SISÄLLYS. N:o 723. Laki. järjestyslain 22 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2010

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2010 N:o 723 728 SISÄLLYS N:o Sivu 723 Laki järjestyslain 22 :n muuttamisesta... 2473 724 Laki järjestyksenvalvojista annetun lain muuttamisesta... 2475 725 Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta... 2477 726 Maa- ja metsätalousministeriön asetus metsätalouden ympäristötuen laskennassa käytettävästä puukuutiometrin keskikantohinnasta... 2481 727 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kalojen VHS-taudin vuoksi Ahvenanmaan maakuntaan perustettavasta rajoitusalueesta... 2482 728 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kosmeettisista valmisteista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen muuttamisesta... 2485 N:o 723 Laki järjestyslain 22 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan järjestyslain (612/2003) 22 :n 1 momentti seuraavasti: 22 Järjestyksenvalvojan asettaminen Terveyden- tai sosiaalihuollon toimipisteen, Kansaneläkelaitoksen toimipisteen, työvoima- ja elinkeinotoimiston, kauppakeskuksen, liikenneaseman, sataman tai lentopaikan sijaintipaikan taikka kulkuneuvon lähtöpaikan poliisilaitos voi paikan tai kulkuneuvon ylläpitäjän tai haltijan hakemuksesta antaa luvan asettaa terveyden- tai sosiaalihuollon toimipisteeseen, Kansaneläkelaitoksen toimipisteeseen, työvoima- ja elinkeinotoimistoon, kauppakeskukseen, liikenneasemalle, satamaan, lentopaikkaan tai joukkoliikenteen kulkuneuvoon järjestyksenvalvojista annetussa laissa (533/1999) tarkoitettuja järjestyksenvalvojia ylläpitämään poliisin tai rajavartiolaitoksen apuna järjestystä ja turvallisuutta, jos järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen ei muulla tavalla ole tarkoituksenmukaista sekä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sitä perustellusta syystä edellyttää. Järjestyksenvalvojien asettamiseen oikeuttavassa luvassa järjestyksenvalvojien toimialue on rajattava siinä tarkoitettujen paikkojen alueelle taikka kulkuneuvoon ja HE 239/2009 HaVM 11/2010 EV 101/2010 100 2010

2474 N:o 723 tarvittaessa niiden välittömään läheisyyteen. Sosiaalihuollon toimipisteellä ei tarkoiteta koulukoteja tai lastensuojelulaitoksia. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2010. Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sisäasiainministeri Anne Holmlund

2475 N:o 724 Laki järjestyksenvalvojista annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan järjestyksenvalvojista annetun lain (533/1999) 18 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on laeissa 104/2007 ja 509/2009, sekä lisätään lakiin uusi 17 a ja 18 a seuraavasti: 17a Järjestyksenvalvojakouluttajan koulutus Poliisiammattikorkeakoulu järjestää järjestyksenvalvojakouluttajan peruskurssin ja kertauskurssin. Poliisiammattikorkeakoulu valitsee osanottajat peruskurssille. Poliisiammattikorkeakoulun päätökseen saa hakea muutosta noudattaen, mitä poliisikoulutuksesta annetun lain (68/2005) 20 :ssä säädetään muutoksenhausta opiskelijavalintapäätökseen. Peruskurssille voidaan valita se, joka: 1) on 18 vuotta täyttänyt; 2) on hyväksytysti suorittanut 12 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun järjestyksenvalvojan peruskoulutuksen; ja 3) tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi ja on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan järjestyksenvalvojakouluttajaksi sopiva. Kertauskurssille voi osallistua se, joka on aikaisemmin hyväksytty järjestyksenvalvojakouluttajaksi ja joka ei ole menettänyt oikeuttaan toimia kouluttajana. 18 Järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksyminen Järjestyksenvalvojakouluttajaksi voidaan hyväksyä se, joka: 1) täyttää 17 a :n 3 momentin vaatimukset; sekä 2) on enintään kuusi kuukautta ennen hyväksymisen hakemista hyväksytysti suorittanut järjestyksenvalvojakouluttajan peruskurssin. 18a Järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksymisen uusiminen Aikaisemmin 18 :n nojalla järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksytty voi hakea Poliisihallitukselta hyväksymisensä uusimista. Hyväksyminen voidaan uusia kerrallaan enintään viideksi vuodeksi, jos hakija: HE 239/2009 HaVM 11/2010 EV 101/2010

2476 N:o 724 1) täyttää 18 :n 1 momentin vaatimukset; sekä 2) on enintään kuusi kuukautta ennen hyväksymisen uusimisen hakemista hyväksytysti suorittanut järjestyksenvalvojakouluttajan kertauskurssin. Hyväksymisen uusimista on haettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hyväksymisen päättymisestä. Hyväksymisen uusimiseen voidaan liittää 18 :n 3 momentissa tarkoitettuja ehtoja ja rajoituksia. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2010. Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sisäasiainministeri Anne Holmlund

2477 N:o 725 Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (282/2002) 18 :n 1 momentin 3 kohta, 20 :n edellä oleva väliotsikko, 24 :n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti, 29, 42 :n 1 ja 2 momentti, 43 ja 44 sekä 61 :n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentin 2 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 29 osaksi laissa 101/2007, 42 :n 1 ja 2 momentti ja 43 laissa 510/2009 ja 44 laissa 105/2007, sekä lisätään lakiin uusi 23 a, 47 a ja 49 a sekä 56 :ään uusi 5 momentti seuraavasti: 18 Henkilöstö- ja työvuorotiedostot Poliisin suorittaman viranomaisvalvonnan turvaamiseksi vartioimisliikkeen on pidettävä vastaavista hoitajista ja vartijoista tiedostoa (henkilöstötiedosto), josta voidaan viivytyksettä todeta: 3) vastaavan hoitajan saama 20 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu koulutus sekä vartijan saama 24 :n 1 momentin 2 kohdassa, 25 :n 1 momentissa, 29 :n 1 ja 2 momentissa ja 31 :n 2 momentissa tarkoitettu koulutus; Vastaavaksi hoitajaksi, voimankäyttökouluttajaksi ja vartijaksi hyväksyminen 23a Voimankäyttökouluttajaksi hyväksyminen Poliisihallitus voi hakemuksesta hyväksyä voimankäyttökouluttajaksi erityisen voimankäyttökoulutuksen kaasusumutinta ja teleskooppipatukkaa koskeviin osioihin sekä kouluttajaksi 29 :n 2 momentissa tarkoitettuun voimankäyttövälineiden kertauskoulutukseen hakijan, joka täyttää 20 :n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa säädetyt edellytykset ja on hyväksytysti suorittanut voimankäytön kouluttajakoulutuksen. Poliisihallitus voi hakemuksesta hyväksyä voimankäyttökouluttajaksi erityisen voimankäyttökoulutuksen ampuma-asetta koskevaan osioon ja ampumiskokeen toimeenpanijaksi hakijan, joka täyttää 1 momentissa säädetyt edellytykset ja on hyväksytysti suorittanut asekouluttajakoulutuksen. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut hyväksymiset ovat voimassa enintään viisi vuotta. Poliisihallitus voi hakemuksesta uudistaa enintään viideksi vuodeksi hyväksymisen, jos hakija edelleen täyttää 1 ja 2 momentissa säädetyt edellytykset ja on hyväksytysti suorittanut aikaisintaan kuusi kuukautta ennen uuden hyväksymisen hakemista kertauskoulutuksen. Voimankäyttökouluttaja voi hakea hyväksymisensä uudistamista vielä kuuden kuukauden kuluessa aikaisemman hyväksymisen päättymisestä. HE 239/2009 HaVM 11/2010 EV 101/2010

2478 N:o 725 Voimankäyttökouluttajaksi hyväksymiseen voidaan erityisistä syistä liittää henkilökohtaisista ominaisuuksista tai muista vastaavista seikoista johtuvia ajallisia ja alueellisia ehtoja ja rajoituksia. Hyväksymiseen liitettyjä ehtoja ja rajoituksia voidaan muuttaa voimankäyttökouluttajan henkilökohtaisissa ominaisuuksissa tai muissa vastaavissa seikoissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Poliisihallituksen on ilmoitettava voimankäyttökouluttajaksi hyväksymisestä sekä muuttamistaan ehdoista ja rajoituksista voimankäyttökouluttajan kotikunnan poliisilaitokselle. Voimankäytön kouluttajakoulutuksesta sekä asekouluttaja- ja kertauskoulutuksesta säädetään sisäasiainministeriön asetuksella. 24 Vartijaksi hyväksyminen Vartijaksi voidaan hyväksyä se, joka: 1) on täyttänyt 18 mutta ei 68 vuotta; Vartijaksi hyväksyminen on voimassa viisi vuotta. Se on kuitenkin voimassa enintään siihen saakka, kun vartija täyttää 68 vuotta. 29 Voimankäyttövälineiden kantaminen Vartija tai väliaikainen vartija ei saa vartioimistehtävissä tarpeettomasti kantaa voimankäyttövälineitä. Ampuma-asetta, kaasusumutinta ja teleskooppipatukkaa saa kantaa ja käyttää ainoastaan vartija, joka on saanut erityisen voimankäyttökoulutuksen. Ampuma-asetta saa kantaa vain henkivartija- tai arvokuljetustehtävissä sekä huomattavan yleisen edun kannalta merkittävän vartioimiskohteen vartioinnissa, jos tehtävän suorittaminen olosuhteiden johdosta sitä välttämättä edellyttää. Väliaikainen vartija ei saa kantaa ampuma-asetta. Ampuma-aseen ja kaasusumuttimen kantamisesta päättää vastaava hoitaja toimeksiannoittain. Jos vartija on vartioimistehtävässä käyttänyt ampuma-asetta, vartioimisliikkeen on viivytyksettä ilmoitettava siitä aseenkäyttöpaikan poliisilaitokselle. Voimankäyttövälineitä saa kantaa ja käyttää ainoastaan vartija tai väliaikainen vartija, joka on suorittanut voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksen. Kertauskoulutusta ei kuitenkaan edellytetä sinä vuonna, jolloin vartijan tai väliaikaisen vartijan koulutus on suoritettu. Vartioimisliikkeen, jonka palveluksessa olevat vartijat tai väliaikaiset vartijat kantavat vartioimistehtävissä voimankäyttövälineitä, on järjestettävä vähintään kerran vuodessa vartijoilleen tai väliaikaisille vartijoilleen koulutustilaisuus (voimankäyttövälineiden kertauskoulutus) tai valvottava, että vartija tai väliaikainen vartija on muutoin suorittanut kyseisen koulutuksen. Ampumaasetta saa kantaa ainoastaan vartija, joka on osoittanut vuosittain, että hänellä on riittävä ampuma-aseen käsittelytaito ja ampumistaito. Erityisen voimankäyttökoulutuksen ja voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksen kouluttajana voi toimia ainoastaan 23 a :ssä tarkoitettu voimankäyttökouluttaja. Vartioimisliikkeen palveluksessa toimivan 23 a :ssä tarkoitetun voimankäyttökouluttajan, jolla on voimassa oleva poliisin hyväksyminen vartijaksi tai väliaikaiseksi vartijaksi tai Poliisihallituksen hyväksyminen voimankäyttökouluttajaksi, ei tarvitse suorittaa vuosittaista voimankäyttövälineiden kertauskoulutusta. Voimankäyttökouluttajan on kuitenkin osoitettava vuosittain, että hänellä on riittävä ampuma-aseen käsittelytaito ja ampumistaito, jos hän työtehtävissään kantaa ampuma-asetta. 42 Valvonta Yksityisten turvallisuuspalveluiden ja voimankäyttökouluttajien yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Poliisihallitus. Poliisilaitokset vastaavat yksityisten turvallisuuspalveluiden sekä vastaavien hoitajien, vartijoiden, voimankäyttökouluttajien ja turvasuojaajien toiminnan valvonnasta toimialueellaan. 43 Tietojensaantioikeus Poliisihallituksella ja poliisilaitoksella on oikeus saada vartioimisliikkeeltä ja turvasuo-

N:o 725 2479 jausliikkeeltä valvonnassa tarvittavia tietoja liikkeen toiminnasta, henkilöstöstä, taloudellisesta asemasta ja muista vastaavista seikoista yhteisön jäsentä, tilintarkastajaa, toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä tai työntekijää velvoittavan yrityssalaisuuden estämättä. 44 Turvallisuusalan valvontatiedot Poliisi pitää tietoja vartioimisliikkeistä sekä niiden 4 :n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista vastuuhenkilöistä ja vastaavista hoitajista sekä vartijoista, turvasuojaajista ja voimankäyttökouluttajista sekä järjestyksenvalvojista annetun lain 1 ja 18 :ssä tarkoitetuista järjestyksenvalvojista ja järjestyksenvalvojakouluttajista (turvallisuusalan valvontatiedot). Turvallisuusalan valvontatiedoista säädetään tarkemmin henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa (761/2003). 47a Voimankäyttökouluttajaksi hyväksymisen peruuttaminen Poliisihallituksen on peruutettava voimankäyttökouluttajaksi hyväksyminen, jos voimankäyttökouluttaja sitä pyytää. Voimankäyttökouluttajaksi hyväksyminen voidaan peruuttaa kokonaan tai määräajaksi, jos voimankäyttökouluttaja: 1) ei enää olojen olennaisten muutosten vuoksi täytä hyväksymisen edellytyksiä; 2) on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu rikoksesta, joka osoittaa hänen olevan sopimaton tehtäväänsä, tai hän on tahallaan menetellyt voimankäyttökouluttajana olennaisesti virheellisesti; taikka 3) on olennaisesti rikkonut hyväksymiseen liitettyjä ehtoja ja rajoituksia. Poliisihallitus voi 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa hyväksymisen peruuttamisen sijasta antaa voimankäyttökouluttajalle varoituksen, jos peruuttaminen olisi oloihin nähden kohtuutonta. Poliisihallituksen on ilmoitettava hyväksymisen peruuttamisesta tai varoituksen antamisesta voimankäyttökouluttajan kotikunnan poliisilaitokselle. 49a Voimankäyttökouluttajaksi hyväksymisen väliaikainen peruuttaminen Poliisihallitus voi väliaikaisesti peruuttaa voimankäyttökouluttajaksi hyväksymisen, jos poliisin tietoon tulee seikkoja, jotka todennäköisesti johtavat hyväksymisen peruuttamiseen. Päätös, jolla hyväksyminen on väliaikaisesti peruutettu, on voimassa enintään kolme kuukautta. Poliisihallitus voi jatkaa päätöksen voimassaoloaikaa enintään kuudella kuukaudella kerrallaan, jos voimankäyttökouluttajaa epäillään rikoksesta, joka todennäköisesti johtaa hyväksymisen peruuttamiseen. Poliisihallituksen on ilmoitettava hyväksymisen väliaikaisesta peruuttamisesta voimankäyttökouluttajan kotikunnan poliisilaitokselle. 56 Vartioimisliikerikkomus Vartioimisliikerikkomuksesta tuomitaan myös se, joka toimii voimankäyttökouluttajana 29 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa koulutuksissa ilman voimassa olevaa 23 a :n mukaista hyväksyntää. 61 Tarkemmat säännökset Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä: 1) lupien ja hyväksymisten hakemisessa noudatettavista menettelyistä, hakemusten sisällöstä, asioiden ratkaisemiseksi tarpeellisista selvityksistä sekä lupa- ja hyväksymispäätösten sisällöstä; Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä:

2480 N:o 725 2) voimankäyttövälineiden ominaisuuksista ja niiden kantamisesta sekä 29 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista koulutuksista ja niiden järjestäjistä; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2010. Poliisihallitus voi hakemuksesta hyväksyä henkilön, joka on aikaisintaan viisi vuotta ennen tämän lain voimaantuloa hyväksytysti suorittanut vartijan voimankäyttökouluttajan yleisen osan ja joka muutoin täyttää 23 a :ssä säädetyt edellytykset, erityisen voimankäyttökoulutuksen yleisen osan ja vartijan voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksen kouluttajaksi. Poliisihallitus voi hakemuksesta hyväksyä henkilön, joka on aikaisintaan viisi vuotta ennen tämän lain voimaantuloa hyväksytysti suorittanut vartijan voimankäyttökouluttajan yleisen osan ja vartijan voimankäyttökouluttajan ampuma-asetta koskevan osan ja joka muutoin täyttää 23 a :ssä säädetyt edellytykset, erityisen voimankäyttökoulutuksen kyseistä asetyyppiä koskevan osion kouluttajaksi ja toimeenpanemaan ampumiskokeen. Aikaisemmin kuin viisi vuotta ennen tämän lain voimaantuloa hyväksytysti suoritettu vartijan voimankäyttökouluttajan yleinen osa oikeuttaa kouluttamaan erityisen voimankäyttökoulutuksen kaasusumutin- ja teleskooppipatukkakoulutusta sekä voimankäyttövälineiden kertauskoulutusta vuoden ajan tämän lain voimaantulosta. Halutessaan jatkaa voimankäyttökouluttajana 3 momentissa määrätyn ajan jälkeen voimankäyttökouluttajan on haettava Poliisihallitukselta voimankäyttökouluttajaksi hyväksymistä. Muiden 23 a :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä henkilö voidaan hyväksyä voimankäyttökouluttajaksi hänen suoritettuaan hyväksytysti voimankäyttökouluttajan kertauskoulutuksen yleisen osan. Aikaisemmin kuin viisi vuotta ennen tämän lain voimaantuloa hyväksytysti suoritettu vartijan voimankäyttökouluttajan yleinen osa ja ampuma-asetta koskeva erityinen osa oikeuttavat kouluttamaan erityisen voimankäyttökoulutuksen ampuma-asetta koskevaa osiota kyseisen asetyypin osalta ja toimeenpanemaan ampumiskokeen vuoden ajan tämän lain voimaantulosta. Halutessaan jatkaa voimankäyttökouluttajana 5 momentissa määrätyn ajan jälkeen voimankäyttökouluttajan on haettava Poliisihallitukselta voimankäyttökouluttajaksi hyväksymistä. Muiden 23 a :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä henkilö voidaan hyväksyä voimankäyttökouluttajaksi hänen suoritettuaan hyväksytysti kertauskoulutuksen yleisen osan ja ampuma-asetta koskevan osan. Voimankäytön kertauskoulutus tulee järjestää 29 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ensimmäisen kerran vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sisäasiainministeri Anne Holmlund

2481 N:o 726 Maa- ja metsätalousministeriön asetus metsätalouden ympäristötuen laskennassa käytettävästä puukuutiometrin keskikantohinnasta Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) 19 :n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1286/1997: 1 Puukuutiometrin keskikantohinnat Metsätalouden ympäristötuesta annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (144/2000) 5 :n 3 momentissa tarkoitettu kunkin metsäkeskuksen toimialueen vuosien 2007 2009 puukuutiometrin keskikantohintojen aritmeettinen keskiarvo on: Metsäkeskus euroa Rannikko/Etelärannikko 34,87 Rannikko/ Pohjanmaa 30,91 Lounais-Suomi 38,17 Häme-Uusimaa 39,70 Kaakkois-Suomi 37,31 Pirkanmaa 39,29 Etelä-Savo 37,68 Etelä-Pohjanmaa 32,77 Keski-Suomi 37,55 Pohjois-Savo 34,86 Pohjois-Karjala 33,99 Kainuu 31,13 Pohjois-Pohjanmaa 27,43 Lappi 27,20 2 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2010. Tätä asetusta sovelletaan sellaisiin ympäristötukihakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille 1 päivänä syyskuuta 2010 tai sen jälkeen. Tällä asetuksella kumotaan metsätalouden ympäristötuen laskennassa käytettävästä puukuutiometrin keskikantohinnasta 18 päivänä elokuuta 2009 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (649/2009). Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Ympäristöylitarkastaja Marjukka Mähönen 2 /100

2482 N:o 727 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kalojen VHS-taudin vuoksi Ahvenanmaan maakuntaan perustettavasta rajoitusalueesta Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläintautilain (55/1980) 8 :n 4 momentin, 12 :n 2 ja 4 momentin ja 13 :n 1 momentin nojalla, sellaisina kuin niistä ovat 12 :n 2 ja 4 momentti laissa 303/2006 ja 13 :n 1 momentti laissa 809/1992: 1 Rajoitusalue Tämä asetus koskee Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevien kalanviljelylaitosten kaloissa todetun virusperäisen verenvuotoseptikemian (VHS-taudin) vuoksi perustettua rajoitusaluetta. Rajoitusalue on Ahvenanmaan maakunta vesialueineen. 2 Viljeltyä kalaa koskevat vaatimukset ja rajoitukset Rajoitusalueella sijaitsevien kalanviljelylaitosten on viipymättä ilmoitettava kalojen normaalia suuremmasta kuolleisuudesta tai VHS-taudin epäilystä maakuntaeläinlääkärille. Elävien VHS-taudille herkkien ja VHStautia levittävien kalalajien ja näiden sukusolujen sekä teurastettujen mutta suolistamattomien VHS-taudille herkkien kalalajien kuljetuksessa rajoitusalueelle ja sieltä ulos on noudatettava neuvoston direktiivin 2006/88/EY täytäntöönpanosta vesiviljelyeläinten ja niistä saatavien tuotteiden markkinoille saattamista ja yhteisöön tuontia koskevien edellytysten ja todistusvaatimusten osalta ja tartunnanlevittäjälajien luettelon vahvistamiseksi annettua komission asetusta (EY) N:o 1251/2008. Rajoitusalueella sijaitsevista kalanviljelylaitoksista peräisin oleva perkausjäte, muut kaloista peräisin olevat sivutuotteet ja kuolleet kalat on käsiteltävä muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/2002, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o Neuvoston direktiivi 2006/88/EY (32006L0088); EUVL N:o L 328, 24.11.2006, s. 14 Komission direktiivi 2008/53/EY (32008L0053); EUVL N:o L 117, 1.5.2008, s. 27 Komission asetus (EY) N:o 1251/2008 (32008R1251); EUVL N:o L 337, 16.12.2008, s. 41 Komission asetus (EY) N:o 0719/2009 (32009R0719); EUVL N:o L 205, 7.8.2009, s. 10 Komission asetus (EU) N:o 0346/2010 (32010R0346); EUVL N:o L 104, 24.4.2010, s. 1 Komission päätös 2009/177/EY (32009L0177); EUVL N:o L 63, 7.3.2009, s. 15 Komission päätös 2009/975/EU (32009L0975); EUVL N:o L 336, 18.12.2009, s. 31 Komission päätös 2010/171/EU (32010L0171); EUVL N:o L75, 23.3.2010, s. 28

N:o 727 2483 1774/2002 täytäntöönpanosta siltä osin kuin se koskee kalojen lajinsisäistä kierrätyskieltoa, eläimistä saatavien sivutuotteiden hautaamista ja polttamista sekä tiettyjä siirtymäkauden toimenpiteitä annetun komission asetuksen (EY) N:o 811/2003 mukaisesti. Lisäksi terveistä elintarvikekäyttöön teurastettavista kaloista peräisin oleva perkausjäte voidaan toimittaa turkiseläinten rehuksi rajoitusalueen ulkopuolelle, jos perkausjätteet on ennen kuljetusta kuumennettu tai käsitelty hapolla eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (850/2005) vaatimusten mukaisesti. 3 Luonnonvaraisia kaloja koskevat vaatimukset ja rajoitukset Elävien VHS-taudille herkkien ja VHStautia levittävien luonnonvaraisten kalalajien ja näiden sukusolujen kuljetuksessa viljelyyn rajoitusalueen ulkopuolelle on noudatettava 2 :n vaatimuksia. Kaikkien luonnonvaraisten kalalajien ja näiden sukusolujen istuttaminen rajoitusalueen ulkopuolelle on kielletty. 4 Viljeltyjen kalojen kuljetuksessa käytettävää kalustoa ja välineitä koskevat vaatimukset ja rajoitukset Elävien ja teurastettujen viljeltyjen kalojen ja näiden perkausjätteiden kuljetuksessa käytetyt ajoneuvot ja kalusto sekä kalanviljelyssä käytetyt välineet ja kalusto on puhdistettava ja desinfioitava ennen niiden kuljettamista pois rajoitusalueelta. Sumppuvenettä ei saa kuljettaa rajoitusalueen ulkopuolelle ilman maakuntaeläinlääkärin kirjallista lupaa. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että puhdistus ja desinfiointi on tehty asianmukaisesti ja sumppuvenettä pidetään tyhjillään desinfioinnin jälkeen vähintään kolmen vuorokauden ajan ennen sen kuljettamista rajoitusalueen ulkopuolelle. Sumppuveneen puhdistus, desinfiointi ja tyhjillään pito on tehtävä vähintään viiden kilometrin etäisyydellä lähimmästä kalanviljelylaitoksesta ja perkaamosta. Rajoitusalueelta pois vietävien teurastettujen kalojen kuljetuksessa käytetty kalusto on pestävä ja desinfioitava kuljetuksen jälkeen ennen uutta kuljetustapahtumaa. Rajoitusalueelta peräisin olevat kalankuljetuslaatikot ja -kontit on pestävä ja desinfioitava ennen niiden mahdollista palauttamista rajoitusalueelle. Rajoitusalueella käytössä olleita styroksista valmistettuja laatikoita tai puisia kuormalavoja ei saa palauttaa rajoitusalueella sijaitseviin kalanviljelylaitoksiin tai kuljettaa rajoitusalueen ulkopuolella sijaitseviin kalanviljelylaitoksiin. Rajoitusalueelle tuotavien elävien kalojen kuljetuskalustolle on suoritettava alkudesinfiointi rajoitusalueella ennen kaluston kuljettamista pois rajoitusalueelta. Perusteellinen pesu ja desinfiointi on suoritettava lähimmässä mahdollisessa paikassa mantereella. Elintarviketurvallisuusvirasto voi antaa tarkempia ohjeita momenteissa 1 4 tarkoitetusta pesusta ja desinfioinnista. Pesu ja desinfiointi eivät saa aiheuttaa VHS-tautia aiheuttavan viruksen leviämisen vaaraa. Desinfiointiin on käytettävä ainetta, joka tehoaa VHStautia aiheuttavaan virukseen. Pesun ja desinfioinnin ajankohdasta, paikasta sekä käytetyistä pesu- ja desinfiointiaineista on pidettävä kirjaa. Valvontaa varten kirjanpito on säilytettävä kuljetuskaluston mukana vähintään vuoden ajan. 5 Muut vaatimukset ja rajoitukset Rajoitusalueella oleviin laitoksiin, joissa VHS-tauti on todettu, sovelletaan lisäksi maakuntaeläinlääkärin eläintautilain (55/1980) 8 :n nojalla antamia määräyksiä. Vesiviljelyeläinten kasvattamisesta, markkinoille saattamista, mereen tai vesistöihin istuttamista sekä kuljettamista koskevista yleisistä vaatimuksista ja eläintautikohtaisista rajoituksista ja terveystodistusvaatimuksista säädetään lisäksi kaloissa, äyriäisissä ja nilviäisissä esiintyvien eläintautien vastustamisesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 470/2008.

2484 N:o 727 6 Terveystodistusta koskevat vaatimukset Terveystodistusta koskevista vaatimuksista 2 ja 3 :n mukaisissa kuljetuksissa säädetään komission asetuksessa N:o 1251/2008/EY. 7 Poikkeukset rajoituksista Edellä 2 ja 3 :ssä tarkoitettu siirtokielto ei koske tieteellisiin tutkimuksiin ja kalatautien seurantatutkimuksiin toimitettavia perkaamattomia luonnonvaraisia kaloja ja viljeltyjä kaloja, jos kalojen tai näytteiden käsittelystä ei aiheudu VHS-viruksen leviämisen vaaraa luonnonvesiin. Edellä 3 :ssä tarkoitettu siirtokielto ei koske elävien luonnonvaraisten kalojen tai niiden mädin siirtämistä tutkimus- tai näyttelykäyttöön, jos kalojen, mädin ja veden käsittelystä ei aiheudu VHS-viruksen leviämisen vaaraa luonnonvesiin. Maakuntaeläinlääkäri voi poiketa 4 :n toisessa momentissa mainituista luvan ehdoista, jos kysymyksessä on useita peräkkäisiä kuljetustapahtumia samojen kalanviljelylaitosten välillä edellyttäen, että VHS-taudin leviämisen riski ei kasva. 8 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2010. Tällä asetuksella kumotaan kalojen VHStaudin vuoksi Ahvenanmaan maakuntaan perustettavasta rajoitusalueesta annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (399/2004) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Neuvotteleva virkamies Riitta Rahkonen

2485 N:o 728 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kosmeettisista valmisteista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2010 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti kumotaan kosmeettisista valmisteista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen (75/2005) liitteestä 3 B numerot 26 ja 29, muutetaan liitteessä 2 numero 450 ja liitteessä 3 A numero 130, sekä lisätään liitteeseen 3 A numerot 151a ja 206 209 ja liitteeseen 6 A numero 58 seuraavasti: Kielletyt aineet Liite 2 Nro Aine 450 Verbenaöljyn (Lippia citriodora Kunth.) eteeriset öljyt ja johdannaiset nestemäistä öljyä lukuun ottamatta (CAS-nro 8024-12-2), kun sitä käytetään hajusteen ainesosana. A. Rajoituksin sallitut aineet Liite 3 Nro Aine Valmiste 1) käyttö Enimmäismäärä Muut rajoitukset Varoitusmerkinnät 130 Terpenes ja terpenoids 151a Allyl phenethyl ether CAS-nro 14289-65-7 EY-nro 238-212-2 Vapaan allyylialkoholin pitoisuus eetterissä alle 0,1 % Komission direktiivit 2009/164/EU (32009L0164); EUVL N:o L 344, 23.12.2009, s. 41; 2010/3/EU (32010L0003); EUVL N:o L 29, 2.2.2010, s. 5; 2010/4/EU (32010L0004); EUVL N:o L 36, 9.2.2010, s. 21

2486 N:o 728 Nro Aine Valmiste 1) käyttö Enimmäismäärä Muut rajoitukset Varoitusmerkinnät 206 Verbenan nestemäinen öljy (Lippia citriodora Kunth.) 0,2 % CAS-nro 8024-12-2 207 Ethyl Lauroyl Arginate HCl (INCI) (7) Etyyli-N α - dodekanoyyli- L-arginaattihydrokloridi a) saippua b) hilsesampoot c) deodorantit, muut kuin suihkeet 0,8 % Muihin tarkoituksiin kuin mikroorganismien kehittymisen estämiseksi. Käyttötarkoitus on ilmoitettava selkeästi valmisteen pakkauksessa. CAS-nro 60372-77-2 EY-nro 434-630-6 208 1-(2- aminoetyyli)a- mino-4-(2- hydroksietyy- li)oksi-2- nitrobentseeni ja sen suolat Hiusväriaine eihapettavissa hiusvärituotteissa 1,0 % Älä käytä nitrosoivissa reaktiojärjestelmissä Nitrosamiinipitoisuus enintään 50 μg/kg Hiusvärit saattavat aiheuttaa vakavia yliherkkyysreaktioita. HC Orange No. 2 Säilytä nitriittivapaissa säiliöissä Lue käyttöohjeet ja noudata niitä. CAS-nro 85765-48-6 EINECS 416-410-1 Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle 16- vuotiaille. Väliaikainen musta hennatatuointi saattaa lisätä allergiariskiä. Älä värjää hiuksiasi, jos: kasvoissasi on ihottumaa tai hiuspohjasi on herkkä, ärtynyt tai vahingoittunut olet aiemmin saanut oireita hiusten värjäämisestä olet aiemmin saanut oireita väliaikaisesta mustasta hennatatuoinnista.

N:o 728 2487 Nro Aine Valmiste 1) käyttö Enimmäismäärä Muut rajoitukset Varoitusmerkinnät 209 2-[(2-metoksi- 4- nitrofenyyli)amino]etanoli ja sen suolat Hiusväriaine eihapettavissa hiusvärituotteissa 0,2 % Älä käytä nitrosoivissa reaktiojärjestelmissä 2-hydroxy- ethylamino-5- nitroanisole CAS-nro 66095-81-6 EINECS 266-138-0 (7) Säilöntäaineena, katso liite 6 A, numero 58. Nitrosamiinipitoisuus enintään 50 μg/kg Säilytä nitriittivapaissa säiliöissä A. Sallitut säilöntäaineet Liite 6 Nro Aine Valmiste Enimmäismäärä Muut rajoitukset Varoitusmerkinnät 58 Ethyl Lauroyl Arginate HCl (INCI) (1) Etyyli-N α - dodekanoyyli- L-arginaattihydrokloridi 0,4 % Ei saa käyttää huulille tarkoitetuissa valmisteissa, suuhygieniavalmisteissa eikä suihkeissa. CAS-nro 60372-77-2 EY-nro 434-630-6 (1) Muihin käyttötarkoituksiin kuin säilöntäaineeksi, katso liite 3 A, numero 207.

2488 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 728 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2010. Kosmeettisten valmisteiden, jotka eivät täytä tämän asetuksen säännöksiä liitteessä 3 A numerolla 208, lukuun ottamatta sen varoitusmerkintöjä koskevia vaatimuksia, ja numerolla 209 mainittujen aineiden osalta, markkinoille saattaminen sekä myyminen ja muu luovuttaminen kuluttajalle on kiellettyä 1 päivästä joulukuuta 2010 lukien. Kosmeettisten valmisteiden, jotka eivät täytä numeron 208 kohdalla mainittuja vaatimuksia varoitusmerkinnöistä, markkinoille saattaminen on kiellettyä 1 päivästä marraskuuta 2011 lukien. Näiden valmisteiden myyminen ja muu luovuttaminen kuluttajalle on kiellettyä 1 päivästä marraskuuta 2012 lukien. Kosmeettisten valmisteiden, jotka eivät täytä tämän asetuksen säännöksiä liitteessä 2 ja liitteessä 3 A numeroilla 130, 151a ja 206 mainittujen aineiden osalta, markkinoille saattaminen on kiellettyä 15 päivästä helmikuuta 2011 lukien. Näiden valmisteiden myyminen ja muu luovuttaminen kuluttajalle on kiellettyä 15 päivästä elokuuta 2011 lukien. Kosmeettisten valmisteiden, jotka eivät täytä tämän asetuksen säännöksiä liitteessä 3 A numerolla 207 ja liitteessä 6 A mainittujen aineiden osalta, markkinoille saattaminen sekä myyminen ja muu luovuttaminen kuluttajalle on kiellettyä 1 päivästä maaliskuuta 2011 lukien. Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2010 Työministeri Anni Sinnemäki Ylitarkastaja Leila Vilhunen JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 723 728, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2010 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1237-3419