6/2013 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 77. vuosikerta Irtonumero 15
Julkaisija Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki Päätoimittaja Pasi Konttinen, puh. 050 599 3917 pasi.konttinen@maol.fi Vastaava päätoimittaja Leena Mannila, puh. 0400 187 827 leena.mannila@maol.fi Toimitussihteeri Jarkko Narvanne, puh. (09) 724 5530 dimensio@maol.fi Paino Forssa Print ISSN 0782-6648, ISO 9002 Tilaukset ja osoitteenmuutokset MAOL:n toimisto puh. (09) 150 2338 Tilaushinta Vuosikerta 70, irtonumero 15, ilmestyy 6 numeroa vuodessa Toimituskunta Pasi Konttinen (pj.), Tomi Alakoski, Pasi Ketolainen, Jari Koivisto, Hannu Korhonen, Lauri Kurvonen, Jarkko Lampiselkä, Anni Loukomies, Leena Mannila, Juha Oikkonen, Maija Rukajärvi-Saarela, Piia Simpanen, Marika Suutarinen, Timo Tapiainen, Lauri Vihma, Jarkko Narvanne (siht.) Neuvottelukunta prof. Maija Ahtee prof. Maija Aksela lehtori Irma Iho joht. Riitta Juvonen prof. Kaarle Kurki-Suonio prof. Aatos Lahtinen prof. Ilpo Laine prof. Jari Lavonen prof. Tapio Markkanen rehtori Jukka O. Mattila prof. Jorma Merikoski op.neuvos Marja Montonen prof. Erkki Pehkonen joht. Kari Purhonen prof. Pekka Pyykkö prof. Esko Valtaoja Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 77. vuosikerta MAOL Facebookissa! Vihje: Googlaa Facebook MAOL Sivuilta löytyvät mm. liiton viikkokirjeet sekä muuta ajankohtaista asiaa matemaattisten aineiden opetuksesta. * etunimi.sukunimi@maol.fi Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki p. (09) 150 2338 fax (09) 278 8778 maol-toimisto@maol.fi www.maol.fi MAOL ry HALLITUS Puheenjohtaja Leena Mannila * 040 018 7827 I varapuheenjohtaja, talous Jouni Björkman * 040 830 2352 II varapuheenjohtaja, koulutus Anne Rantanen * 050 390 4561 III varapuheenjohtaja, tiedotus, Dimensio Pasi Konttinen * 050 599 3917 Kerhotoiminta Mika Antola * 045 847 0351 Oppilastoiminta Tero Anttila * 044 733 4808 Fysiikka, kemia Kauko Kauhanen * 040 762 7952 Ruotsinkieliset palvelut Tove Leuschel * 041 432 0433 OPS-työ, sähköinen tiedottaminen Marita Kukkola * 040 539 3185 Matematiikka/tietotekniikka Kati Parmanen * 040 534 1438 Matematiikka/tietotekniikka Timo Tapiainen * 040 724 2129 Edunvalvonta Eeva Toppari * 050 557 9878 TOIMISTO maol-toimisto@maol.fi Toiminnanjohtaja Juha Sola * (09) 150 2352 Koulutus- ja tiedotusassistentti Päivi Hyttinen * (09) 150 2377 Toimistoassistentti Anja Munnukka * (09) 150 2338 DIMENSION TOIMITUS dimensio@maol.fi Toimitussihteeri Jarkko Narvanne (09) 724 5530 MFKA-Kustannus Oy HALLITUS Puheenjohtaja Eeva Toppari * 050 557 9878 Varapuheenjohtaja Mika Antola * 045 678 3413 Korkeakouluyhteistyö Jouni Björkman * 040 830 2352 Välineet ja uudet tuotteet Irene Hietala * 040 767 4238 Alakoulun materiaali Timo Tapiainen * 040 724 2129 Jäsen Sari Yrjänäinen, sari.yrjanainen@gmail.com 050 536 5372 TOIMISTO mfka@maol.fi Toimitusjohtaja Juha Sola * (09) 150 2352 050 584 8416 Tuotepäällikkö Lauri Stark * (09) 150 2370 050 587 8444 Myyntiassistentti Katja Kuivaniemi * (09) 150 2378 050 339 6487 Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki p. (09) 150 2378 fax (09) 278 8778 Tilaukset: http://verkkokauppa.mfka.fi/
Dimensio 6/2013 sisältö 5 Pääkirjoitus Leena Mannila 6 Syysliittokokouskuulumisia Pasi Konttinen 8 OAJ-vaalit keväällä 2014 10 Hattulan silloilta Jukka O. Mattila 11 Matematiikan valtakunnallinen koe 6. luokalle keväällä 2013 Anne Pennanen 14 Matematiikan valtakunnallinen koe 9. luokalle keväällä 2013 Heidi Kivioja, Anne Pennanen ja Ari-Pekka Vallenius 20 Matematiikan koe ylioppilastutkinnossa keväällä 2013 Juha Oikkonen 24 Fysiikan koe ylioppilastutkinnossa keväällä 2013 Leena Partanen 31 Kemian koe ylioppilastutkinnossa keväällä 2013 Reija Jokela 46 Pinta-ala- ja tilavuuskäsitteiden oppimispeli Kari Mikkola 48 Tule mukaan kopterilennolle! Leena Hyttinen ja Anna-Maija Pölkki 50 Rakenna oma sääasema! Ursula Ahvenisto ja Riina Riutankoski 53 Ilmakehätutkimusta kamerapuhelimella Sanna Mönkölä 56 Higgsin juhlat Jukka Maalampi 58 Kombinaatio-oppia luonnollisesti Jorma Myllylä 60 Suurin numero Hannu Korhonen 62 Sinin yhteenlaskukaavasta vielä Matti Lehtinen 63 Kirjallisuutta: GeoGebra-opas 64 Vuoden opettaja Maija Rukajärvi-Saarela 67 Pulmasivu 37 Lämpöopin ensimmäinen pääsääntö ja kaasuprosessit lukiossa Risto Leinonen, Mervi A. Asikainen ja Pekka E. Hirvonen 42 Matematiikkako kulttuuria Hannu Korhonen Kansikuva: Hiihtomökki. Valokuva: pictures.4ever.eu D i m e n s i o 6/2013
Syysliittokokouskuulumisia Pasi Konttinen, päätoimittaja Syysliittokokouksen edustajia. MAOL:n syysliittokokous ja kerhojen neuvottelupäivä pidettiin lauantaina 16.11.2013. Tiimitöissä kokousedustajat saivat miettiä ideoita viestintään, jäsenhankintaan ja edunvalvontaan viestinnän asiantuntija Jenni Sarraksen johdolla. Keskustelut ryhmissä karkasivat välillä annetusta aiheesta mutta asiassa kyllä pysyttiin, kun mietimme yhdessä tapoja toimia jäsenistömme hyväksi. Töiden tulokset antavat hallituksen jäsenille lisää ideoita toteuttaa liittomme toimintaa jäsenistön toivomalla tavalla. Liittokokouksessa henkilövalinnat erovuoroisten tilalle menivät tälläkin kertaa ilman äänestyksiä. I varapuheenjohtajana jatkaa Jouni Björkman (MAOL-Etelä-Pohjanmaa ry) ja III varapuheenjohtajana Pasi Konttinen (MAOL- Oulun seutu ry). Hallituksen jäseninä jatkavat Tero Anttila (MAOL-Turku ry) ja Eeva Toppari (MAOL- Helsingin kerho ry). Uutena jäsenenä hallitukseen nousi Katri Halkka (MAOL-Helsingin kerho ry). Jenni Sarras (VTM), Viestinnällä vauhtiin! tiimitöiden ohjaaja. D i m e n s i o 6/2013
Pääkirjoitus Joukkovoimaa Leena Mannila puheenjohtaja, MAOL leena.mannila@maol.fi MAOL-kerhot kokoontuivat syysliittokokouksen yhteydessä pohtimaan MAOL:n toimintaa. Ajatuksena oli tiedottaa siitä, miten MAOL toimii ja vaikuttaa matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen puolesta yhteiskunnassamme sekä siitä miksi opettajien kannattaa kuulua MAOL:iin. Puheenjohtajien neuvottelupäivillä pohdittiin, miten MAOL voi parhaiten palvella jäseniään. Keskustelu tiimeissä oli vilkasta ja monenlaisia kehittämisideoita heitettiin ilmaan. Liitolla on tärkeä tehtävä matemaattisten aineiden näkyvyyden parantamisessa. Kerhojen edustajat olivat tyytyväisiä tiedosta, että liitto tekee aktiivisesti yhteistyötä opetusalan päättäjien ja viranomaisten kanssa. Liitolta toivottiin enemmän tiedottamista edunvalvontaan liittyvistä asioista. Sovimme, että liitto ilmoittaa jäsenistölle tekemistään julkilausumista, kannanotoista ja lehdistötiedotteista viikkotieotteissaan. Nämä julkaistaan myös liiton kotisivuilla www.maol.fi/julkaisut. Ongelmakohdaksi huomattiin opettajien sähköpostiosoitteiden muutosten välittäminen liitolle ja edelleen kerhojen toimijoille. Jos koet, ettet ole saanut sähköpostia liitosta tai kerholtasi, ovat toimistolla tiedossa olevat yhteystietosi kenties väärät. Asian voit helposti muokata kuntoon kotisivuillamme www.maol.fi/maol/jaesenyys/. Kerhoilta kerättiin tietoja ennen tilaisuutta verkkopohjaiseen Google Drive palveluun. Tiedostoon kerättiin tietoja kerhojen toiminnasta ja aktiivisuudesta. Lisäksi selviteltiin suurimpia haasteita kerhon toiminnan kannalta sekä toivomuksia ja palautetta liitolle. Haasteeksi kerhot ovat kokeneet uusien jäsenien ja erityisesti nuorien jäsenien saamista mukaan MAOL-toimintaan. Toimivana nuorten aktivoimiskeinona jotkut kerhot kertoivat järjestävänsä omia tilaisuuksia nuorille opettajille. Toisaalta pidettiin hyvänä ideana järjestää eri kouluilla demoiltoja, joissa esitellään koulun laitteilla tehtäviä oppilastöitä ja demoja. MAOL:n järjestämiä koulutuksia kehuttiin ja erityisesti sitä, että koulutuksia on järjestetty eri puolille Suomea. Syys- ja kevätkoulutuspäiviä pidettiin laadukkaina ja monipuolisina oman aineen koulutustilaisuuksina. Toivottiin, että jokainen koulu voisi hyväksyä liiton järjestämät koulutukset VESOkoulutuksena. Tulevat opetussuunnitelmat puhuttivat kokousväkeä. Jäsenet haluavat olla aktiivisesti mukana antamassa kehitysideoita niin perusopetuksen kuin lukionkin tuleviin opetussuunnitelmiin. On erittäin tärkeää, että opetussuunnitelmien muuttuessa kuunnellaan kentällä opetustyössä olevia opettajia, sillä kukapa paremmin voisi tietää, mikä aikaisemmassa opetussuunnitelmassa on ollut hyvää ja huonoa. MAOL on perustanut ryhmiä, joissa keskustellaan eri aineiden tulevista opetussuunnitelmista. Jos olet halukas antamaan mielipiteitäsi ja kommentoimaan työryhmien ehdotuksia, voit ilmoittautua osoitteeseen: maol-ops@maol.fi. Myös MAOL:n jäsensivuilla voi käydä kommentoimassa opetussuunnitelmiin liittyviä asioita. Yhdessä olemme vahvoja! D i m e n s i o 6/2013
Matematiikan valtakunnallinen koe 6. luokalle keväällä 2013 Anne Pennanen, FM Kuluvana vuonna MFKA tuotti alakouluille valtakunnallisen matematiikan kokeen pelkästään kuudennelle luokalle. Kokeen rakenne on ollut jo usean vuoden sama, eikä sitä palautteen mukaan ole tarve muuttaa. Kokonaisuus huomioiden vuoden 2013 koe koettiin hyväksi ja kattavaksi. Yleistä Kokeessa oli edellisvuosien tapaan kaksi osiota. Ensimmäinen osio sisälsi päässälaskuja (enintään 10 min) ja perustehtäviä. Toinen osio koostui soveltavista tehtävistä. Ensimmäisessä osiossa oli viisi päässälaskua (à 1 p.) ja viisi perustehtävää. Kummankin osion osuus oli 24 pistettä, joten kokeen kokonaispistemäärä oli 48 pistettä. Aikaa oli varattu 45 minuuttia yhtä osiota kohti. Kuvassa 1 on kuvattu noin 4 800 oppilaan pisteet jakauman muodossa. Kokeen keskiarvo on pysynyt viimeisten vuosien aikana lähes samana (ks. Taulukko 1). Taulukko 1. Valtakunnallisen 6.luokan kokeen keskiarvot vuosilta 2008-2013. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 7 7+ 7+ 7 7+ 7+ Kokeen tehtäviä pidettiin monipuolisina ja enemmistön mielestä ne vastasivat hyvin kuudennella luokalla opiskeltavia asioita. Muutama palautteen antaja olisi kaivannut enemmän perustehtäviä, joilla tarkoitettaneen selkeitä, mekaanisia tehtäviä peruslaskutoimituksista. Myös geometriaan liittyviä tehtäviä olisi haluttu olevan enemmän. Kuva 1. Valtakunnallisen 6. luokan matematiikan kokeen pistejakauma keväällä 2013. Mukana on 4 762 oppilaan tiedot. D i m e n s i o 6/2013 11
Matematiikan valtakunnallinen koe 9. luokalle keväällä 2013 Heidi Kivioja, Anne Pennanen ja Ari-Pekka Vallenius Vuosi 2013 oli jo 27. vuosi, kun yhdeksäsluokkalaiset ympäri Suomen pääsivät osallistumaan MFKA:n tuottamaan matematiikan valtakunnalliseen kokeeseen. Koe on kokenut viime vuosien aikana joitain muutoksia, mutta muutaman vuoden käytössä ollut rakenne on viimeistään nyt otettu todella hyvin vastaan. Vuoden 2013 kokeeseen oltiin muutenkin erittäin tyytyväisiä, osittain koska se oli vaikeustasoltaan muutamaa edellistä koetta helpompi. Työryhmä on kuunnellut palautetta ja kehittänyt koetta tietoisesti suuntaan, jossa sitä voitaisiin helpommin käyttää päättöarvioinnin välineenä muiden kurssikokeiden kanssa samanarvoisena. Osa palautteen antajista kuitenkin koki, että koe oli jo liiankin helppo. Kokeen rakenteesta ja tasosta Valtakunnallisen kokeen ensimmäinen osio koostui päässälaskuista, monivalinta- ja perustehtävistä. Osio oli jaettu kahteen osaan ja paperiin: päässälasku- ja monivalintatehtäviin, joihin sai käyttää enintään 20 minuuttia sekä perustehtäviin, joiden ratkaisemisen sai aloittaa heti ensimmäisen osan jälkeen. Näin perustehtäviin jäi aikaa ainakin 25 minuuttia. Tässä osiossa ei saanut käyttää laskinta. Päässälaskuissa oli kymmenen yhden pisteen tehtävää, ja ne olivat oppilaan tehtäväpaperissa. Niitä ei siis luettu ääneen tai heijastettu valkokankaan kautta. Päässälaskut yhdistettiin monivalintatehtävien kanssa samalle paperille paperinsäästösyistä. Tämä uusi rakenne otettiin käyttöön kaksi vuotta sitten, ja siitä saadaan koko ajan enemmän positiivista palautetta. Kokeen toinen osio koostui soveltavista tehtävistä, ja aikaa niiden ratkaisemiseen oli 45 minuuttia (ks. Taulukko 1). Taulukko 1. Valtakunnallisen 9. luokan matematiikan kokeen rakenne. Päässälaskut ja monivalintatehtävät Perustehtävät Soveltavat tehtävät Enintään 20 min Vähintään 25 min 45 min Päässälaskut 10 tehtävää, à 1 p. Monivalinnat 8 tehtävää, à 1 p. 3 tehtävää à 4 p., 1 tehtävä à 6 p. 3 pakollista ja 1 valinnainen tehtävä, à 6 p. 36 p. 24 p. Kuva 1 esittää noin 15 000 oppilaan pistejakaumaa. Kokeen keskiarvo nousi selvästi viime vuodesta (ks. Taulukko 2). Vuotta 2012 aiemmmat keskiarvot eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä aiemmin pistemääriä ei ole kysytty kouluilta yhtä tarkasti kuin viime vuodesta alkaen. Taulukko 2. Valtakunnallisen kokeen keskiarvot vuosilta 2005 2013. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 6,47 6,22 6,50 6,44 7,21 6,71 6,24 25,5 p / 7-32 p / 7+ Yleisesti ottaen kokeen koettiin vastaavan opetussuunnitelmaa hyvin, aika riitti hyvin, ja sitä pidettiin enemmistön (73 %) mielestä sopivana vaikeustasoltaan (ks. Kuva 2). 24 % vastaajista kuitenkin koki, että koe oli helpohko tai liian helppo. Sanallisissa vastauksissa opettajat tuntuivat itsekin suhtautuvan ristiriitaisesti kokeen tasoon: toisaalta pidettiin siitä, että oppilaat saivat kerrankin hyviä numeroita valtakunnallisesta kokeesta ja koe oli samanarvoinen normaalien kurssikokeiden kanssa, mutta toisaalta kaivattiin vaikeampia ja erottelevampia tehtäviä. Kaiken kaikkiaan palautetta saatiin todella paljon (yhteensä noin 450 opettajalta), ja palaute on parasta, mitä tekijäryhmä on saanut viimeisten viiden vuoden aikana. 14 D i m e n s i o 6/2013
Matematiikan koe ylioppilastutkinnossa keväällä 2013 Matematiikan koe ylioppilastutkinnossa keväällä 2013 Juha Oikkonen, professori, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Helsingin yliopisto Tehtävät löytyvät mm. osoitteesta http://matta.hut.fi/matta/yoteht/ Tämän kirjoituksen pituuden rajoittamiseksi tehtäviä ei toisteta alla. Keväästä 2013 alkaen MFKA:n ylioppilaskokeiden ratkaisukirjaa laativat yhteistyössä FM Piia Nissinen ja tämän kirjoittaja. Kirjasta kannattaa katsoa, millaisia ratkaisuja uusi parivaljakko suosii. Tavoitteena on ollut hakea peruskäsitteiden ymmärtämiseen perustuvia usein varsin suoraviivaisia ratkaisutapoja varsinaisten neronleimausten kustannuksella. Osalle tehtävistä on esitetty useita vaihtoehtoisia ratkaisutapoja. Aluksi pisterajat kertauksen vuoksi: L E M C B A Pitkä matematiikka 59 49 38 27 17 11 Lyhyt matematiikka 56 48 40 30 21 13 Pitkän matematiikan koe Taulukossa (oikealla) on tilastoa siitä, kuinka moni oli tehtäviä yrittänyt. Kunkin tehtävän kohdalla on niiden kokelaiden lukumäärä, joilla on jokin pistemäärä (0 tai suurempi) kyseisestä tehtävästä. Tehtäviä yrittäneiden lukumäärissä huomaamme selkeän laskevan trendin, jossa on joitakin kiinnostavia poikkeamia. Tarkastelen näitä muutaman kiinnostavan tehtävän kohdalla. Lukija voi miettiä omia selityksiä alla ilmeneville luvuille. Kirjoituksen pituuden rajoittamiseksi kommentoin vain osaa tehtävistä. Teht. Yrittäneet 1 10 633 2 10 496 3 9 960 4 9 357 5 9 269 6 6 244 7 4 615 8 9 496 9 5 664 10 3 361 11 4 320 12 1 801 13 5 149 14 7 558 15 217 Tehtävä 4. Tämä on viehättävän näköinen geometrian tehtävä. Suorakulmaisesta kolmiosta on varmasti monella paljon kokemusta ja siksi tehtävä koettiin kutsuvaksi. Mutta kysymyksen asettelu ei ollut ehkä aivan tavanomainen ja siksi usean eteneminen tyssäsi 0 tai 1 pisteeseen. Mutta jos tehtävään löysi toimivan lähestymistavan, niin kovin suuria esteitä ei ollut ja huomattavan moni sai täydet pisteet. Tehtävä 6. Tätä yritti varsin harva suhteessa tehtävän asemaan kokeessa. Onkohan kyseessä se, että todennäköisyyslaskenta koetaan usein vaikeaksi. Kiinnostava piirre on tehtävästä täydet pisteet saaneiden suuri määrä. Tehtävä 7. Tehtävää 7 yritti varsin harva. Tehtävää tarkemmin katsoen tämä ei ehkä ole kovin yllättävää: tehtävässä oli mukana monta kammotusta kuten kolmiulotteinen analyyttinen geometria ja vektoreiden käyttö. Tehtävä 8. Tämä tehtävä näytti rutiinilaskulta ja oli ehkä juuri siksi hyvin suosittu. Siinä kysyttiin kahden funktion kuvaajien väliin jäävän alueen pinta-alaa. Tehtävä 9. Kokeeseen oli uiskennellut perinteinen trigonometrinen yhtälö. Hyvin moni tehtävää yrittänyt ei päässyt alkua pidemmälle. Tehtävä 10. Tässä vaativassa avaruusgeometrian tehtävässä oli kaksi toisiaan koskettavaa palloa kuution yhdessä nurkassa. Tehtävää yritti vain 3361 kokelasta. Hyvin monella eteneminen pysähtyi virheelliseen kaksiulotteiseen apukuvioon tai sitten johonkin yhden pisteen tuottaneeseen pikkuhavaintoon. Jakaumasta näkee, että suurimmat vaikeudet liittyivät mielekkään lähestymistavan löytymiseen. Jos se löytyi, niin tuloksena oli usein täydet 6 pistettä. Tehtävä 11. Tässä tehtävässä oli yhdistetty aritmeettisen jonon käsitettä logaritmi- ja eksponenttifunktioihin. Kokonaisuus saattoi vaikuttaa hämmentävältä, mutta jos lähti rohkeasti tarkastelemaan aritmeettisen jonon määritelmää, niin mahdollisuudet korkeaan pistemäärään olivat hyvät. Tehtävä 12. Tähän ääriarvotehtävään sisältyi monenlaisia aineksia: geometrista ajattelua, trigonometrinen funktio ja derivaattatarkastelua. Ja lisäksi piti käsitellä Newtonin menetelmää tehtävän tilanteessa. Tehtävän yhteydessä oli onneksi selkeä kuva. Tehtävä vaikutti selvästi pelottavalta ja se oli jokeritehtävän 15 jälkeen kokeen toiseksi vähiten laskettu. Toisaalta tehtävän pistejakauma näyttää, että huomattava osa siihen tarttuneista sai täydet 6 pistettä. 20 D i m e n s i o 6/2013
Fysiikan koe ylioppilastutkinnossa keväällä 2013 Fysiikan koe ylioppilastutkinnossa keväällä 2013 Leena Partanen, Ylioppilastutkintolautakunta Uusi Ylioppilastutkintolautakunta aloitti tehtävässään vuoden 2013 alussa, ja uutena fysiikan jaoksen puheenjohtajana aloitti Leena Partanen entisen puheenjohtajan Jukka Valjakan jäädessä eläkkeelle, ja toisena lautakunnan fysiikan jäsenenä aloitti Ismo Koponen. Kevään 2013 ylioppilaskirjoituksissa otettiin käyttöön kaksi uudistusta. Niistä ensimmäinen antoi entistä laajemmat mahdollisuudet symbolisen laskimen käyttöön fysiikan tehtävien ratkaisemisessa. Laskinohjeen päivityksestä tiedotettiin kuitenkin myöhään kevään kirjoittajien jäätyä jo lukulomalle, joten uuden laskinohjeen mukaisia ratkaisuja ei vielä tänä keväänä fysiikan kokeessa nähty. Toinen uudistus koski tehtävien ratkaisuja. Ylioppilastutkintolautakunnan tavoitteena on parantaa tutkinnon arviointiprosessin julkisuutta ja lautakunta julkaisi koepäivän iltana internet-sivuillaan koetehtävien hyvän vastauksen piirteet. Fysiikan kokeen hyvän vastauksen piirteissä on esitetty tehtävien ratkaisujen pääperiaatteet. Vastausten piirteiden julkaisemisella haluttiin nopeuttaa ja helpottaa opettajien työtä valmistavassa tarkistuksessa sekä antaa kokelaille nopeasti palautetta kokeesta. Kevään 2013 fysiikan kokeeseen osallistui 5363 kokelasta, joista 4007 (75 %) oli miehiä ja 1 356 (25 %) oli naisia. Ruotsinkielisen kokeen suoritti 285 (5 %) kokelasta. Pakollisena fysiikan kokeen suoritti 2 161 kirjoittajaa ja ylimääräisenä paljon suurempi joukko eli 3 202 kirjoittajaa. Mielenkiintoisena voidaan pitää sukupuolijakaumaa: naisista vain 207 kokelasta kirjoitti fysiikan pakollisena, kun taas noin puolet miehistä kirjoitti fysiikan pakollisena. Kevään 2013 fysiikan kokeen pistejakauma on esitetty Kuvassa 1. Jakauma muistuttaa aikaisempien keväiden pistejakaumia, joten suuria muutoksia arvosanarajoihin ei tullut, kuten Taulukosta 1. nähdään. Tehtävien pistekeskiarvo oli 4,11. Naiskokelaiden pistekeskiarvo 4,21 oli hieman korkeampi kuin miesten 4,07. Pakollisena aineena fysiikan kirjoittaneet kokelaat saivat hieman korkeamman pistekeskiarvon kuin ylimääräisenä kirjoittaneet (4,20 ja 4,04). 250 200 Kirjoittajien lkm 150 100 50 0 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 Kokonaispistemäärä Kuva 1. Fysiikan kokeen kokonaispistemääräjakauma. 24 D i m e n s i o 6/2013
Reija Jokela, Ylioppilastutkintolautakunta Kemian koe ylioppilastutkinnossa keväällä 2013 Kemian koe ylioppilastutkinnossa keväällä 2013 Keväällä 2013 kemian kokeeseen osallistuneiden kokelaiden määrä 3 774 oli 9,7 % kaikkiin reaaliaineiden kokeisiin osallistuneista (Kuva 1). Kemian kokeessa oli kevään 2013 osallistujamäärässä laskua 0,9 prosenttiyksikköä edellisen vuoden keväästä, mutta se kompensoitui osittain syksyn osallistujamäärän hienoisena kasvuna (Kuva 2). Kemiassa on mahdollista suorittaa kaikki kemian pakolliset kurssit jo ennen syksyn ylioppilaskirjoituksia, mikä selittää kasvavan suuntauksen syksyllä kirjoittamiseen. Myös psykologiassa kevään kokeeseen osallistujien määrä pieneni. Terveystieto puolestaan kasvatti edelleen suosiotaan, kuten myös yhteiskuntaoppi Maantiede 6,2 % 4000 3000 2000 1000 0 Ev.lut.uskonto 3,7 % Yht.oppi 14,1 % Kuva 1. Reaaliaineiden kokeeseen osallistuneet kokelaat keväällä 2013. Syksy 5000 Kevät s07 k08 Terv.tieto 17,5 % Biologia 8,7 % s08 k09 Ortod.uskonto 0,1 % s09 k10 Kemia 9,7 % s10 k11 Kuva 2. Kemian varsinaiset kokelaat lukuvuosina syksy 2007 kevät 2013. ET 0,3 % Filosofia 1,7 % Psykologia 13,3 % Fysiikka 14,4 % Historia 10,3 % s11 k12 s12 k13 ja fysiikka. Muilla reaaliaineilla prosenttiosuudet säilyivät kutakuinkin ennallaan verrattuna kevään 2012 kokeeseen. Keväällä 2013 kemian kokeessa laudaturin arvosana nousi melko korkeaksi (44 pistettä) (Kuva 3) huolimatta siitä, että tehtävissä oli monta sellaista kysymystä, joiden pistekeskiarvo jäi melko alhaiseksi. Arvosana I (osuus %) A B C M E L Alaraja (k09) 5,4 7 12 20 29 37 43 Alaraja (s09) 10,37 7 13 19 26 33 40 Alaraja (k10) 5,09 11 16 23 30 36 44 Alaraja (s10) 6,91 8 14 22 30 37 43 Alaraja (k11) 4,67 9 14 20 28 35 42 Alaraja (s11) 6,92 8 13 21 29 36 42 Alaraja (k12) 4,84 9 14 22 30 36 43 Alaraja (s12) 4,02 9 14 21 29 35 42 Alaraja (k13) 5,02 9 13 20 28 36 44 Kuva 3. Arvosanojen alarajat kevät 2009 kevät 2013. Kemian kokeen summapistekeskiarvo oli 25,60, joka oli vain aavistuksen huonompi kuin keväällä 2012. Paras saavutettu pistemäärä oli 51 pistettä, jonka sai yksi kokelas. Kuusi kokelasta ylsi 50 yhteispisteeseen. Sekä suoritusten tasossa että määrässä erot eri lukioiden välillä ovat edelleen melko suuria. Kaikkien kokelaiden pistejakaumasta (Kuva 4) tuli melko symmetrinen kuten yleensä keväällä. Syksyn kokeessa on toistaiseksi ollut suhteessa enemmän kokeen uusijoita ja niitä, jotka vain tulevat haistelemaan ilmapiiriä kevättä varten. Kemian kokeessa miesten vastausten keskiarvo nousi hieman korkeammaksi (3,34) kuin naisilla (3,13) (Kuva 5). Tehtäväsarjan alkupään kysymykset pyritään laatimaan niin, että kokelas voi osoittaa osaamistaan kohtuullisilla perustehtävillä, mikä näytti onnistuneen tällä kertaa ehkä liiankin hyvin. Kuvasta 6 on selvästi nähtävissä kokelaiden suosikkikysymykset (kysymykset 1, 3, 4 ja 8) ja taas toisaalta kysymykset, joihin vastattiin erittäin vähän (kysymykset 9, 10 ja 11). Koska pistekeskiarvot nousivat alkupään suosikkikysymysten ja varsinkin tehtävän 2 kohdalla melko korkeiksi, selittää se laudaturin arvosanarajan nousun 44 pisteeseen verrattuna edellisvuosien 42 43 pisteeseen. D i m e n s i o 6/2013 31