3/2015 32 TID - AIKA 15.06.2015 kl./klo 15:00-18:10 PLATS - PAIKKA Paraisten kaupungintalo, Ohjaamo 19 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 34 20 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen 35 21 Esityslistan hyväksyminen 36 22 Henkilöstöravintola Kapyysi 37 23 Projektijohdon kilpailuttaminen 39 24 Korjaus- ja energia-avustusten myöntäminen valtion vuoden 2015 määrärahoista 42 25 Skräbbölen koulun alustavat luonnospiirustukset 44 26 Kiinteistötyöryhmän raportin johdosta tehtävät toimenpiteet 45 27 Siivouksen seuranta, viikot 10-22/2015 52 28 Ajankohtaiset asiat 53 Det justerade protokollet med anvisning om rättelseyrkande och besvärsanvisning hålls offentligt framlagt i ori ginal i stadshuset i Pargas och som kopior på områdeskontoren i Na gu, Kor po, Houtskär och Iniö. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä alkuperäisenä kaupungintalolla Paraisilla ja jäljennöksenä Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön aluekonttoreissa. 23.06.2015 Ordförande/Puheenjohtaja: Tarja Rinne
3/2015 33 TID - AIKA 15.06.2015 kl./klo 15:00-18:10 PLATS - PAIKKA Paraisten kaupungintalo, Ohjaamo NÄRVARANDE LEDAMÖTER - LÄSNÄ OLLEET JÄSENET Rinne Tarja puheenjohtaja Henriksson Carita (poistui klo 16:40 24) Karlsson Sverker (läsnä klo 15:10 lukien 22) Orell Markku Särkijärvi Helena ÖVRIGA NÄRVARANDE - MUUT LÄSNÄ OLLEET Pihl Seppo kiinteistöpäällikkö (kokouksen esittelijä) Blomberg Teresia (kokouksen pöytäkirjanpitäjä) FRÅNVARANDE - POISSA OLLEET Colliander Cornelius (varajäsen Särkijärvi Helena läsnä) UNDERSKRIFTER ALLEKIRJOITUKSET Tarja Rinne Ordförande/Puheenjohtaja Teresia Blomberg Protokollförare/Pöytäkirjanpitäjä BEHANDLADE ÄRENDEN KÄSITELLYT ASIAT 19-28 PROTOKOLLET JUSTERAT PÖYTÄKIRJA TARKASTETTU Helena Särkijärvi on tarkastanut pöytäkirjan sähköisesti 22.6.2015 PROTOKOLLET HAR VARIT FRAMLAGT Pargas stad / Paraisten kaupunki 23.6.2015 PÖYTÄKIRJA ON OLLUT NÄHTÄVÄNÄ Intygar/Todistaa: Carola Isaksson Ledningens sekr. / Johdon siht.
3/2015 34 19 15.06.2015 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 15.06.2015 19 Päätös Todettiin, että kokous oli laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.
3/2015 35 20 15.06.2015 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen 15.06.2015 20 Päätös Pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Helena Särkijärvi.
3/2015 36 21 15.06.2015 Esityslistan hyväksyminen 15.06.2015 21 Päätös Esityslista hyväksyttiin.
3/2015 37 22 15.06.2015 Henkilöstöravintola Kapyysi 15.06.2015 22 Valmistelija Ruokapalvelupäällikkö Niina Isberg, puh. 050 307 1693 Esittelijä Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh. 0400 451 424 etunimi.sukunimi@parainen.fi Henkilöstöravintola Kapyysi vastaa kaupungintalon tilaustarjoilujen ja henkilöstöruokailun tuottamisesta. Kapyysi on kolmena vuonna ollut toimintakatteeltaan negatiivinen, kun tarkasteluvälinä ovat vuodet 2011-2014, mistä johtuen ruokapalvelun kuluvan vuoden talousarvioon on sisällytetty tavoite toimenpiteiden selvittämisestä Kapyysin talouden tasapainottamiseksi. Vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan Kapyysin toimintakate oli positiivinen, 11 598 euroa. Tilinpäätöstä tarkemmin tarkasteltuna ja verraten edellisiin vuosiin löytyi henkilöstökuluista kirjausvirhe. Palkkakuluista puuttuu menoja 9 131 euroa, jotka oli kirjattu keskuskeittiön kustannuspaikalle. Kapyysin toimintakate tilinpäätöksessä 2014 on edelleen positiivinen, 2 285 euroa, kun kirjausvirhe huomioidaan. Toimintakatteen kääntymiseen positiiviseksi on vaikuttanut mm. väliaikaiset henkilöstöjärjestelyt, joiden taloudellinen vaikutus on ollut noin 5 000 euron luokkaa. Oleellisin vaikutus positiiviseen tulokseen oli ruokalippujen hinnankorotus 1.5.2014 alkaen. Hinnankorotusten vaikutuksen tuloihin arvioitiin vuositasolla olevan noin 18 000 euroa, mikä toteutui odotetusti. Viime vuoden positiivinen tulos pitkällä aikavälillä ei tule toistumaan, mikäli toimenpiteisiin ei ryhdytä. Tammi-huhtikuun 2015 toteutuneen mukaan arvioiden kuluvan vuoden toimintakate tulee olemaan negatiivinen, arviolta -7 000 euroa. Aikaisemmista vuosista poiketen vuonna 2015 Kapyysin toimintakuluihin sisältyy myös tilavuokra, 6 731 euroa/vuosi. Kriittisenä tekijänä on erityisesti koneiden ja laitteiden kunnossapito tai akuutti uushankinta sekä ruokailijamäärien säilyminen entisellä tasolla. Lounasruokailu on lähes 65 % koko Kapyysin toiminnasta, joten ruokalippujen hinnantarkistus toukokuussa 2014 oli oleellinen toimenpide talouden tasapainottamisen kannalta. Syksyllä 2015 päivitetään tilaustarjoilujen hinnasto kattamaan todelliset kulut. Ateria- ja tilaustarjoiluhintojen tarkistus tuleekin ottaa vuosittaiseksi toimenpiteeksi. Kapyysi kilpailee samoista lounasruokailijoista kuin muutkin alueen lounasravintolat, mutta ei voi samalla tavoin markkinoida omaa toimintaansa julkisesti kuten yksityiset lounasravintolat. Kaupungin sisäinen markkinointi on kuitenkin tällä hetkellä
3/2015 38 22 15.06.2015 lähes olematonta, joten se on syytä käynnistää. Lounasruokailun lisäksi Kapyysin tilaustarjoiluja voi markkinoida tehokkaammin kaupungin omissa tiloissa järjestettävien tilaisuuksien yhteydessä. Kaupungintalon kokoustiloja vuokrattaessa tulee olla mahdollisuus antaa asiakkaalle valmista materiaalia vaihtoehdoista ja yhteystiedoista. Markkinoinnin ohella tulee nykyisiä ja mahdollisia tulevia asiakkaita kuunnella ja kehittää toimintaa enemmän toiveita vastaavaksi, mikäli toimenpiteillä on positiivinen vaikutus talouden tasapainottamiseen. Tällaisia tilaisuuksia ovat esim. kaupungintalon avoimien ovien päivä sekä ruokapalvelun itse toteuttamat asiakastilaisuudet. Yllä mainittujen toimenpiteiden arvioidaan vaikuttavan vuoden 2015 talouteen siten, että ne kattavat vakituisen henkilöstön kulut. Arvioituun negatiiviseen tulokseen vaikuttaa ensimmäistä kertaa mukaan laskettavat vuokrakulut, joiden sopeuttamiseen tarvitaan pidempi aikaväli. Kapyysin toiminnassa on nähtävissä myös kausivaihtelun piirteitä, jolloin toimenpiteiden taloudellinen vaikutus kokonaisuuteen ei näy heti. Tarkasteluvälin tulisi minimissään olla vuosi, ja kulurakenteen muuttuessa vähintään kaksi vuotta, jotta saadaan riittävän todenmukainen kokonaiskuva tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksesta. Vuoden 2014 tilinpäätöksestä ja toteutuneen 1-4/2015 avulla tehdyssä ennusteessa on nähtävissä positiivinen kehitys kohti Kapyysin tasapainoista tilannetta. Kapyysin talous on mahdollista saada tasapainoon kahden vuoden sopeutumisajalla ja jatkaa toimintaa osana ruokapalvelutoimintaa. Ehdotus merkitsee saaneensa tiedoksi selvityksen Kapyysin taloudellisesta tilanteesta ja sen kehityksestä sekä talouden tasapainottamiseksi tehdyt ja suunnitteilla olevat toimenpiteet. hyväksyy suunnitellut toimenpiteet, joiden taloudelliset vaikutukset kokonaisuudessaan eivät välttämättä näy vielä vuoden 2015 tilinpäätöksessä, mutta toimintakate osoittaa kehityksen positiivisen suunnan. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Keskustelun kuluessa Carita Henriksson ehdotti, että Kapyysin toiminta yksityistetään. Puheenjohtaja totesi, että ehdotus ei ollut saanut kannatusta eikä sitä sen vuoksi oteta äänestettäväksi. Puheenjohtaja totesi, että jaosto oli päättänyt esittelijän ehdotuksen mukaisesti ja että jaosto tulee seuraamaan Kapyysin taloudellista tilannetta tarkasti kolmannesvuosiraportoinnin yhteydessä. Jaosto muistutti, että kiinteistöjen kuntoselvitykset on annettava jaoston jäsenille tiedoksi mahdollisimman nopeasti.
3/2015 39 23 15.06.2015 Projektijohdon kilpailuttaminen 15.06.2015 23 Valmistelija Ruokapalvelupäällikkö Niina Isberg, puh. 050 307 1693 Esittelijä Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh. 0400 451 424 etunimi.sukunimi@parainen.fi Ruokapalvelun talousarvion yksi tavoitteista on projektijohdon kilpailuttaminen, mikä tarkoittaa sekä keskuskeittiön että Malmkullan keittiön esimiestyön ulkoistamista. Keskuskeittiön työnjohdon projektijohtamisesta saatiin positiivisia kokemuksia, mitkä toivat 23 sopimuskuukauden aikana noin 100 000 euroa säästöä kaupungille. Sopimusta jatkettiin Sodexon kanssa vuoden 2014 loppuun asti, minkä jälkeen keskuskeittiön ruokapalveluesimies on ollut kaupungin itse palkkaama henkilö. Projektijohtoa on tarkoitus jatkaa ja laajentaa Malmkullan keittiöön. Taloudelliset tavoitteet eivät ole yhtä merkittävät kuin edellisellä kerralla, vaan tarkoituksena on panostaa enemmän aterioiden ja palvelun laadullisiin tavoitteisiin sekä henkilöstön motivoimiseen kehittää omaa työtään ja osaamistaan osana päivittäisiä rutiineja. Toteutuakseen tavoitteet vaativat riittävän pitkän ajan, jolloin sopimuskaudeksi ehdotetaan vähintään viittä vuotta. Näin saadaan riittävän pitkä aika tavoiteltavan muutoksen läpiviemiseen. Aterioiden ja palvelun laadullisia tavoitteita selvitetään tarkemmin eri asiakasryhmille tehtävien asiakastyytyväisyyskyselyjen kautta sekä yksittäisten asiakastilaisuuksien avulla, joihin pyritään saamaan ruokapalveluhenkilöstöä laajemmin osallistumaan. Asiakkaiden odotusten tiedostamisen ja edes osaan niistä vastaamisen kautta on mahdollista saavuttaa myös ruokapalveluhenkilöstölle positiivisia kokemuksia, vaikkakin toteuttaminen on vaatinut totutusta poikkeavaa panostusta. Joukkoruokailussa, jota ruokapalvelu edustaa, on aina varauduttava myös negatiiviseen palautteeseen, mihin ei välttämättä pystytä reagoimaan riittävällä panostuksella. Tästä huolimatta positiivisten kokemusten kautta on mahdollista saavuttaa motivoitunut ja palveluhenkinen työympäristö, jonka jäsenet näkevät kokonaisuuksia, arvostavat asiakkaita ja omaa sekä työtovereidensa panostusta arjen työssä, myös väliaikaisissa kriisitilanteissa. Mikäli Paraisten vanhan kunta-alueen työyhteisön (kaksi tiimiä) tuottamat palvelut saadaan projektin neljän ensimmäisen vuoden aikana toimimaan laadullisesti sekä taloudellisesti hyvin ja työhyvinvointi, ja sen kautta ruokapalvelun imago, nousemaan nykyisestään, on viimeisen projektivuoden tavoite suunnitella henkilöstön kanssa yhdessä toimiva konsepti ruokapalveluesimiehen tehtävän toteuttamistavasta tulevaisuudessa. Konseptin tulee sisältää toiminnan taloudelliset, laadulliset sekä henkilöstön työhyvinvoinnille ja osaamistasolle asetetut tavoitteet tulevaisuuden haasteet huomioiden.
3/2015 40 23 15.06.2015 Taloudellinen panostus projektijohtoon koko Paraisten vanhalla kunta-alueella on arvioitu olevan noin 10 000-20 000 euroa enemmän vuodessa kuin palkkaamalla kaupungille kaksi omaa ruokapalveluesimiestä. Arviossa on huomioitu kaupungin omien ruokapalveluesimiesten palkkaukseen tehtävät korotukset, jotka ovat minimissään välttämättömiä rekrytoinnin onnistumiseksi. Esimiesten palkkojen tarkistukset vaikuttanevat myös muiden ruokapalvelun ammattiryhmien palkkojen tarkistustarpeeseen suhteellisten palkkaerojen säilyttämiseksi, taloudellista vaikutusta ei ole arvioitu laskelmassa. Sopimuskauden aikana (5 vuotta) on mahdollista saavuttaa yhteensä noin 100 000-120 000 euroa säästöä, josta huomioidaan sopimuskumppanille maksettava kertapalkkio. Muulta osin saavutettu säästö sijoitetaan ruokapalvelutoiminnan kehittämiseen. Arvioitu säästö lasketaan Paraisten alueen keittiöiden tilinpäätöksen 2014 toimintakuluista kerrottuna viidellä sopimusvuodella. Säästön on arvioitu jakaantuvan siten, että keskuskeittiön edustaman tiimin osuus on 1 % ja Malmkullan tiimin osuus 2 %. Projektijohdon kilpailuttaminen käynnistetään elo-syyskuussa 2015. Sopimuskausi aloitetaan mahdollisimman pian valitun kumppanin kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen, aikaisintaan kuitenkin vuoden 2016 alusta alkaen. Mikäli projektin tavoitteet saavutetaan, maksetaan sopimuskumppanille sopimuskauden päättymistä seuraavana vuonna kertapalkkiona 30 000 euroa sopimusaikana maksettujen kuukausipalkkioiden lisäksi. Projektijohdon avulla ruokapalvelulla on mahdollisuus saada kaksi ammattitaitoista esimiestä riittävän taustaorganisaation tukemana kehittämään yhdessä ruokapalveluhenkilöstön kanssa Paraisten kaupungin esimieskonseptia, on se tulevaisuudessa kaupungin omaa tuotantoa tai ostopalvelua. Oheismateriaali Ehdotus Päätös Vaikutusten arviointi merkitsee saaneensa tiedoksi projektijohdon kilpailuttamisen aikataulun sekä sen keskeiset tavoitteet ja vaikutukset. Keskustelun kuluessa Carita Henriksson ehdotti, että projektijohtoa ei kilpailuteta, vaan että se hoidetaan kaupungin omana toimintana omilla työntekijöillä. Ehdotus ei saanut kannatusta. merkitsi saaneensa tiedoksi projektijohdon kilpailuttamisen aikataulun sekä sen keskeiset tavoitteet ja vaikutukset. Jaosto päätti, että projektijohto kilpailutetaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti.
3/2015 41 23 15.06.2015 Jaosto edellyttää, että kielitaito huomioidaan toimittajaa valittaessa.
3/2015 42 24 15.06.2015 Korjaus- ja energia-avustusten myöntäminen valtion vuoden 2015 määrärahoista 1902/10.04.03.01/2015 15.06.2015 24 Valmistelija Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh. 0400 451 424 Esittelijä Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh. 0400 451 424 etunimi.sukunimi@parainen.fi Korjausavustusta voidaan myöntää ainoastaan kohtuullisiin korjauskustannuksiin. Avustuksen saajan edellytetään käyttävän asuntoa viiden vuoden ajan laskettuna siitä, kun hän on nostanut ensimmäisen avustuserän, ja sitä myönnetään ainoastaan todellisten kustannusten perusteella. Avustuksen saajan on esitettävä kuitit suoritetuista töistä ja/tai hankinnoista. Kunnan tehtävänä on valvoa korjaushankkeita suorittamalla tarkastuksia ja katselmuksia. Avustukseen liittyvät toimenpiteet on saatettava loppuun 30.9.2017 mennessä. Viiden vuoden asumisvaatimus ei koske energia-avustuksia. Valtion vuoden 2015 talousarviossa on momentilla 35.20.60 osoitettu 40 miljoonaa euron myöntämisvaltuus valtion asuntorahastosta. Kuntien myöntämiin avustuksiin on varattu 18 miljoonaa euroa, josta energia-avustuksiin 2 miljoonaa euroa ja korjausavustuksiin 16 miljoonaa euroa. Kunta vastaa valtionapuviranomaisena siitä, että se avustuksia myöntäessään noudattaa lakia valtionavustuksista (688/2001), lakia korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (1181/2005), valtioneuvoston asetusta asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (128/2006) sekä ARA:n vuonna 2015 antamaa ohjetta korjaus- ja energia-avustuksista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on 3.6.2015 tekemällään päätöksellä dnro 21205/711/15 vahvistanut Paraisten kaupungin korjausavustusten määrärahaksi 7 179 euroa ja kaupungin energia-avustusten määrärahaksi 4 765 euroa. Hakemuksia saapui määräaikaan eli 26.3.2015 mennessä 5 kpl. Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustusten myöntämiseen kaupungille annettu määrärahavaltuutus riittää hakemuksien mukaisten avustuksien maksamiseen täysimääräisesti. Myös harkinnanvaraisen energia-avustuksen myöntämiseen saatu määräraha riittää hakemuksien mukaisten avustuksien täyden määrän eli 25 %:n maksamiseen. Liite 1 ARA:n päätös kuntakohtaisista määrärahoista 2 Myönnettävät korjaus- ja energia-avustukset henkilöittäin (salainen) Ehdotus Jaosto päättää, että avustukset myönnetään liitteen mukaisesti.
3/2015 43 Päätös Ehdotus hyväksyttiin. 24 15.06.2015
3/2015 44 25 15.06.2015 Skräbbölen koulun alustavat luonnospiirustukset 15.06.2015 25 Valmistelija Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh. 0400 451 424 Esittelijä Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh. 0400 451 424 etunimi.sukunimi@parainen.fi Kouluverkkoselvityksen perusteella kaupunginvaltuusto teki päätöksen Skräbbölen koulun korjaamisesta ja laajentamisesta. Tarve määritellään koulun omana lisä- ja Vånon koulun tilatarpeena. Suunnittelu on kilpailutettu ja suunnittelu aloitetaan välittömästi. Hanke suunnittelun avulla on tehty alustavat suunnitelmat kokonaisuuden hahmottamiseksi. Käyttäjätaho on määrittänyt tarpeen ja suunnittelun avulla tarve kohdistetaan tehokkaaksi ja joustavaksi tilaratkaisuksi. Laajennuksen suuruusluokaksi on määritetty 730 m 2 ja lisäksi korjataan olemassa oleva koulu suuruusluokaltaan 790 m 2. Rakennuksen erityispiirteinä julkisivu ja rakennusrunko tuottavat vaateet laajennusosalle ja yhdessä uuden lämmitysjärjestelmäratkaisun kanssa kustannusennusteeksi muodostuu 2,2 M. Rakentaminen alkaa alustavan aikataulun mukaisesti 10-11/2015 ja rakennus on valmis 10/2016. Oheismateriaali Ehdotus Päätös Alustavat luonnospiirustukset Jaosto merkitsee asian tiedoksi. Jaosto merkitsi alustavat luonnospiirustukset tiedoksi. Jaosto totesi, että koulu on piirustusten mukaan mitoitettu 130 oppilaalle, vaikka vuoden 2016 oppilasennuste osoittaa, että oppilasmäärä tulee vuonna 2016 olemaan 111 ja vuonna 2020 vain 93. Jaosto katsoo, että koulun mitoittaminen 110 oppilaalle olisi realistisempaa. Jaosto odottaa, että kaupunginhallitus ottaa kantaa rakennuksen mitoitukseen ennen piirustusten lopullista hyväksymistä. Jaosto totesi, että kokonaisrakennuskustannuksiin sisältyy 100 000 euroa lämmitysjärjestelmän vaihtamiseen maalämpöön. Tiedoksianto Kaupunginhallitus
3/2015 45 Kaupunginhallitus 209 20.10.2014 Kaupunginhallitus 239 03.11.2014 26 15.06.2015 Kiinteistötyöryhmän raportin johdosta tehtävät toimenpiteet 1004/00.00.01.01/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014 209 Valmistelija Talousjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Esittelijä Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh. 040 707 3155 etunimi.sukunimi@parainen.fi Tausta Kaupunginjohtaja on kaupunginvaltuuston toimeksiannosta asettanut sisäisen työryhmän, jonka tehtävänä on antaa ehdotus kiinteistöjen vuokrausperiaatteiden kehittämisestä niin, että kiinteistöt, joita ei tarvita omaan toimintaan, voidaan tehokkaammin myydä tai antaa vuokralle ulkopuolisille. Työryhmän tehtävänä on arvioida kaupungin kiinteistöjen sisäisten vuokrien laskentaperiaatteet ja tarvittaessa ehdottaa niihin muutoksia ja ehdottaa toimenpiteitä, jotka helpottavat sellaisten kiinteistöjen myyntiä ja vuokralle antamista, joita ei käytetä kaupungin omaan toimintaan. Työryhmä raportoi valtuuston päätöksen mukaisesti kaupunginhallituksen lle. Kiinteistöpalveluiden organisointi Kiinteistöpalvelun nykyinen organisointi keskitettynä ylläpito-, käyttö- ja käyttäjäpalveluiden toimintona on pääosin tarkoituksenmukainen ajatellen sen nykyistä tehtävää. Kaupungin teknisten toimintojen organisoinnin muutokset tulevaisuudessa koskettavat kuitenkin myös kiinteistöpalveluita ja voivat myös synnyttää tarpeen selvittää toiminnan yhtiöittämistä. Myös sote-uudistus merkitsee esitetyssä muodossa toteutuessaan muutoksia kiinteistöpalveluiden toimintaan. Sote-uudistus voi esimerkiksi merkitä seuraavaa: Kaupunki jatkaa omistajana, hallinnoijana ja kiinteistöpalveluiden tuottajana sote-toimintaan käytettävien kiinteistöjen osalta ja tulee alueen sote-tuottajan vuokranantajaksi. Kaupunki jatkaa omistajana ja hallinnoijana, mutta kiinteistöpalvelut siirtyvät kokonaan tai osittain suuremmalle kiinteistöyhtiölle tai sote-tuottajalle. Kiinteistöjen omistus ja hallinnointi siirtyvät kokonaan tai osittain alueen sote-tuottajalle ja/tai alueelliselle kiinteistöyhtiölle. Kaikki skenaariot merkitsevät muutosta nykyisiin kiinteistöpalveluihin. Sisäisten vuokrien määrittäminen Työryhmä ehdottaa, että kaupunki ei jatkossakaan sisällytä maavuokraa tai tuottovaatimusta sisäiseen vuokraan, mutta että kaupunginhallitus harkitsee sitä,
3/2015 46 Kaupunginhallitus 209 20.10.2014 Kaupunginhallitus 239 03.11.2014 26 15.06.2015 pitäisikö korkokulujen sisältyä vuokraan. Nykyinen tapa jakaa sisäinen vuokra kaupungin kiinteistöjen ja käyttäjien kesken on perusteltu ja johdonmukainen. Nykyiset jakoperusteet, joiden mukaan korjausvastuu ja teoreettinen pääomavuokra pohjautuvat jälleenhankinta-arvoon (eivätkä esimerkiksi tekniseen arvoon), eivät myöskään ohjaa voimakkaasti uudisinvestointeihin, mikä myös on perusteluna menetelmän valinnalle. Korjausvastuu on todellisissa sisäisissä vuokrissa pienempi kuin sen pitäisi olla ajatellen pitkän aikavälin tarvetta pitää kiinteistökanta kunnossa. Tämän takia sisäisten vuokrien asteittaista nostamista on syytä jatkaa sallimalla myös jatkossa jonkin verran suurempi sisäisten vuokrien korotus kuin mitä yleinen kustannusten nousu edellyttäisi. Tilatehokkuus Raportti osoittaa kaupungin toimitilojen tilatehokkuuden olevan erittäin alhainen. Tämä koskee etenkin kouluja (kokonaisuutena), mutta myös päiväkotija toimistotiloja. Vanhustenhuollosta ja terveydenhuollosta puuttuvat luotettavat vertailutiedot. Koulujen osalta tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että kaupungilla on 26,42 % enemmän neliöitä oppilasta kohden kuin vertailukunnissa, ja tästä aiheutuu kaupungille vuosittain 438 000 euron lisäkustannus. Päiväkotien osalta kaupungilla on 9,15 % enemmän pinta-alaa lasta kohden kuin vertailukunnissa, ja tästä aiheutuu vuosittain noin 70 000 euron lisäkustannukset. Toimistotilojen pinta-ala on 17,85 m 2 työntekijää kohden, mikä on lähes 50 % enemmän kuin vertailuarvo 12 m 2 ja mikä tarkoittaa vuosittain 50 000-100 000 euron ylimääräistä kustannusta. Työryhmä ehdottaa, että kaupunginhallitus ottaa talousarviokehyksen laatimisen yhteydessä huomioon yhtäältä konttoritilojen tilankäytön suuret eroavaisuudet ja toisaalta suuret ilmeiset tehottomuustekijät tavalla, joka pitkällä tähtäimellä ohjaa kohti tehokkaampaa tilankäyttöä. Työryhmä ehdottaa myös, että kaupungin tulisi laatia tilankäytön tehostamiseen tähtäävä ohjelma, jonka tavoitteena on saavuttaa pitkällä aikavälillä (5 vuotta) koko kaupungin toiminnassa selvästi parempi tilatehokkuus. Rakennettujen kiinteistöjen myynti Tilapankki / Rakennukset ilman optimaalista toimintoa Oheismateriaali Raportti, kiinteistökysymyksiä pohtinut työryhmä, kesäkuu 2014 Ehdotus Kiinteistöpalveluiden organisointi Kaupunginhallitus odottaa työryhmän ehdotusta kaupungin teknisten toimintojen järjestämisestä ja seuraa muutenkin tarkasti sote-uudistuksen kehittymistä.
3/2015 47 Kaupunginhallitus 209 20.10.2014 Kaupunginhallitus 239 03.11.2014 26 15.06.2015 Sisäisten vuokrien määrittäminen Sisäisten vuokrien nykyiset määräytymisperusteet ovat perusteltuja eikä sisäisten vuokrien perusteisiin tehdä muutoksia. Tilatehokkuus Kaikkien kiinteistöinvestointien ja kaiken toiminnan suunnittelun tavoitteena tulee olla olemassa olevan kiinteistömassan käytön tiivistäminen ja tehostaminen. Kiinteistöpalvelut tekee talousarvion ja tilinpäätöksen yhteydessä yhteenvedon rakennetusta kiinteistöalasta ja siitä, miten se yhdistettynä mahdollisiin kiinteistöjen myynteihin vaikuttaa toimialan neliömäärään työntekijää kohden. Uusia toimintoja käynnistettäessä tai toimintoja siirrettäessä lähtökohtana on aina oltava tilan luominen olemassa olevia toimintoja tiivistämällä. Vallitsevassa soten osalta epävarmassa tilanteessa tilankäytön tehostamiseen tähtäävän ohjelman laatiminen on kuitenkin vaikeaa. Rakennettujen kiinteistöjen myynti Rakennettujen kiinteistöjen myyntiä tehostetaan ja nopeutetaan seuraavasti: Kaupunginhallitus päättää rakennettujen kiinteistöjen myynnistä. Kaupunginhallitus päättää vuosittain ennen talousarvion vahvistamista, mitkä kiinteistöt tulevana talousarviovuonna on määrä myydä. Kaupunginhallitus ottaa myyntipäätöksessään kantaa vähimmäisarvoon. Kaupunginjohtaja voi vahvistaa myynnin, joka arvoltaan ylittää kaupunginhallituksen antaman vähimmäisarvon. Jos tarjouksia ei tehdä, jos tarjoukset alittavat vähimmäisarvon tai jos muutoin on olemassa erityisiä syitä, myynti voidaan saattaa uudelleen kaupunginhallitukselle. Kaupunki käyttää myyntimenettelyssään pääasiassa kiinteistönvälittäjiä. Hallintosääntöä tulee muuttaa tarvittavilta osin. Tilapankki / Rakennukset ilman optimaalista toimintoa Kaupunki määrittelee kiinteistöt, joiden käyttöaste on alhainen tai joita ei käytetä, ja tekee niistä erillisen taloudellisen seurannan. Luetteloa päivitetään jatkuvasti ja se toimii pohjana vuotuisten myyntien arvioinnille. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus 03.11.2014 239 Valmistelija Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh. 0400 451 424 Esittelijä Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh. 0400 451 424 etunimi.sukunimi@parainen.fi
3/2015 48 Kaupunginhallitus 209 20.10.2014 Kaupunginhallitus 239 03.11.2014 26 15.06.2015 Tilapankin muodostaminen ja sinne siirrettävien rakennusten arviointi suoritetaan ensin tilapankkiluettelon muodossa, jolloin arviointiperusteina ovat käyttötarve, talouden näkökulma ja tilatehokkuus. Tilapankkiluettelo sisältää tiedot rakennusten laajuudesta, käyttötalouden nettotuloksesta, korjausvelasta, käyttötarkoituksesta, kirjanpitoarvosta ja arvion myyntihinnasta. Tilapankkiluetteloon siirretään rakennukset, joita palvelutoiminnan eri osastot eivät tarvitse ja tilatehokkuutta arvioidaan yhdessä myös kaupungin konsernipalvelujen kanssa. Tilapankkiin siirretyt rakennukset vapauttavat palvelutoimintayksikköjen vuokrarahoitusta kaupungin muihin toimintoihin. Menetelmänä on, että palvelutuotantoyksikön tilapankkiin määrittämän rakennuksen bruttovuokra ei sisällä tulevana budjettikautena pääomavuokraa, koska realisoitavia rakennuksia ei korjata. Käyttövuokraa ei peritä, mikäli rakennus on tyhjä, vaan sille osoitetaan peruskustannus sisältäen vakuutukset ja peruslämpökustannuksen osana käyttöbudjettia. Mikäli rakennusta käytetään tilapankkiin sijoittamisen jälkeisenä budjettikautena eli myyntiaikana, peritään käyttövuokraa ja seuraavana kautena on rakennus tyhjä. Mikäli käyttö kuitenkin jatkuu, pääomavuokra lisätään vuokriin ja myös takautuvasti edeltävän kauden osalta. Toisaalta tilapankki toimii myös mahdollisuutena tilan tarvitsijoille saada käyttöönsä toimintatilaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Yhteys eri toimintojen välillä syntyy tilantarpeen tyydyttämiseksi kokonaistaloudellisesti tilapankkiajattelun avulla, koska kyseiset rakennukset ovat kaupungin omaisuutta. Rakennuksilla on myös käytön rajoitteita, kuten pakollinen käyttötarkoitus kaupungin toiminnalle tai kaavoitus rajaa rakentamisen mahdollisuutta. Kaupunki voi myös nähdä tarpeen tontin omistamiselle, jolloin toimenpiteenä on määrittää purkuvaihtoehto. Muodostettu tilapankkiluettelo sisältää tällä hetkellä kiinteistömassaa suuruudeltaan 42 kpl rakennuksia, joiden yhteen laskettu pinta-ala on noin 15 000 m 2. Rakennukset on luokiteltu neljään kategoriaan suunnitellun elinkaaren mukaisesti. A-kategorian mukaisesti rakennuksen omistamista jatketaan edelleen ja ainoa ko. rakennus listalla on väestönsuoja, jonka tilatehokkuutta parannetaan.
3/2015 49 Kaupunginhallitus 209 20.10.2014 Kaupunginhallitus 239 03.11.2014 26 15.06.2015 B-kategorian rakennukset säilyvät kaupungin omistuksessa kehittämisen kautta ja rakennuksena listalla on Nauvon kunnantupa, jonka omistusolosuhteet ovat haasteelliset, ja rakennukseen esitetään vuokrausvaihtoehtoa. C-kategoria edustaa realisoitavia rakennuksia, jotka ovat lukumääräisesti suurin määrä 15 kpl. D-kategoria edustaa purettavia rakennuksia ja lista sisältää 12 kpl kohteita. Tilapankkiluettelossa olevista rakennuksista muodostetaan aktiivinen realisoitavien rakennusten myyntilista. Myyntilistalla oleville rakennuksille muodostetaan hintakalkyylit ja myyntiaikataulu. Kriteereinä määritetään korjausvelka, käyttökustannukset ja myyntitulot. Päivitetyn realisoitavien rakennusten listan korjausvelan määräksi on laskettu suuruusluokkana 4,5 M. Käyttöbudjetin säästöksi on saatu vuositasolla realisoitavien osuudella suuruusluokkana 360 000. Myyntitulokertymä on suuruusluokkana 2,8 M. Tilankäytön tehostamiseen tähtäävä ohjelma laaditaan tulevien olosuhteiden mukaisesti 2015-2016. Liite 13 Tilapankkiluettelo 14 Tilatietokortti Norrgård Taidetalo 15 Realisoitavien rakennusten karkea myyntisuunnitelma Ehdotus Päätös Kaupunginhallitus päättää perustaa tilapankin päivitettävän tilapankkiluettelon mukaisesti. Esittelijä ehdotti, että asia palautetaan lisäselvityksiä varten. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian. 15.06.2015 26 Valmistelija Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh. 0400 451 424 Esittelijä Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh. 0400 451 424 etunimi.sukunimi@parainen.fi Tilapankin muodostamista on jatkettu yhteistyössä käyttäjien kanssa, jolloin on määritetty tilapankin sisältö käyttäjien palvelutoiminnan minimitarpeen mukaisesti. Tilapankkiin on siirretty rakennuskokonaisuudet, joita käyttäjät eivät ole katsoneet tarvitsevansa tai ne eivät ole olleet optimaalisessa käytössä. Tilojen määrällinen tehostaminen näkyy suoraan käyttäjien palvelutoiminnan
3/2015 50 Kaupunginhallitus 209 20.10.2014 Kaupunginhallitus 239 03.11.2014 26 15.06.2015 budjetin suuruudessa. Budjetti pienenee ja rakennuksille osoitettu sisäisten vuokrien määrä pienenee. Priorisoituna periaatteena on, että palvelutuotantoyksikön tilapankkiin määrittämän tyhjän tai myyntitoiminnan kohteena olevan rakennuksen bruttovuokra ei sisällä yhtenä/tulevana budjettikautena pääomavuokraa, koska realisoitavia rakennuksia ei korjata. Tilapankkiin siirrettävistä rakennuksista vapautuva pääomavuokran kertymä siirretään muodostettavalle kaupunginhallituksen tilille. Palvelutoiminnot kiinteistömassan hallinnoijana käyttää varallisuutta sisäisten vuokrien piirissä olevien rakennusten akuutteihin korjauksiin tai tilapankissa olevien rakennusten elinkaaren jatkumisen kannalta välttämättömiin korjauksiin. Arvioidaan nykyisen tilapankkikokonaisuuden myyntisuunnitelman vuoden 2015 kohteiden siirtyvän osittain aktiiviseen myyntiin vuodelle 2016, jolloin vapautuvan pääomavuokran arvioidaan olevan suuruusluokkana 30 000. Toisena periaatteena on, että käyttövuokraa ei peritä, mikäli rakennus on tyhjä, vaan sille osoitetaan peruskustannus sisältäen vakuutukset, tarvittavat käyttökustannukset ja peruslämpökustannukset osana käyttöbudjettia. Mitoitetaan tilapankkiin siirrettyjen rakennusten käyttövuokra minimitasolle kuitenkin niin, että rakennusten kunto ei laske olosuhteista. Kustannustasoksi määritetään 1,2 /m 2 /kk, jolloin säästökertymäksi muodostuu suuruusluokkana 190 000-200 000 sisältäen siivouskustannukset. Säästökertymä pienentää kaupungin kiinteistöihin kohdistuvaa rahan tarvetta vuositasolla. Rakennuksen myynti kasvattaa säästökertymää. Koko tilapankkikokonaisuuden säästökertymäksi arvioidaan 310 000-320 000. Tilapankki edustaa ratkaisua, jossa käyttäjä tehostaessaan tilankäyttöään säästää tilakustannuksissa sisäisten vuokrien muodossa, mutta vastaavasti saa parempaa vastinetta vuokrilleen. Tilapankkiin siirrettyjen rakennusten pääomavuokrat kaupunginhallituksen tililtä voidaan kohdistaa yksilöidysti kriittisiin kohteisiin ilman käyttäjän maksuvelvoitetta. Tilapankkiin sijoitettavan rakennuksen toimintamallit - ei käyttötarvetta palvelutuotannossa / tyhjä > myynti - tehottomassa käytössä > tilapankin läpinäkyvyydellä tehokkuuden lisäys - kaava-alueella > kaavamuutoksella myynti - kaava-alueella, tonttivaraus > purku/ vuokraus - kaava-alueella, tyhjä / ei myyntimahdollisuutta > purku / vuokraus Tilapankki toimii myös suoraan kustannuksia säästävänä toimintamallina, koska pankissa ollessaan rakennuksen kustannukset minimoituvat, mutta rakennuksen kuntoluokka ei putoa merkittävästi. Tilapankkiluettelosta myyntisuunnitelmalistalle siirretyt rakennukset tuovat kuitenkin lopullisen ja täysimääräisen säästöpotentiaalin kaupungin taloudelle
3/2015 51 Kaupunginhallitus 209 20.10.2014 Kaupunginhallitus 239 03.11.2014 26 15.06.2015 pääoma- ja käyttövastikkeen, myyntituoton ja korjausvelan poistumisen muodossa. Tilapankkia hallinnoidaan palvelutoimintojen yksikön toiminnan kautta. Päätökset tilapankkiin sijoitettavista rakennuksista sekä myyntisuunnitelmalistan sisällöstä tekee kaupunginhallitus. Oheismateriaali Vaikutusten arviointi Ehdotus Päätös Tiedoksianto Tilapankkiluettelo Realisoitavien rakennusten myyntisuunnitelma Realisoitavien rakennusten myyntilistan aktivoimisen vaikutukset Myyntituotot 2,1-3,1 M Korjausvelka vähennys 4,3 M Käyttökustannukset vähennys 0,4 M Jaosto hyväksyy tilapankin perustamisen periaatteet. Ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus
3/2015 52 27 15.06.2015 Siivouksen seuranta, viikot 10-22/2015 1957/10.03.02/2015 15.06.2015 27 Valmistelija Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh. 0400 451 424 Esittelijä Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh. 0400 451 424 etunimi.sukunimi@parainen.fi Siivouksen seuranta jakautuu kahteen osaan, viikkotasolla tehtyihin kyselyihin ja viikolla 22 tehtyyn tyytyväisyyskyselyyn kohdistuen aikaväliin 1-4/2015. Henkilöstön vakiintuminen kohteisiin on parantanut siivouksen lopputuloksen tasalaatuisuutta. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen ja seuranta on aiheuttanut lisähaasteita kohdistuen koulukeskuksen teknisen tilan luokkiin ja Rehdin erityisopetustiloihin. Viikolla 16 poikkeamia on 3 kpl sijaisjärjestelyjen takia. Keskiarvona poikkeamia on esiintynyt korkeintaan 1 kpl viikkotasolla. Siivous- ja ruokapalvelun yhdistelmäkohteissa toiminta on sujunut hyvin. Siivouspalvelu Kuuran kohteissa siivous on ollut sopimuksen mukaista koko tarkastelujakson aikana. Siivoussopimuksen mukainen tyytyväisyyskysely toiminnasta aikavälillä 1-4/2015 tehtiin viikolla 22. Sopimuksen mukaan, mikäli asiakastyytyväisyys sopimuskauden aikana useamman kerran 12 kk:n seurannassa alittaa 70 %:n tason, voi tämä aiheuttaa sopimuksen purkamisen. Vastausprosentti oli 54,8 ja asiakastyytyväisyystaso 83,7 % vertailukriteerinä sopimuksen mukainen siivouksen lopputulos. Yhteenvetona todetaan, että asiakastyytyväisyys täyttää sopimuksen kriteerit. Oheismateriaali Siivouksen seurantataulukko/coor, viikot 10-22/2015 Siivouksen seurantataulukko/kuura, viikot 10-22/2015 Yhteenveto asiakastyytyväisyyskysely / Coor 4/2015 Ehdotus Päätös Jaosto merkitsee siivouksen seurannan tiedoksi. Ehdotus hyväksyttiin.
3/2015 53 28 15.06.2015 Ajankohtaiset asiat 15.06.2015 28 Kiinteistöpäällikkö informoi Koivuhaan koulun tämänhetkisestä tilanteesta.
3/2015 54 OIKAUSUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS PARAISTEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 15.6.2015 MUUTOSKENHAKUKIELLOT JA KIELTOJEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikausuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Pykälät: 19-23, 25-28 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: Hallintolainkäyttölain 5 :n 1 mom./muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät ja valituskieltojen perusteet: 24 34 valtionavustuslaki (688/2001) MUUTOKSENHAKU Valtionapuviranomaisen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Valtionapuviranomaisen päätökseen saa siihen tyytymätön asianosainen hakea oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus tehdään päätöksen tehneelle viranomaiselle. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa valittamalla hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valitusviranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: Paraisten kaupunginhallitus, Rantatie 28, 21600 Parainen, parainen@parainen.fi Pykälät: 24 Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. VALITUS Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksiin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksiin myös asianomainen sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Turun Hallinto-oikeus, PL 32, Sairashuoneenkatu 2-4, 20101 Turku, turku.hao@oikeus.fi. Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista/julkipanopäivästä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäville. VALITUSKIRJA Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Oikeudenkäyntimaksu: Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (791/93) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 97 euroa.. VALITUSASIAKIRJOJEN TOIMITTAMINEN Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valituskirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valituskirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTO Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi 23 / 6 2015. Päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle postitse / 2015/ on luovutettu asianosaiselle / 2015. Päätös on julkipantu / 2015. Vastaanottajan allekirjoitus Otteen oikeaksi todistaa Tiedoksiantaja