ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Henna Harju Lakimies Helsingin kaupunki, perheoikeudelliset asiat
ISYYSLAKI 11/2015 Suomessa syntyy vuosittain n. 60 000 lasta, joista n. 40 % syntyy avioliiton ulkopuolella Avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista lähes 80 % syntyy avoliitossa, eikä isyyskysymykseen liity tällöin useinkaan epäselvyyksiä Uusi isyyslaki voimaan 1.1.2016 Keskeisin uudistus koskee isyyden tunnustamismenettelyä selvissä tapauksissa: isyys mahdollista tunnustaa äitiysneuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Kun isyys tunnustetaan äitiysneuvolassa, vanhempien ei lapsen syntymän jälkeen tarvitse tehdä mitään isyyden vahvistamiseksi, vaan asia etenee viranomaistoimenpitein.
ALKUKARTOITUS Onko äiti avioliitossa? Jos avioliitossa silloin, kun lapsi syntyy, tunnustamista ei tarvita. Ei rajoitu vain avopareihin, mutta koskee käytännössä vain niitä tilanteita, joissa isyyskysymykseen ei liity epäselvyyksiä. Tarvitaanko tulkkia? Viranomaisaloitteisessa asiassa tulkkaus järjestettävä tarvittaessa (HL 26 ). Tunnustamisen ajankohtaa ei ole säädetty lailla Tarkoitus on, että mahdollisuutta ei kuitenkaan käytettäisi vielä raskauden alkuvaiheessa, kun keskenmenoriski on suurempi. Henkilöllisyyden todistaminen Hyvä muistuttaa etukäteen. Vanhemmille tietoa kirjallisesti etukäteen mm. Meille tulee vauva-opas on tarkoitus päivittää vielä tänä vuonna.
ISYYDEN TUNNUSTAMINEN NEUVOLASSA Mies ilmoittaa äitiysneuvolassa terveydenhoitajalle tai kätilölle olevansa naiselle syntyvän lapsen isä Ilmoitus annettava henkilökohtaisesti. Tulevan äidin tulee olla paikalla ilmoitusta annettaessa ja hänen tulee hyväksyä tunnustaminen. Osapuolten tulee todistaa henkilöllisyytensä luotettavalla tavalla Hyväksyttävistä henkilöllisyysasiakirjoista säädetään asetuksella. Asiakirjan oltava voimassa. Vieraan valtion viranomaisen myöntämästä asiakirjasta otetaan kopio tunnustamisasiakirjan liitteeksi.
KAIKKI PASSIT: jne...
SUOMEN VIRANOMAISEN MYÖNTÄMÄ MUUKALAISPASSI TAI PAKOLAISEN MATKUSTUSASIAKIRJA:
EUROOPAN TALOUSALUEEN, SAN MARINON TAI SVEITSIN VIRANOMAISEN MYÖNTÄMÄ HENKILÖKORTTI: ETA ELI EUROOPAN TALOUSALUE MUODOSTUU EUROOPAN UNIONIN JÄSENMAISTA JA EFTA-MAISTA LUKUUN OTTAMATTA SVEITSIÄ.
SUOMEN VIRANOMAISEN 1.10.1990 JÄLKEEN MYÖNTÄMÄ AJOKORTTI: VANHA PAHVINEN KORTTI EI KELPAA!
KIELTÄYTYMISPERUSTEET Tunnustamisen vastaanottamisesta kieltäydyttävä, jos 1) äiti vastustaa tunnustamista; 2) miehen tai tulevan äidin henkilöllisyyttä ei ole luotettavasti selvitetty; 3) on syytä epäillä, ettei tunnustaja ole lapsen isä; tai 4) on syytä epäillä, että tunnustaja ei mielentilansa, kielivaikeuksien tai muun syyn vuoksi kykene ymmärtämään tunnustamisen merkitystä. Kieltäytyminen ei ole harkinnanvaraista tai vapaaehtoista Osapuolet ohjattava asioimaan lastenvalvojalla.
OIKEUSVAIKUTUKSET Ennen tunnustamisen vastaanottamista ja sen hyväksymistä osapuolille on selvitettävä tunnustamisen merkitys ja oikeusvaikutukset Oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde Perintöoikeus isän ja isänpuoleisten sukulaisten jälkeen Lapsen oikeus saada elatusta Oikeus isän sukunimeen Isä voi toimia lapsen huoltajana Lapsen oikeus tavata isäänsä
TUNNUSTAMISEN PERUUTTAMINEN JA KIISTÄMINEN Ennen syntymää annetun tunnustamisen voi peruuttaa tai kiistää Viimeistään 30. päivänä lapsen syntymästä lapsen syntymäpäivä on päivä 0. Tunnustaja, äiti tai muu mies, joka katsoo olevansa lapsen isä. Vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, myös sähköposti. Ilmoitus annettava äidin kotikunnan lastenvalvojalle, ei neuvolaan! Odotusajasta ei voida tehdä poikkeuksia, vain poikkeuksellisesti isyys voidaan tunnustaa uudestaan lastenvalvojalla heti lapsen synnyttyä. Peruuttamisen tai kiistämisen seurauksena tunnustaminen on vaikutukseton Lastenvalvoja selvittää isyyden lapsen synnyttyä.
TOTUUDENMUKAISUUS Miehellä ja äidillä velvollisuus pysyä totuudessa Perättömän lausuman antaminen voi johtaa rangaistavaan tekoon, jos isyys vahvistetaan virheellisesti (sakko)
TUNNUSTAMISASIAKIRJA JA YHTEISHUOLTOSOPIMUS Tunnustamisesta ja sen hyväksymisestä laadittava asiakirja Asiakirja päivättävä ja siihen on merkittävä lapsen, lapsen äidin ja tunnustavan miehen yksilöintitiedot. Lapsi yksilöidään raskaana olevan äidin ja arvioidun syntymäajan perusteella. Tunnustaja, äiti ja tunnustamisen vastaanottaja allekirjoittavat asiakirjan. Vanhemmat voivat sopia yhteishuollosta samalla. Tarvittavat lomakkeet saatavilla www.thl.fi/isyys.
Lapsen syntymää edeltävä isyyden tunnustamisasiakirja Isyyslaki 11/2015 22 Asianumero Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Tuleva äiti Syntymätön lapsi Kotikunta Puhelinnumero Asioinnissa käytetty tulkkausta. Lisätietoja: Henkilöllisyyden toteamisessa käytetty voimassa oleva asiakirja (ks. ohjeet). ajokortti (Suomi) passi (kaikki maat) henkilökortti (ETA-maat, Sveitsi, San Marino) pakolaisen matkustusasiakirja (Suomi) muukalaispassi (Suomi) Laskettu aika (pvm) monikkoraskaus (sikiöiden lkm ) Jos isyys tunnustetaan lastenvalvojan luona, asiakirjaan liitetään äidin toimittama raskaustodistus. Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Isyyden tunnustaja Kotikunta Puhelinnumero Asioinnissa käytetty tulkkausta. Lisätietoja: Henkilöllisyyden toteamisessa käytetty voimassa oleva asiakirja (ks. ohjeet). ajokortti (Suomi) passi (kaikki maat) henkilökortti (ETA-maat, Sveitsi, San Marino) pakolaisen matkustusasiakirja (Suomi) muukalaispassi (Suomi) Lisätietoja Tunnustamislausuma Tunnustamisen vastaanottaja on selittänyt minulle tunnustamisen merkityksen ja oikeusvaikutukset. Ilmoitan ymmärtäväni nämä asiat ja tunnustan vapaaehtoisesti olevani yllä mainitun syntymättömän lapsen/lasten isä. Isyyden tunnustajan allekirjoitus Äidin hyväksymislausuma Hyväksyn isyyden tunnustamisen Äidin allekirjoitus Tunnustamislausuma on annettu henkilökohtaisesti äidin ja tunnustamisen vastaanottajan läsnä ollessa. Tunnustamisen vastaanottajan tiedot: äitiysneuvolan terveydenhoitaja äitiysneuvolan kätilö lastenvalvoja Allekirjoitus Päiväys Toimipaikan osoite Nimenselvennys Puhelinnumero Mikäli tämä asiakirja on täytetty äitiysneuvolassa, se toimitetaan välittömästi äidin kotikunnan lastenvalvojalle. Asiakirja lähetetään osoitteeseen: Tunnustamisasiakirjasta annetaan äidille ja isyyden tunnustajalle kopio.
Lapsen syntymää edeltävä yhteishuoltosopimus Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983 8 ja 8 a Asianumero Syntymätön lapsi Tuleva äiti Isyyden tunnustaja Laskettu aika (pvm) monikkoraskaus (sikiöiden lkm ) Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Isyys tunnustettu Lisätietoja (esimerkiksi tulkin käyttö) (pvm) Me allekirjoittaneet tulevat vanhemmat olemme sopineet, että lapsen/lasten huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti. Äidin allekirjoitus Isyyden tunnustajan allekirjoitus Tunnustamisen vastaanottajan tiedot: äitiysneuvolan terveydenhoitaja äitiysneuvolan kätilö lastenvalvoja Allekirjoitus Nimenselvennys Puhelinnumero Yhteishuoltosopimus lähetetään lastenvalvojalle tunnustamisasiakirjan mukana. Sopimuksesta annetaan kopio äidille ja isyyden tunnustajalle. Jos tunnustamista ei voitu vastaanottaa, yhteishuoltosopimustakaan ei voida tehdä. Lapsen huolto ja sopimus yhteishuollosta Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta ja huoltaja myös edustaa lasta lapsen henkilöä koskevassa asiassa. Lisäksi lapsen huoltaja toimii holhoustoimilain (442/1999) nojalla lapsen edunvalvojana hoitaen lapsen taloudellisia asioita. Jos lapsen vanhemmat eivät ole keskenään avioliitossa, lapsen huoltaja on lapsen äiti. Jos isyys tunnustetaan ennen lapsen syntymää, vanhemmat voivat samassa yhteydessä sopia, että huolto kuuluu molemmille vanhemmille yhteisesti. Sosiaalilautakunta vahvistaa sopimuksen maistraatin vahvistettua isyyden, jollei sopimus ole lapsen edun vastainen. Yhteishuollossa huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Jos lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, vanhemmat voivat lapsen syntymän jälkeen sopia lastenvalvojan luona lapsen asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. Myös lapsen huollosta voidaan sopia myöhemmin lastenvalvojan luona. Vanhemmat voivat tällöin sopimuksella uskoa lapsen huollon myös yksin isälle. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva sopimus tai päätös on aina tehtävä ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti ja sopimusta tai päätöstä voidaan muuttaa, jos lapsen etu sitä vaatii.
ASIAKIRJOJEN TOIMITTAMINEN LASTENVALVOJALLE Kun mies on tunnustanut isyyden, äiti hyväksynyt tunnustamisen ja kätilö/terveydenhoitaja allekirjoittanut asiakirjan ja mahdollinen yhteishuoltosopimus on tehty, annetaan tunnustajalle ja äidille kopiot asiakirjoista, jonka jälkeen neuvola lähettää asiakirjat viipymättä äidin kotikunnan lastenvalvojalle.
Vanhemmat asioivat äitiysneuvolassa raskauden aikana tunnustaminen ja yhteishuoltosopimus Neuvola toimittaa tunnustamisasiakirjan sekä yhteishuoltosopimuksen lastenvalvojalle Lastenvalvoja tutkii asiakirjat ja toimittaa mahdolliset lisäselvitykset ja kuulemiset Asiakirjat jäävät odottamaan lapsen syntymää Väestötietojärjestelmän ylläpitäjä ilmoittaa lastenvalvojalle avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta Lastenvalvoja yhdistää neuvolan asiakirjat syntymäilmoitukseen Asiakirjat jäävät odottamaan 30 päiväksi 30 päivän kuluttua lapsen syntymästä lastenvalvoja laatii selvittämispöytäkirjan ja toimittaa asiakirjat maistraattiin Maistraatti ilmoittaa isyyden vahvistamispäätöksestä vanhemmille ja lastenvalvojalle Lastenvalvoja vahvistaa yhteishuoltosopimuksen ja postittaa sen vanhemmille