SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1995 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995 N:o 1797 1801 SISÄLLYS N:o Sivu 1797 Opetusministeriön päätös museoviraston maksullisista suoritteista... 4151 1798 Maa- ja metsätalousministeriön päätös eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi ja elintarvikehygieenisen laadun turvaamiseksi Euroopan yhteisön ulkopuolelta tuotaville eläville eläimille, eläimistä saataville elintarvikkeille sekä eräille muille tuotteille suoritettavista tuontitarkastuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamisesta... 4153 1799 Valtiovarainministeriön päätös vuoden 1996 taidekilpailupalkintojen verovapaudesta... 4157 1800 Verohallituksen päätös vuonna 1996 verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteista ja määristä... 4160 1801 Verohallituksen päätös vuodelta 1996 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista annetun päätöksen muuttamisesta... 4166 N:o 1797 Opetusministeriön päätös museoviraston maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1995 Opetusministeriö on valtion maksuperustelain (150/92) 8 :n nojalla päättänyt: 1 Maksuttomat julkisoikeudelliset suoritteet Muinaismuistolaissa (295/63) tarkoitetut lupa- ja lunastuspäätökset. 2 Maksulliset julkisoikeudelliset suoritteet Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden esineiden maastavientilupapäätöksistä peritään kiinteä maksu, jonka suuruus on 200 markkaa. 3 Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavat suoritteet Muita valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja suoritteita, joiden hinnoista museovirasto päättää liiketaloudellisin perustein ovat: 1) koulutuspalvelut ja erikseen tilatut opastus-, konservointi- ja konsulttipalvelut sekä tutkimukset; 2) julkaisut ja muut myyntiin tarkoitetut painotuotteet sekä kuvapalvelut; 3) valokopiot ja muut jäljennökset; 4) museokokoelmiin kuuluvien esineiden lainaaminen, muottien ja esinejäljennösten valmistaminen, ja mittapiirustusten tekeminen; 5) todistukset kohteen muinaisjäännösarvosta tai rakennussuojelulain mukaisesta suojelusta sekä muut vastaavat todistukset; 6) museoviraston järjestämät perus- ja erikoisnäyttelyt; 7) toimitilojen luovuttaminen ulkopuolisten käyttöön; sekä 8) muut tilauksesta tuotetut suoritteet. 189 1995 450301A
4152 N:o 1797 4 Kirjasto- ja tietopalvelusuoritteet Museoviraston kirjasto- ja tietopalveluiden maksullisuuteen ja maksuperusteisiin sovelletaan opetusministeriön päätöstä kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä maksuista. 5 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 1996. Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1995 Ministeri Claes Andersson Hallitusneuvos Rauno Anttila
4153 N:o 1798 Maa- ja metsätalousministeriön päätös eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi ja elintarvikehygieenisen laadun turvaamiseksi Euroopan yhteisön ulkopuolelta tuotaville eläville eläimille, eläimistä saataville elintarvikkeille sekä eräille muille tuotteille suoritettavista tuontitarkastuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1995 Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt muuttaa eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi ja elintarvikehygieenisen laadun turvaamiseksi Euroopan yhteisön ulkopuolelta tuotaville eläville eläimelle, eläimistä saataville elintarvikkeille sekä eräille muille tuotteille suoritettavista tuontitarkastuksista 10 päivänä tammikuuta 1995 antamansa päätöksen (26/95) 3 1 momentin, 5 1 ja 2 momentin ja liitteen I ja II; sekä lisätä päätökseen uuden 2 a,4 a ja 5 a :n seuraavasti: 2a Eläinten tuonti maahan Eläimet on tuotava maahan liitteen I mukaisten tullitoimipaikkojen kautta. 3 Eläinten tuontitarkastus Eläimet on tarkastettava asianomaisessa tämän päätöksen liitteessä I mainitussa kunnassa sijaitsevassa maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston määräämässä tuontitarkastuspaikassa. Tarkastus on tehtävä rajaeläinlääkärin tai hänen viransijaisensa toimesta. Tiedot rajaeläinlääkäreistä ja heidän viransijaisistaan saa maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosastolta. 4a Elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden tuonti maahan Elintarvikkeet ja muut tuotteet on tuotava maahan liitteen II mukaisten tullitoimipaikkojen kautta. 5 Elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden tuontitarkastus Elintarvikkeet ja muut tuotteet on tarkastettava asianomaisessa tämän päätöksen liitteessä II mainitussa kunnassa sijaitsevassa maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston määräämässä tuontitarkastuspaikassa. Elintarvikkeet on tarkastettava eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen palveluksessa olevan tai valtuuttaman eläinlääkärin toimesta. Muut tuotteet on tarkastettava rajaeläinlääkärin tai hänen viransijaisensa toimesta. Tulliviranomaisen on ohjattava elintarvikkeet ja muut tuotteet tullitoimipaikasta sinetöitynä asianomaiselle tuontitarkastuspaikalle. Tulliviranomaisen on ilmoitettava elintarvikkeiden lähettämisestä eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselle, sen palveluksessa olevalle tai sen valtuuttamalle eläinlääkärille. Muiden tuotteiden osalta tulliviranomaisen on ilmoitettava rajaeläinlääkärille tai hänen viransijaiselleen. Maahantuojan on kustannuksellaan toimitettava elintarvikkeet ja muut tuotteet asianomaiselle tuontitarkastuspaikalle. Tarkastuksen tekevän viranomaisen on ilmoitettava tulliviranomaiselle lähetyksen saapumisesta tuontitarkastuspaikalle.
4154 N:o 1798 5a Elintarvikkeiden tuontitarkastusta koskevat poikkeukset Tuontitarkastus ei kuitenkaan koske seuraavia elintarvike-eriä: 1) enintään yhden kilogramman suuruiset elintarvike-erät, jotka matkustaja tuo mukanaan omaan käyttöönsä tai jotka on lähetetty yksityishenkilölle; 2) metsästysretkellä saaliiksi saatujen joko yhden suuren tai muutaman pienen riistaeläimen ruho tai ruhot, liha tai kyseisestä lihasta valmistetut lihavalmisteet edellyttäen, että ne tulevat metsästäjän omassa yksityistaloudessa käytettäviksi; 3) suurlähetystöjen tai diplomaattisia oikeuksia nauttivien kansainvälisten järjestöjen omaan käyttöön tuotavat lihat ja lihatuotteet; 4) ulkomaanliikenteen muonitusta varten maahan tuotavat elintarvikkeet; sekä 5) tutkimustarkoituksiin tuotava vähäinen elintarvikemäärä. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996. Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1995 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Eläinlääkintötarkastaja Hentriikka Kontio
N:o 1798 4155 Liite I TULLITOIMIPAIKAT JA TUONTITARKASTUSPAIKAT ELÄVIEN ELÄINTEN TUONTITARKASTUKSIA VARTEN Tullitoimipaikka Helsinki/satama Helsinki-Vantaa/lentoasema Nuijamaa/maantie Kilpisjärvi/maantie Kivilompolo/maantie Karigasniemi/maantie Utsjoki/maantie Nuorgam/maantie Näätämö/maantie Tuontitarkastuspaikan sijaintikunta Helsinki Vantaa Lappeenranta Muonio Inari
4156 N:o 1798 Liite II TULLITOIMIPAIKAT JA TUONTITARKASTUSPAIKAT ELINTARVIKKEIDEN JA MUIDEN TUOTTEIDEN TUONTITARKASTUKSIA VARTEN Tullitoimipaikka Tuontitarkastuspaikan sijaintikunta Helsinki/satama Helsinki/Espoo/Vantaa/Kerava Helsinki-Vantaa/lentoasema Vantaa Turku/satama Turku Vaalimaa/maantie Virolahti Vaasa/satama 1) Vaasa 1) Kilpisjärvi/maantie Muonio Kivilompolo/maantie Karigasniemi/maantie Inari Utsjoki/maantie Nuorgam/maantie Näätämö/maantie 1) Vain eläinperäiset rehut ja niiden raaka-aineet
4157 N:o 1799 Valtiovarainministeriön päätös vuoden 1996 taidekilpailupalkintojen verovapaudesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995 Valtiovarainministeriö on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/92) 83 :n nojalla opetusministeriön esityksestä päättänyt: 1 Tässä päätöksessä mainitut kilpailut ovat sellaisia tuloverolain 83 :ssä tarkoitettuja taiteen alalla vuonna 1996 järjestettäviä taiteellisesti merkittäviä valtakunnallisia tai kansainvälisiä kilpailuja, joista saatuja palkintoja ei katsota veronalaisiksi tuloiksi. 2 Elokuvataide Oulun elokuvakeskuksen järjestämä kansainvälinen lastenelokuvien festivaalien elokuvakilpailu; Suomen elokuvasäätiön järjestämä Tampereen elokuvajuhlien Risto Jarva -kilpailu; Tampereen elokuvajuhlat ry:n järjestämä kansainvälinen kilpailu; Tampereen elokuvajuhlat ry:n järjestämä kotimaisen alle 30 -minuuttisten lyhytelokuvien kilpailu; Tampereen elokuvajuhlat ry:n järjestämä kotimainen yli 30 -minuuttisten fiktiivisten elokuvien kilpailu; Audiovisuaalisen viestintäkulttuurin edistämiskeskuksen järjestämä AVEK-kilpailu. 3 Kirjallisuus Svenska Folkskolans Vännerin järjestämä Arvi Mörne -kilpailu; Suomen Nuorison liitto ry:n järjestämä J.H. Erkon rahaston novellikilpailu; Tampereen Science Fiction Seura ry:n järjestämä Tieteis- ja fantasianovellien kirjoituskilpailu; 4 Kuvataide Suomen Mitalitaiteen Kilta ry:n järjestämä vuosimitalikilpailu; Mikkelin kaupungin/mikkelin taidemuseon ja Grafia ry:n järjestämä Mikkelin 4. kuvitustriennalen kilpailu; Luova Grafiikka ry:n järjestämä Grafica Creativa 1996 -kilpailu; Taide Alajärvi ry:n järjestämä Mustavalkoinen taide 1996 -kilpailu. 5 Näyttämötaide Suomen Lausujain Liitto ry:n, sekä Veikko Sinisalon stipendirahaston järjestämä Veikko Sinisalo -kilpailu nuorille lausujille; Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeen läänin puhetaiteen neuvottelukunnan järjestämä Liisa Majapuro -lausuntakilpailu. 6 Ympäristötaide Jyväskylän kaupungin/alvar Aalto -museon ja Teknillisen korkeakoulun järjestämä kansainvälinen suunnittelukilpailu arkkitehtikoulujen opiskelijoille.
4158 N:o 1799 7 Säveltaide Suomen säveltäjät ry:n järjestämä Cisa Nova -kilpailu uuden musiikin esittäjille; Suomen Metsästäjäliitto ry:n, Maaseudun Sivistysliitto ry:n, Suomen Metsästysmuseon ja Riihimäen Messut ry:n järjestämä valtakunnallinen erälaulujen sävellys- ja sanoituskilpailu; Fazerin musiikkisäätiön järjestämä Fazer musiikkisäätiön pianokilpailu 1996; Sata-Häme Soi ry:n ja Suomen Harmonikkainstituutti ry:n järjestämä harmonikkamusiikin sävellyskilpailu; Suomen Harmonikkaliitto ry:n ja Tornion Harmonikkakerho ry:n järjestämä harmonikkaorkesterien ja -yhtyeiden mestaruuskilpailut 1996; Sibelius Akatemian järjestämä Helmi Vesa -kilpailu; MTV Oy:n, Sata-Häme Soi ry:n ja Suomen Harmonikkaliitto ry:n järjestämä Hopeinen Harmonikka Lasten harmonikansoiton Suomen mestaruuskilpailu; Keski-Suomen Konservatorion säätiön ja Keski-Suomen Konservatorion kuntayhtymän järjestämä VIII Ilmari Hannikainen pianokilpailu; Kangasniemen Musiikinystävät ry:n järjestämä Kangasniemen laulukilpailu; Kansainvälinen sellotapahtuma ry:n järjestämä Paulon sellokilpailu; Klemetin Kesä ry:n järjestämä Klemettikuorokilpailu; Kotkan Meripäivät Oy:n järjestämä Kotkan Merimieslaulufestivaalit; MTV Oy:n, Sata-Häme Soi ry:n ja Suomen Harmonikkaliitto ry:n järjestämä Kultainen Harmonikka-Viihdeharmonikan Suomen mestaruuskilpailu; Lappeenrannan kaupungin järjestämä Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut; Kangasniemen Musiikinystävät ry:n ja Pieksämäen Kulttuurikeskus Poleenin järjestämä Lied-pianistikilpailu; Sepän Soitto ry:n järjestämä Pelimanniyhtyeiden Suomen mestaruuskilpailu; Pentti Koskimies Lied -kilpailut kannatusyhdistys ry:n Keski-Pohjanmaan konservatorion ja Kokkolan kaupungin järjestämä II Pentti Koskimies Lied -kilpailu; Työväenmusiikkitapahtuma ry:n järjestämä Pilkkalaulun SM -kilpailu; Tornion kaupungin ja Haaparannan kunnan sekä Tornion Harmonikkakerhon ja Haaparannan Harmonikkakerhon järjestämä Pohjoiskalotin avoin viihdeharmonikkamestaruuskilpailu; Nordisk Gitarrfestival rf:n järjestämä Pohjoismaiden Kitarafestivaalien Kansainväliset Kitarakilpailut; Miehikkälän Pelimannipäivät ry:n järjestämä Suomalaisen kansanmusiikin sävellys-, sanoitus- ja esityskilpailu; Rock SM 1994 -toimikunnan järjestämä Rockin Suomen mestaruuskilpailu; Sata-Häme Soi ry:n ja Suomen Harmonikkainstituutti ry:n järjestämä Suomen Pelimannimestaruuskilpailut yksi-, kaksi- ja viisirivisille harmonikoille; Kaustisen kansanmusiikkijuhlien kannatusyhdistyksen järjestämä Säestyksettömän kansanlaulun kilpailu; Suomen Säveltäjät ry:n ja Luovan säveltaiteen edistämissäätiön (LUSES) järjestämä Sävellyskilpailu; Nokian kaupungin järjestämä Tapsan Tahdit -laulelmakilpailu; Kansanmusiikki-instituutin järjestämä Uudet balladit -kilpailu; Suomen Alttoviuluseura ry:n järjestämä II valtakunnallinen alttoviulukilpailu. 8 Taideteollisuus Kemin sarjakuvakeskus ry:n järjestämä Kemin valtakunnallinen sarjakuvakilpailu; Tekstiilitaiteilijat TEXO ry:n ja Finlayson Sisustustekstiili Oy:n järjestämä painokangassuunnittelukilpailu; Suomen Posti Oy:n ja Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ry:n järjestämä postin kirjelaatikoiden suunnittelukilpailu; Suomen taideteollisuusyhdistys ry:n/design Forum Finland ja Yrittäjäin Fennian järjestämä Pro Finnish Design -kilpailu; Suomen sarjakuvaseura ry:n järjestämä Sarjakuvan 100-vuotisjuhlakilpailu; Savonlinnan kaupungin järjestämä Savonlinnan seudun design kilpailu; Grafia ry:n järjestämä Vuoden graafikko -kilpailu; Lapponia Jewellery Oy:n järjestämä kansainvälinen korusuunnittelukilpailu.
N:o 1799 4159 9 Tanssitaide Suomen Nuorisoseurojen liitto ry:n järjestämä Pispalan Sottiisin 1996 koreografiakilpailu. 10 Valokuvataide Kameraseura ry:n järjestämä lst Helsinki international exhibition of greative photography 1996; Valokuva-lehden, Finnfoto ry:n, Helsingin kaupungin kulttuuriasiankeskuksen, Oy Agfa-Gevaert Ab:n, Oy Canon Ab:n, Kodak Oy:n, Eiri-Kuva Oy:n järjestämä Fotofinlandia -kilpailu; Fuji Finland Oy:n järjestämä 1996 Fuji Film Euro Press Photo Awards -kilpailu; Iisalmen Kameraseuran järjestämä Iisalmen Kamera Biennale valokuvakilpailu; Sata-Häme Soi ry:n järjestämä Harmonikka Suomen suvessa -valokuvauskilpailu; Suomen Journalistiliitto ry:n järjestämä Journalistiliiton valokuvaajakilpailu; Eastman Kodak Companyn järjestämä Kodak European Gold Award -kilpailu; Kameraseura ry:n järjestämä Kameralehden Omat kuvat -kilpailu; Kameraseura ry:n järjestämä Kameralehden suurkilpailu 1996; Kameraseura ry:n järjestämä Kymmenen kärjessä kansainvälisesti menestyneimmät kuvaajat -kilpailu; Lahden valokuvataide ry:n järjestämä Lahden 6. av-biennalen grand prix -kilpailu; Suomen Lehtikuvaajat ry:n järjestämä Vuoden 1995 lehtikuvat -kilpailu; Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n järjestämä Vuoden luontokuva 1996 -kilpailu. 11 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996. Päätöstä sovelletaan vuodelta 1996 toimitettavassa verotuksessa. Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen Neuvotteleva virkamies Helena Ikonen 2 450301A/189
4160 N:o 1800 Verohallituksen päätös vuonna 1996 verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteista ja määristä Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1995 Verohallitus on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/92) 73 :n, 75 :n 2 momentin ja 142 :n nojalla määrännyt: 1 Vuodelta 1996 toimitettavassa verotuksessa verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteet ja määrät ovat jäljempänä tässä päätöksessä mainitut. 2 Matkakustannuksia ovat verovelvolliselle Suomessa tai ulkomailla tehdystä työmatkasta aiheutuneet kustannukset. 3 Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Mikäli palkansaajalla työn luonteen vuoksi ei ole varsinaista työpaikkaa, työmatkana pidetään matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan erityiselle työntekemispaikalle. Työmatkana ei pidetä palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan välistä matkaa eikä työkomennuksen kestäessä tehtyjä viikonloppu- ja muita vastaavia matkoja asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä. Aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan, pidetään päivittäistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välistä matkaa vain 6, 7 ja 8 :ssä tarkoitettuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana, jos palkansaajalla ei ole varsinaista työpaikkaa. Palkansaaja on kuitenkin oikeutettu myös 13 :ssä tarkoitettuun ateriakorvaukseen, jos hänellä ei ole tilaisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. 4 Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa palkansaaja vakituisesti työskentelee. Jos palkansaajalla työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa, jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään varsinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita, tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa. 5 Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa palkansaajan lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Matkavuorokausi päättyy palkansaajan palatessa työmatkalta työpaikalleen tai asunnolleen.
N:o 1800 4161 6 Työmatkasta suoritettavalla matkustamiskustannusten korvauksella tarkoitetaan korvausta matka-, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista. Matkustamiskustannusten korvauksena pidetään myös korvausta työvälineiden ja muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita palkansaajan on pidettävä mukanaan. 7 Palkansaajan muulla kuin omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavan matkustamiskustannusten korvauksen enimmäismäärä on liikenteenharjoittajan antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä, jonka palkansaaja osoittaa matkustamiskustannuksista suorittaneensa. 8 Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat: kulkuneuvo auto korvauksen enimmäismäärä 184 penniä kilometriltä, jota korotetaan 14 penniä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä 30 penniä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä 75 penniä kilometriltä silloin,kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan kuljettamista autoon kiinnitettynä 4 penniä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri moottorivene moottorikelkka moottoripyörä moottoripolkupyörä muu kulkuneuvo 4 penniä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa 15 penniä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta 198 penniä kilometriltä 128 penniä kilometriltä 129 penniä kilometriltä 75 penniä kilometriltä 39 penniä kilometriltä Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan 1 momentissa tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 4 penniä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden. Jos palkansaaja, jolla on verohallituksen luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 47 penniä kilometriltä. 9 Päivärahalla tarkoitetaan korvausta kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta. 10 Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.
4162 N:o 1800 11 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: päivärahan enimmäismäärä työmatkan kestoaika yli 6 tuntia (osapäiväraha)... 68, yli 10 tuntia (kokopäiväraha)... 150, kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden vähintään 2 tunnilla... 68, yli 6 tunnilla... 150, Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 momentin mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. 12 Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat: Päivärahan enimmäismäärä Maa tai alue Afganistan... 250, Alankomaat... 340, Alankomaiden Antillit... 330, Albania... 240, Algeria... 190, Andorra... 240, Angola... 300, Antiqua ja Barbuda... 300, Arabiemiirikuntien liitto... 330, Argentiina... 370, Armenia... 200, Aruba... 200, Australia... 320, Azerbaidzan... 250, Azorit... 175, Bahamasaaret... 285, Bahrain... 250, Bangladesh... 170, Barbados... 330, Belgia... 355, Belize... 260, Benin... 190, Päivärahan enimmäismäärä Maa tai alue Bermuda... 310, Bhutan... 130, Bolivia... 135, Bosnia-Hertsegovina... 240, Botswana... 170, Brasilia... 280, Brunei... 250, Bulgaria... 220, Burkina Faso... 180, Burundi... 180, Chile... 235, Costa Rica... 215, Djibouti... 190, Dominica... 280, Dominikaaninen tasavalta... 260, Ecuador... 180, Egypti... 210, El Salvador... 210, Eritrea... 150, Espanja... 325, Etelä-Afrikka... 195, Etiopia... 150, Fidzi... 200, Filippiinit... 240, Färsaaret... 300, Gabon... 290, Gambia... 190, Georgia... 220, Ghana... 195, Grenada... 280, Grönlanti... 250, Guadeloupe... 280, Guatemala... 180, Guinea... 260, Guinea-Bissau... 175, Guyana... 190, Haiti... 230, Honduras... 155, Hongkong... 360, Indonesia... 260, Intia... 170, Irak... 260, Iran... 155, Irlanti... 305, Islanti... 360, Iso-Britannia... 310, Israel... 310, Italia... 330, Itävalta... 355, Jamaika... 210, Japani... 520,
N:o 1800 4163 Päivärahan enimmäismäärä Maa tai alue Jemen... 250, Jordania... 220, Jugoslavia... 250, Kambodzha... 190, Kamerun... 210, Kanada... 250, Kanarian saaret... 210, Kap Verde... 170, Kazakstan... 260, Kenia... 185, Keski Afrikan tasavalta... 250, Kiina... 290, Kirgisia... 240, Kolumbia... 210, Komorit... 220, Kongo... 260, Korean demokraattinen kansantasavalta... 220, Korean tasavalta... 400, Kreikka... 240, Kroatia... 270, Kuuba... 210, Kuwait... 290, Kypros... 210, Laos... 150, Latvia... 240, Lesotho... 135, Libanon... 250, Liberia... 230, Libya... 330, Liechtenstein... 300, Liettua... 200, Luxemburg... 355, Macao... 255, Madagaskar... 170, Madeira... 195, Makedonia... 195, Malawi... 145, Malediivit... 120, Malesia... 235, Mali... 170, Malta... 250, Marokko... 280, Martinique... 285, Mauritania... 170, Mauritius... 200, Meksiko... 200, Mikronesia... 180, Moldova... 200, Monaco... 340, Päivärahan enimmäismäärä Maa tai alue Mongolia... 220, Mosambik... 200, Myanmar... 195, Namibia... 170, Neitsytsaaret (USA)... 195, Nepal... 170, Nicaragua... 175, Niger... 200, Nigeria... 170, Norja... 345, Norsunluurannikko... 300, Oman... 230, Pakistan... 145, Panama... 195, Papua Uusi Guinea... 230, Paraquay... 170, Peru... 300, Portugali... 250, Puerto Rico... 245, Puola... 200, Qatar... 250, Ranska... 365, Romania... 200, Ruanda... 185, Ruotsi... 320, Saksa... 330, Salomonsaaret... 125, Sambia... 195, Samoa... 195, San Marino... 220, Sao Tome ja Principe... 245, Saudi-Arabia... 305, Senegal... 200, Seychellit... 300, Sierra Leone... 150, Singapore... 315, Slovakia... 200, Slovenia... 200, Somalia... 130, Sri Lanka... 150, St. Kitts ja Nevis... 280, St. Lucia... 270, St. Vincent ja Grenadiinit... 270, Sudan... 210, Surinam... 180, Sveitsi... 370, Swazimaa... 170, Syyria... 270, Tadzikistan... 200, Taiwan... 280,
4164 N:o 1800 Päivärahan enimmäismäärä Maa tai alue Tansania... 150, Tanska... 340, Thaimaa... 290, Togo... 180, Tonga... 160, Trinidad ja Tobago... 210, Tshekki... 230, Tunisia... 230, Turkki... 220, Turkmenia... 300, Uganda... 180, Ukraina... 240, Unkari... 300, Uruguay... 210, Uusi-Seelanti... 270, Uzbekistan... 240, Valkovenäjä... 160, Vanuatu... 150, Venezuela... 255, Venäjä... 300, Vietnam... 200, Viro... 170, Yhdysvallat... 320, Zaire... 250, Zimbabwe... 130, Maa, jota ei ole erikseen mainittu. 190, Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Matkavuorokausi on 24 tuntia työmatkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä. Päivärahan enimmäismäärä määräytyy sen maan tai alueen mukaan, missä matkavuorokausi ulkomailla päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu. Suomeen palattaessa palkansaajalla on oikeus puoleen viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksetusta ulkomaanpäivärahasta, jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla. Jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kymmenellä tunnilla, palkansaajalla on oikeus viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksettuun ulkomaanpäivärahaan. Kotimaahan paluun jälkeen alkaneelta matkavuorokaudelta tai sen osalta maksettavan päivärahan enimmäismäärä määräytyy 11 :n mukaan. Palkansaajalla on oikeus kysymyksessä olevaa maata varten vahvistettuun päivärahaan, jos ulkomaille tehty työmatka on kestänyt vähintään 10 tuntia. Mikäli työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 10 tunnin, suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten ja markkamäärien mukaisesti. Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matkalipun taikka hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50 prosentilla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan ulkomaanpäivärahan kysymyksessä ollen kahta ilmaista ateriaa. Kun työmatka tehdään Suomen alueen ulkopuolelle siten, että työ tehdään Suomessa olevan työnantajan lukuun poikkeuksellisissa olosuhteissa ja palkansaaja palaa yöksi Suomen alueelle eikä työmatkasta suoriteta 11 :n mukaista päivärahaa, on työmatkasta suoritettavan korvauksen enimmäismäärä 1 momentista poiketen 94 markkaa. 13 Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 37,50 markkaa. Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 75,00 markkaa. 14 Työmatkasta päivärahan lisäksi suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä. 15 Yömatkarahan suorittaminen edellyttää, että päivärahaan oikeuttavasta matkavuorokaudesta vähintään 4 tuntia on kello 21.00 07.00 välisenä aikana ja että työnantaja ei järjestä palkansaajalle ilmaista majoitusta eikä suorita majoittumiskorvausta tai korvausta makuupai-
N:o 1800 4165 kasta. Yömatkarahan enimmäismäärä on 25 markkaa. 16 Mitä edellä on määrätty matkakustannusten korvauksesta, sovelletaan merityötuloa saaville verovelvollisille maksettaviin laissa verovapaiksi säädettyihin korvauksiin. 17 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996 ja sitä sovelletaan vuodelta 1996 toimitettavassa verotuksessa. Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1995 Pääjohtaja Jukka Tammi Ylitarkastaja Erkki Laanterä
4166 N:o 1801 Verohallituksen päätös vuodelta 1996 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista annetun päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1995 Verohallitus on 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain (418/59) 4 :n 4 momentin sellaisena kuin se on 16 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa (1215/94) ja 30 päivänä marraskuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/92) 64 ja 76 :n sellaisena kuin se on 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa (1549/95), nojalla muuttanut 5 päivänä joulukuuta 1995 annetun päätöksen (1442/95) 1 :n ja lisännyt 2 :ään 3 momentin ja 17 :ään 3 momentin. 1 Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan: 2 Tuloverolain (1549/95) 76 :n 5 kohdassa tarkoitettu asuntoedun arvo on asunnon käypä vuokra, kuitenkin enintään 50 prosenttia 1 momentin mukaisesta pääkaupunkiseudulla sijaitsevan vuonna 1992 tai myöhemmin valmistuneen asunnon luontoisetuarvosta. 17 Ulkomailla saatu autoetu kuuluu ikäryhmään C. Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996 ja sitä sovelletaan toimitettaessa ennakonpidätystä vuonna 1996 ja vuodelta 1996 toimitettavassa verotuksessa. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1995 Pääjohtaja Jukka Tammi Ylitarkastaja Merja Hartikka-Simula N:o 1797 1801, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI 1995