Kotimaansivut EUROOPAN VYÖHYKKEEN JOHTOHENKILÖN SANOMA Ihmiset eivät todennäköisesti muutu, ellei heitä kehoteta siihen Vanhin Gérald Caussé, Ranska Euroopan vyöhykkeen johtokunnan 1. neuvonantaja Tapasin Lauran Cadizissa Espanjassa eräässä vaarnakonferenssissa. Muistan hänen säteilevän hymynsä, kun hän sunnuntaikokouksen aikana nousi kertomaan lähtevänsä pian lähetystyöhön Chileen ja lausui voimakkaan todistuksen evankeliumista. Todellisuudessa Lauralle ei olisi koskaan esitetty lähetystyökutsua ilman hänen instituutinopettajansa uskoa. Tämä mies ei lähimainkaan tyytynyt vain opettamaan vaarnan instituuttiluokkaa, vaan meni käymään niiden luona, jotka puuttuivat luokasta, kutsuakseen heidät kurssille henkilökohtaisesti. Eräänä päivänä hän palasi kotiin täysin masentuneena. Useat nuoret aikuiset olivat torjuneet hänet ja sanoneet, etteivät he tarvinneet hänen kurssiaan ollakseen elämässä onnellisia. Hän meni suoraan huoneeseensa ja polvistui rukoukseen pyytääkseen Vapahtajalta lohdutusta. Yhtäkkiä hänet valtasi rauhan tunne ja hänen mieleensä tuli yksi nimi: Laura. Laura oli nuori aikuinen, joka asui vaarnan alueella eikä ollut käynyt kirkossa suunnilleen vuoteen. Instituutinopettajalla oli selkeä tunne siitä, että hänen oli mentävä tapaamaan Lauraa ja kutsuttava tämä palaamaan kirkkoon sekä lisäksi sitoutumaan palvelemaan lähetystyössä! Hyvin yllättyneenä hän päätti noudattaa Hengen kehotuksia ja meni tapaamaan Lauraa tämän vanhempien kotiin. Laura otti hänet vastaan. Laura kuunteli tarkasti, kun hän todisti parannuksen periaatteesta ja Vapahtajan äärettömästä rakkaudesta. Kun hän mainitsi vertauksen tuhlaajapojasta, he kumpikin alkoivat itkeä. Laura sitoutui osallistumaan kirkon kokouksiin seuraavana sunnuntaina. Sitten opettajansa suureksi hämmästykseksi Laura lisäsi ääni väristen: Haluan palvella lähetystyössä! Kutsumisen periaate on keskeisellä sijalla Jeesuksen Kristuksen evankeliumissa. Kuinka monesti Jeesus itse on kutsunut meitä tulemaan luokseen niin kuin kanaemo kokoaa poikasensa siipiensä suojaan 1. Hänen kätensä on ojennettuna ja Hänen myötätuntoinen äänensä kutsuu meitä: Minun armon käsivarteni on ojennettuna teitä kohti, ja jokaisen, joka tulee, minä otan vastaan; ja siunattuja ovat ne, jotka tulevat minun luokseni. 2 Hän tekee meistä, opetuslapsistaan, kutsunsa välittäjiä. Onko teillä keskuudessanne sairaita? Tuokaa heidät tänne. Onko teillä rampoja tai sokeita tai ontuvia tai raajarikkoja tai spitaalisia tai surkastuneita tai kuuroja tai millään tavalla vaivaisia? Tuokaa heidät tänne, niin minä parannan heidät, sillä minun käy teitä sääli; sydämeni on täynnä armoa. 3 Muiden tuominen Kristuksen luokse tarkoittaa enemmän kuin vain heidän kanssaan puhumista tai jopa enemmän kuin heidän opettamistaan. Kun tiedämme, että ihmiset eivät todennäköisesti muutu, ellei heitä kehoteta siihen 4, niin kaiken Vanhin Gérald Caussé Lokakuu 2011 K1
opettamisemme tulisi johtaa todelliseen kutsuun toimia. Tyydymmekö me vain puhumaan evankeliumista ystäviemme kanssa, vai kutsummeko heidät lukemaan Mormonin kirjaa, tulemaan kirkkoon tai ottamaan vastaan lähetyssaarnaajat? Pidämmekö yhteyttä vähemmän aktiivisiin veljiimme ja sisariimme, vai teemmekö enemmän ja kutsumme heitä kirkon kokouksiin tai temppeliin? Opetammeko lähetystyössä palvelemisen tärkeyttä, vai kutsummeko me jokaisen nuoren miehen lähtemään lähetystyöhön? Lopetammeko me oppiaiheemme kutsumalla oppilaita muuttamaan jotakin elämässään? Kutsuvatko kirkon johtohenkilöt henkilökohtaisesti jokaista kirkon jäsentä vastaanottamaan evankeliumin välttämättömät toimitukset? PAIKALLISIA UUTISIA Keravan seurakunnan uusi piispakunta Stiina Tuppurainen Lähes seitsemän vuotta palvellut Keravan seurakunnan piispa Harri Soininen vapautettiin neuvonantajiensa Pekka Airaksisen ja Heikki Passilan kanssa uusiin tehtäviin viime Toisinaan me saatamme pelätä sitä, että meidät torjutaan, tai sitä, kuinka toinen ihminen reagoi. Tai kenties arvostelemme heitä tai ajattelemme, etteivät he ole vielä valmiita, etteivät he ole kelvollisia tai etteivät he yksinkertaisesti pysty vastaamaan kutsuumme. Todellisuudessa tiedän vain harvoja olosuhteita, jotka estävät meitä esittämästä kutsua. Kutsun esittäminen on ennen kaikkea uskon ja rakkauden osoitus. Kun esitämme kutsun Herran tavalla, meille luvataan, että ihmiset, joita Hän on valmistanut, tunnistavat meidän äänessämme Hänen äänensä. Hyvä paimen sanoo: Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. 5 Se hiljainen, vieno ääni on kyllin voimallinen herättämään ihmisissä halun muuttua. Euroopan vyöhykkeen johtokunta on jokin aika sitten asettanut tavoitteen kaksinkertaistaa aktiivisten jäsenten määrä Euroopassa seuraavien kymmenen vuoden aikana. Sen vision toteuttamiseen ei tarvita ohjelmia eikä monimutkaisia organisaatioita eikä erityisiä keinoja. Se riippuu jokaisen uskosta. Jos jokainen kirkon jäsen toisi yhden sielun takaisin Kristuksen luokse, se riittäisi kaksinkertaistamaan osallistujien määrän kaikissa Euroopan seurakunnissa. Tiedän, että voimme tehdä sen. Meidän tulee kutsua ihmisiä Herran tavalla. VIITTEET 1. 3. Nefi 10:4. 2. 3. Nefi 9:14. 3. 3. Nefi 17:7. 4. Saarnatkaa minun evankeliumiani, 2005, s. 208. 5. Joh. 10:27. toukokuussa. Seurakunnan uuden piispakunnan muodostavat Timo Salminen, Kalev Tiits ja Markus Tuppurainen. Lahdessa varttunut piispa Timo Salminen on kirkon jäsen jo kolmannessa polvessa ja kokee sen suurena siunauksena elämässään. Myös hänen vaimonsa Hannele on ollut miltei koko ikänsä kirkossa, sillä hän oli viisivuotias, kun VALOKUVA: STIINA TUPPURAINEN hänen perheensä liittyi kirkkoon. Piispa Salmisen perheeseen kuuluvat myös tyttäret Elena, Eevi ja Essi sekä Nelli-koira ja Rosita-kissa. Kutsu piispaksi tuli veli Salmiselle suurena yllätyksenä, mutta hänen asenteensa on aina ollut se, että kun kutsu tulee, niin silloin luotetaan siihen, että siitä selvitään. Myös Hannele muistelee saaneensa heti hyvän tunteen, kun vaarnanjohtaja kutsun esitti: Vaikka elämässä aina on haasteita, eikä koskaan ole ihanteellista aikaa, Herra antaa keinot, ja ehkä meidän perheemme tarvitsee ne siunaukset, joita piispan tehtävästä koituu, Hannele jatkaa. Piispa Salminen on ollut piispakunnassa ja seurakunnan johtokunnassa ennenkin niin Marjaniemessä, Kuopiossa, Neitsytpolulla kuin Keravallakin. Hän on myös ollut pitkään Nuorten Miesten johtokunnassa seurakunta- ja vaarnatasolla. Piispan tehtävään valmistaneisiin asioihin hän Keravan seurakunnan piispakunta. Vasemmalta 2. neuvonantaja Markus Tuppurainen, piispa Timo Salminen ja 1. neuvonantaja Kalev Tiits. lukee aikaisempien tehtäviensä lisäksi lähetystyön, perheen sekä toimimisen ammatissaan työnjohtajana. Lähetystyössä hän palveli Ruotsissa ja Suomessa ruotsinkielisillä alueilla. Silloin sai tuntea aivan erityistä Pyhän Hengen vaikutusta, kun ei tarvinnut miettiä mitään turhia juttuja ja oli hienoa nähdä se vaikutus, mikä evankeliumilla oli ihmisiin. Piispan tehtävässä onkin hänen mukaansa haasteellista löytää tasapaino perheen, työn, kirkon tehtävän ja oman ajan löytämisen välillä. Uuden tehtävän myötä piispa Salminen odottaa erityistä taivaan Isän johdatusta, että hän osaisi nähdä jäsenten tarpeet ja reagoida niihin oikein. Hän toivoo pääsevänsä lähelle ihmisiä ja olevansa omalta osaltaan mukana luomassa suurempaa ykseyttä seurakunnassa, jotta seurakunta voisi yhdessä kulkea evankeliumissa eteenpäin. Ensimmäinen neuvonantaja Kalev Tiits oli kuusivuotias, kun hänen äitinsä meni kasteelle. Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo Helena ja kolme lasta. Tyttäret Heidy ja Alina ovat jo muuttaneet omilleen, ja kotona asuu vielä poika Patrik. Veli Tiits on syntynyt Turussa, mutta muuttanut varsin usein. Hän asui kasteelle mennessään Kemissä ja vietti lapsuutensa ja nuoruutensa lähinnä Pohjois-Karjalan eri kunnissa. Hän kokee varttumisen melko pienessä seurakunnassa valmistaneen häntä tehtäviin kirkossa, koska siellä sai jokainen tehdä kaikkea. Veli Tiits onkin K2 Liahona Lokakuu 2011 K3
toiminut jo varsin nuorena seurakunnan musiikkitehtävissä ja ollut myös piispakunnassa ja seurakunnan johtokunnassa Marjaniemessä, Oulussa ja Keravalla. Keravan seurakunnassa hän on viimeksi toiminut seurakunnan lähetystyönjohtajana. Veli Tiits on palvellut lähetystyössä silloisella Bristolin lähetyskentällä Englannissa ja Walesissa. Yhtenä johtotehtävään vaikuttavana kokemuksena hän kertoo lähetysjohtaja Madison Thomasista, joka mielellään neuvotteli lähetyssaarnaajien kanssa sen sijaan että olisi antanut valmiita ratkaisuja. Tuolloin nuori vanhin Tiits oppi kantamaan vastuuta ja tekemään sellaisia päätöksiä, joilla oli vaikutusta ihmisten elämään. Koska kokemusta piispakunnassa toimimisesta on ollut jo aiemmin, tehtävän raamit olivat tutut, vaikka tilanteet aina vaihtelevatkin. Tehtävään kutsuttaessa hän ajatteli: Hyvän piispan johdolla on mukava palvella. Hän odottaa voivansa käyttää voimiaan ja kykyjään hyvän tekemiseen ja toisten palvelemiseen. Aikaisemmat tehtävät ovat osoittautuneet siunauksellisiksi, mutta asiat täytyy ottaa sitä mukaa kuin ne tulevat, koska aina tulee yllätyksiä. Toinen neuvonantaja Markus Tuppurainen on kasvanut kirkon perheessä koko ikänsä. Veli Tuppurainen on kotoisin Mikkelistä. Hän palveli lähetystyössä Etelä-Lontoon lähetyskentällä Englannissa. Pian lähetystyön jälkeen hän muutti pääkaupunkiseudulle työn ja opintojen perässä. Aikaisemmin veli Tuppurainen on toiminut kirkossa mm. Nuorten Miesten johtajana, pyhäkoulun opettajana ja vanhinten koorumin johtajana. Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo Stiina ja kaksi pientä tytärtä, Lauren ja Elisa. K4 Liahona Piispa Salmisen perhe. Takarivissä piispa ja hänen vaimonsa Hannele. Eturivissä vasemmalta Essi, Elena ja Eevi. Mukana myös Rosita-kissa ja Nelli-koira. Kutsu piispakuntaan tuntui hänestä tietysti haastavalta, mutta tehtävän vastaanottaminen oli kuitenkin helppoa, koska hän sai heti varman tunteen muista piispakunnan jäsenistä. Ensikertalaisena piispakunnassa hän ei vielä tiedä, mitä odottaa, joten hän pyrkii olemaan avoin ja valmis tuleviin haasteisiin, jotta pysyisi vauhdissa mukana. Valmistautumiseen vaikutti lähetystyöaika, jolloin evankeliumin palaset loksahtivat paikoilleen ja veli Tuppurainen alkoi nähdä kokonaisuuden paremmin. Myös aikaisemmat kirkon tehtävät ja perhe-elämä ovat auttaneet häntä. Veli Tuppurainen toivoo pystyvänsä tekemään parhaansa seurakunnan eteen, lähentyvänsä Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen sekä Keravan seurakuntaan ja sen jäseniin. Uskon myös, että tätä parempaa tilaisuutta henkilökohtaiseen kasvuun ei olekaan. VALOKUVA: STIINA TUPPURAINEN VALOKUVA: VILLE-MATTI KARUMO Joukko uusia vanhimpia kevätkonferenssissa Ville-Matti Karumo Kevään vaarnakonferenssin puheet tulivat tällä kertaa satelliitin välityksellä Salt Lake Citystä. Jäsenet ja ystävät kokoontuivat niihin seurakuntakeskuksiin, joissa oli mahdollista seurata satelliittilähetystä. Ennen puheita kullakin pohjoismaisella vaarnalla ja piirillä, joka osallistui satelliittilähetyksen seuraamiseen, oli 15 minuuttia aikaa alkulaulua ja -rukousta sekä yksikön asioiden käsittelemistä varten. Helsingin vaarnan virallisiin asioihin kuului 10 uuden Melkisedekin pappeuden haltijan hyväksyminen, jotka asetettaisiin tässä pappeudessa vanhimman virkaan. Koska satelliittilähetystä voitiin seurata useammassa seurakuntakeskuksessa, kaikki uudet vanhimmat eivät olleet samassa paikassa. Kymmenestä uudesta vanhimmasta kahdeksan oli konferenssia seuraamassa Helsingin täpötäydessä vaarnakeskuksessa Haagassa ja kaksi vanhinta Marjaniemessä Helsingin 1. seurakunnan tiloissa. Kuvassa Haagassa olleet uudet vanhimmat vasemmalta: Jaakko Rewell (Espoo 1), Leo Hodju (Espoo 1), Teppo Kyheröinen (Espoo 2), Aksel Koponen (Hyvinkää), Ville Karjalainen (Espoo 2), Timi Vorimo (Espoo 2), Miikael Karvinen (Espoo 2) ja Rani Arokare (Espoo 1). Kuvasta puuttuvat Eetu-Oskari Eklund (Helsinki 1) ja Santeri Kontinen (Kerava). Lokakuu 2011 K5
KIRKON VERKKOSIVUILLA JÄSENTEN KERTOMAA Uusi verkkokauppa Ville-Matti Karumo Toukokuussa 2011 avattiin uusi kirkon verkkokauppa osoitteessa store.lds.org. Sen ansiosta myöhempien aikojen pyhät kautta maailman voivat tilata kirkon aineistoa kätevästi kotoa käsin ja saada tilauksensa suoraan kotiinsa. Toimitusmaksuja ei peritä. Uuden itsepalvelukaupan päätuotteita ovat kirkon jakelukeskuksen vähittäismyymälöiden tuotteet, mukaan lukien pyhät kirjoitukset, evankeliumin tutkimisen apuvälineet, lehdet, musiikki, kuvataide, temppelivaatteet ja oppikirjat. Seurakunnissa jaettava Online Store -esittelykortti Sivuston avulla pääsee myös käyttämään kirkon julkaisuja verkossa. Useimpiin tuotteisiin tutustuminen ja niiden ostaminen verkkokaupasta ei edellytä verkkokauppaan kirjautumista. Temppelivaatteiden ja hallinnollisen aineiston tilaaminen edellyttää kuitenkin erityisen LDS Account -tilin avaamista ja tilille kirjautumista. Tili sisältää henkilökohtaisen käyttäjänimen ja salasanan, jotka on luotava, jotta voi käyttää virallisia MAP-kirkon verkkosivustoja. LDS Account -tilin avulla vahvistetaan käyttäjän henkilöllisyys ja tarjotaan pääsy kirkon sivustojen suojattuihin osioihin. LDS Account -tili avataan menemällä osoitteeseen store.lds.org ja napsauttamalla sivun ylälaidassa kohtaa Sign in (Kirjaudu). Uusi tili luodaan napsauttamalla kohtaa Register (Rekisteröidy). Tarvittavan jäsennumeron saa seurakunnan kirjurilta tai omasta temppelisuosituksesta. Verkkosivusto julkaistaan aluksi englanniksi, espanjaksi, italiaksi, ranskaksi, saksaksi ja venäjäksi. Myöhemmin sivusto julkaistaan ainakin japaniksi, kiinaksi, koreaksi ja portugaliksi. Englanninkielisessä Online Store -näkymässä voidaan esim. Mormonin kirjaa tilattaessa valita haluttu kieli. Ikätovereiden tarve läpi elämän Marjatta Hänninen, Hyvinkää Kirkossa olemme tiedostaneet hyvin nuorten jäsentemme ikätovereiden tarpeen. Harvoin tulemme ajatelleeksi, että vastaava vertaistuen tarve on myös elämänkaaren loppupäässä. Me ihmettelemme, kun varsinkin vanhemmat sisaret pikkuhiljaa hiipuvat pois seurakunnasta. Syitä on monia, useimmiten terveyden heikentyminen, mutta myös omanlaisen, itselle tutun seuran puute. Keski-ikäisillä ja nuorilla on omat kiireensä, meitä senioreita tarvitaan lähinnä apuna lastenhoidossa. Kuitenkin myös me kaipaamme seuraa, jossa jakaa tämän elämänvaiheen kokemuksia. Jos seurakunnasta ei löydy toisia ikäihmisiä, on toki mielenterveyttä ylläpitävää hakeutua ikäistensä ihmisten yhteyteen muualle. Tällä iällä tuskin on enää pelkoa ns. huonosta seurasta. Me voimme päinvastoin olla ikätovereillemme hyvää seuraa, tuoda ympäristöömme evankeliumin valoa. Ehkä meidän lähetystyömme toisten vertaistemme joukossa ei aina voi olla suorasanaista evankeliumin oppien julistamista, mutta me voimme välittää Vapahtajan rakkauden omalle joukollemme. Rakkaus ja huolenpito lähentää ikäihmisiä suoden melkein käsin kosketeltavan yhteenkuuluvuuden tunteen. Olen oman seurakuntamme alueella panostanut äkkiseltään ajateltuna melko kaukana evankeliumin julistamisesta olevaan toimintaan, senioritanssiin. Nykyään pidän tätä meidän lähes kuudenkymmenen naisen virkeää, toinen toisestaan ja muutamasta veljestäkin siinä sivussa huolehtivaa joukkoa varjoapuyhdistyksenä. Voin kertoa, että meillä kirkko konkreettisena rakennuksena tekee arvokasta lähetystyötä. Olemme jo usean vuoden ajan kokoontuneet kerran viikossa harjoittelemaan senioritansseja kappelilla. Tuntuu mahtavalta, kun nämä adoptiosisaret puskevat pyörillä säässä kuin säässä joka perjantaiaamu kappelille. Aina silloin tällöin kuulee tyytyväisen huokauksen: Tänne tulee kuin kotiinsa. Voi olla, etteivät he tämän elämän aikana vielä vastaanota evankeliumia, mutta luotan siihen, että verhon tuolla puolen tavatessamme voin vihdoin niin sanotusti antaa palaa täysillä ja kertoa, mitä yritin täällä ilmaista tanssiaskelin. Marjatta Hänninen K6 Liahona Lokakuu 2011 K7
Artikkeleiden lähettäminen Liahonan kotimaansivuille Kotimaansivuilla voidaan julkaista vaarnojen, piirien ja seurakuntien tapahtumien lisäksi myös kirkkoon ja jäseniin liittyviä yleistä mielenkiintoa herättäviä artikkeleita. Runoja tai muita vastaavia kirjoituksia ei kuitenkaan julkaista paitsi osana laajempaa artikkelia. Paikallisia uutisia -osiossa pyritään julkaisemaan useita mutta melko lyhyitä uutisartikkeleita. Jäsenten kertomaa -osion artikkelit ovat kirjoittajien omakohtaisia kokemuksia evankeliumin vaikutuksesta elämäänsä (enintään 300 sanaa). Mistä tiedän -osiossa jäsenet kertovat kääntymisestään ja siitä, kuinka he ovat saaneet todistuksen evankeliumin totuudesta (enintään 400 sanaa). Lempikohtani pyhissä kirjoituksissa -osiossa nuoret jäsenet kertovat, mikä on heidän lempikohtansa pyhissä kirjoituksissa (enintään 250 sanaa). Kuin Jeesus mä olla tahdon -osiossa lapset kertovat jostakin Alkeisyhdistyksen Evankeliumin tasovaatimukseni -kohdan mukaisesta kokemuksesta (enintään 100 sanaa). Lukijapostia -osiossa lukijat antavat palautetta Liahonasta tai kotimaansivuista (enintään 100 sanaa). Artikkeliehdotukset voi lähettää osoitteella mirkku.karumo@ kolumbus.fi tai postitse osoitteella Mirkku Karumo, Keltarousku 4, 02730 Espoo. Uutisosion artikkelit tulee lähettää viimeistään neljä viikkoa tapahtuman jälkeen. Valokuvien tulee olla tasovaatimusten mukaisia ja hyvälaatuisia. Kuvat voivat olla sähköisessä muodossa korkealla resoluutiolla mieluiten jpg-muodossa. Kaipailemme erityisesti lasten ja nuorten kokemuksia. EUROPE AREA (FINNISH) K8 Liahona