Kesän 2009 sukukokous Liikkalassa Johanna Mäkelä Joka kolmas vuosi järjestettävä Toikander-Hohti suvun sääntömääräinen sukukokous pidettiin kesän 2009 alussa eli 13.- 14.6. suvun esi-isien syntysijoilla nykyisen Kouvolan kaupungin Liikkalan kylässä. Tapahtuma oli perinteisesti kaksipäiväinen eli lauantaille oli järjestetty retkeilyosuus ja sunnuntaina vuorossa oli virallinen sukukokous. Viikonlopun ajaksi pystytettiin myös mielenkiintoinen näyttely suvun vanhoista esineistä. Lauantain retkelle lähdettiin maittavan lounaan jälkeen ravintola Viljamaalta bussilla, joka vei retkeläiset ensin ohjatulle tutustumiskierrokselle Liikkalan ja Sippolan maisemiin. Oppaana toimi kreivitär Alexandra von Bloemen, joka johdatti sukulaiset aikamatkalle vuoteen 1893. Kreivitär oli saapunut kesänviettoon tuttaviensa, Liikkalan hovin omistaneen van Suchtelen suvun jäsenten luokse ja toimi mielellään oppaana Liikkalan maisemissa. Hän johdatti sukulaiset kauniissa kesäsäässä Liikkalan valleille ja Liikkalan nootin muistokivelle ja kertoili samalla elämästä 1800-luvun lopun Liikkalassa. Myös Sippolan hovissa asuva von Daehn suku kuului kreivittären tuttavapiiriin ja niinpä hovin pihapiirissä pysähdyttiin tervehtimään Sippolan hovin pehtoria. Matkalaiset näkivät myös komean uusgoottilaisen Sippolan punatiilikirkon sekä historialliset Orijärven maisemat. Viljamaalla vietetyn kahvihetken jälkeen tutustumiskohteena oli Ankkapurhan teollisuusmuseo Kymijoen rannalla Stora Enson Anjalankosken tehtaiden alueella. Tehtaan sepät olivat saapuneet pitämään vieraille upean ja meluisan taontanäytöksen. Museossa moni retkeläinen löysi tuttuja henkilöitä näyttelyn valokuvista tutustuessaan kartongin- ja paperinvalmistuksen historiaan. Teollisuusmuseolta tullessa sukulaiset yllättyivät iloisesti päästessään tutustumaan Pekka Rantasen opastamana monelle ennestään tuttuun seppä Antti Rantasen taloon Kymijoen rantamalla. Kyseinen talo on näytellyt suurta roolia Mämmälän kylän historiassa toimittuaan mm. majatalona. Talon rannasta lähti myös lautta Kymijoen toiselle puolelle Anjalaan. Sunnuntaina suku kokoontui jälleen Viljamaalle. Paikalla oli noin viisikymmentä henkilöä. Suvun vanhojen esineiden näyttely sai täydennystä ja sukuseuramme nykyinen puheenjohtaja FT Sanna Kaisa Spoof keräsi esineistä taustatietoa määritelläkseen, mikä esineistä on vanhin. Pekka Rantanen (kuvassa kolmas oikealta) kutsui bussiretkeläiset tutustumaan toiseen kotiinsa, entiseen Antti Rantasen taloon Kymijoen lauttarannassa. 5
Sukukokoustilaisuus alkoi pastori Päivi Palorannan pitämällä hartaushetkellä. Lounaan jälkeen pidetyssä sukukokouksessa puheenjohtajana toimi Paavo Hohti. Kokous mm. valitsi hallituksen jäsenet ja muut yhdistyksen toimihenkilöt, päätti pitää sukuseuran jäsenmaksun ennallaan ja päätti julkaista Hohto-lehteä edelleen vähintään kerran vuodessa. Kokouksen jälkeen nautittiin maittavat kahvit huutokaupan ja arpajaisten lomassa. Suvun vanhimmaksi esineeksi Sanna Kaisa Spoof määritteli Riitta Sirénin omistaman puisen puntarin 1700- luvulta. Sippolan hovin pihamaalla kreivitär Alexandra von Bloemen esitteli hovin pehtorin Toikander-Hohti -suvulle. Suvun vanhin esine on puntari 6 Sanna Kaisa Spoof Edellisessä Hohto-lehdessä julistettu kilpailu Toikander-Hohti -suvun vanhimmasta esineestä ratkesi viime kesän sukukokouksessa Liikkalassa. Kilpailuun tuodut esineet olivat etupäässä Kymenlaaksossa valmistettuja talonpoikaisesineitä, tarvekaluja ja tekstiilejä, mutta mahtuipa vanhimpien joukkoon yksi Amerikan tuliainenkin. Näyttelyyn tuodut esineet kertoivat sukumme keskuudessa vallitsevasta arvostuksesta kätten töitä kohtaan. Sota-ajan poikkeusoloista ja materiaalipulasta näyttelyvieraille muistuttivat rintamalla tehdyt puhdetyöt ja yksi koulukäsityö, kotikonstein värjätyistä langoista ja säkkikankaasta ryijytekniikalla valmistettu sohvatyyny. Myös arvokkaina pidetyt vanhat valokuvat sekä hartauskirjallisuus ovat uhmanneet vuosikymmeniä sukulaistaloissamme. Kilpailun vanhimmaksi esineeksi osoittautui ylivoimaisesti Riitta Sirénin omistama puinen puntari. Siitä löytyy kaksi kaiverrettua vuosilukua: 1753 ja nykyään Espoossa. Puntaria voidaankin nyt kutsua suvun vanhimmaksi 1812. Vanhempi vuosiluku osoittanee valmistusvuoden ja nuorempi vuosiluku viitannee tarkistusmittaukseen. Puntari on käsivaaka, jossa on esineeksi, kunnes toisin todistetaan. Hyväkuntoinen, sorvaamalla valmistettu puntari on visakoivua. Puntari on nen pää muodostaa painon ja toisessa puinen tai metallinen varsi. Varren toi- lähtöisin Riitan lapsuudenkodista päässä on koukku punnittavaa tuotetta Anjalasta. Tämä aarre sijaitsee tai vastaavaa varten. Varressa on Sanna Kaisa Spoof, Riitta Sirén ja suvun vanhimman esineen arvonimen saavuttanut puntari vuodelta 1753.
Sukukokousväki tutustui vanhojen esineiden näyttelyyn sukukokouspaikalla. Kuvassa esillä muun muassa rullatuoli vuodelta 1849 ja kaksi kappaa Iitistä. irrallinen, siirrettävä kädensija. Puntarin varressa on metallinastojen rivi. Yksi nasta vastasi yhtä naulaa. Naula on vanha painoyksikkö; nykymitoissa yksi naula on 425 grammaa. Toiseksi vanhin näyttelyyn tuotu esine oli puusta veistetty rullatuoli, jossa on vuosiluku 1849. Rullatuolia on käytetty lankaa rukilla kerrattaessa. Täysinäiset lankarullat pyörivät rullatuolissa puikon varassa. Esineen omistaa Helmi Pesälä, ja se sijaitsee nykyään Iitin Sääksjärvellä. Esine kuului aikanaan Iitin Konttilan kylän Heikkilän talon tarvekaluihin, ja sen omisti Anna Simontytär Heikkilä, o.s. Toikander. Anna oli Helmin isänäidin Liisa Vahterin sisar. Samasta Heikkilän talosta oli alun perin lähtöisin itseni näyttelyyn tuoma pellavalihta vuodelta 1876. Se sijaitsee nykyään kotonani Tuusulassa. Lihta saavutti kilpailussa jaetun neljännen sijan. Kolmanneksi vanhin esine oli Johanna Mäkelän näyttelyyn tuoma Uusi testamentti, joka on painettu vuonna 1874. Pienikokoinen kirja on peräisin Johannan äidin lapsuudenkodista, Inkeroisten Mämmälän kylän Sakun talosta. Samasta talosta oli näytteillä myös kaksi virsikirjaa, molemmat vuodelta 1876. Liisi Timonen osallistui kilpailuun synnyinkodistaan Iitin Konttilan Aholasta tuomillaan kapoilla. Vanhin kappa oli vuodelta 1879. Kappa on kuution muotoinen, puinen mitta-astia. Näyttelyn kappa oli valmistettu lohenpyrstönurkkatekniikalla. Kymmenen kärjessä ikänsä suhteen olivat myös seuraavat näyttelyesineet: 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta oli esillä Anni Vahterin sokerisakset Lahdesta. Ne ovat lähtöisin Artjärven Kinttulan kartanosta. Vuosiluvulla 1891 oli varustettu Seppo Pesälän puntari, kilpailun voittaneen puntarin nuorempi rautainen pikkuserkku Iitistä. Tuula Toikka oli tuonut näyttelyyn sisarustensa kaksi viehättävää tykkimyssyä 1900-luvun alusta. Saman ikäinen oli myös Päivi Palorannan omistama kastemekko, joka oli kulkeutunut perhekalleudeksi Lahteen valtameren takaa Pohjois-Amerikasta asti. Viime vuoden Hohto-lehdessä leikkimielisesti peräänkuulutettua taskunaurista, hopealusikkaa tai sielikkoa, kansanomaista kymenlaaksolaista raidallista vyötäröhametta, ei näyttelyssä nähty, mutta esineiden moninaisuus, määrä ja kirjo oli muutoin ilahduttava. Nostalgisiin tunnelmiin sukuseuralaiset pääsivät tutustumalla käsinkirjotuista pöytäliinoista kiikariin ja setolkasta polkupyörän lamppuun. Ja kiitos Pekka Rantasen, sukumme vanhimpiin esineisiin kuuluviin sepän pajan välineisiin ja työkaluihin voimme jatkossakin tutustua Ankkapurhan teollisuusmuseossa. Sukumme seppien pajan välineistöä on lahjoitettu Ankkapurhan teollisuusmuseoon. 7
Muistelmiani Toikander-Hohti sukuseuratyöstä Helmi Pesälä 8 Kun tulin luvanneeksi kirjoittaa joitakin muisteluita tänä keväänä 2010 ilmestyvään HOHTO- sukulehteemme, en arvannutkaan kuinka vaikeaa sen aloittaminen oli. Asioita ja muistoja tulee kyllä kovastikin mieleeni etenkin, kun samalla katselen vuosien sukulehtiämme ja pöytäkirjoja sekä valokuviamme sukukokouksista ja kesämatkoiltakin. Minulla on ollut n.s. työn alla sukuseuramme historiikin laatiminen jo usean vuoden ajan. Ja mappeja ja paperikasoja - lehtiöitä ja valokuviakin kyllä löytyy. Toki luulisin olevani asiassa jo paljon pidemmällä, vaan usein tulee työhön joku keskeytys ja taas aikaa vierähtää. Puheenjohtajat ja sukututkimus Tulin valituksi sukuseuramme puheenjohtajaksi 8.6.1997 Anjalankosken Maatalousoppilaitoksella pidetyssä sukukokouksessa jatkuen vuoden 2004 loppuun. Lisäksi kuuluin sukuseuran hallitukseen kesään 2009 asti. Minun jälkeeni Arpoja myydään Kotkan sukukokouksessa vuonna 1991. Vasemmalta Ritva Nordell, Vuokko Juhola, Sanna Kaisa Spoof, Sini Pyhälä ja Riitta Sirén. sukuseuraamme johti Timo Hohti. Sukuseuramme ensimmäiset puheenjohtajathan olivat Jaakko Hohti ja Vuokko Juhola. Viime kesänä oli taas uuden puheenjohtajan valinta esillä. Ja miten kävikään - tähän tehtävään tulikin lupautuneeksi ja valituksi tyttäreni Sanna Kaisa Spoof. Ja Sannahan on Sukuseuran hallitusta työllisti ensimmäisinä toimintavuosina sukututkimus. Sukulaisten nimet tallennettiin tietokoneelle aikana, jolloin ei valmiita sukututkimusohjelmia vielä tunnettu. Sukukokousväelle sukutietoja ATK-tulostuksina tarjoavat Kotkan sukukokouksessa Jaakko Tojkander ja Herbert Nordell. yksi sukuseuramme perustajajäsenistä, jonka harrastuksiin sukututkimus taisi kuulua jo lukioaikana Lahdessa. Sukuseurammehan on perustettu jo vuonna 1985 Inkeroisissa, mutta sen oma HOHTO - lehti on ilmestynyt vasta vuodesta 1992 alkaen eli nyt jo 19 kertaa. Ensimmäiset sukuseuravuodet olivat työntäyteisiä niin sukututkimuksen kuin myös tavoitteena olevan sukukirjan aikaansaamiseksi. Kaikki sukuseuramme hallituksen jäsenet ovat toimineet aktiivisesti ja innostuneesti - erityisesti Jaakko Tojkander, josta tulikin sukukirjamme kirjoittaja ja päätoimittaja, sekä Sini Pyhälä ja Riitta Siren eräitä mainitakseni. Juho Antinpojan suku. Toikander Hohti suvun kirja ilmestyi vuonna 1995. Sukuseuramme on vuosien mittaan kokoontunut sukukokouksiinsa niin Kymenlaaksossa kuin muuallakin. Näitä sukukokouksia - joka kolmas vuosi - on viime vuoteen saakka pidetty jo yhdeksän kertaa. Välivuosina on toteutettu kesätapahtumia ja/tai kesämatkoja. Olen miettinyt n.s. pääni ympäri löytääkseni tästä sukukokousten ja sukutapahtumien joukosta ja
SUKUKOKOUKSET KESÄMATKAT JA -TAPAHTUMAT 1. 1985 Perustava kokous Inkeroisissa, Kymenlaakson kansanopistolla 2. 1988 Iitti, Kausalan Ravilinna 3. 1991 Kotka, Meriniemi, josta risteily Viipuriin ja Saimaan kanavalle 4. 1994 Helsinki, Vuoranta 5. 1997 Anjalankoski, Maatalousoppilaitos 6. 2000 Hamina, Vehkalahtitalo 7. 2003 Tukholma, laivamatka 8. 2006 Koria, Pioneeriravintola 9. 2009 Liikkala, Viljamaan ravintola 1998 Iitti kk, Ravintola Kurjenmiekka ja Jaalan Verla 1999 Ahvenanmaa, Kökarin saari 2001 Pori, jazzfestivaali ja Noormarkku 2002 Lahti, Keski-Lahden kirkko ja konsertti Sibeliustalossa 2004 Iitti, Musiikkijuhlat sekä Iitti Golf, Tokkolan tila ja JaakkoTojkanderin hauta 2005 Itä-Suomen kierros, sukuseuran 20-v. juhlahetki 2007 Kotkan seutu nähtävyyksineen ja puistoineen 2008 Tampere, Kalevankankaan hautausmaa ja Särkänniemi muustakin yhteisestä toiminnastamme sellaisia muistoja, joita nyt kertoisin. Varsinaisten sukukokoustenkin yhteyteen olemme toki yrittäneet löytää paikallisretkiä ja alueellista kulttuuriakin. Luulen, että siinä olemme onnistuneet. Ikimuistoiset kesämatkat Kaikkein mieluisimpana muistonani nousee mieleeni vuoden 1999 kesämatkamme elokuussa Ahvenanmaalle Kökarin saarelle. Tuon pienen saaristolaiskunnan kunnanjohtajana toimi jo tuolloin sukulaisemme Kurt Forsman, joka oli varannut meille paljon aikaansa opastaakseen ja kertoakseen saaren ja saarelaisten elämästä. Kuulimme historiaa ja jopa saimme vierailla Anja Karkku-Hohti kutsui sukuseuralaiset vieraakseen vehreään puutarhaansa Noormarkkuun kesämatkalla vuonna 2001. Kunnanjohtaja Kurt Forsman tarjoaa kahvia sukuseuralaisille Kökarin rantakallioilla vuoden 1999 kesämatkalla. kaukaisella Källskärin luodolla, jossa mieleen jäänyt vähemmän "hauska" saimme nauttia kampelasoppaa ja tapahtumakin, kun meinasin jäädä ihailla Reima Pietilän vuonna 1960 Klobbars Gästhemsissä petipaikaltani suunnittelemaa erikoista rakennusta. loppuyöksi eteiskäytävään. Hiippasin Tämä merenkulun, kalastuksen ja aamupuolella yötä sinne erääseen nykyisellään myös matkailun saaristokunta jäi lähtemättömästi mieleeni. olin saapumassa takaisin nukkuma- paikkaan, jossa istutaan yksin. Kun Se minusta kaikkein mieleisin hytin yläpedilleni, ilmavirta oli tempaissut välioven lukkoon ja niin jäin katsottava kuitenkin oli 1700-luvulta peräisin olevan Pyhän Annan kirkon sinne väärään käytävään. Vaikka lisäksi Kökarin oma museo. Siellä voi kuinka kolusin hiljaa ja kovaa, niin todella aistia entiselämän kulkua, sen kaikki muut majoitetut kurkistivat kalastusta ja merenkäyntiä, ja erityisesti ihailla museon mahtavaa pitsi- mutta vasta viimeisenä heräsi puolisoni ovestaan, kuka siellä oikein rymyää, kokoelmaa. Ovat saaristolaisemännät Seppo, joka ällistyneenä ihmetteli, olleet taitavia! Vuoden 2000 Hohtolehdessä on erittäin hyvä kertomus ja ainakin itseksensä ajatella, että olin mitä oli tapahtunut. No, joku saattoi kuvat tuosta matkastamme. Kiitokset saanut lähtökäskyn tuosta makuusopesta. Hauskaa kyllä riitti. - Kökarin vieläkin kaikille mukana olleille. Sattuihan sillä matkalla eräs saarelle joskus on vielä palattava, niin 9
Sukuseuramme liittyi Sukuseurojen Keskusliittoon 1990-luvun lopussa. Helmi Pesälä palkittiin sukuseuratyöstä Sukuseurojen Keskusliiton kultaisella ansiomitalilla Korian sukukokouksessa vuonna 2006. Mitalin luovutuksessa Keskusliiton pääsihteeri Eine Kuismin ja sukuseuran puheenjohtaja Timo Hohti. mieleinen matka- ja lomakohde sieltä löytyi. Jos minun pitäisi nyt sanoa, mikä oli toiseksi mukavin sukumatka puheenjohtajuuskaudellani, se olisi tuo vuoden 2001 kesän matka PORIN JAZZ-viikolle niin Poriin kuin myös Noormarkkuun, Reposaaren satamaan ja sukulaistaiteilija Anja Karkku- Hohdin ihanaan kotiin - sen puutarhaan, jollaista vastaavaa en ole missään nähnyt. Kuulimme samalla matkalla paljon alueen ja Porin historiasta, sillä ohjelmamme olivat laatineet veljekset, Jazzviikkojen "luoja" Jyrki Kangas ja Harri Kangas. Olimme myös kutsuvieraina Porin kaupungin 400 vieraan upealla vastaanotolla, jonne veimme tietenkin sukumme pöytästandaarin. Mieleeni nousee myös vuoden 2005 Itä-Suomen kierros, jonka silloinen puheenjohtaja Timo Hohti oli ajatellut ja suunnitellut. Näimme monia maisemia ja kohteita, saimme katsoa kirkkoja ja taidekoteja useana päivänä. Näitä kiinnostavia kesämatkakohteita on toki ollut monia muitakin - ne ehkä ovat jo olleet itselleni ennestään enemmän tuttuja tai vain n.s päivämatkoja. Sellaisiahan ovat olleet esim. matkat Iittiin + Jaalaan ja konserttimatkapäivä Lahteen sekä osallistuminen Haminan Tattootapahtumaan sukukokouksen yhteydessä. Suvun muistitietoa keräämään! HOHTO-lehtemme kuitenkin pystynee säilyttämään jokaisesta sukuseuran tapahtumasta, matkasta ja tietenkin vuosikokouksistamme ne tärkeimmät tiedot ja muistotkin. - Vaan ovatko ne HOHTO-lehdet teillä säilyneet? Ja onhan sukuseuramme jo vuosia lähettänyt myös jäsenkirjeitä hauskojakin. Tämä kohta 25 vuotta täyttävä sukuseuramme on saanut vuosien mittaan mielestäni aika paljon aikaiseksi. Saavutimme muun muassa aktiivisin sukuseura -kilpailussa toisen sijan. Vaikka sukuamme on ainakin eräiden sukuhaarojen osalta tutkittu tarkastikin, löytyy varmasti haaroja, joista ei kovin paljoa tiedetäkään. Jatkossa toivoisin, että sukuun liittyvän muistitiedon keräämiseen ja tallentamiseen kiinnitettäisiin erityistä huomiota. Sukuseuran vaakuna vuodelta 1989 on sukumme heraldikon Harri Rantasen käsialaa. Sukuseuran ensimmäinen puheenjohtaja oli Enonkosken kirkkoherra Jaakko Hohti. 10
Toikander-Hohti -sukuseura perustettiin Inkeroisissa Kymenlaakson kansanopistossa 18.8.1985. Kokouksen kulku käy ilmi oheisesta pöytäkirjasta. Kokouksen koollekutsujina toimivat Jaakko Hohti, Simo Laurila ja Jaakko Tojkander. Kutsu houkutteli paikalle noin 300 uteliasta suvun jäsentä. Päivä alkoi jumalanpalveluksella Sippolan kirkossa. Matkalla Inkeroisiin pysähdyttiin Liikkalassa, paikassa, missä varhaisimman tunnetun esi-isän, seppä Juho Antinpojan paja oli sijainnut. Kansanopistolla osanottajat saivat rintaansa nimikortin, jonka väri osoitti sukuhaaran. Kokous valitsi kustakin sukuhaarasta yhdyshenkilöt, jotka muodostivat johtokunnan. Kokouksessa päätettiin, että sukuseura perustetaan, mutta sitä ei rekisteröidä. Johtokunnan ensimmäinen kokous pidettiin Espoon Tapiolassa pian sukukokouksen jälkeen. Johtokunnan puheenjohtajaksi ja samalla sukuseuran esimieheksi valittiin Jaakko Hohti. Vastaanottomme Veli-Matti Nurmi Kirurgian, traumatologian ja ortopedian erikoislääkäri Tuija Nurmi Yleislääkäri Terveystalo, Lahti (Hemo) Aleksanterink. 13 B 030 633 9560 11
Onnittelut, syntyneet ja surusanomat Uudet tulokkaat syntymäpvm taulu Akseli Aarre Marjavaara 17.11.2008 532 Enni Maria Venemies 08.09.2009 795 Syntymäpäivät 94 vuotta syntynyt taulu Elvy Agnes Tani 08.08.1916 80 93 vuotta Eila Vilhelmiina Loivio 16.05.1917 357 Vieno Annikki Hohti 18.06.1917 881 Karin Elisabet Sormunen 11.07.1917 455 Toivo Armas Oskar Salminen 07.10.1917 117 92 vuotta Sirkka Kantola 13.05.1918 601 Toimi Armas Olkku 19.07.1918 557 Anni Kyllikki Vahter 27.08.1918 595 91 vuotta Elli Kaarina Jokinen 06.06.1919 365 Sirkka Liisa Tani 09.10.1919 74 90 vuotta Katri Annikki Ahola 04.02.1920 250 Tyyne Onerva Tuominen 15.02.1920 539 Sirkka Helena Roninen 20.02.1920 419 Pentti Pellervo Pitkäoja 31.07.1920 700 Helvi Katri Toikander 18.08.1920 32 Kaisu Maria Saku 20.08.1920 791 Elna Sanni Ahola 03.09.1920 673 Erkki Ensio Roininen 16.11.1920 421 Kuvaterveiset edellisen Hohto-lehden kansikuvassa esiintyneiltä kolmosilta. Kuvassa nyt puolitoistavuotiaat Ronja, Eetu ja Jere Suni. 85 vuotta syntynyt taulu Kalevi Ensio Herrala 21.4.1925 338 Martti Olavi Holopainen 26.7.1925 72 Esko Olavi Honkanen 11.12.1925 861 In memoriam kuolin pvm taulu Kirsti Maria Fordell 27.11.2003 573 Maire Margareta Ukkola 11.05.2009 638 Riku Henrik* Koivula 21.07.2009 185 Ingeborg Viikama 29.07.2009 631 Elli Maria Tojkander 12.11.2009 535 Taimi Marjatta Kunnas Syksy 2009 366 Alpo Olavi Seppälä 24.12.2009 275 Eeva Eila Orvokki Airola 31.01.2010 743 Mooses Vauhkonen 09.02.2010 714 12
Saksittuja 13
14
Tervetuloa mukaan sukuseuran kesämatkalle Venäjän Karjalaan! Osallistumme sukuseurojen yhteiseen valmismatkaan, johon sisältyy Suvut Kohtaavat Karjalassa juhla ja opastettu tutustuminen Käkisalmeen sekä Metsäpirttiin. Puolihoito Sakkolan Kiviniemessä. Matkalla pysähdytään myös Viipurissa. Ohjelma, hinta ja hotellitiedot ohessa. Lisätietoja matkasta ja bussireitistä Suomen puolella sekä ilmoittautumiset sukuseuramme kiintiöön Sanna Kaisa Spoofille, puh. 040 530 3011 tai sanna-kaisa.spoof@kotikone.fi, 18.6.2010 mennessä. 15
Lähettäjä: Toikander-Hohti sukuseura r.y. Tiilikuja 10, 05400 Jokela Kuvasatoa sukuseuramme toiminnan alkuvuosilta: Yläkuvassa Hanhirovan perhettä. Keskellä sukuseuran hallituksen jäsen Harri Kangas ja tilintarkastaja Juhani Kantola pitävät arpajaisia. Alakuva sukuseuran Viipurin risteilyltä.