Niukkalan vierasvenesataman ja uimarannan rakentaminen, Parikkala

Etelä-Suomi Päätös Nro 248/2010/4 Dnro ESAVI/354/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.12.2010 ASIA HAKIJA Niukkalan vierasvenesataman ja uimarannan rakentaminen, Parikkala Parikkalan kunta HAKEMUS Parikkalan kunta on aluehallintovirastoon 13.4.2010 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Niukkalan venesataman ja uimarannan rakentamiseen hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Parikkalan kunnassa. SUUNNITELMA Yleistiedot Suunniteltu Niukkalan vierasvenesatama sijaitsee Parikkalan kunnassa Pyhäjärven eteläosassa. Alueella on nykyisin venesatama ja veteenlaskuluiska. Maaliikenneyhteys satamaan tapahtuu maantien 4040 kautta. Satamaa kehitetään rakentamalla maarakenteinen aallonmurtaja, venelaituri ja tukitoimintoja. Sataman teon yhteydessä ruopataan myös uimaranta. Vierasvenesatama sijaitsee Uukuniemen yhteisten vesialueiden osakaskunnan vesialueella RN:o 876:8:1. Maa-alue on Niukkalan jakokunnan aluetta RN:o 878:12:1. Uimaranta sijaitsee Parikkalan kunnan kiinteistöllä RN:o 6:70. Hakijalla on Uukuniemen yhteisten vesialueiden osakaskunnan 10.12.2009 antama ja Niukkalan jakokunnan 3.4.2010 antama kirjallinen suostumus venesataman rakentamiseen ja uimarannan ruoppaamiseen. Rakentaminen on ollut tarkoitus aloittaa vuonna 2010. Rakennustyö saatetaan päätökseen kolmen vuoden kuluttua päätöksen saatua lainvoiman. Vesistötiedot Rakennuskohde sijaitsee Pyhäjärven eteläosassa. Pyhäjärvi kuuluu Vuoksen päävesistöalueeseen kuuluvan Oriveden Pyhäselän alueen Pyhäjärven reitin vesistöalueeseen (4.39). Pyhäjärven reitin valuma-alue on 1 019 km 2 ja järvisyys 29 %. Valuma-alueesta Suomen puolella on 805 km 2. Pyhäjärven pinta-ala on 248 km 2, josta Suomen puolella on 201 km 2. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

Pyhäjärven Suomen puoleisen osan suurin syvyys on 27 m ja keskisyvyys 7,9 m. Venäjän puolella keskisyvyys on 7 m ja suurin syvyys 20 m. Teoreettinen viipymä järven keskivirtaamalla 8,2 m 3 /s on noin 7,5 vuotta. Pyhäjärven vedenkorkeuden ääri- ja keskiarvot ovat olleet vuosina 1991-2005 seuraavat: 2 NN N 60 m HW 79,80 MHW 79,72 MW 79,59 NW 79,46 NW 79,39 Pyhäjärven vedenlaatua on seurattu 1960 -luvulta lähtien. Järvi on niukkaravinteinen ja kirkasvetinen. Sen vedenlaatu huononi 1980- ja 1990- luvuilla. Tämä ilmeni näkösyvyyden pienenemisenä, levien lisääntymisenä, verkkojen limoittumisena ja kalastossa särkikalojen lisääntymisenä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana veden laatu ja käyttökelpoisuus ovat parantuneet useassa osassa järveä. Vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Pyhäjärvi luokitellaan pääosin luokkaan I (erinomainen). Kalasto Vesistön käyttö Pyhäjärvessä on todettu luontaisesti esiintyvän seuraavat kalalajit: hauki, made, ahven, kiiski, siika, muikku, taimen, salakka, särki, lahna, pasuri, säyne ja kolmipiikki. Kesän 2002 koekalastuksissa järvestä tavattuja lajeja olivat myös kuore, nieriä, kuha, kivennuoliainen ja mutu. Kuhan lisäksi istutuksista peräisin olevien harjuksen ja järvilohen tiedetään nykyään esiintyvän järvessä varsin yleisesti. Rantavedestä koekalastusryhmä tavoitti kivisimppuja. Vesiliikenne on tavanomaista kalastukseen ja vapaa-ajan veneilyyn liittyvää pienveneliikennettä. Sataman rakentamisen jälkeen paikalle on mahdollista liikennöidä myös Pyhäjärven matkustaja-aluksella. Natura-alue Hankkeen kuvaus Papinniemen ja Niukkalan vierasvenesatamista on laadittu Natura-arvio 18.12.2009. Pyhäjärven luontokokonaisuuden Natura-alue (FI0700091) on kooltaan 15 296 ha. Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus (FI0700091) on sisällytetty Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin (92/43/ETY) mukaisena SCI alueena. Pyhäjärvi kuuluu Pohjoismaiden ministerineuvoston esittämiin suojeluvesiin ja erityistä suojelua vaativiin vesiin. Erityissuojelun tavoitteena on vesistöalueen säilyttäminen oligotrofisena ja mahdollisimman luonnontilaisena sekä samalla kalataloudellisen arvon turvaaminen. Uuden vierasvenesataman rakennustyöhön sisältyy venelaituri tukitoimintoineen, satama-alueen ja uimarannan ruoppaustyöt, maarakenteinen aallonmurtaja ja veteenlaskuluiskan uusiminen. Laituriin varataan kiinnittymispaikat Pyhäjärvellä liikennöivälle matkustaja-alukselle sekä pienveneille.

Vierasvenesatamaa ja uimapaikkaa kunnostetaan rakentamalla noin 50 m pitkä ja 4 8,5 m leveä aallonmurtaja, 16 m pitkä ja 3,1 m leveä kevyt betoniponttonilaituri seitsemälle venepaikalle ja laituriin varataan kiinnityspaikat Pyhäjärvellä liikennöivälle matkustaja-alukselle. Lisäksi rakennetaan uusi veneluiska ja ruopataan venesataman pohjaa noin 950 m 3 sekä uimarannan alueelta 1 825 m 2 :n alalta noin 915 m 3. Ruoppausmassat on tarkoitus läjittää maalle. Vesistön luotaus on suoritettu suunnittelutyön yhteydessä. Alueella on tehty myös painokairauksia. 3 Läjitysalue Ruoppausmassat sijoitetaan maa-alueelle Parikkalan kunnan kiinteistölle RN:o 6:30. Hankkeen ympäristövaikutukset Hankkeella ei ole vaikutuksia vedenkorkeuksiin ja virtaamiin. Ruoppauksen aikana esiintyy veden tilapäistä samentumista. Ruoppauksen seurauksena mahdollinen ravinnepitoisuuksien nousu ilmenee varsin lyhytaikaisena. Hankkeella ei ole vaikutusta alueen kalakantoihin eikä merkittävää haittaa kalastukselle. Hankkeella ei ole haitallista vaikutusta rantarakenteille eikä vesistön käyttöön. Hanke parantaa alueen viihtyisyyttä, virkistyskäyttöä ja luo hyvät edellytykset veneilylle ja virkistyskalastukselle. Natura-arviossa hankkeiden vaikutuksia on arvioitu erikseen suojelun perusteena oleviin luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin sekä myös tietolomakkeella lueteltuihin lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Lisäksi on tarkasteltu eri hankkeiden yhteisvaikutuksia ja vaikutuksia Natura-alueen eheyteen. Arvion mukaan satamarakentamisen keskeisimmät ympäristövaikutukset muodostuvat satama-alueen ruoppauksesta ja veneliikenteen tuomasta häirinnästä linnustolle. Ruoppaus kohdistuu hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet luontotyyppiin. Ruoppausten seurauksena menetetään noin 0,2-0,3 ha pohjaruusukekasvillisuutta, joka kuuluu ko. luontotyypin ominaispiirteisiin. Natura-alueella on pohjaruusukekasvillisuutta laajasti ja hankkeet vähentävät pohjaruusukekasvillisuuden levinneisyyttä Naturaalueella selvästi alle 1 prosenttia. Lisäksi ruoppauksen vesistövaikutukset mm. sameneminen ja ravinnepitoisuuden nousu ovat lyhytaikaisia ja kohdistuvat alle 1 prosenttiin luontotyypin pinta-alasta. Ruoppauksen ajoittaminen syksyyn tai talveen estää tätä haittavaikutusta. Ruoppauksen kokonaisvaikutukset luontotyyppiin ovat arvioinnin mukaan lievät ja merkittävyys vähäinen. Hankkeiden toteuttaminen lisää Natura-alueella veneilyä ja em. luontotyypille kohdistuvia haittoja (jätteet, rantaeroosio ja päästöt), jotka jakaantuvat laajalle alueelle, eikä niitä voida pitää merkittävänä luontotyypille. Lisäksi veneily häiritsee luontotyypin ominaislajeihin kuuluvia lintuja. Merkittävimmän haitan muodostavat veneilijät ja kanoottiretkeilijät, jotka liikkuvat kalasääsken, selkälokin ja kuikan pesien läheisyydessä. Pyhäjärvellä venereitit eivät sijoitu kapeille vesiväylille, joten voisi olettaa, että häirinnän vai-

kutus jää kohtalaiseksi tai vähäiseksi ja sen merkittävyys on vähäinen. Kokonaisvaikutukset hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet luontotyyppiin ovat arvioinnin mukaan lievät ja niiden merkittävyys vähäinen. Arviossa on tarkasteltu hankkeiden vaikutuksia Natura-alueen tietolomakkeella esitettyihin lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Hankkeiden kohdealueiden läheisyydessä ei pesi lintudirektiivin liitteen I lajeja ja lähinnä lisääntyvän veneilyn aiheuttamasta häirinnästä johtuvat vaikutukset ovat merkittävyydeltään vähäisiä. Hankkeiden yhteisvaikutuksia on tarkasteltu Pyhäjärven Kiteen ja Kesälahden kuntien alueille laadittuun rantayleiskaavaan. Arvion mukaan satamasuunnitelmat eivät yhdessä yleiskaavan kanssa heikennä Natura-alueen luontoarvoja. Natura-arvion mukaan hankkeiden seurauksena alueelta ei lyhyellä tai pitkällä aikavälillä häviä suojeltavia luontotyyppejä tai lajeja, eikä luontotyyppien levinneisyys muutu. Hankkeet eivät heikennä alueen eheyttä. Arvion mukaan hankkeet eivät merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Alueen rakennustyöt suoritetaan lintujen pesimiskauden ulkopuolella. Ympäristökeskus on erikseen arvioinut Pyhäjärven venereittien kehittämistyön yhteydessä veneilyn vaikutuksia Natura-alueeseen ja todennut, ettei se aiheuta merkittävää haittaa Natura-alueen suojeluarvoille. 4 Vahingot ja haitat Rakentamisesta ei aiheudu vesilain tarkoittamaa korvattavaa vahinkoa tai haittaa. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Parikkalan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 31.5.2010. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut hankkeesta laaditusta Natura 2000 arvioinnista muun ohessa, että Pyhäjärvi on ensimmäisen ja toisen Salpausselän väliselle alueelle sijoittuva erittäin karu suurjärvi. Se edustaa Salpausselkien hyvin karua järvityyppiä. Pyhäjärvi on veden laadultaan Suomen edustavimpia niukkaravinteisia nuottaruohotyypin järviä. Erittäin edustavaksi järven tekee suuri koko ja pääosin erinomainen veden laatu. Pyhäjärven kalataloudellinen arvo ja maisemallinen sekä biologinen

merkitys on huomattava. Alueella on tarkoitus suojella luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet, vaihettumissuot ja rantasuot, Fennoskandian lähteet ja lähdesuot, boreaaliset lehdot, harjumuodostumien metsäiset luontotyypit sekä puustoiset suot. Natura-arviointi perustuu Natura-tietolomakkeen tietoihin sekä muihin kirjallisiin lähteisiin mm. Pyhäjärven kasviplanktonista, vesikasvillisuudesta ja kalastosta tehtyihin julkaisuihin, Pyhäjärven vesien ja vesiluonnon suojelusuunnitelmaan, rantautumispaikkasuunnitelmaan sekä Pyhäjärven rantayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitykseen Kiteen ja Kesälahden alueelta. Arviointia varten ei ole tehty erillisiä selvityksiä. Arviointi on tehty asiantuntija-arviona ja työssä on käytetty hyväksi paikkatietoa. Arvioinnin perustana on käytetty aiemmin tehtyjä selvityksiä. Aineiston merkittävimpiä puutteita on, että tiedot lintujen pesimäpaikoista perustunevat Pyhäjärven rantayleiskaavan luontoselvitykseen, joka kattaa vain Kiteen ja Kesälahden alueet. Satamahankkeiden vaikutuksia on arvioitu erikseen suojelun perusteena oleviin luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin sekä myös lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Arvioinnissa on tarkasteltu sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia, vaikutusten merkittävyyttä sekä vaikutuksiin liittyviä epävarmuustekijöitä. Vaikutukset on esitetty määrällisesti ja vaikutusten aikajänne on arvioitu. Vaikutusten ilmenevyys ja ilmenemättömyys on perusteltu. Arvioinnissa on esitetty myös vaikutuksia lieventäviä toimenpiteitä. Lisäksi on tarkasteltu tiedossa olevien hankkeiden yhteisvaikutuksia. Tässä tarkastelussa ei kuitenkaan ole ollut mukana koko Pyhäjärven rantautumispaikkasuunnitelma ja Pyhäjärven alueen rantayleiskaavoista tarkastelusta puuttuu Uukuniemen yleiskaava. Yhteisvaikutusten arviointi on esitetty lähinnä toteavasti ilman yksityiskohtaisempaa vaikutusten arviointia ja perusteluja päätelmälle. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pitänyt arviointia vähäisistä puutteista ja pienistä virheistä huolimatta kyseisten hankkeiden osalta riittävänä ja asianmukaisena ja katsonut, että satamahankkeet eivät yksistään tai yhdessä muiden tiedossa olevien hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus Natura 2000 alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on lausunut rakennushankkeen johdosta, että rakentaminen on suoritettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä vesialueelle ja sen muulle käytölle. Ruoppaus ja muut samentumista aiheuttavat työt tulee toteuttaa syksyllä tai talvella 01.09 30.04 välisenä aikana. Rakentamisessa on käytettävä sellaisia työmenetelmiä ja kalustoa, että veden samentuminen sekä maisema häiriöt jäävät mahdollisimman vähäiseksi. Pienehköstä ruoppausmassamäärästä johtuen samentuminen rajoittuu työkohteen läheisyyteen eikä ravinnekuormituksella voi olettaa olevan 5

merkittäviä haitallisia vaikutuksia vesiluonnon toiminnalle. Ruoppaus tehdään syyskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana, mikä vähentää haitallisia vaikutuksia joten voidaan katsoa, ettei vedenlaatu tarkkailua tarvita. Hakijan on selvitettävä alueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit. Työt on toteutettava niitä vaurioittamatta. Aallonmurtajapenkereestä tulee aika pitkä, penkereeseen tulee jättää 2,0 metrin pituinen vedenvirtausaukkoa tai halkaisijaltaan 1,5 metrin rumpuputki, pohjan korkeus N 60 +77,80 m, sopivaan paikkaan, normaalin luonnonmukaisen virtauksen takaamiseksi. Aallonmurtaja tulee verhoilla niin, että se kestää mahdollisen myrskynkin voiman. Aallonmurtajaan ja muihin täyttöihin käytettävän kiviaineksen ym. rakenteisiin käytettävän materiaalin on täytettävä puhtaalle maa-ainekselle ja kiviainekselle asetetut laatuvaatimukset. Ylimääräiset ruoppausmassat on sijoitettava maalle luvalliseen paikkaan ja ne on maisemoitava maastoon sopiviksi. Rakenteiden tulee täyttää kohtuulliset laatuvaatimukset turvallisuuden ym. kannalta. Rakenteet on tehtävä sellaiseksi, että aallonmurtaja toimii ja sitä pystytään käyttämään kaikilla vedenkorkeuksilla. Työalue ympäristöineen on siistittävä ja viimeisteltävä ympäristöön soveltuvaksi. Maisemointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Luvan saajan on pidettävä kaikki lupaan kuuluvat rakenteet kunnossa. Kunnossapitotyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen muulle käytölle. Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle. Vastuualue on katsonut, että hanke on alueelle tärkeä ja parantaa sen palvelutasoa sekä keskittää alueen veneet samaan paikkaan. Vastuualue on puoltanut edellä esitetyillä huomautuksilla luvan myöntämistä. 6 HAKIJAN SELITYS Hakija on lausunut, ettei sillä ole huomautettavaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen muistutuksesta. Hakija on hyväksynyt siinä olevat hanketta täydentävät toimenpiteet. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Vahingot Aluehallintovirasto myöntää Parikkalan kunnalle luvan Niukkalan venesataman ja uimarannan rakentamiseen hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Parikkalan kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.

7 Lupamääräykset Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Ruoppaustyötä ei saa tehdä 1.5. 31.8. välisenä aikana. 2) Työt on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesialueelle ja sen käytölle sekä linnustolle. 3) Aallonmurtajaan on tehtävä veden virtauksen varmistamiseksi vähintään 15 m:n etäisyydelle aallonmurtajan kärjestä halkaisijaltaan 1,5 m:n rumpuputki, jonka pohjan korkeus on N 60 +77,80 m. Rumpuputken sijasta voidaan tehdä muu vastaavan virtausaukon omaava rakenne. Aallonmurtaja on verhoiltava niin, että se kestää aallokon ja jäiden kuormituksen. 4) Ruoppausmassat on sijoitettava maa-alueelle hakemuksen mukaisesti siten, että ne eivät pääse valumaan takaisin vesistöön. Läjitysalueet on maisemoitava viipymättä massojen kuivuttua. 5) Jos töitä tehdään vesialueen ollessa jäässä, on ne kohdat, joissa jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 6) Luvan saajien on selvitettävä työalueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit. Rakennustyöt on toteutettava niitä vaurioittamatta. 7) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 8) Töistä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Luvan saaja on muutoinkin vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 9) Työt on aloitettava ja saatettava loppuun neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 10) Venesatama-aluetta on hoidettava asianmukaisesti ympäristön roskaantumisen ja pilaantumisen ehkäisemiseksi. 11) Luvan saajan on laadittava sataman käyttöä koskevat säännöt ja nimettävä henkilö, joka vastaa näiden sääntöjen noudattamista koskevasta valvonnasta. Säännöt sekä vastuullisen henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava venesataman käyttöönoton jälkeen Parikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja niiden on myös oltava nähtävillä satamassa. 12) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnon-

varat vastuualueelle, Liikenneviraston Järvi-Suomen väyläyksikölle ja Parikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle, Liikenneviraston Järvi-Suomen väyläyksikölle ja Parikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä karttapiirros, josta ilmenee mittakaava ja koordinaatit ja josta käy ilmi pienvenesataman rakenteet ja niiden sijainti vesialueella. 8 Perustelut Niukkalan vierasvenesataman ja uimarannan rakentaminen ovat tarpeen Pyhäjärven eteläosan veneliikenteen järjestämiseksi ja keskittämiseksi ja alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Hankkeesta saatavia hyötyjä ovat tarpeellisten venepaikkojen lisääntymisestä ja satamapalvelujen järjestämisestä sekä uimarannan ruoppaamisesta aiheutuvat myönteiset vaikutukset. Hankkeesta aiheutuvia vahinkoja, haittoja ja muita edunmenetyksiä ovat vähäinen ja lyhytaikainen veden samentuminen pienvenesataman rakennusvaiheessa erityisesti vesialueen ruoppauksen aikana, lisääntyvä veneliikenne ja siitä johtuva melu ja muut sataman käytöstä aiheutuvat haitat sekä venesatamaa varten tarvittavan vesialueen käytön rajoittuminen. Ympäristölle pienvenesataman käytöstä aiheutuvaa kuormitusta voidaan vähentää antamalla edellä olevat lupamääräykset jätehuollosta ja sataman käytöstä. Hanke ei vaikuta Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Satamahanke ei yksistään tai yhdessä muiden tiedossa olevien hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus Natura 2000 alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja. Hankkeesta saatava hyöty on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Hakija omistaa hanketta varten tarvittavan uimaranta-alueen. Hakijalla on yhteisen maa-alueen RN:o 878:12:1 ja yhteisen vesialueen RN:o 876:8:1 omistajien suostumus hankkeen toteuttamiseen alueillaan. Sovelletut lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti, 11 ja 11a sekä 16 luvun 23 a

9 Muistutuksiin vastaaminen Muistutuksiin vastaaminen KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto ottaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen muistutuksen huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto ottaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen muistutuksen huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Tämän päätöksen käsittelymaksu on 1 220 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen muun vesilain mukaisen hankkeen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 1 220 euroa. Päätös Parikkalan kunta Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Parikkalan kunta Parikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Liikennevirasto, Järvi-Suomen väyläyksikkö Listan dpoesavi-353-04-09-2010 mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Parikkalan kunnan virallisella ilmoitustauluilla.

10 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Tapio Kovanen Hannu Kokko Merja Ahti Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Tapio Kovanen ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt esittelijä Merja Ahti. MA/ts

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 24.1.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä