Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (13) 80 Poikkeamishakemus (Alppiharju, Sturenkatu 12-14) HEL 2014-011080 T 10 04 01 Rakvv 12-2754-14-S, Ksv:n hankenumero 981 Päätös Hakija Rakennuspaikka Hakemus Säännökset, joista poiketaan Osallisten kuuleminen päätti hyväksyä (Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat/Kiinteistö Oy Sturenkatu 12 14) poikkeamishakemuksen, joka koskee asemakaavaa nro 7502. Hakemus koskee käyttötarkoituksen muuttamista. Poikkeaminen myönnetään määräaikaisena 1.1.2020 asti. Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat/Kiinteistö Oy Sturenkatu 12 14 (jättöpäivämäärä 11.9.2014) 12. kaupunginosan (Alppiharju) korttelin 370 tontti 1 1 116 k-m² määräaikainen käyttötarkoituksen muuttaminen kokoontumis- ja työtilakäyttöön poiketen asemakaavassa osoitetusta käyttötarkoituksesta lasten päivähoitolaitoksena. Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennus soveltuu huonosti päiväkotikäyttöön. Päiväkotikäyttö rakennuksessa loppui vuonna 2004, jonka jälkeen rakennus on toiminut aikuissosiaalityötä palvelevana asukas- ja järjestötoiminnan tilana sekä sosiaaliviraston työtiloina. Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 :n 1 momenttia. Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (1.10.2014). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia ympäristöön.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2 (13) Päätöksen perustelut Alueella on voimassa 25.8.1976 vahvistettu asemakaava nro 7502. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu liikerakennusten korttelialueeseen (AL). Rakennusala on lasten päivähoitolaitoksen rakennusala (lap). Lisäksi tontin osaa koskee suojelumääräys (ark), jolla olevaa rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia muutos- tai lisärakennustöitä, jotka turmelevat julkisivujen tai vesikaton kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellista arvoa tai tyyliä. Asemakaavassa osoitetun lasten päivähoitolaitoksen käyttötarkoitusmääräyksen taustalla on Frans Sedmigradskyn (1783 1855) testamentin ja lahjoituskirjan ehto pienten lasten koulusta. Rakennus on aiemmin ollut päiväkotikäytössä. Viimeksi rakennuksessa toiminut ranskalainen päiväkoti muutti pois v. 2004. Nykyisin rakennus on toiminut aikuissosiaalityötä palvelevana asukasja järjestötoiminnan tilana sekä sosiaaliviraston työtiloina. Hakijan tarkoituksena on jatkaa rakennuksen käyttöä aikuissosiaalityötä palvelevana asukas- ja järjestötoiminnan tilana. Rakennuksen ja terassipihan suojelu turvataan nykyisellä käytöllä eikä käyttötarkoituksen muutoksen jatkaminen aiheuta muutoksia kaavassa suojeltuun vanhaan rakennukseen tai suojeltuun terassipihaan. Rakennus ei ole esteetön ja soveltuu huonosti lasten päiväkotikäyttöön. Sturenkadun ja Porvoonkadun risteyksen liikennehaitat osaltaan rajoittavat rakennuksen käyttöä lasten päivähoitolaitoksena. Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että haettu käyttötarkoitus ei ole asemakaavan käyttötarkoituksen mukainen. Kiinteistövirastolla ei ole asiaan kommentoitavaa. Haettu toimenpide voidaan toteuttaa määräaikaisena, koska rakennuksen käyttötarkoitusta ei pysyvästi voida muuttaa lasten päivähoitolaitoskäytöstä, joka perustuu lahjoituskirjan ehtoon. Poikkeaminen voidaan myöntää määräaikaisena 1.1.2020 asti. Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö tai hyödyntäminen. Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3 (13) Sovellettavat oikeusohjeet ja määräykset Maksu Jatkotoimenpiteet Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 1 mom. 171, 172, 173, 174 ja 187 Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 kohta 19a Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2013, 140 Rakennusvalvontataksa 2014, 8 841 euroa Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen. Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä 1.12.2014 jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Päätöksen oikaisuvaatimusaika päättyy 15.12.2014 liitteenä olevan oikaisuvaatimusohjeen mukaisesti. Liitteenä on ohje lainvoimaisuustodistuksen hakemisesta Helsingin kaupungin kirjaamosta. Kuulutusteksti kirjaamoon Lisätiedot Perttu Pulkka, arkkitehti, puhelin: 310 37465 perttu.pulkka(a)hel.fi Liitteet 1 Alustavat suunnitelmat 2 Ympäristökartta 3 Asemakaavaote 4 Lainvoimaisuusohje (kirjaamo) Otteet Ote Hakija Otteen liitteet Oikaisuvaatimus, poikkeamispäätöksen tekeminen Liite 1 Liite 2 Liite 4
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4 (13) Uudenmaan ELY-keskus Oikaisuvaatimus, poikkeamispäätöksen tekeminen Liite 1 Liite 2 Liite 3 Tiedoksi Ksv/Koski, Mehtonen, Wiberg Rakvv/Saransalmi Kv/Samane
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5 (13) 81 Poikkeamishakemus (Laajasalo, Jollaksentie 19) HEL 2014-010209 T 10 04 01 Rakvv 49-2442-14-S, Ksv:n hankenumero 1042 Päätös päätti hyväksyä ********** poikkeamishakemuksen, joka koskee asemakaavaa nro 9265. Hakemus koskee rakennusoikeuden ylitystä. Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla: paikoituksen tontilla on oltava kaupunkisuunnittelulautakunnan 7.2. 2012 hyväksymän asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeiden mukaisesti vähintään suurempi luvuista 1/80 k- m2 tai 1,25 autopaikkaa/asunto, muilta osin noudatetaan asemakaavan nro 9265 merkintöjä ja määräyksiä. Hakija ********** (jättöpäivämäärä 20.10.2014) Rakennuspaikka 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49140 tontti 11 Hakemus Säännökset, joista poiketaan Osallisten kuuleminen 473:n k-m² rakentaminen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta siten, että asemakaavan tehokkuusluvun ollessa e=0,20 vastaa tavoiteltu tonttitehokkuus lukua e=0,25. Hakija perustelee hakemustaan tontin tarkoituksenmukaisella rakentamisella ja käytöllä. Hakija on toimittanut hakemuksen liitteenä 14.7.2014 päivätyn viitesuunnitelman asemapiirroksen. Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 :n 1 momenttia.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6 (13) Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (22.10.2014). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle. Muistutuksia saatiin 2 kpl. Muistuttajien mielestä hakemus on hylättävä, koska yksittäinen tontti ei voi saada ilmaista rakennusoikeutta ja koska alueen tiivistämistä tulisi tutkia tarkemmin laajempana kokonaisuutena. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n asemakaavan sisältövaatimuksia rakennetun ympäristön osalta ei vaalita ja kaavamuutoksella aiheutettaisiin merkityksellistä heikkenemistä naapuritonttien osalta, mikäli tehokkuuslukua yksittäisen tontin osalta nostettaisiin. Muistuttajat toteavat, että tehokkuusluku e=0,20 AO-alueella tontilla 49140/11 on oikea ja riittävä. Yhteinen vastine saapuneisiin muistutuksiin Laajasalossa on alueita, joiden tonttitehokkuus on suhteellisen alhainen. Olemassa oleva infrastruktuuri ja tuleva Laajasalon kasvu puoltaa täydennysrakentamista, mitä on myös jo tapahtunut. Olemassa olevilla asuinalueilla lisärakentaminen on tärkeimpiä keinoja vaikuttaa alueiden kehitykseen, ja kaupunki pyrkii aktiivisesti luomaan sille edellytyksiä. Poikkeamista asemakaavamääräyksestä on haettu rakennusoikeuden ylityksen osalta. Niitä kaupunkisuunnitteluvirasto arvioi aina tapauskohtaisesti. Kaikki kiinteistön omistajat voivat tasapuolisesti hakea poikkeamispäätöstä. Tehokkuuden nosto e=0.20:sta e=0,25:een ei edellytä alueelle suunnitteluperiaatteita kaupunkisuunnittelulautakunnan linjauksen mukaisesti. Asuntojen lisäys Helsingissä ja Laajasalossa on tarpeen. Jollaksentien varren kiinteistöjen etuna on, että ne sijaitsevat erinomaisella paikalla hyvien kulkuyhteyksien ja Laajasalon keskuksen palveluiden läheisyydessä, mikä myös vastaa asuntotarpeisiin ja asuntojen kysyntään. Viitesuunnitelman perusteella on edellytyksiä, että rakentaminen tapahtuisi tontilla voimassa olevan asemakaavan rajoja koskevia etäisyysvaatimuksia noudattaen ja että alueen ilme säilyy kohtuullisesti. Purettavilla piharakennuksilla ei ole erityisiä arvoja. Siten poikkeamishakemuksen sisältö ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n kanssa ristiriidassa. Päätöksen perustelut Alueella on voimassa 19.4.1988 vahvistettu asemakaava nro 9265. Asemakaavan mukaan tontti 49140/11 on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tontin pinta-ala on 1893 m2 ja tonttitehokkuus on e
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7 (13) = 0,20, joka vastaa 378,6 k-m2 asuntokerrosalaa. Tontille saa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia tai - katoksia enintään 18 m2/asunto, kuitenkin enintään 20 % kaavaan merkitystä kerrosalasta sekä muita asuntojen ulkopuolisia asumista palvelevia tiloja kuten varasto-, askartelu- ja kokoontumistiloja enintään 12 m2/asunto, kuitenkin enintään 15 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. Kevytrakenteisia katoksia saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle. Kellarikerroksen on oltava pääasiallisesti maanpinnan alapuolella. 2-kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 7,5 m ja 1-kerroksisen 5 m. Rakennuksen vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta on 6 m, jos rajan puoleisessa seinässä on asuinhuoneiden pääikkunoita, muussa tapauksessa 4 m tai naapurin suostumuksella 2 m. Tontin rajan osalla, jolla viereisen tontin leveys on enintään 6 m, rakennuksen saa kuitenkin sijoittaa 2 m päähän rajasta tai naapurin suostumuksella rajaan kiinni. Rakennuksen vähimmäisetäisyys kadun rajasta ellei toisin osoiteta on 2 m. Tontit on kadun puolella aidattava aidalla tai pensasaidalla milloin maasto ei sitä estä. Tontilla saa olla tiloja ympäristölle haittaa tuottamatonta pienteollisuus- ja/tai liiketoimintaa varten enintään 20 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. Jollaksentien puoleisella tontin rajalla on noin 10 metriä leveä istutettava alueen osa. Autopaikkojen vähimmäismäärä tontilla on asuntojen lukumäärän ollessa enintään kaksi, 1 autopaikka/130 k- m2 ja lisäksi kutakin asuntoa kohden tila yhden auton tilapäistä pysäköintiä varten, asuntojen lukumäärän ollessa suurempi kuin kaksi, 1 autopaikka/95 k-m2. Nykyään tontilla on yksikerroksinen vuonna 1986 valmistunut yhden asunnon talo, jonka kerrosala on 118,5 k-m2, saunarakennus (36 k-m2) ja talousrakennus (31 k-m2). Hakijan tarkoituksena on purkaa nykyiset talous- ja saunarakennukset sekä lisärakentaa yksi paritalo ja laajentaa nykyinen yhden asunnon talo paritaloksi. Haettu toimenpide poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta siten, että tontilla 49140/11 tehokkuusluvun ollessa e = 0,20, tavoiteltu rakentamisen tehokkuusluku on e = 0,25. Se vastaa 378,6 k-m2:n nostoa 473,25 k-m2:iin tontilla. Rakennusoikeus ylittyy 94,65 k-m2 (25 %). Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska viitesuunnitelmassa esitetty lisärakentaminen ja rakennuksen laajentaminen soveltuu hyvin pientaloalueelle, ja koska luonnon-, rakennus- tai ympäristönsuojelun syyt eivät estä tonttitehokkuuden nostoa. Poikkeaminen voidaan myöntää seuraavilla ehdoilla:
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8 (13) paikoituksen tontilla on oltava kaupunkisuunnittelulautakunnan 7.2. 2012 hyväksymän asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeiden mukaisesti vähintään suurempi luvuista 1/80 k- m2 tai 1,25 autopaikkaa/asunto, muilta osin noudatetaan asemakaavan nro 9265 merkintöjä ja määräyksiä. Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen ja käyttö. Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Sovellettavat oikeusohjeet ja määräykset Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 1 mom. 171, 172, 173, 174 ja 187 Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 kohta 19a Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2013, 140 Rakennusvalvontataksa 2014, 8 Maksu 841 euroa Jatkotoimenpiteet Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen. Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä 1.12.2014, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Päätöksen oikaisuvaatimusaika päättyy 15.12.2014 liitteenä olevan oikaisuvaatimusohjeen mukaisesti. Liitteenä on ohje lainvoimaisuustodistuksen hakemisesta Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9 (13) Kuulutusteksti kirjaamoon Lisätiedot Petteri Erling, arkkitehti, puhelin: 310 37467 petteri.erling(a)hel.fi Liitteet 1 Asemapiirros 2 Ympäristökartta 3 Asemakaava 4 Muistutukset 5 Lainvoimaisuusohje (kirjaamo) Otteet Ote Hakija Uudenmaan ELY-keskus Muistuttajat Otteen liitteet Oikaisuvaatimus, poikkeamispäätöksen tekeminen Liite 1 Liite 2 Liite 5 Oikaisuvaatimus, poikkeamispäätöksen tekeminen Liite 1 Liite 2 Liite 3 Oikaisuvaatimus, poikkeamispäätöksen tekeminen Liite 1 Liite 2 Tiedoksi Ksv/Koski, Mehtonen, Wiberg Rakvv/Saransalmi Kv/Samane
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10 (13) Mikko Aho virastopäällikkö Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11-13) 28.11.2014.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11 (13) MUUTOKSENHAKUOHJEET 1 OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija sellaisen kiinteistön ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus muu viranomainen toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12 (13) Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Kaupunkisuunnittelulautakunnan asiointiosoitteet ovat seuraavat: Sähköpostiosoite: Postiosoite: helsinki.kirjaamo@hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta Helsingin kaupungin kirjaamo PL 10 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Faksinumero: 09 655 783 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 13 Puhelinnumero: 09 310 13701 Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15 16.00. Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu miten päätöstä halutaan oikaistavaksi millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja kotikunta. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamies, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehen allekirjoitettava. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13 (13) Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin muutoksenhakija haluaa vedota vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaisille. Pöytäkirja Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata kirjaamosta.