YARA SUOMI OY UUDENKAUPUNGIN TEHTAIDEN JÄTEKIPSIKASAN PESUN TARKKAILUSUUNNITELMA

TARKKAILUSUUNNITELMA 14.3.2018 16X242743 YARA SUOMI OY UUDENKAUPUNGIN TEHTAIDEN JÄTEKIPSIKASAN PESUN TARKKAILUSUUNNITELMA kuva: jukka ikäheimo

Copyright Pöyry Finland Oy 2 16X242743

1 16X242743 Sisältö 1 NYKYINEN SEURANTA JA SIIHEN LIITTYVÄT OHJELMAT... 2 2 KIPSIKASAN PESUN AIKAINEN SEURANTAOHJELMA... 2 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.5.1 2.5.2 2.5.3 2.6 2.7 Seurannan perusteet... 2 Vedenpintojen seuranta... 3 Vesimäärien seuranta... 4 Sadannan seuranta... 4 Vedenlaadun seuranta... 5 Havaintoputket... 5 Louhesalaoja ja kipsioja... 5 Meriveden laadun seuranta... 5 Kipsimassan fosforipitoisuuden seuranta... 5 Muu seuranta... 6 Liitteet Liite 1 Liite 2 Meriveden seurantaohjelma Eristeseinän tarkkailuohjelma Piirustukset Kartta 1 Havaintoputkien sijainti Copyright Pöyry Finland Oy

2 16X242743 1 NYKYINEN SEURANTA JA SIIHEN LIITTYVÄT OHJELMAT Kipsikasan pesun yhteydessä toteutettavaa tarkkailua tehdään olemassa oleviin tarkkailuohjelmiin perustuen ja se on kuvattu tarkemmin seuraavissa tarkkailuohjelmissa:): Kipsialueen tarkkailuputkien vedenlaadun ja vedenpintojen seuranta: Yara Suomi Oy Uudenkaupungin jätekipsikasan eristeseinärakenteen vaikutusten seuranta putkitarkkailun avulla (Pöyry 2015) (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy (LSVYT) Meriveden laadun seuranta: Ukin merialueen jätekipsialueen rakentamisen jälkeinen tarkkailuohjelma 2018 (LSVYT 2017) Ohjelma on hyväksytty Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksellä Dnro VARELY/1379/2015 12.1.2018 Louhesalaojan, kipsiojan ja tasausaltaiden vedenlaadun seuranta sekä jätevedenpuhdistamon toiminta ja päästötarkkailu. Yara Suomi Oy Uudenkaupungin tehtaiden käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma (Ramboll 2016). Tarkkailuohjelma on hyväksytty päätöksellä ESAVI 11513/2016 Pumppausten toiminnan ja vesimäärien seuranta (Yara) Kipsikasan pesun aikana edellä mainittua olemassa olevaa tarkkailua tullaan täydentämään tässä ohjelmassa esitetyllä tavalla. Tässä ohjelmassa on myös olemassa olevat tarkkailut kuvattu pääpiirteittäin. Tarkkailunäytteissä käytetyt analyysimenetelmät on kuvattu erillisissä tarkkailuohjelmissa. Tarkkailujen raportoinneista ovat vastanneet Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, Pöyry Finland Oy ja Yara Suomi Oy. Viimeisin tarkkailuohjelman päivitys koskee kipsikasan edustan merialueen tarkkailua. Varsinais-Suomen ELY-keskus on hyväksynyt päivitetyn tarkkailuohjelman 12.1.2018 ja sitä toteutetaan 2018 vuoden alusta alkaen (liite 1). Eristeseinämän tarkkailua tehdään edelleen viimeisen päivityksen 28.1.2016 pohjalta (liite 2). Päivitykset ovat perustuneet siihen, että ns. sekasiivilöityjen (siivilä kipsissä ja moreenissa) havaintoputkien seurannasta on luovuttu ja asennettu tarpeellinen määrä korvaavia havaintoputkia. Lisäksi louhesalaojan ja eristysseinän rakentamisen yhteydessä tuhoutuneita havaintoputkia on korvattu uusilla. 2 KIPSIKASAN PESUN AIKAINEN SEURANTAOHJELMA 2.1 Seurannan perusteet Kipsikasan pesun seurannan tavoitteena on toisaalta saada riittävästi tietoa pesun onnistumisesta ja toisaalta ohjata pesua seurantatulosten pohjalta niin, että pesun mahdolliset haitalliset ympäristövaikutukset voidaan estää. Toiminnan vaikutusten tarkkailu käsittää seurannan, jolla varmistetaan pesujärjestelmän toimivuus ja turvallisuus. Seurannan avulla kontrolloidaan vedenlaadun kehittymistä, kipsikasan fosforin huuhtoutumista, eristeseinän tiiviyttä, kipsikasan sekä koko alueen suotoveden pintoja ja imeytysaltaiden vedenpintoja. Seuranta perustuu hyvin pitkälti yllä mainittuihin olemassa olevaan hyväksyttyihin varsin kattaviin seurantoihin, eikä pesun ajaksi katsota olevan tarvetta luoda toista erillistä seurantajärjestelmää. Copyright Pöyry Finland Oy

3 16X242743 Meren puolella ja eristeseinän kohdalla tapahtuvan seurannan periaate käy selville kuvasta 1, jossa on kerrottu eri vesimassakerroksiin siivilöityjen havaintoputkien merkinnät. 2.2 Vedenpintojen seuranta Pintaseurannan avulla voidaan seurata suotoveden virtaussuuntia ja niissä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia sekä pesun aiheuttamia muutoksia kipsikasan vedenpintoihin. Eristeseinän molemmin puolin on asennettu putkiparit jotka on siivilöity joko kipsin osalle tai kipsin alla olevan saven/liejun ja kallion välissä olevan moreenin osalle. Näissä toisistaan erillään olevissa vesipatjoissa on todettu selkeästi eri painetaso (vedenpinta). Putkikoodien loppuosa kertoo putken sijainnin ja siivilöinti kohteen. Ensimmäinen kirjain (S/U) kertoo sijainnin suhteessa eristeseinämään (S=sisäpuolella ja U=Ulkopuolella). Jälkimmäinen kirjain (S/K) kertoo mihin kerrokseen putki päättyy (S=päättyy saveen eli suodattaa kipsissä virtaava vettä ja K=päättyy kallioon eli suodattaa moreenissa kulkevaa vettä) kts. kuva 1 yläpuolella. Kipsiin siivilöidyt putkiparit ovat: PL150SS ja PL150US PL350SS ja PL350US PL450SS ja PL450US PL550SS ja PL550US PL650SS ja PE14 (PL640US) Moreeniin siivilöidyt putkiparit ovat: PL50SK ja PL50UK PL190SK ja PL190UK PL250SK ja PL250UK Copyright Pöyry Finland Oy

4 16X242743 PL350SK ja PL350UK PL460SK ja PL460UK PL670SK ja PL670UK PL810UK Näiden havaintoputkien vedenpintoja seurataan kolmen kuukauden välein aina näytteenoton yhteydessä. Tämä on riittävä mittausväli ottaen huomioon kipsin heikon vedenläpäisevyyden ja muutosten hitauden. Samalla seurataan merivedenpintaa samalla ajankohdalla Rauman virallisella merivedenkorkeuden seuranta-asemalla. Tätä varten vaaitaan tarkkailuputkien korot N2000 järjestelmään. Näytteenotto-ohjelmassa on lisäksi havaintoputket PE7(UK), PE12(UK), PE13(UK) ja PE14(US). Näiden havaintoputkien vedenpinnat mitataan myös kolmen kuukauden välein näytteenoton yhteydessä. Eristeseinämän ja louhesalaojan toiminnan tarkkailuun liittyvän vedenpinnantarkkailun lisäksi seurataan vedenpintoja myös kipsikasan päällä olevissa havaintoputkissa, putket 1, 2, 4, 5, 8 ja 9. Näiden havaintoputkien vedenpintoja seurataan kuten tähänkin asti kerran kuukaudessa tehtävin mittauskierroksin. Lisäksi mukaan otetaan kasan päällä sijaitsevien havaintoputkien PE1, PE2, PE3 ja PE4 pinnankorkeusmittaukset. Imeytysaltailla vedenpintaa tullaan seuraamaan vähintään viikoittaisin kohdekäynnein. Näistä ei pidetä erillistä kirjanpitoa, vaan seurannan tarkoitus on varmistaa, että imeytys sujuu ongelmitta, eikä pintavaluntaa pääse syntymään. Havaintoputkien sijainti on esitetty liitekartalla 1. 2.3 Vesimäärien seuranta Kipsikasan pesuun liittyvistä alueen sisäisistä pumppausvesimääristä tiedot tallentuvat prosessinohjausjärjestelmään. Tärkeimpiä mitattavia kohteita kipsikasan pesun kannalta ovat louhesalaojasta ja kipsiojasta pumpattavat vesimäärät sekä kasan päälle imeytykseen johdettavat vesi- ja lietemäärät. Louhesalaojan ja kipsiojan pumppausjärjestelmään on asennettu virtaamamittaus, jolla saadaan käyntitunteihin perustuviin lukemiin verrattuna tarkemmat lukemat. Edelleen seurataan tasausaltaasta jätevesilaitokseen johdettavan veden määrää. Kullekin imeytysaltaalle pumpattu vesimäärä ja aikajakso kirjataan ylös ennen vaihtoa toiseen altaaseen. Imeytysaltaiden sijainti mitataan ja ne nimetään IA1, IA2 jne.. 2.4 Sadannan seuranta Oleellinen osa vesitasetta ja sen seurantaa on sademäärien seuranta. Seurantatiedot saadaan toistaiseksi Ilmatieteenlaitokselta Uudenkaupungin Itätullin (ent. Nervanderinpuiston) sääasemalta. Tehtaalla on suunnitteilla sääaseman uusimisinvestointi. Mikäli tämä toteutuu, voidaan sen antamia tietoja tulevaisuudessa hyödyntää myös sademäärien seurantaan. Copyright Pöyry Finland Oy

5 16X242743 2.5 Vedenlaadun seuranta 2.5.1 Havaintoputket Tiivisteseinän toimivuuden varmistamiseksi tarkkailuputkien vedenlaatua seurataan em. putkitarkkailuohjelman avulla, jossa eri tasoihin sekä tiivisteseinän kipsikasan puolelle että sen ulkopuolelle asennetuista havaintoputkista (kuva 1) seurataan vedenlaatua säännöllisin välein. Seuraavista havaintoputkista otetaan vesinäytteet kolmen kuukauden välein: Kipsiin siivilöidyt putket: PL150SS ja PL150US PL350SS ja PL350US PL450SS ja PL450US PL550SS ja PL550US PL650SS ja PE14 (PL640US) sekä putki PE14(US) Moreeniin siivilöidyt putket: PL50SK ja PL50UK PL190SK ja PL190UK PL250SK ja PL250UK PL350SK ja PL350UK PL460SK ja PL460UK PL670SK ja PL670UK PL810UK sekä putket PE7(UK), PE12(UK), PE13(UK) Vesinäytteistä analysoidaan: 2.5.2 ph, fosfaattifosfori, kokonaisfosfori ja kloridi, näytteiden analysoinnista vastaa LSVYT Louhesalaoja ja kipsioja Louhesalaojaan kertyvän suotoveden ja kipsiojan suotoveden laatua seurataan kumpaakin erikseen, sillä mm. vesien fosforipitoisuudessa on selkeä ero. Seurantaväli on 1 viikko ja näytteet analysoidaan yhtiön omassa laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan: 2.5.3 ph, fosfaattifosfori, kloridi ja nikkeli Meriveden laadun seuranta Kipsikasan edustan meriveden laadun seurantaan tehtiin päivitys vuoden 2018 alusta. Hyväksytty meriveden laadun seuranta on kokonaisuudessaan esitetty liitteessä 1. Merivedestä analysoidaan 26 fosfaattifosfori, ph ja lämpötila. 2.6 pisteestä kolmelta syvyydeltä kokonaisfosfori, Kipsimassan fosforipitoisuuden seuranta Liukoista fosforia on aikojen saatossa huuhtoutunut imeytyneen sadeveden ja ajoittain kipsikasalle johdettujen vesien mukaan niin, että pintakerroksen fosforipitoisuus on selvästi vähentynyt (kuva 2). Copyright Pöyry Finland Oy

6 16X242743 Kipsin liukoisen fosforin pitoisuus syvyyksittäin 0 fosfori, mg/kg KA 500 1000 1500 2000 0 5 10 m 15 20 25 30 PE1 PE2 PE3 PE4 Kuva 2. Kipsikasan päältä kairattujen kipsinäytteiden liukoisen fosforin pitoisuus. Ennen kunkin imeytysaltaan imeytyksen aloitusta otetaan altaan pinnasta ja 15 m syvyydeltä kipsinäyte ja määritetään siitä liukoisen fosforin pitoisuus. Vastaava tehdään, kun imeytyspaikkaa muutetaan. Näin saadaan käsitys siitä, miten fosforipitoisuus vähenee ajan kuluessa. 2.7 Muu seuranta Yara seuraa säännöllisesti pesujärjestelmän oleellisten komponenttien kuten pumppujen ja siirtoputkien kuntoa. Kuten imeytyskokeissa todettiin, voi veden imeytymisessä olla suuria paikallisia eroja, joten pinnanseuranta tulee olla tiheää varsinkin imeytysallasta vaihdettaessa. Eroja aiheuttavat mm. kipsin halkeamarakenteet. Erityisesti voimakkaiden sadejaksojen aikana seurataan tehostetusti, ettei imeytysaltaiden vedenpinta pääse nousemaan liian korkealle ja ettei haitallista pintavaluntaa pääse syntymään. Talvella kovien pakkasjaksojen aikaan jään muodostuminen voi aiheuttaa imeytymisessä ongelmia ja siksi seurannan tulee olla jatkuvaa. Altaiden imeytystehoa pyritään säätämään siten, että altaassa olisi suhteellisen tasainen noin 0,5 m vesikerros. Vantaalla 14. maaliskuuta 2018 Pöyry Finland Oy Leena Vänskä Vesikemia, FM, DI Copyright Pöyry Finland Oy Jukka Ikäheimo Johtava pohjavesiasiantuntija

LIITE 1 YARA SUOMI OY:N UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN JÄTEKIPSIALUEEN EDUSTAN TARKKAILUOHJELMA ERISTYSSEINÄN RAKENTAMISEN JÄLKEEN VUODESTA 2018 -> Hanna Turkki 13.12.2017 Nro 117-17-8230

2 (6) JÄTEKIPSIALUEEN EDUSTAN TARKKAILUOHJELMA ERISTYSSEINÄN RAKENTAMISEN JÄLKEEN VUODESTA 2018 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. JÄTEKIPSIALUEEN EDUSTAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ERISTYSSEINÄN RAKENTAMISEN JÄLKEEN VUODESTA 2018 ETEENPÄIN... 3 3. KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT... 4 4. TULOSTEN RAPORTOINTI... 4 Jakelu, sähköpostitse: Yara Suomi Oy/Miika Tomma/miika.tomma@yara.com Yhteystiedot Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy (Y 1564941-9) Telekatu 16, 20360 TURKU puh. 02-274 0200, sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

JÄTEKIPSIALUEEN EDUSTAN TARKKAILUOHJELMA ERISTYSSEINÄN RAKENTAMISEN JÄLKEEN VUODESTA 2018 3 (6) 1. YLEISTÄ Yara Suomi Oy:n Uudenkaupungin tehtaiden jätekipsialueelle rakennettiin vuosien 2012-13 aikana eristeseinämärakenne vanerista ja savesta. Seinämän avulla vähennetään oleellisesti kipsikasasta tulevaa fosforikuormitusta. Jätekipsialueen edustan merialuetta eristeseinämän rakentamisen jälkeen on seurattu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laatimien tarkkailuohjelmien (Turkki 2012 ja 2015) ja Etelä-Suomen Aluehallintoviraston ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen (15.6.2015, Dnro ESAVI/352/04.08/2013) mukaisesti. Viimeisin ohjelma kattoi vuodet 2016 ja 2017. Merialueen kipsikasan edustan tarkkailun tavoitteena on seurata pitkäjänteisesti veden laadun muutoksia seinämän rakentamisen jälkeen. Yara Suomi Oy:n Uudenkaupungin jätekipsialueen edustan merialueen tilaa on seurattu ainakin 1980-luvun lopulta lähtien ns. KEM-tarkkailun puitteissa sekä vuodesta 2004 ns. UKIKIPSI-ohjelman puitteissa. Toukokuusta 2012 lähtien tarkkailua on tehty intensiivisesti rakentamisen aikaisen ns. YARARAK -ohjelman mukaisesti. 2. JÄTEKIPSIALUEEN EDUSTAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ERISTYSSEINÄN RAKENTAMISEN JÄLKEEN VUODESTA 2018 ETEENPÄIN Tarkkailussa olevat havaintopaikat ovat seuraavat (kuva 1): PV/100, -1, 0, 1, 2, 2/20, 2/100, 3, 4, 5, 6, 6/20, 6/100, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 12/20, 12/100, 13, 14 sekä purkuvesi (PURKUV), yhteensä siis 24 havaintopaikkaa. Havaintopaikat ovat samat kuin aiemmin. Em. havaintopaikat sijaitsevat pääosin noin 50 70 metrin etäisyydellä toisistaan ja padon edustan havaintopaikat noin 5 10 metrin etäisyydellä padosta. Lähemmäs patoa ei pääse suurten lohkareiden takia. Havaintopaikat 2/20, 6/20 ja 12/20 sijaitsevat noin 20 metrin etäisyydellä padosta ja havaintopaikat PV/100, 2/100, 6/100 ja 12/100 noin 100 metrin etäisyydellä padosta. Havaintopaikoilta analysoidaan seuraavat suureet: - kokonaisfosfori µg/l fosfaattifosfori µg/l ph lämpötila Nykyiseen tarkkailuohjelmaan verrattuna analyysivalikoimasta on poistettu liukoisen kokonaisfosforin (µg/l) määritys. Liukoista kokonaisfosforia on määritetty vuodesta 2012 lähtien. Suhteessa kokonaisfosforiin liukoisen kokonaisfosforin ja myös Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

4 (6) JÄTEKIPSIALUEEN EDUSTAN TARKKAILUOHJELMA ERISTYSSEINÄN RAKENTAMISEN JÄLKEEN VUODESTA 2018 fosfaattifosforin pitoisuudet menevät samansuuntaisesti. Myös putkitarkkailussa (YARAPUTK) määritysvalikoimaan kuuluvat kokonaisfosfori ja fosfaattifosfori mutta ei liukoinen kokonaisfosfori. Havaintopaikoista näytteet otetaan seuraavasti: - noin 5 10 cm pohjan yläpuolelta - 1 m pohjan yläpuolelta - 1 metrin syvyydestä Näytteenottosyvyydet ovat samoja kuin aiemmin. Määritykset tehdään kaikilta havaintopaikoilta kaikista näytesyvyyksistä. Purkuvedestä otetaan vain yksi näyte. Näytteenotto tehdään noin 6 viikon välein eli näytteenottotiheys on sama kuin vuosina 2016 ja 2017. Tarkkailuohjelmaa voidaan myöhemmin muuttaa ja/tai täydentää Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. 3. KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT Vesinäytteiden ja biologisten näytteiden otossa noudatetaan vesi- ja ympäristöhallituksen näytteenotto-ohjeita (Kettunen ym. 2008, Mäkelä ym. 1992) ja näytteenotosta vastaavat sertifioidut ympäristönäytteenottajat. Vesianalyysit tehdään soveltuvien, pääasiassa FINAS-akkreditoitujen SFS-standardien mukaisesti. Vesinäytteiden käsittelyssä ja analysoinnissa noudatetaan laatusuosituksia, jotka koskevat ympäristöhallinnon vedenlaaturekistereihin vietävää tietoa (Suomen ympäristökeskus 2016). 4. TULOSTEN RAPORTOINTI Tarkkailututkimuksen tulokset ja tulosten kommentointi lähetetään mahdollisimman pian niiden valmistuttua tarkkailun tilaajalle, Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristölautakunnalle. Tarkkailuvuoden tuloksista kootaan vuosiraportti seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Turussa 13. joulukuuta 2017 Hanna Turkki biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

JÄTEKIPSIALUEEN EDUSTAN TARKKAILUOHJELMA ERISTYSSEINÄN RAKENTAMISEN JÄLKEEN VUODESTA 2018 5 (6) Kirjallisuusviitteet: Kettunen, I., Mäkelä, A. & Heinonen, P. 2008. Vesistötietoa näytteenottajille. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas. Helsinki 2008. Edita. Mäkelä, A., S. Antikainen, I. Mäkinen, J. Kivinen & T. Leppänen, 1992: Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallituksen julkaisuja, sarja B10, 86 s. Suomen ympäristökeskus 2016. Laatusuositukset ympäristöhallinnon vedenlaaturekistereihin vietävälle tiedolle. Vesistä tehtävien analyyttien määritysrajat, mittausepävarmuudet sekä säilytysajat ja tavat. -2. uudistettu painos. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 22/2016. Turkki, H. 2015. Yara Suomi Oyj:n Uudenkaupungin merialueen jätekipsialueen edustan tarkkailuohjelma eristysseinän rakentamisen jälkeen vuosina 2016-17. Moniste nro 117-15-2579. Turkki, H. 2012. Yara Suomi Oyj:n Uudenkaupungin merialueen jätekipsialueen edustan tarkkailuohjelma eristysseinän rakentamisen aikana. Moniste nro 117-12-4162. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

6 (6) JÄTEKIPSIALUEEN EDUSTAN TARKKAILUOHJELMA ERISTYSSEINÄN RAKENTAMISEN JÄLKEEN VUODESTA 2018 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

LIITE 2 9 4 ERISTESEINÄRAKENTEEN PUTKITARKKAILU, UUDET PUTKET JA UUSI TARKKAILUOHJELMA Eristeseinärakenteen tarkkailu nykyisellä ohjelmalla kestää kaksi vuotta ja päättyy syksyllä 2015. Tarkkailutukosten perusteella tutkimusohjelmaan esitettiin muutoksia kahden vuoden tarkkailun jälkeen tarkkailtavien putkien, näytteenottotiheyden sekä analytiikan osalta. Seuraavassa esitetään tarkkailuun otettavat uudet putket, tarkkailusta poistettavaksi esitettävät putket sekä tarkkailuun jäävät putket sekä ehdotus tarkkailuohjelmasta ja siihen tehtävistä muutoksista. 4.1 Uudet asennettavat putket PL460 UK, uusi putki pohjamoreenissa ja kallion päällä liikkuvan veden tarkkailuun eristeseinän ulkopuolella, kokonaispituus noin 15 m. Siiviläosa kallio-moreeni kerrokseen. Putken avulla tarkkaillaan moreenikerroksessa liikkuvan veden fosforipitoisuuksia. PL450 US (korvaa putken PL 450 K). Eristeseinän ulkopuolella. Putken siiviläosa asennetaan kipsikerrokseen niin, että sen alapää on 0,5 m matkalta savikerroksessa. Putki toimii parina putkelle PL450SS. PL 670 UK uusi putki kallion päällä ja moreenissa liikkuvan veden tarkkailuun eristerakenteen ulkopuolella, 1 m siivilällä, joka osittain kalliossa. Putken avulla tarkkaillaan moreenikerroksessa liikkuvan veden fosforipitoisuuksia. PL 670 SK uusi putki kallion päällä ja moreenissa liikkuvan veden tarkkailuun eristerakenteen sisäpuolella. 4.2 Tarkkailusta poistettavat tai toiminnaltaan muutettavat putket PL450 K on siivilöity keräämään sekä saven päällä että pohjamoreenissa liikkuvaa vettä, tarkkailun kannalta huono putki, joka poistetaan tarkkailusta. PE11, poistetaan tarkkailusta. Putkeen tulee vesi sekä saven päältä että pohjamoreenista. Vieressä on hyvä tarkkailuputkipari kohdassa PL350. PL650K, tarkkailun kannalta huono putki, on siivilöity keräämään vettä sekä saven päältä että pohjamoreenista. Putken alaosa tukitaan bentoniittihiekalla tasolle 8,5 m pp asti. Tämän jälkeen putkesta tarkkaillaan saven päällä liikkuvan veden fosforipitoisuuksia. Putken uusi nimi PL650US, se toimiin parina vanhalle putkelle PL650, joka nimetään PL650SS. 4.3 Tarkkailuun jäävät putket Eristeseinärakenteen putkitarkkailuun esitetään seuraavia pohjavesiputkia: PE13 PE12 PL50SK PL50UK PL150SS PL150US PL250SK

10 PL250UK PL350SS PL350US PL450SS PL450US PL460UK PL550SS PL550US PL650SS PL650US PL670UK PL670SK PL810UK (=PL810K) PE7 4.4 4.4.1 Tarkkailuohjelma Näytteenotto Näytteet otetaan kaikista kohdassa 4.3 mainituista tarkkailuputkista (21 kpl) kolmen kuukauden välein. Tarkkailua jatketaan 2 vuotta siitä, kun louhesalaoja valmistuu alueelle PL400-PL850 eli arviolta syksyyn 2017 asti. Aiempaa kahden kuukauden näytteenottoväliä voidaan tarkkailutulosten perusteella harventaa, koska muutokset ovat hitaita. Näytteet otetaan pumppaamalla noin 1 m syvyydeltä putken pohjasta ja putkea huuhdotaan ennen näytteenottoa poistamalla noin 2-3 vesitilavuutta vettä. Näytteenoton yhteydessä mitataan: Pohjavesipinta putkessa, m putken päästä Putken pohjan syvyys, m putken päästä Veden lämpötila 4.4.2 Analytiikka Kaikista vesinäytteistä analysoidaan laboratoriossa: fosfaatti fosfori kokonaisfosfori kloridi ph Analytiikkaan aiemmin kuuluneet fluoridi ja sulfaatti poistetaan analysoitavien aineiden joukosta. Fluoridin pitoisuus on ollut korkea (200-400 mg/l) eristeseinän sisäpuolella saven pinnalla liikkuvassa vedessä ja matala (alle 1 mg/l tasosta kymmeniin mg/l pitoisuuksiin) kallion päällä liikkuvassa vedessä. Fluoridin ja fosforin pitoisuuksilla ei tarkkailutulosten perusteella ole yhteyttä. Sulfaatin pitoisuus vesinäytteissä on tarkkailun aikana ollut kaikissa pisteissä lähes vakio, tasoa 2000 3000 mg/l eikä sulfaatin pitoisuus siten kuvaa esim. fosforin tai muun parametrin pitoisuutta tai veden liikkumista saven tai kallion päällä.