ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta Hallintokatu 4 44100 Äänekoski YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro 1095/11010000/2018 Pvm 24.4.2019 15 Annettu julkipanon jälkeen 30.4.2019 ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, naudanlihantuotanto (toiminnan laajentaminen). HAKIJA Veijo Muli Lantelantie 68 44150 Äänekoski Y-tunnus: 1158798-6 ELÄINSUOJIEN TOIMINTA JA SIJAINTI Hakemus koskee naudanlihantuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on ollut yksi eläinsuoja (lihakarjanavetta). Äänekosken kaupungin ympäristölautakunnan 13.12.2002 myöntämän ympäristöluvan mukaan olemassa olevassa lihakarjanavetassa voidaan pitää enintään 178 lihanautaa, nuorkarja mukaan lukien ja 278 lihasikaa. Luvan mukaisesti eläinmääriä on voitu muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Lihasikoja ei ole pidetty tilalla vuoden 2008 jälkeen. Laajennus toteutetaan rakentamalla nuorkarjalle uusi 150 ternisonnin vasikkajuottamo. Ympäristölupaa haetaan yhteensä 150 sonnille (12 24 kk), 76 sonnivasikalle (6-12 kk) ja 150 vasikalle (< 6 kk). Tilalle rakennetaan uusi katettu kuivalantala, jolle tulee tilavuutta 802 m 3. Tilalla on lisäksi kaksi hevosta ja poni. Hevostalli sijaitsee olemassa olevan eläinsuojan yhteydessä. Toiminta sijaitsee Äänekosken kaupungissa, Mämmen kylässä, tilalla Huhtala (992 402-8-37). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki ja ympäristönsuojeluasetus uudistuivat 1.2.2019. Uudistuksen myötä osa eläinsuojien luvista käsitellään ilmoitusmenettelynä.
2 Hakemus on tullut vireille 21.12.2018 ja hakemus käsitellään tällöin voimassa olleen ympäristönsuojelulain ja -asetuksen mukaisesti. Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 sekä liitteen 1 taulukon 2 kohta 11 a) kohdan mukaisesti. Ympäristönsuojelulain 29 mukaan toiminnanharjoittaja voi hakea ympäristöluvan muutosta. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 :n kohta 10 a). Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. HAKEMUSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille 21.12.2018. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Toiminnalla on Äänekosken kaupungin ympäristölautakunnan 13.12.2002 myöntämä ympäristölupa, joka on ollut voimassa toistaiseksi. Luvan mukaan lupamääräysten tarkistus olisi tullut tehdä 31.12.2012 mennessä. Tila on sitoutunut ympäristötukijärjestelmään vuosiksi 2015 2019. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntavaltuuston 1.12.2017 hyväksymässä Keski-Suomen maakuntakaavassa alue on merkitty biotalouteen tukeutuvaksi alueeksi. Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Yleiskaava ja asemakaava Tilakeskus kuuluu Mämmen osayleiskaava-alueelle, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 21.6.2010. Osayleiskaavassa tilakeskus on merkitty asuntoalueeksi (A), joka on tarkoitettu ympärivuotiseen asumiseen. Kaavamerkinnän mukaisesti maatilan talouskeskuksen yhteyteen sallitaan maaseutuyrittämistä palvelevien rakennusten rakentaminen. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijaitsee Äänekoskella Mämmen kylällä. Tilakeskuksen yhteydessä on toiminnanharjoittajan tyttären omakotitalo, toiminnanharjoittajan omakotitalo ja rantasauna/mökki. Uusi vasikkajuottamo sijoitetaan olemassa olevan lihakarjanavetan itäpuolelle. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 190 metrin etäisyydellä uudesta
3 vasikkajuottamosta etelään. Tilakeskuksen ympäristö on avaraa ja lähinaapuri on suojannut kiinteistönsä kuusiaidalla Vasikkajuottamoa varten rakennetaan betoninen katettu 802 m 3 (pinta-ala 233 m 2 ) kuivalantala olemassa olevan eläinsuojan luoteispuolelle. Etälietesäiliö (942 m 3 ) sijaitsee Myllyperällä, joka on noin 10 km etäisyydellä etelään tilakeskuksesta. Toiminta ei sijaitse pohjavesialueen lähellä. Lähin pohjavesialue, Vähälä (0999208), sijaitsee noin 1,3 km etäisyydellä tilakeskuksesta lounaaseen. Toiminnanharjoittajan omistamat pellot sijaitsevat tilakeskuksen yhteydessä, Kalaniemessä, Hietamalla ja Myllyperällä. Hakijalla on vuokrapeltoja tilakeskuksen läheisyydessä, Suolahden Kukkoniemessä, Hietamalla Mämmenkylässä ja Koukkuniemessä. Toiminnanharjoittajan omistamista pelloista 3,16 ha sijaitsee Kalaniemen pohjavesialueella (FI 0999213). Kalaniemen pohjavesialue on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue ja alueella on Kalaniemen vesiosuuskunnan vedenottamo. Kiinteistölle on rakennettu kala-allas, joka on noin 140 metrin etäisyydellä rakennettavasta vasikkajuottamosta itään. Kala-altaan vieressä on Karvapuro, joka laskee Keiteleen Karvalahteen. Karvapuro on lähin vesistö ja se on noin 230 metrin etäisyydellä tilakeskuksen rakennuksista itään. Karvalahti on 1,2 km etäisyydellä tilakeskuksesta kaakkoon. Toiminta ei sijaitse Natura 2000-verkostoon kuuluvalla alueella tai muulla luonnonsuojelualueella taikka sellaisten välittömässä läheisyydessä. Lähin luonnonsuojelualue, Ison Särkijärven metsä Metsokangas Natura-alue (FI0900122) ja vanhojen metsien suojeluohjelma alue sijaitsee 2,7 km etäisyydellä tilakeskuksesta pohjoiseen. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Ympäristölupahakemus koskee naudanlihantuotantotoiminnan laajentamista. Tilakeskuksessa on vuonna 1989 peruskorjattu ja 2000 laajennettu lihakarjanavetta. Ympäristölupa on ollut 178 lihanaudalle, (nuorkarja mukaan lukien) ja 278 lihasialle. Luvan mukaisesti eläinmääriä on voitu muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Vuoden 2008 jälkeen tilalla ei ole pidetty lihasikoja. Lihakarjanavetan yhteydessä sijaitsee talli, jossa on kaksi hevosta ja poni. Laajennus toteutetaan rakentamalla uusi ternisonnien vasikkajuottamo olemassa olevan lihakarjanavetan itäpuolelle, johon sijoitetaan 150 vasikkaa (< 6 kk).
4 Laajennuksen jälkeen tilakeskuksessa on yhteensä 150 sonnia (12 24 kk), 76 sonnivasikkaa (6-12 kk) ja 150 vasikkaa (< 6 kk). Olemassa olevassa lihakarjanavetassa ja hevostallissa on koneellinen ilmanvaihto, poistohormit (yht.7 kpl / sijaitsevat lihakarjanavetan ja hevostallin katolla). Uuteen vasikkajuottamoon tulee luonnollinen ilmanvaihto. Talousvesi saadaan omasta kaivosta, ja varalla on kaupungin vesijohtovesi. Asuinrakennuksen jätevedet johdetaan vesiosuuskunnan viemäriin. Nautaeläimiä ei laidunneta eikä tilalla ole jaloittelutarhoja. Lihan tuotantomäärä on laajennuksen jälkeen 65 000 kg/vuosi. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojien lannankäsittely tapahtuu pääosin lietelantamenetelmällä. Lihakarjanavetassa on lietelantamenetelmällä 150 sonnia (12-24 kk) ja 76 sonnivasikkaa (6-12 kk). Tilakeskuksessa on neljä betonista lietelantasäiliötä, joista kaksi sijaitsee lihakarjanavetan alla (180 m 3 ja 216 m 3 ) ja täyttö näihin tapahtuu valutuksella lietekuilua pitkin. Ulkona olevat lietelantalat ovat tilavuudeltaan 788 m 3 ja 1 025 m 3, joista isommassa on luonnollinen kuorettuma ja pienempi on katettu pressulla. Pihasäiliöihin täyttö tapahtuu pudotuskaivon alaosasta. Lisäksi tilalla on käytössä betoninen kattamaton etälietelantala 942 m 3, joka sijaitsee Myllyperällä noin 10 km tilakeskuksesta etelään, tilalla 992-454-6-188 Tolppapelto. Täyttö säiliöön tapahtuu pumppaamalla yläosasta. Uutta vasikkajuottamoa varten rakennetaan betoninen katettu 802 m 3 (pinta-ala 233 m 2 ) kuivalantala, johon lanta siirretään kärryllä. Lantalan reunojen lukumäärä on 3 ja reunojen korkeus on 2,6 m. Kuormausalueiden materiaali on mursketta. Vasikkajuottamon kuivalannasta erotettu virtsa pumpataan pumppauskaivon kautta edelleen lietelantasäiliöön. Lihakarjanavetan sairaskarsinoista tuleva kutteri/turvelanta sekoitetaan lietekuiluun, kuten myös hevosen ja ponin kuivikelanta. Sairaskarsinoiden kuivikepohjan pinta-ala on 70 m 2 ja kuivikkeen paksuus 5 cm. Hakemuksen mukaan lietelantaloissa on varastointilavuutta yhteensä 3 151 m 2. Lietelantalavarastotilavuuksissa ei ole huomioitu lietekuilujen tilavuuksia, joten todellinen varastointilavuus on suurempi kuin hakemuksessa ilmoitettu. Uudessa kuivalantalassa on varastointitilavuutta 802 m 3. Lietelantaa syntyy vuodessa laskennallisesti 2 583 m 3. Vasikkajuottamosta syntyy laskennallisesti virtsaa 195 m 3 vuodessa. Hakemuksen mukaan tilalla muodostuu vuodessa eläinsuojan pesu- ja jätevesiä yhteensä noin 250 m 3 sekä
5 puristenesteitä 100 m 3. Pesu- ja jätevedet, sekä puristenesteet johdetaan lietesäiliöön. Kattamattomien lantaloiden sadevesien määrä on 183 m 3. Kuivalantaa syntyy laskennallisesti 600 m 3. Eläinsuojissa ei ole wc- tiloja. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivikelanta käytetään pelloilla lannoitteena. Tilalla on noin 223 ha lannanlevitykseen käytettävää peltoalaa, joista omaa on 133,4 ha ja loput vuokrapeltoa. Osa toiminnanharjoittajan omistamista pelloista 3,16 ha (tila Peltola 992-458-7-71) sijoittuu Kalaniemen pohjavesialueelle (FI 0999213). Lannan levitykseen käytetään sijoittavaa multainta. Lannasta levitetään noin 80 % keväällä ja 20 % kesällä ympäristötukiehtojen mukaisesti. Säilörehu ja rehujäte Rehustuksena käytetään nurmisäilörehua sekä viljaa ja tiivistettä. Esikuivattua säilörehua valmistetaan noin 1 100 t/v pyöröpaaleihin ja noin 1 000 tonnia laakasiiloihin. Puristeneste (yhteensä 100 m 3 ) johdetaan lietesäiliöön ja levitetään pellolle lannoitteiksi. Liikenne Rehuauto käy 6 krt/v ja teuraiden nouto tapahtuu 6 krt/v. Eläinlääkäri ja muut pienemmät autot 100 krt/v. Muuta tilan toimintoihin liittyvää liikennöintiä on tarpeen mukaan. Voimakkainta liikennöinti on lannan levityksen ja rehunteon yhteydessä. Rehupaalien siirto kaukaisimmilta pelloilta tehdään pääosin kasvukauden aikana. Jätteet Eläinsuojan toiminnasta syntyy kuolleita eläimiä, jäterehua, talousjätettä, muovia sekä jonkin verran vaarallisia jätteitä (akut, jäteöljyt ja muut öljyiset jätteet). Jätteet toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn tai kierrätykseen. Jätenimike Määrä Käsittely Toimituspaikka t/v Kuolleet 3 Kierrätys Honkajoki Oy eläimet Muovijäte 1,5 Kierrätys L&T Jäteöljy 0,4 L&T Vaaralliset jätteet 0,01 t L&T Metalliromu 2-3 Kierrätys Kuusakoski Kiinteistöjäte L&T Jäterehu 8 Lannoitteeksi pellolle
6 Polttoaineet ja kemikaalit Tilalle hankitaan uudet 5 000 l:n ja 3 000 l:n maanpäälliset kaksivaippaiset polttonestesäiliöt kevään 2019 aikana. Tilan muut öljytuotteet 0,4 t varastoidaan betonipohjaisen katoksellisen korjaamon tiloissa. Murskeviljan säilöntäaine 2 t varastoidaan betonipohjaisessa konekatoksessa. Lannoitteet 60 t varastoidaan tilakeskuksen läheisyydessä lavojen päällä katoksessa. Kasvinsuojeluaineita ja eläinten lääkkeitä ei varastoida. Toiminnan ympäristövaikutukset Tilalla harjoitettu kasvinviljely ja kotieläinten kasvatus tapahtuvat ympäristötukisitoumusten ja täydentävien ehtojen mukaisesti. Ruokinta suunnitellaan karjan tarpeen mukaan ja ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä pyritään välttämään. Suurimmat riskit ympäristöön syntyvät lannan käsittelystä, esimerkiksi lietesäiliön rikkoutuminen on mahdollista. Myös öljysäiliön rikkoutuminen on mahdollista, tai öljyä voi päästä luontoon konerikon yhteydessä. Toiminnan riskit, poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Suurimmat riskit tuotannolle aiheutuvat tulipalosta, sähkökatkosta, eläintaudeista ja konerikoista. Tulipalon varalle tilalla on riittävä määrä alkusammutuskalustoa ja navetoilla vesipisteitä. Sähkökatkoihin varaudutaan generaattorilla. Muut koneet ja laitteet huolletaan huolto-ohjelman mukaisesti. Eläintautien välttämiseksi vierailijoille hankitaan suojavaatteet. Tilalle laaditaan pelastus- ja varautumissuunnitelma. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 11.2.2019 ja 27.3.2019. Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla 26.2.2019 28.3.2019. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Pikkukaupunkilainenlehdessä 27.2.2019. Lupahakemuksesta on kuultu erikseen tilan lähinaapureita. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunto Äänekosken kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta. Terveydensuojeluviranomainen on ilmoittanut lausunnossaan 7.3.2019 että koska kyseessä on jo olemassa olevan toiminnan
7 laajentaminen ja nykyisestä toiminnasta ole tiettävästi aiheutunut terveydellistä haitta, ei toiminnan laajentamiselle näinollen ole estettä. Tarkastuskäynti Lupakäsittelyyn liittyvä tarkastuskäynti suoritettiin 29.3.2019. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Käsittelyratkaisu Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta ei käsittele hakemusta etälietesäiliön osalta, joka sijaitsee kiinteistöllä 992-454-6-188 Tolppapelto. Lupaharkinnassa ja lupamääräyksissä otetaan huomioon etälietesäiliön tilavuus. Ympäristöluparatkaisu Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta myöntää Veijo Mulille ympäristöluvan naudanlihantuotantotoiminnan laajentamiselle Äänekosken kaupungissa, Mämmen kylällä sijaitsevalle tilalle Huhtala 992-402-8-37 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivitys 4.3.2019) mukaisesti. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen ja sen täydennyksien mukaisesti ellei lupaehdoissa toisin määrätä. Eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä enintään 150 sonnia (12 24 kk), 76 sonnivasikkaa (6-12 kk) ja 150 vasikkaa (< 6 kk). Lupamääräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi Eläinsuojien, lietesäiliön ja kuivalantaloiden rakenteet 1. Rakennettavan vasikkajuottamon ja kuivalantalan pohjarakenteet ja virtsan pumppauskaivon rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaaleista ja ne tulee olla maa- ja metsätalousministeriön lihakarjan tuotantoa ja tuettavaa rakentamista koskevien asetusten vaatimusten ja rakentamisohjeiden mukaisia. Myös olemassa olevan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut ja lietesäiliöt tulee olla vesitiiviitä ja rakennettu maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien vaatimusten ja rakentamisohjeiden mukaisesti. 2. Eläinsuojissa muodostuvat lietelanta, virtsa, pesuvedet, puristenesteet sekä kattamattoman lietelantalan sadevedet on varastoitava vesitiivistä materiaalia olevassa lietesäiliössä siten, ettei niitä joudu ympäristöön. Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa kuivalantalassa siten, että lantaa ja lantalassa muodostuvia suotovesiä ei joudu ympäristöön.
8 3. Kuivalantala tulee olla katettu kiinteällä vesikattorakenteella ja lantalan pohjarakenne on tehtävä teräsbetonisena. Kuivalantalan ajoluiskan korkeus on oltava vähintään 0,2 metriä. Lietteen, lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi 4. Lietelannan, virtsan, eläinsuojien pesuvesien, kattamattomasta lietelantalasta johdettavien sadevesien sekä puristenesteiden varastotilavuutta tulee olla vähintään 3311 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen hyötytilavuus. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään 600 m 3. 5. Lietteen ja kuivalannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Vaurioituneet tai rapautuneet lietesäiliö- ja kuivalantalatilat tulee korjata välittömästi. 6. Toiminnanharjoittajan tulee käyttää ensisijaisesti tilakeskuksessa olevia lannan varastointitiloja. 7. Lietelannan ja kuivalannan kuormausalueiden tulee olla tiivispohjaista materiaalia siten, että se kestää koneiden painon ja liikkumisen ja jolta voidaan tarvittaessa kerätä maahan päässyt lanta talteen. Lietteen, lannan ja pesu- ja jätevesien hyödyntäminen 8. Liete- ja kuivalanta, virtsa, puristenesteet ja eläinsuojien pesuvedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, virtsaa, kuivalantaa sekä pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. 9. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 92 hehtaaria. Peltopinta-alassa tulee lisäksi ottaa huomioon talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeiden vaatimat pintaalat. 10. Lietteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Luokitelluilla pohjavesialueella sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, säilörehun puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai
9 muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan välittömästi. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Suojavyöhyke voi olla pienempi, kuitenkin vähintään 30 metriä, mikäli toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten ja vesinäytteiden perusteella osoittaa, ettei kaivo- /lähdevedelle ei aiheudu vaaraa. 11. Lietteen/lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa tulee likaantuneet alueet puhdistaa viipymättä. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Hajuhaittojen vähentäminen 12. Tilakeskuksen yhteydessä olevat lietesäiliöt tulee täyttää alakautta tai lietepinnan alapuolelta. Lietesäiliöt tulee pitää katettuina. Olemassa olevassa 1025 m 3 lietelantasäiliössä voidaan käyttää katteena luonnollista kuorettumaa. Lietelannan ja virtsan pudotus- ja pumppukaivot on pidettävä katettuna kiinteällä katteella. Rakennettava kuivalantala tulee kattaa kiinteällä katteella. 13. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että lietteeseen/lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. 14. Eläinsuojien piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei ole asfaltoitu, tulee pitää riittävän kovapohjaisina. Eläinsuojien, lietesäiliön ja kuivalantaloiden ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. 15. Lietteen/lannan käsittely- ja levitysajankohta sekä levityspellon sijainti tulee valita siten, ettei lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Lietteen/lannan levitystä tulee välttää yleisinä juhlapyhinä. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä.
10 Säilörehun ja rehujätteen varastointi 16. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Pyöröpaalit tulee avata tiiviillä pohjalla, josta mahdollinen puristeneste voidaan kerätä talteen. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen tai valtaojien varsilla. Laakasiiloissa tulee säilörehu varastoinnin aikana pitää tiiviisti peitettynä. Säilörehun puristenesteet on kerättävä talteen ja johdettava tai pumpattava katetusta ja vesitiivistä materiaalia olevasta umpisäiliöstä lietesäiliöön/lietelannan pumppukaivoon tai ne tulee levittää kasvukauden aikana peltoon. Umpisäiliön täyttymistä tulee tarkkailla säännöllisesti ylivuotojen estämiseksi. 17. Rehujätteet tulee varastoida kuivalantalassa tai tiiviillä alustalla ja käyttää lannoitteena pellolla. Meluhaitan vähentäminen 18. Liikennöinti kiinteistöllä tulee hoitaa siten, ettei niistä aiheudu meluhaitan muodossa kohtuutonta rasitusta tai haittaa naapureille. Toiminnasta aiheutuva liikennöinti kuten lietteen/lannan, eläinten ja rehujen kuljetukset tulee pyrkiä rajoittamaan tapahtuvaksi arkipäivisin (ma-pe) klo 6-22 välisenä aikana. Koneiden ja laitteiden tarpeetonta käynnissä pitoa tulee välttää. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi 19. Kemikaalien ja öljytuotteiden säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit/öljytuotteet tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Kemikaalien ja öljytuotteiden varastointi ja käsittely tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista. 20. Polttonestesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Maanpäällisten polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset polttoainevuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Polttonestesäiliöiden tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä tai laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Polttoainesäiliöiden täyttö- ja tankkauspaikat tulee päällystää tiiviillä pinnoitteella. Polttoainesäiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Polttonestesäiliöt ja niiden täyttöja tankkauspaikat tulee saattaa tämän määräyksen mukaiseksi 31.12.2019 mennessä. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisissa vahinkotapauksissa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen ja vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi pelastusviranomaiselle.
11 Jätteet 21. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Toiminnassa syntyvät jätteet on varastoitava siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 22. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen ja josta jätteet eivät pääse valumaan viemäriin, maaperään tai vesistöön. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Eläinjätteet 23. Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Kuolleet eläimet on varastoitava tiivispohjaisella alustalla ja tarkoitukseen soveltuvassa paikassa siten, että varastoinnista ei aiheudu haittaa ympäristölle. Jos kuolleita eläimiä varastoidaan vähintään kolme vuorokautta, tulee varastointiin käytetyn tilan olla jäähdytetty tai sen lämpötilan on muutoin oltava riittävän matala, jotta raadot säilyvät pilaantumattomina. Toiminnan tarkkailu ja raportointi 24. Eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan rakenteita sekä polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja korjata viivytyksettä niissä havaitut puutteet ja vauriot. 25. Peltoon levitettävästä liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. 26. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - Tiedot eläinmääristä - Toiminnassa muodostuva liete- ja kuivalannan määrä (m 3 /a) - Etälantalassa varastoidun lannan määrä m 3 /a - Muualle toimitettavan lietelannan/kuivalannan toimituspaikat tai
12 vastaanottajat sekä määrät ja toimitusajankohdat - Viimeisimpien lanta-analyysin tulokset - Uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset - Kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - Tiedot ympäristön kannalta merkittävistä häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - Ympäristönsuojelua edistäneet toimenpiteet, esim. polttonestesäiliön hankinta, lietesäiliön korjaaminen tms. Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristönsuojelun vuosiyhteenvedon perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään kolme (3) vuotta. Häiriö- ja poikkeustilanteet 27. Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdollisesta öljyvahingosta on ilmoitettava myös hätäkeskukselle. Toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 28. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 29. Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin ilmoittaa valvontaviranomaiselle eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnasta tehtävä kirjallinen ilmoitus ympäristönsuojelulain yleisen ilmoitusmenettelyn mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä valvontaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Käyttöönottoilmoitus
13 30. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan vasikkajuottamon käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista nykyistä laajempana. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Koska hakijan etälantala sijaitsee etäällä tilakeskuksesta ja eläinsuojista, ne eivät muodosta eläinsuojien kanssa sellaista ympäristönsuojelulain 41 :n tarkoitettua teknistä ja toiminnallista yhteyttä, että niiden ympäristövaikutuksia olisi tarpeen tarkastella yhdessä. Tiedot etälantalasta ovat kuitenkin tarpeen riittävän lannan varastointitilavuuden arvioimiseksi. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 29 :n mukaan ympäristöluvan saanut toiminnanharjoittaja voi hakea ympäristöluvan muuttamista. Ympäristönsuojelulain 48 :n 2 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukainen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti. Toiminta ei sijaitse Äänekosken kaupungin asema- tai yleiskaava-alueella. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Uusi eläinsuoja ja lantala sijoitetaan lähimmistä naapureiden rakennuksista poispäin ja uusien toimintojen sijoittelu täyttää Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 mukaiset eläinsuojien laajennusten vähimmäisetäisyyssuositukset. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi on annettu lupamääräykset mm. lantalan kattamisesta, lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta ja niiden pitämisestä katettuna kiinteällä/kelluvalla katteella.
14 Ottaen huomioon eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien, lietesäiliön ja kuivalantaloiden rakenteita koskevat lupamääräykset 1-3 Eläinsuojien pohjarakenteiden, kuivikelannan varastotilojen ja lietesäiliöiden rakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia ja kuivalantalan tulee olla katettu suorien valumien estämiseksi sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lietteen, lannan ja jätevesien käsittelyä ja varastointia koskevat lupamääräykset 4-7 Virtsan, liete- ja kuivalannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Vaadittavan 12 kk varastointitilavuuden laskennassa käytetyt kertoimet perustuvat valtioneuvoston asetukseen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014). Hakemuksen mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa noin 2 583 m 3 ja virtsaa 195 m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös vuotuinen kattamattomien lietelantaloiden sadevesimitoitus (183 m 3 ), eläinsuojan pesuvedet (noin 250 m 3 ) ja vuotuinen puristenesteen määrä (100 m 3 ), on varastointitilavuuden tarve noin 3 311 m 3. Lupahakemuksessa on ilmoitettu lietteen varastointitilavuudeksi 3 151 m 3, johon ei ole laskettu lietekuilujen tilavuutta. Edellisen luvan mukaisesti lietekuilujen tilavuus on 470 m 3 ja toiminnanharjoittajan mukaan lietekuilujen tilavuus ei ole muuttunut. Tämä voidaan laskea varastotilavuuteen ja käytössä oleva lietteen varastotilavuus 3 621 m 3 on riittävä. Hakemuksen mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti kuivalantaa 600 m 3 vuodessa. Kuivalannan varastointitilavuus on riittävä, kun otetaan huomioon uuden kuivalantalan tilavuus 802 m 3. Lietesäiliöiden ja kuivalantaloiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Lannan kuormaaminen tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla niin, että mahdolliset valumat voidaan poistaa esimerkiksi koneellisesti ja siten estää ravinteiden huuhtoutuminen valumavesien mukana maaperään ja/tai vesistöön.
15 Lannan ja jätevesien hyödyntämistä koskevat lupamääräykset 8-11 Tilalla tulee olla käytettävissä peltoa päätöksen mukaisella eläinmäärällä vähintään 92 ha. Vaatimus peltoalan vähimmäispinta-alasta perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (2010) mukaisesti. Toiminnanharjoittajan käytettävissä oleva peltoala (noin 220 ha) on riittävä hakemuksen mukaisessa eläinsuojissa muodostuvan lantamäärän hyödyntämiseen. Lietteen/lannan peltolevitystä säännellään eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevalla valtioneuvoston asetuksella (1250/2014). Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisaluetta ja niiden suojavyöhykkeitä. Levitettäessä lantaa talousveden hankintaan käytettävien lähteiden tai kaivojen ympärille on valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) mukaan jätettävä 30 100 m:n levyinen suojavyöhyke maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen. Määräys on annettu koska osa lannanlevityspelloista sijaitsee pohjavesialueella. Hajuhaittojen vähentämistä koskevat lupamääräykset 12-15 Hajuhaittojen vähentämistä koskevat määräykset on annettu eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin perusteella. Lietesäiliöiden täyttäminen alakautta, pudotus- ja pumppukaivojen kattaminen sekä lietesäiliöiden pitämien katettuna vähentävät haju- ja ammoniakkipäästöjä. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää pitämällä eläinsuojien ja lannan varastotilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Lannan matala typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Säilörehun ja rehujätteen varastointia koskevat lupamääräykset 16-17 Määräykset säilörehun ja rehujätteen varastoinnista on annettu pinta- ja pohjavesien sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi. Meluhaitan vähentämistä koskevat lupamääräys 18 Määräys on annettu eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitetun kohtuuttoman rasituksen ja haitan ehkäisemiseksi.
16 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva lupamääräykset 19-20 Kemikaalien ja öljytuotteiden säilytykseen, polttoainesäiliöiden suojaukseen ja imeytysaineen käyttöön liittyvät velvoitteet ovat tarpeen maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi. Ympäristönsuojelulain 16 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Polttoainesäiliöiden riittävän suuri suoja-allas, katos, ylitäytön ja lapon estojärjestelmät, vuodonilmaisin sekä tankkauspaikan päällystäminen ovat tarpeellisia vahinkoriskin pienentämiseksi. Jätteitä ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 21-23 Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten vaarallisten jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Euroopan parlamentin ja neuvoston eläinperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskevat lupamääräykset 24 26 Toiminnan tarkkailua koskeva määräys on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti liete- ja kuivalannan säilytystilojen rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Liete- ja kuivalannan ravinteiden määritys perustuu valtioneuvoston asetukseen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 27 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Häiriötilanteisiin liittyy ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski.
17 Parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) koskeva lupamääräys 28 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Toiminnan muuttamista ja lopettamista koskeva lupamääräys 29 Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viran-omainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 30 Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnasta tehtävä kirjallinen ilmoitus ympäristönsuojelulain yleisen ilmoitusmenettelyn mukaisesti. KORVATTAVAT LUPAPÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Äänekosken kaupungin ympäristölautakunnan myöntämän ympäristöluvan, antopäivä 16.12.2002. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 11, 12, 16 17, 27, 29, 42 44, 48 49, 52 53, 58, 62, 66, 70,115 a, 170, 190 191 ja 198. Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 3, 8 ja 11 15 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki (646/2011) 8, 13, 29, 72, 118, 120 ja 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7-9 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)
18 Lisäksi on otettu huomioon Maa- ja metsätalousministeriön lihakarjan tuotantoa ja tuettavaa rakentamista koskevat asetukset ja rakentamisohjeet MMMa 266/2019, MMMa 406/2017 MMMa 763/2009 Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristölupapäätöksestä peritään maksua 585 euroa. Maksu määräytyy Äänekosken kaupungin ympäristölautakunnan 18.4.2018 (22 ) hyväksymän Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3 :n mukaisesti. Laitoskohtaisen hinnoittelun mukaan eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on 1 170 euroa. Taksan 5 :n perusteella luvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelymaksu voidaan määrätä enintään 50 % 3 :n mukaista maksua pienemmäksi joten maksu peritään 50 % taksan mukaista maksua alempana. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätöksen antamisesta kuulutetaan julkisesti Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä internetsivuilla. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Pikkukaupunkilainen lehdessä. JAKELU Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Keski-Suomen ELY keskus Äänekosken kaupungin terveydensuojeluviranomainen Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä.
19 MUUTOKSENHAKU Liitteet Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. 1. Sijaintikartta 2. Asemapiirros 3. Valitusosoitus
20 Tilakeskus Etälietesäiliö
21 LIITE 2. Asemapiirros
LIITE 3 22 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42780 faksi: 029 56 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.