta elintarvikkeisiin, eläintaudeista ilmoittamiseen ja eläinten hyvinvointiin liittyen, Euroopan unionin eläinten hyvinvointia koskevien säädösten edellyttämästä otantaan perustuvasta säännöllisestä valvonnasta sekä paikallisen eläinsuojeluviranomaisen pyynnöstä vaikeimpien eläinsuojelutehtävien hoidosta vastaavat lääninhallitukset sekä ohjauksesta, valvonnasta ja auditoinnista keskushallintoviranomaisena Elintarviketurvallisuusvirasto. Näiden tehtävien hoitamista varten arvioidaan lääninhallituksiin tarvittavan 15 uutta valvontaeläinlääkärin virkaa sekä Elintarviketurvallisuusvirastoon 3 uutta virkaa. Eläintautilakiin, eläinsuojelulakiin ja eläinten kuljetuksesta annettuun lakiin tehdään uudistuksesta johtuvat muutokset. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Esitys (HE 84/2009 vp) laiksi vähittäiskaupan aukioloajoista Lailla säädetään vähittäiskaupan aukioloajoista. Tavoitteena on selkeyttää aukioloaikoja koskevia säännöksiä. Sunnuntaisin vähittäiskaupat voivat olla avoinna kello 12:sta kello 18:aan paitsi isänpäivän ja jouluaaton välisenä aikana kello 12:sta kello 21:een. Arkipäivien aukioloaikasäännökset ovat nykyiset. Juhlapäivinä kauppojen on oltava suljettuina. Joulu- ja juhannusaattona kaupat tulee sulkea kello 12. Laki ei koske sellaisia päivittäistavarakauppoja, joiden vakituisessa liiketoimintakäytössä oleva myyntipinta-ala on enintään 400 neliömetriä, muutoin kuin juhlapäivien osalta. Myös huoltoasemilta tapahtuvassa kioskimyyntiä vastaavan myynnissä myyntipinta-ala voi olla enintään 400 neliömetriä. Lain soveltamisalan ulkopuolelle jätetään myös antiikkitavaroiden ja käytettyjen tavaroiden myynti. Aukioloaikasäännökset koskevat haja-asutusalueilla lain voimaantulon jälkeen toimintansa aloittavia kaupan suuryksiköitä ja vaikutuksiltaan vastaavia myymäläkeskittymiä. Lain mukaan elinkeinonharjoittajaa ei voida määrätyissä tilanteissa sopimuksella tai vastaavalla järjestelyllä velvoittaa pitämään kauppakeskuksessa tai vastaavassa myymäläkeskittymässä sijaitsevaa liikettään avoinna kaikkina viikonpäivinä. Valtioneuvoston lausuma; Hallitus käynnistää selvitykset kaupan hankinta- ja ostovoimasta sekä erityisesti hankintaketjun avoimuudesta paikallisten tuotteiden pääsemiseksi kaupan jakeluun. Selvitykset tehdään nopeassa aikataulussa siten, että tulokset voidaan ottaa huomioon kilpailulakia uudistettaessa. Hallitus varautuu huolehtimaan lähikauppojen, erityisesti kyläkauppojen toimintaedellytyksistä. Samalla tuen myöntämisen kriteeristöä muutetaan mahdollistaen tuen laajempi ja monipuolisempi käyttö. Uudistettu tuki tulee saattaa voimaan 1.1.2010 alkaen. Esitys (HE 86/2009 vp) Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Keski- Afrikan tasavallassa ja Tshadissa (MINURCAT) tehdyn yhteistyöpöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto perusti operaation syyskuussa 2007 päätöslauselmallaan 1778 (2007). Tasavallan presidentti päätti maaliskuussa 2009, että Suomi osallistuu YK:n kriisinhallintaoperaatioon Keski-Afrikan tasavallassa ja Tshadissa noin 80 sotilaalla. Pöytäkirjalla sovitaan Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä niistä ehdoista, jotka koskevat Suomen osallistumista MINURCAT-operaatioon. Lain voimaantulosta on tarkoitus säätää tasavallan presidentin asetuksella. Esitys (HE 87/2009 vp) laeiksi televisio- radio-toiminnasta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä tekijänoikeuslain 25 b ja 48 :n muuttamisesta Televisio- ja radiotoimintaa koskeva sääntely ulotetaan osin koskemaan myös tietoverkkojen välityksellä tarjottavia tilausohjelmapalveluja. Televisiotoiminnassa mainoskatkojen sijoittelu vapautuu, mutta niiden osuus lähetysajasta pysyy ennallaan. Vastiketta vastaan tapahtuva tuotesijoittelu sallitaan tietyissä ohjelmatyypeissä. 10
momentti 5_09.fm Page 11 Tuesday, August 4, 2009 1:42 PM Televisiotoiminnan harjoittajilla on oikeus ottaa lyhyitä uutisotteita yleisöä suuresti kiinnostavista tapahtumista, jotka toinen televisiolähettäjä lähettää yksinoikeudella. Muutoksella pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston audiovisuaalisista mediapalveluista antama direktiivi. Lisäksi valtioneuvostolle ehdotetaan mahdollisuutta jatkaa eräiden televisiotoiminnan ohjelmistolupien voimassaoloa vuoden 2016 loppuun. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2010 alussa. Esitys (HE 88/2009 vp) laiksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain 6 :n muuttamisesta Lakia muutetaan siten, että yrityksen kehittämisavustusta voidaan jatkossa myöntää myös maataloustuotteiden ensiasteen jalostamiseen ja markkinointiin liittyviin hankkeisiin silloin, kun kyseessä on tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluhanke. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2009. Esitys (HE 89/2009 vp) laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta Lailla avataan mahdollisuus tuottaa vuokra-asuntojen korkotuella asunto-osakeyhtiötaloja, joissa vuokralaisella on oikeus lunastaa asunto omakseen. Vuokralaisen omaksilunastamisoikeus koskee vain erikseen omaksilunastettavina käynnistettyjä korkotukivuokrakohteita. Omaksilunastaminen on mahdollista kahden vuoden päästä vuokra-asuntojen käyttöönotosta. Lunastushinta määräytyy talon rakennuskustannusindeksillä tarkistettujen rakentamiskustannusten mukaan. Lisäksi hintaan lisätään kahden prosentin palkkio tuottajalle aiheutuvista sekatalojen hallinnointikuluista. Esitys (HE 92/2009 vp) laeiksi Rikosseuraamuslaitoksesta sekä kielilain 40 :n muuttamisesta Rikosseuraamusalan organisaatiota uudistetaan siten, että Rikosseuraamusvirastosta ja sen ohjauksessa toimivista Kriminaalihuoltolaitoksesta ja Vankeinhoitolaitoksesta muodostetaan Rikosseuraamuslaitos-niminen viranomainen. Rikosseuraamuslaitos toimi oikeusministeriön hallinnonalalla ja sen toimialueena on koko maa. Rikosseuraamuslaitosta johtaa pääjohtaja ja laitoksen toimintaa varten maa jakautuu alueisiin. Alueilla on rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta vastaavia yksiköitä. Kielilain 40 muutetaan samalla vastaamaan uuden organisaation rakennetta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. Esitys (HE 93/2009 vp) laeiksi ulosottokaaren 1 luvun 32 :n ja luottotietolain muuttamisesta Ulosottokaaren ja luottotietolain säännöksiä, jotka koskevat ulosottotietojen käyttöä luottotietotarkoituksessa, muutetaan. Maksuhäiriömerkintä poistetaan, kun ulosoton määräaika, yleensä 15 vuotta, on kulunut umpeen ja saatava on siten lopullisesti vanhentunut. Uusi merkintä kuitenkin tehdään, jos ulosoton määräaikaa jatketaan tuomiolla. Tieto yli kaksi vuotta jatkuneesta palkan tai muun toistuvaistulon ulosmittauksesta merkitään luottotietorekisteriin. Jos velkajärjestelyn maksuohjelma on rauennut velallisen omasta hakemuksesta, tieto velkajärjestelystä poistetaan luottotietorekisteristä lyhyessä määräajassa. Tuomioistuimen vahvistama sovinto ei enää johda maksuhäiriömerkinnän tekemiseen. Esitys (HE 94/2009 vp) laiksi sakon ja rikesakon määräämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Tuomioistuinten ulkopuolella tapahtuvaa rikosasioiden summaarista käsittelyä koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Rangaistusmääräysmenettelystä ja rikesakkomenettelystä annetut lait korvataan lailla sakon ja rikesakon määräämisestä. Poliisi-, tulli- tai rajavartiomies voi antaa sakkomääräyksen, jos kysymyksessä on liikenteeseen liittyvä rikkomus tai näpistys, josta seuraa enintään 20 päiväsakon sakkorangaistus. Muissa tapauksissa asia ratkaistaan syyttäjän antamalla rangaistusmääräyksellä, jota edeltää valvontaa suorittavan virkamiehen antama vaatimus. Määräyksiin voidaan hakea muutosta tuomioistuimessa. Asian käsitteleminen ja ratkaiseminen edellyttävät asianomistajan ja rikkomuksesta epäillyn suostumuksen. Jos epäilty ei anna suostumusta, hänelle kuitenkin annetaan tiedoksi sakkoa tai rikesakkoa koskeva rangaistusvaatimus. Sakon maksaminen katsotaan suostumukseksi. Rikesakkorikkomuksista säädetään lailla eikä nykyiseen tapaan asetuksella. Näistä rikkomuksista voidaan jatkossa määrätä rangaistukseksi ainoastaan rikesakko. Lakien voimaantulosta säädetään erikseen lailla. Esitys (HE 95/2009 vp) laeiksi ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 7 ja 8 :n sekä verotusmenettelystä annetun lain 18 :n muuttamisesta Ulkomaalaisrekisterilakia muutetaan niin, että maahanmuuttoviranomaiset voivat oleskelulupaasian käsittelyä varten saada veroviranomaisilta hakijan työnantajaa koskevia verotustietoja ja nämä tiedot voidaan tallentaa ulkomaalaisrekisteriin. Verotusmenettelylakia muutetaan niin, että veroviranomaiset voivat saada maahanmuuttoviranomaisilta tietoja ulkomaalaisen oleskelusta, työnantajasta ja palvelussuhteesta. Esitys (HE 96/2009 vp) laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 30 ja 37 :n muuttamisesta Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annettua lakia muutetaan siten, että kriisinhallintahenkilöstön henkilökohtaisen omaisuuden korvaamista koskeva päätös tehdään Porin prikaatissa. Lain 37 :n 1 momentissa säädetään muutoksenhausta muun muassa edellä tarkoitettuun omaisuuden korvaamista koskevaan päätökseen. Lainkohdassa oleva viittaus Puolustusvoimien Kansainvälisessä Keskukses- Momentti 11 Momentti 5/2009
momentti 5_09.fm Page 12 Tuesday, August 4, 2009 1:42 PM sa tehtyyn päätökseen muutetaan viittaukseksi Porin prikaatissa tehtyyn päätökseen. Esitys (HE 97/2009 vp) laiksi autoverolle kannetun arvonlisäveron suuruisen veron palauttamisesta eräissä tapauksissa Lailla säädetään veron palautusmenettelystä niissä tapauksissa, joissa verotusta oikaistaan asiassa annetun Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomion mukaiseksi. Verotusta oikaistaan palauttamalla autoverotuksen yhteydessä autoverolle kannettu arvonlisäveron suuruinen vero autoverovelvolliselle niissä tapauksissa, joissa verovelvollinen ei ole voinut vähentää veroa arvonlisäverotuksessa. Yksityishenkilöiden verotuspäätökset oikaistaan viran puolesta pääsääntöisesti massamenettelyssä siten, että tullilaitoksen tekemät veron palautuspäätökset siirretään Verohallinnolle, joka antaa ne verovelvollisille tiedoksi ja maksaa palautettavan veron korkoineen verovelvollisten Verohallinnolle ilmoittamille pankkitileille. Esitys (HE 98/2009 vp) laiksi kasvinjalostajanoikeudesta sekä laeiksi siemenkauppalain ja rikoslain 49 luvun 2 :n muuttamisesta. Laki kasvinjalostajanoikeudesta sisältää säännökset kansallisten kasvinjalostajanoikeuksien myöntämisestä. Lailla korvataan laki kasvinjalostajanoikeudesta vuodelta 1992. Laki kasvinjalostajanoikeudesta täsmentää sääntelyä ja saattaa sääntelyn sopusointuun perustuslain kanssa. Organisaatiouudistusten johdosta uutena rekisteriviranomaisena toimii Elintarviketurvallisuusvirasto. Laki vastaa sisällöltään uusia kasvilajikkeita suojaavan kansainvälisen yleissopimuksen (UPOV) vaatimuksia ja toteuttaa EY:n kasvinjalostajanoikeuksia koskevan neuvoston asetuksen edellyttämät kansalliset toimenpiteet. Esitys (HE 101/2009 vp) laiksi rakennusperinnön suojelemisesta sekä laeiksi maankäyttöja rakennuslain 57 ja 166 :n ja rikoslain 48 luvun 6 :n muuttamisesta Rakennusperinnön suojelemista koskevat säännökset saatetaan ajan tasalle ja paremmin vastaamaan alan kansainvälisiä sopimuksia. Rakennusperinnön omistajalle suojelupäätöksestä aiheutuvia rajoituksia ja mahdollisesti suoritettavan korvauksen perusteita selkiytetään. Maankäyttö- ja rakennuslakiin otetaan valtion korvausvelvollisuutta koskeva säännös asemakaava-alueella sijaitsevan valtakunnallisesti merkittävän rakennuksen osalta. Muutoin korvausvelvollisuus säilyy edelleen kunnalla. Esitys (HE 102/2009 vp) laiksi oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi Säännöksillä selkeytetään oikeushallinnon tietojärjestelmään talletettavien tietojen julkisuuden määräytymistä, niiden luovuttamista muille viranomaisille sekä tuomioistuimen velvollisuutta ilmoittaa ja tallettaa tietoja tietojärjestelmään. Muutokset mahdollistavat sen, että ulosottohakemuksiin ei uudistuksen toteuduttua ole tarpeen liittää jäljennöstä ulosottoperusteen muodostavasta tuomioistuimen ratkaisuista. Oikeusrekisterikeskus toimii oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän rekisterinpitäjänä. Ehdotettuun lakiin sisältyy siirtymäsäännös, jonka mukaan tietojärjestelmä ja siihen liittyvät tietojenkäsittelyt on saatettava laissa edellytettyyn kuntoon viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Esitys (HE 103/2009 vp) laiksi rautatiekuljetuslain muuttamisesta Lakiin lisätään säännökset rautatieliikenteen matkustajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen eli niin sanotun rautatievastuuasetuksen soveltamisesta Suomessa. Lähtökohtana on, että rautatievastuuasetusta sovelletaan kaikkiin rautatieyrityksen Suomessa tuottamiin rautatiematkoihin ja palveluihin. Suomen ja Venäjän välinen rautatieyhdysliikenne rajataan kuitenkin asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Asetuksen säännöksiä lipunmyynti- ja varausjärjestelmistä, vakiokorvauksista sekä ateria- ja majoittamisvelvollisuudesta ei sovelleta myöskään pääkaupunkiseudun taajamajunaliikenteessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 3.12.2009 samanaikaisesti yhteisön asetuksen kanssa. Esitys (HE 104/2009 vp) laeiksi isyyslain muuttamisesta ja eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista suhteista annetun lain 18 ja 22 :n kumoamisesta Isyyslakiin lisätään uusi 7 luku, joka sisältää isyyskysymyksiä koskevat kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvat säännökset. Isyyslain aineellisiin säännöksiin tehdään vähäisiä seurannaismuutoksia, ja eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista suhteista annetun lain säännökset isyyden määräytymisestä suoraan lain nojalla kumotaan. Esitys (HE 105/2009 vp) muutoksenhakua käräjäoikeudesta koskevaksi lainsäädännöksi Oikeudenkäymiskaaren muutoksenhakua käräjäoikeudesta hovioikeuteen ja valitusasian käsittelyä hovioikeudessa koskevia säännöksiä muutetaan. Hovioikeuksissa otetaan käyttöön seulontajärjestelmän korvaava jatkokäsittelylupajärjestelmä. Laissa säädetään siitä, mitkä valitusasiat kuuluvat järjestelmän piiriin. Riita-asiassa tarvitaan jatkokäsittelylupa, jos käräjäoikeuden ratkaisu on asianosaiselle vastainen vain saamisen osalta, ja valituksessa esitetyn vaatimuksen ja käräjäoikeuden ratkaisun välinen erotus ei ole yli 10 000 euroa. Rikosasioissa vastaaja tarvitsee jatkokäsittelyluvan, jos häntä ei ole tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin neljä kuukautta vankeutta. Laissa säädetään jatkokäsittelyluvan myöntämisen perusteista. Pääkäsittelyn toimittamista hovioikeudessa koskevia säännöksiä tarkistetaan. Lisäksi otetaan käyttöön menettely, joka mahdollistaa muutoksenhaun käräjäoikeudesta suoraan korkeimpaan oikeuteen. 12
momentti 5_09.fm Page 13 Tuesday, August 4, 2009 1:42 PM Esitys (HE 106/2009 vp) laiksi ampuma-aselain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta sekä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumista koskevan lisäpöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Lailla ampuma-aselain muuttamisesta tiukennetaan käsiaseiden luvansaantia muun muassa korottamalla luvansaannin alaikäraja 20 vuoteen sekä edellyttämällä ampumaurheilu ja -harrastus -perusteella lupaa haettaessa yhdistyslain 4 :n mukaisen luvan saaneen seuran jäsenyyttä ja kahden vuoden aiempaa aktiivista harrastamista. Käsiaseluvan haltijan harrastuksen jatkumista valvotaan. Luvanhakijan ja -haltijan henkilökohtaisen sopivuuden arviointia tehostetaan parantamalla viranomaisten välistä tietojenvaihtoa ja lupaviranomaisen mahdollisuutta saada luvanhakijaa ja -haltijaa koskevia lääkärinlausuntoja. Terveydenhuollon ammattihenkilölle annetaan oikeus ilmoittaa aseluvan haltijaksi sopimattomasta henkilöstä. Luvanhakija velvoitetaan suorittamaan hänen sopivuuttaan selvittävä soveltuvuustesti. Hankkimisluvan saamisen alaikärajaksi tulee 18 vuotta. 15-vuotias voi saada rinnakkaisluvan. Aseen osien luvanvaraisuutta laajennetaan ja aseen deaktivointivaatimuksia tiukennetaan. Esityksellä pannaan osin täytäntöön asedirektiivin muuttamisesta annetun direktiivin määräykset. Esitys sisältää Yhdistyneiden Kansakuntien järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yleissopimuksen ampuma-aseita koskevan lisäpöytäkirjan kansallisen voimaansaattamisen. VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus magneettilelujen varoitusmerkinnöistä annetun asetuksen kumoamisesta (349/2009) Asetus tuli voimaan 1.6.2009. Komission 21.4.2008 tekemä päätös jäsenvaltioiden velvoittamisesta varmistamaan, että markkinoille saatetuissa tai markkinoilla saataville asetetuissa magneettileluissa on varoitus niiden aiheuttamien terveys- ja turvallisuusvaaroista, oli voimassa 21.4.2009 saakka. Päätöksen voimassaoloaikaa ei ole pidennetty, joten valtioneuvoston asetus, jolla mainittu komission päätös on pantu täytäntöön Suomessa, ei ole enää tarpeen. Lasten turvallisuus varmistetaan eurooppalaiseen lelustandardiin tehdyn muutoksen nojalla. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/ 2009) Asetus tuli voimaan 1.7.2009. Säännökset koskevat erityisesti terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä ja määrää. Valtioneuvoston asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen muuttamisesta (371/2009) Asetus tulee voimaan 1.9.2009. Asetukseen tehdään muutokset, jotka ovat tarpeen vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muutoksen johdosta. Asetuksella kumotaan voimassa olevan asetuksen säännökset, jotka koskevat palvelusuunnitelmaa, henkilökohtaista avustajaa sekä päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvien kustannusten korvauksen määrää. Lisäksi palveluasumisen järjestämistä koskevaa säännöstä muutetaan niin, että palvelun saannin edellytyksenä olevan vaikeavammaisuuden määritelmästä poistetaan viittaus jatkuvan laitoshuollon tarpeeseen. Valtioneuvoston asetus alle 18-vuotiaana vahinkoa kärsineen ansiotulon määrän vahvistamisesta (392/2009) Asetus tuli voimaan 10.6.2009. Asetuksessa vahvistetaan tulonsaajien keskimääräisiin ansiotuloihin perustuva euromäärä, jota voidaan käyttää vahinkoa kärsineen oletettuna ansiotulona määrättäessä ansionmenetyskorvausta vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2 b :n nojalla. Asetuksen mukaista ansiotuloa voidaan käyttää ansionmenetyskorvauksen perustana, kun henkilövahingon johdosta pysyvästi ja täydellisesti työkykynsä menettänyt ei ollut vahingon tapahtuessa täyttänyt 18 vuotta. Valtioneuvoston asetus työriitojen sovittelusta (394/2009) Asetus tuli voimaan 15.6.2009. Asetuksella säädetään valtakunnansovittelijan nimittämisestä ja kelpoisuudesta, sovittelijoiden määräämisestä tehtäviinsä, sovittelijaksi määräämisen edellytyksistä ja sovittelulautakunnasta. Valtioneuvoston asetus tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta (433/2009) Asetus tuli voimaan 23.6.2009. Yleissopimus koskee yhteistyötä kansallisen tullilainsäädännön oikean soveltamisen varmistamiseksi sekä avunantoa niin kansallisen kuin yhteisön tullilainsäädännön rikkomisten vuoksi syytteeseen ja rangaistukseen saattamiseksi. Sopimus ja laki (427/2004) tulevat voimaan 23.6.2009. Momentti 13 Momentti 5/2009
momentti 5_09.fm Page 14 Tuesday, August 4, 2009 1:42 PM Valtioneuvoston asetus taksiliikenteen kuluttajahinnoista (444/2009) Asetus tuli voimaan 1.7.2009. Asetuksessa esitetään muutoksia taksiliikenteessä kuluttajilta perittäviin enimmäishintoihin ja täsmennetään enimmäishintojen sekä lisämaksujen perusteita. Asetus sisältää myös säännökset taksamittarin käytöstä, jonka osalta selkeytetään myös käsitteitä. Valtioneuvoston asetus ajokorttiasetuksen muuttamisesta (445/2009) Asetus tuli voimaan 1.7.2009. Muutetaan linja-auton ajokorttia varten suoritettavaan kuljettajantutkintoon pääsyn ja ajo-oikeuden saamisen edellytyksiä linja-auton kuljettajan perustutkintokoulutuksessa olevien kohdalla ja laajennetaan C-luokan ajo-oikeuden laajuutta eräissä pelastustoimen ja kuljetusyritysten siirtoajoissa. Valtioneuvoston asetus terveyden edistämisen määrärahasta (535/2009) Asetus tuli voimaan 1.8.2009. Asetuksella säädetään terveyden edistämisen määrärahan käyttösuunnitelman valmistelusta, sisällöstä, vahvistamisesta ja toimeenpanosta. Valtioneuvoston asetus oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun asetuksen 1 :n ja 1 a :n muuttamisesta (485/ 2009) Asetus tuli voimaan 1.7.2009. Asuntosäästöpalkkiolainjärjestelmän (ASP) toimivuutta parannetaan nostamalla ASP-korkotukilainojen enimmäismääriä noin kaksinkertaisiksi nykyisestä. Samalla yksinkertaistetaan voimassaolevaa kuntajaotusta. ASP-korkotukilainan enimmäislaina-aikaa pidennetään nykyisestä 18 vuodesta 25 vuodeksi. Tällöin enimmäislaina-aika on sama kuin omistusasuntojen valtiontakausjärjestelmässä. Valtioneuvoston asetus työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 :n muuttamisesta (529/2009) Asetus tuli voimaan 2.7.2009. Asetuksen 4 :ssä on säädetty tarkemmin vuositulon soveltamisen edellytyksistä. Sitä koskevaa työttömyysturvalain 6 luvun 4 :n 1 momentin säännöstä muutettiin heinäkuun alusta 2009 siten, että ansioon suhteutettu päiväraha lasketaan vuositulosta vain, jos työ ja siitä saatava palkkatulo on ollut kausiluonteista. Asetuksen 4 :ään tehdään lainmuutoksesta johtuvat muutokset. Valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen 3 :n muuttamisesta (571/2009) Asetus tuli voimaan 1.8.2009. Perusopetuslain muutoksella laajennetaan maahanmuuttajille tarkoitettua perusopetukseen valmistavaa opetusta siten, että opetuksen laajuus vastaa yhden vuoden oppimäärää aikaisemman puolen vuoden oppimäärän sijasta. Asetus muutetaan vastaamaan perusopetuslakia valmistavan opetuksen laajentamisen osalta. Valtioneuvoston asetus työsuojeluneuvottelukunnasta (565/2009) Asetus tuli voimaan 1.8.2009. Työsuojeluneuvottelukunnassa on voimassa olevan asetuksen perusteella työnantajajärjestöjä edustanut Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry ja työntekijäjärjestöjä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry sekä asiantuntijayhteisöä Työterveyslaitos. Neuvottelukunnan toimintaan ovat alusta alkaen kuitenkin osallistuneet myös muut työmarkkinoiden keskusjärjestöt ja Työturvallisuuskeskus. Työsuojeluneuvottelukunnan jäsenmäärä nostetaan viidestä kahteentoista vastaamaan vakiintunutta käytäntöä työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja asiantuntijoiden edustuksesta. MIETINNÖT YM. Riidattomien velkomusasioiden käsittelyn kehittäminen mietintö Työryhmän mukaan sähköistä asiointia kehittämällä pyritään parantamaan tuomioistuinlaitoksen palvelua ja tekemään riidattomasta velkomisprosessista nykyistä helpompi. Tavoitteena on samalla parantaa tuomioistuinten tavoitettavuutta. Sähköiseen asiointiin keskittäminen toisi kustannussäästöjä paitsi tuomioistuimille myös asianosaisille kansalaisille. Uusi sähköinen asiointiliittymä olisi internetpohjainen ja se olisi suunnattu nimenomaan pienille perintätoimistoille, yksityisasiakkaille ja julkisyhteisöille. Asiointiliittymän käyttöön kannustettaisiin alentamalla oikeudenkäyntimaksua 25 prosenttia, jos haastehakemus olisi tehty sähköisesti. Mietintö on osoitteessa http:/ /www.om.fi/etusivu/julkaisut/ Tyoryhmamietintoja. Turvapaikkapolitiikkaselvitys Selvityksen tavoitteena on löytää keinoja aiheettomien turvapaikkahakemusten vähentämiseksi. Selvityksessä esitetään toimenpiteitä turvapaikkapolitiikan linjauksiin, turvapaikkaprosessin tehostamiseen, perheenyhdistämisiin ja palauttamiseen. Näitä ovat muun muassa kielianalyysien käyttämisen lisääminen, Dublin-menettelyn nopeuttaminen, edellytysten asettaminen perhesideluvan myöntämiselle kasvattilapselle sekä vapaaehtoisen paluun edistäminen. Selvitys on osoitteesta http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/ 2fcbeaf321fa9534c22575c90025d031 /$file nakokulmia_turvapaikkapolitiikka an_020609.pdf. Selvitys poliisin tekemäksi epäiltyjen rikosten tutkintajärjestelyjen nykytilasta ja suositukset järjestelmän kehittämiseksi Työryhmä ehdottaa, että poliisin tekemäksi epäiltyjen rikosten esitutkinnasta päättämistä keskitettäisiin entisestään siten, että kaikki 14
momentti 5_09.fm Page 15 Tuesday, August 4, 2009 1:42 PM mahdolliset rikostapaukset siirrettäisiin Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Tapauksissa, joissa selvästi ei ole syytä epäillä rikosta, voitaisiin tehdä heti päätös esitutkinnan toimittamatta jättämisestä. Mahdollisesti esitutkintaa edellyttävät asiat jaettaisiin pääsääntöisesti kentällä toimivien syyttäjätutkinnanjohtajien ratkaistaviksi. Tämän lisäksi erityisen vaativat jutut voitaisiin työryhmän mukaan tutkia Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimivan syyttäjätutkinnanjohtajan johdolla. Menettelyn etuina olisivat esimerkiksi tutkinnan aloittamiskynnyksen yhdenmukaistuminen ja tutkinnan ripeämpi aloittaminen. Selvitys on osoitteessa http:// www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/pfbd/ 9F5B392E4451F83AC22575CF0035 F325?opendocument Sotilaskurinpito- ja poliisitoimintatyöryhmän ehdotukset Osamietintö on laadittu hallituksen esityksen muotoon voimassa olevan sotilaskurinpitolain pohjalta. Uudistuksen tavoitteena on luoda johdonmukainen ja ajantasainen säännöstö, joka kaikilta osin vastaa perustuslain asettamia vaatimuksia. Lakiin ehdotetaan säädettäväksi muutoksenhakuoikeus myös nykyisiin kurinpito-ojennuksiin. Samalla luovuttaisiin erottelusta kurinpito-ojennuksiin ja kurinpitorangaistuksiin siten, että kaikkia seuraamuksia kutsuttaisiin kurinpitorangaistuksiksi. Osamietintö on osoitteessa http:// www.defmin.fi/files/1445/osamietinto.pdf. KORKEIN OIKEUS KKO:2009:37 Kunnan hätäkeskuksen toiminnot oli siirretty hätäkeskuslain nojalla perustetun valtion ylläpitämän hätäkeskuksen tehtäväksi. Kysymys ei ollut liikkeen luovutuksesta. TSL 1 luku 10 1 mom. KKO:2009:38 Hovioikeus oli katsonut, ettei pidätetyn vangitsemisesta kiireellisessä tapauksessa päättänyt kyseisen hovioikeuspiirin niin sanottu päivystävä käräjäoikeus ollut ollut asiassa alueellisesti toimivaltainen, ja poistanut vangitsemispäätöksen. Huomioon ottaen kiireellisiä vangitsemisasioita käsittelevien tuomioistuinten toimivaltaa koskevien säännösten tulkinnanvaraisuus katsottiin, ettei vangitsemisesta päättänyt käräjätuomari ollut menettelyllään syyllistynyt tuottamukselliseen vapaudenriistoon tai tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. RL 40 luku 10 RL 25 luku 6 PakkokeinoL 1 luku 9 1 mom. KKO:2009:39 Kiinteistönkaupalla myydyssä omakotitalossa oli todettu laatuvirhe, kun rakennuksen vesi- ja lämmitysjärjestelmä oli alitehoinen eikä kaupan kohde siten ollut ominaisuuksiltaan sellainen kuin oli sovittu. Virheiden korjauskustannuksiksi oli arvioitu määrä, joka vastasi noin yhtä prosenttia kiinteistön kauppahinnasta. Harkittaessa ostajan oikeutta hinnanalennukseen otettiin korjauskustannusten lisäksi huomioon, että virhe haittasi rakennuksen käytettävyyttä asumistarkoitukseen. Ostajalla oli virheen perusteella oikeus hinnanalennukseen. MK 2 luku 17 KKO:2009:40 Aviomies pyysi saada ottaa lapsekseen vaimonsa suostumuksella tämän alaikäisen lapsen. Lapsen äidin vastustettua isyyden selvittämistä lapsen biologista isää ei tiedetty eikä hänen suostumustaan lapseksiottamiseen siten voitu kysyä. Kysymys lapseksiottamisesta annetun lain 9 :n 2 momentin tarkoittamista erittäin painavista syistä. Kysymys myös perheen sisäisen adoption yleisistä edellytyksistä. L lapseksiottamisesta 2 1 mom. L lapseksiottamisesta 9 2 mom. KKO:2009:41 A oli antanut osakeyhtiö B:lle pantin senhetkisistä ja tulevista veloistaan. B oli myöhemmin sulautunut osakeyhtiöön C, jonka kanssa A oli jatkanut liiketoimintaansa. Kysymys siitä, kuuluivatko myös sulautumisen jälkeen syntyneet C:n saatavat A:lta panttioikeuden piiriin. KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Ympäristöasiat KHO:2009:48 Maankäyttö ja rakentaminen - Rakennuslupa - Valitusoikeus - Poikkeamisen tarve - Hissi - Alueellinen ympäristökeskus Jos rakennuslupa myönnetään sellaiselle hankkeelle, joka edellyttäisi rakennusluvan lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n mukaista poikkeamista, valitusoikeus rakennuslupaa koskevasta päätöksestä määräytyy maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamista koskevan 193 :n mukaisesti siltä osin kuin valitusoikeutta ei lain 192 :n 1 momentin nojalla olisi. Asemakaavamääräyksen mukaan rakennuksessa ei saanut suorittaa sellaisia purkamis- ja muutostöitä, jotka olisivat turmelleet porrashuoneen rakennustaiteellista arvoa. Asuinkerrostalon porrashuoneessa C ei ollut sen alkuperäistä asua muuttaneiden toimenpiteiden vuoksi jäljellä sellaisia rakennustaiteellisia arvoja, joita jälkiasennettavan hissin rakentaminen olisi turmellut. Hanke ei tämän vuoksi ollut asemakaavan vastainen eikä sen vuoksi edellyttänyt ympäristökeskuksen myöntämää poikkeamista. Rakennuslupaa koskeva valitusoikeus määräytyi näin ollen maankäyttö- ja rakennuslain 192 :n 1 momentin perusteella. Ympäristökeskuksella ei ollut asiassa maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiin perustuvaa valitusoikeutta. Maankäyttö- ja rakennuslaki 192 1 momentti ja 193 Ks. KHO:2002:40, KHO:2002:47, KHO:2003:2 ja KHO:2003:90. KHO:2009:49 Ympäristölupa - Lupamääräys - Päästöt ilmaan - LCP-asetus - Monipolttoaineyksikkö - Olemassa oleva laitos - Päästörajaarvon määritys - Laskentakaava - Rikkidioksidi Yhtiön vuonna 1986 toimintansa aloittaneen voimalaitoksen monipolttoainekattilassa poltettiin seospolttona samanaikaisesti puu- Momentti 15 Momentti 5/2009
momentti 5_09.fm Page 16 Tuesday, August 4, 2009 1:42 PM ta ja turvetta siten, että turpeen osuus oli vuositasolla keskimäärin 50 prosenttia. Poltossa syntyvien rikkidioksidipäästöjen raja-arvo oli asetettava yhtiön lupahakemuksessaan ilmoittamien polttoaineiden käyttösuhteiden perusteella puun ja turpeen samanaikaiselle polttamiselle LCP-asetuksen 19 :n 1 momentin (907/2005) nojalla, vaikka voimalaitoksessa lyhytaikaisesti poltettaisiinkin pelkästään puuta tai turvetta. Yhtiön vaatimus päästöraja-arvon asettamisesta erikseen puun ja turpeen poltolle soveltamalla LCP-asetuksen 19 :n 2 momenttia hylättiin. LCP-asetuksen 19 :n 1 momentin nojalla määrättävä päästörajaarvo oli ympäristöluvan myöntämisen edellytysten täyttymisen varmistamiseksi ja päästöraja-arvojen noudattamisen valvontaan liittyvistä syistä määritettävä yksikäsitteisenä lukuarvona eikä momentin liitteen 4 mukaisena laskentakaavana. Ympäristönsuojelulaki 28 3 momentti, 43 1 momentti 1 kohta ja 3 momentti Valtioneuvoston asetus (1017/ 2002) polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (LCP-asetus) 3 7 ja 8 kohta sekä 19 1 momentti (907/ 2005) ja liite 4 (907/2005) KKO:N VALITUSLUVAT VL:2009-55 Työsopimus - Työsopimuksen päättäminen - Yhteistoiminta yrityksissä Kysymys siitä, oliko työnantaja laiminlyönyt yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 6 :n (723/ 1997), 7 :n (725/1978) ja 8 :n 2 momentin (906/1996) mukaisen neuvotteluvelvoitteen, kun työnantaja oli ennen neuvotteluesityksen tekemistä päättänyt liikkeen luovutuksella saamansa liiketoiminnan organisaation muuttamisesta ja toimipisteisiin jäävien työpaikkojen määrästä. VL:2009-56 Vahingonkorvaus - Julkisyhteisön korvausvastuu Lapsi putosi Suomenlinnassa vallimuurilta kuljettuaan muurin päälle muodostuneella polulla. Kysymys alueen hallinnosta, hoidosta ja kunnostuksesta vastanneen valtion vahingonkorvausvelvollisuudesta. VL:2009-57 Perintökaari - Pesänselvitys - Pesänselvittäjä - Pesänjakaja Jakamattoman kuolinpesän osakkaat vaativat kanteessaan, että kuolinpesän ja lesken omistamaa kiinteistöä hallussaan pitävä kuolinpesän osakas velvoitetaan häädön uhalla muuttamaan kiinteistöltä ja luovuttamaan kiinteistö lesken ja kuolinpesän yhteishallintaan. Oikeudenkäynnin aikana kuolinpesään määrätty pesänselvittäjä ja - jakaja ilmoitti jatkavansa kanteen ajamista. Kysymys kanteen hyväksymisen edellytyksistä. VL:2009-58 Oikeudenkäyntimenettely - Riitaasia - Pääkäsittely käräjäoikeudessa - Jutun palauttaminen Käräjäoikeus oli kutsunut samalla asiakirjalla jutun asianosaiset sekä valmisteluistuntoon että samana päivänä pidettävään pääkäsittelyyn. Kutsun mukaan asia voitiin asianosaisen poissaollessa ratkaista vastapuolen vaatimuksesta tuomiolla, yksipuolisella tuomiolla tai jättää sillensä. Vastaaja ei saapunut istuntoon. Kantajan pyydettyä pääkäsittelyn toimittamista ja asian ratkaisemista tuomiolla käräjäoikeus kuuli pääkäsittelyssä kantajaa todistelutarkoituksessa ja ratkaisi asian tuomiolla. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja palautti asian käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi katsoen, että asia ei ole ollut ratkaistavissa valmisteluvaiheessa annettavalla tuomiolla. Kysymys hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy http://www.talentumshop.com www.suomenlaki.com