Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräysten perustelut

Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräysten perustelut Sisällys 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Määritelmät... 1 3 Jätehuollon tavoitteet... 1 2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen kiinteän yhdyskuntajätteen osalta.. 2 4 Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään... 2 5 Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen... 2 6 Yhteinen jäteastia (jätekimppa)... 3 7 Liittyminen asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen aluekeräyspisteen asiakkaaksi... 3 3 Luku Jätteiden kerääminen ja lajittelu kiinteistöllä... 4 8 Asumisessa syntyvien jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet... 4 9 Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet... 5 10 Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen ja aluekeräyspisteisiin soveltumattomien jätteiden kerääminen ja vastaanotto- ja käsittelypaikat... 6 4 Luku Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen... 6 11 Kompostointi... 6 12 Muu jätteiden omatoiminen käsittely... 7 13 Jätteen polttaminen... 7 14 Jätteen hautaaminen... 8 5 Luku Jäteastiat... 8 15 Jäteastiatyypit... 8 16 Jäteastian merkitseminen... 8 17 Jäteastioiden täyttäminen... 9 18 Tyhjennysvälit... 9 19 Kunnossapito ja pesu... 9 6 Luku Jätteen keräyspaikat... 10 20 Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset... 10 21 Jäteastian sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen... 10 22 Alueelliset jätteiden keräyspaikat... 10 7 Luku Jätteenkuljetus... 10 23 Kuormaaminen... 10 24 Kuljettaminen... 11 25 Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen... 11 26 Jätteen vastaanottopaikat... 11 27 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen... 12 8 Luku Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet... 12 28 Liittyminen asumisessa syntyvän lietteen kiinteistöittäiseen kuljetukseen... 12 29 Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi... 12 30 Lietteiden omatoiminen käsittely... 13 9 Luku Roskaantumisen ehkäiseminen... 14 31 Yleisötilaisuuksien jätehuolto... 14 32 Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla... 14 10 Luku Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet... 14 33 Vaarallisten jätteiden jätehuolto... 14 34 Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä... 15 35 Erityisjätteet ja terveydenhuollon vaaralliset jätteet... 15 11 Luku Muut määräykset... 15 36 Tiedottamisvelvoite... 15 37 Jätehuoltomääräysten valvonta... 15 38 Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä... 15 39 Voimaantulo... 16 40 Siirtymäsäännökset... 16

1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet 1 Soveltamisala Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset ovat voimassa Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Lahdessa, Myrskylässä, Nastolassa, Orimattilassa, Padasjoella, Pukkilassa ja Sysmässä. Jätehuollon velvoitteet perustuvat jätelakiin (646/2011), jäteasetukseen (179/2012), muihin jätelain nojalla annettuihin asetuksiin sekä kunnan jätehuoltomääräyksiin. Jätelaissa on määritelty millaisista asioista jätehuoltomääräyksiä voi antaa ja keitä ne koskevat. Jätelain 91 :n mukaan jätehuoltomääräyksissä voidaan antaa määräyksiä jätteiden keräykseen, vastaanottoon ja kuljetuksen käytännön järjestelyihin sekä niiden teknisiin vaatimuksiin liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla. Ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa ympäristönsuojelulain 202 :n perusteella paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia tiukempia määräyksiä. Jätehuoltomääräykset koskevat pääasiassa kunnan vastuulle säädettyä jätehuoltoa. Jätelain 32 :n mukaan kunnan järjestämä jätehuolto koskee vakituisessa asumisessa, vapaa-ajan asumisessa, asuntolassa sekä muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien asumisessa ja muussa vastaavassa toiminnassa syntyvä sako- ja umpikaivoliete. Samoin kunnan vastuulle kuuluu myös sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa sekä valtion, kuntien ja seurakuntien hallintoja palvelutoiminnassa ja asuinkiinteistöjen kanssa samaa keräyspistettä käyttävissä liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte. Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin toissijaisesti kuuluu elinkeinotoiminnan jäte, jonka haltija on pyytänyt liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi, eikä asianmukaisen jätehuollon järjestäminen terveyden ja ympäristön suojelemiseksi ei muutoin ole mahdollista. Jätelain 91 :n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti jätehuoltomääräykset koskevat kuitenkin muutakin kuin jätelain mukaan kunnan vastuulle kuuluvaa jätehuoltoa siltä osin, kuin on kyse jätteiden keräyksen, vastaanoton ja kuljetuksen käytännön järjestelyistä kiinteistöllä tai jätteen vastaanottopaikoilla tai näitä koskevista teknisistä vaatimuksista. Jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, eläinlääkintälaitosten sekä muiden tutkimus- ja hoitolaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen sekä viiltävän ja pistävän jätteen jätehuollon järjestämiseen siltä osin kuin siitä on määrätty erikseen. 2 Määritelmät Jätehuoltomääräyksissä käytetyt käsitteet avataan ja määritellään määräysten lukijaa varten 2 :ssä. Mikäli käsite on määritelty jätelaissa tai -asetuksessa, on sen määritelmä otettu sellaisenaan jätehuoltomääräyksiin. 3 Jätehuollon tavoitteet Tässä pykälässä kerrotaan jätelain tavoitteista jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi. Se edellyttää, että jätteitä käsitellään kaikissa olosuhteissa hallitusti. 1

2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen kiinteän yhdyskuntajätteen osalta 4 Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään on tuotu määräysten alkuun merkittävyytensä vuoksi. Vanhan jätelain termi järjestetty jätteenkuljetus on uudessa jätelaissa korvattu termillä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus. Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu käytännössä liittymällä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen Pykälässä velvoitetaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen haltija luovuttamaan jätteensä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen ja sitä kautta liittymään kunnan jätehuoltojärjestelmään. Jätelain mukaan jätehuoltoviranomainen voi tehdä erillisen päätöksen tiettyjen alueiden rajaamisesta kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle. Pois rajatuilla alueilla sijaitsevien kiinteistöjen sekalaisen yhdyskuntajätteen kuljetus järjestetään aluekeräyspisteiden avulla. Tällaisilla alueilla kiinteistöt liittyvät kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymällä aluekeräyspisteen käyttäjäksi. 5 Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on joko kunnan (jätelaki 35 ) tai kiinteistön haltijan järjestämä (jätelaki 36 ). Kunnassa tai sen osassa on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus, jos jätehuoltoviranomainen on niin päättänyt. Muussa tapauksessa käytetään kunnan järjestämää jätteenkuljetusta. Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestäminen eri kuljetusjärjestelmissä on esitetty pykälässä taulukossa ja karttaliitteessä. Liittymismenettelyssä korostetaan kiinteistön haltijan vastuuta ottaa yhteyttä joko kunnan puolesta toimivaan jätteenkuljettajaan tai jätehuoltorekisteriin hyväksyttyyn jätteenkuljettajaan. Jätteenhaltijaa velvoitetaan tekemään sopimus näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella liittäminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen voi tapahtua myös Päijät-Hämeen jätelautakunnan aloitteesta (Alue 1). Jätelautakunnan on ilmoitettava asiakkaalle liittämisestä ja sen perusteista etukäteen kirjeitse, jotta asiakas on tietoinen siitä, mihin liittymis- ja maksuvelvollisuus perustuu. Mikäli kiinteistön haltija ei liity kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella (alue 2), kiinteistöä ei voida liittää. Tällöin Päijät-Hämeen jätelautakunta toimii yhdessä valvontaviranomaisen eli kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa, sillä valvontaan ja hallintopakkoon liittyvä toimivalta on valvontaviranomaisella. Jätelain 40 :n mukaan kiinteistön haltijan on järjestettävä keräyspaikka kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetettaville jätteille sekä hankittava tarvittavat jäteastiat. Keräyspaikka voi olla myös kiinteistön ulkopuolella, jos sitä ei voida järjestää kiinteistölle ja kiinteistön haltija sopii asiasta maanomistajan kanssa. 2

6 Yhteinen jäteastia (jätekimppa) Yhteisen jäteastian eli kimppa-astian perustaminen ja käyttö sallitaan jätehuoltomääräyksissä lähekkäin sijaitseville kiinteistöille. Välimatkojen kiinteistöltä jäteastialle pitää olla riittävän lyhyitä tai jäteastia pitää sijoittaa kulkureitin varrelle siten, että astia tai keräyspaikka on kaikkien sitä käyttävien helposti saavutettavissa. Sujuvan ilmoitusmenettelyn takia jätekimpan ehdoista määrätään jätehuoltomääräyksissä aiempaa tarkemmin. Kiinteistön jätehuoltotilanteen seuranta ja valvonta edellyttävät yhteisastioiden ja yhteisten keräyspaikkojen käyttöönoton ja niistä luopumisen ilmoittamista Päijät-Hämeen jätelautakunnalle, joka ylläpitää jätehuoltorekisteriä. Yhteisastialle ja yhteiselle keräyspaikalle on syytä nimetä sen ylläpidosta vastuussa oleva henkilö, johon kuljetuksen suorittaja tai viranomaiset voivat olla yhteydessä esimerkiksi yhteisastian tai yhteisen keräyspaikan ylläpitoon liittyvissä asioissa. Ennen jätelautakunnan perustamista jätteiden kuljettaminen mökiltä vakituiselle asunnolle oli sallittua. Jätelautakunta kielsi 16.1.2014 1 loma-asunnon ja vakituisen asunnon jätekimpat. Yhteisastian perustamisen vakituisen ja vapaa-ajanasunnon välillä tulisi perustua kiinteistöjen lähekkäisyyteen, kuten muissakin tapauksissa. Yhteisastiaa käyttävien kiinteistöjen pitäisi kaikissa tapauksissa sijaita samalla alueella, sillä jätelain 41 velvoittaa luovuttamaan jätteen alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Lähekkäisyyden tai saman alueen määrittely on aina tapauskohtaista, mutta tarkoituksena ei ole, että jätteitä kuljetetaan pitkiä matkoja vapaa-ajanasunnolta vakituiselle asunnolle. Kiinteistöjen omistussuhteet (saman omistajan omistuksessa olevat kiinteistöt) tai sukulaisuussuhteet eivät voi olla perusteina yhteisastian käyttämiselle. Vapaa-ajan asunnon ja vakituisen asunnon välistä kimppaa voi hakea poikkeuksena jätehuoltomääräyksiin. Yhteisen jäteastian asianmukainen käyttö edellyttää, että astiatilavuus vastaa kiinteistöillä syntyvää jätemäärää, eikä yhteiskerääminen aiheuta tarpeetonta roskaamista tai jätteen epäasianmukaista käsittelyä. Mikäli yhteisen jäteastian käytöstä aiheutuu ongelmia, voi valvova viranomainen eli kunnan ympäristönsuojeluviranomainen kieltää yhteisen jäteastian käytön tai kehottaa ryhtymään toimenpiteisiin, kuten esimerkiksi kasvattamaan astiakokoa. 7 Liittyminen asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen aluekeräyspisteen asiakkaaksi Jätehuoltoviranomaisen päätöksellä jätelain edellytykset täyttävät alueet voidaan jättää kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle. Liittymisestä tähän aluekeräysjärjestelmään on otettu oma pykälänsä, sillä kyseessä ei ole kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, johon liittymisestä määrätään muissa liittymistä käsittelevissä pykälissä. Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueella kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle on rajattu Heinolan ja Sysmän haja-asutusalueet. Lisäksi liittyminen aluekeräyspisteen asiakkaaksi on mahdollista Orimattilan Artjärvellä. Kuten liittymisessä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymismenettelyssä aluekeräyspisteen asiakkaaksi korostetaan kiinteistön haltijan vastuuta ottaa yhteyttä kunnan puolesta toimivaan jätteenkuljettajaan. 3

Liittäminen aluekeräyspisteasiakkaaksi voi tapahtua myös Päijät-Hämeen jätelautakunnan aloitteesta. Jätelautakunnan on ilmoitettava asiakkaalle liittämisestä ja sen perusteista etukäteen kirjeitse, jotta asiakas on tietoinen siitä, mihin liittymis- ja maksuvelvollisuus perustuu. Jätteiden mahdollinen väliaikainen varastointi kiinteistöllä ennen niiden toimittamista aluekeräyspisteeseen ei saa aiheuttaa hygieenisiä haittoja, hajuhaittoja tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. 3 Luku Jätteiden kerääminen ja lajittelu kiinteistöllä 8 Asumisessa syntyvien jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Hyötyjätteille annettavilla lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteilla edistetään etusijajärjestyksen toteutumista (jätelaki 8 ) ja jätelain mukaista erilaatuisten jätteiden erillään pitovelvollisuutta (jätelaki 15 ). Kunnan velvollisuutena on edistää kierrättämistä siten, että etusijajärjestys toteutuu ja jäteasetuksen kierrätystavoite täyttyy. Biojätteen ja pakkausjätteen erilliskeräysvelvoitteet ovat voimassa alueen suurimmissa taajamissa. Biojätteen ja pakkausjätteen keräysrajat on määritelty laskelmien kautta, jotta logistiikka sekä keräyksestä ja kuljettamisesta aiheutuvat kustannukset sekä ympäristövaikutukset tulevat huomioiduksi. Lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteiden antaminen ei ole taloudellisesti perusteltua kaikilla alueilla. Biojätteen erilliskeräyksen järjestäminen on kuitenkin palvelutason, jätehuollon kokonaisuuden ja etusijajärjestyksen kannalta tärkeää. Tarkoituksena on kannustaa jätteen haltijoita erottamaan hyötyjätteet sekalaisesta yhdyskuntajätteestä. Pakkausjätteet muodostavat merkittävän osan erilliskerättävistä hyötyjätteistä. Etusijajärjestyksen toteutumisen parantamiseksi tässä mahdollistetaan lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteiden ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen liittyminen hyötyjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen alueen suurimpien taajamien osalta. Kunta voi edelleen täyden tuottajavastuun tultua voimaan jätelain 35 :n nojalla huolehtia kyseisten pakkausjätteiden täydentävästä kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta tuottajien järjestämään vastaanottopaikkaan, jos tuottaja ei itse huolehdi pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä kuljetuksesta. Päijät-Hämeen jätelautakunta ilmoittaa näissä jätehuoltomääräyksissä huolehtivansa kiinteistöllä erilliskerättyjen pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden, Nastolan ja Orimattilan asemakaavoitetulla alueella pois lukien Orimattilan Artjärvellä (jätelaki 35 1 momentti). Käytännössä näillä alueilla kiinteistönhaltija tilaa itse kuljetuksen (kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus), mutta jätteenkuljettajan on vietävä kerätty jäte Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n nimissä tuottajan vastaanottoon. Huolehtiminen tarkoittaa, että jätelautakunnan tulee seurata, että kuljetusta on saatavilla mainituilla alueilla. Jätelain 41 :n 3 momentti antaa kiinteistön haltijalle mahdollisuuden järjestää erilliskerätyn pakkausjätteen jätteenkuljetuksen kiinteistöltä, jos pakkausjätettä ei kuljeteta tuottajan järjestämässä kuljetuksessa tai kunnan huolehtimassa täydentävässä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Muilla alueilla kuin kunnan huolehtimassa jätteenkuljetuksessa kiinteistönhaltija voi tilata pakkausjätteenkuljetuksen jätelain 41 :n mukaisesti. Tällöin kuljetusyritys saa kuljettaa ne omissa nimissään tuottajan vastaanottoon. 4

Kiinteistökohtaisesti kerätty (35 1 mom, 41 3 mom) metallijäte tulee aina toimittaa Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n nimissä tuottajan vastaanottoon. Mikäli kiinteistössä ei kuulu pakkausjätteen kiinteistökohtaisen keräyksen piiriin, pakkausjätteet on toimitettava Päijät-Hämeen Jätehuollon ekopisteelle ja 1.1.2015 alkaen tuottajien kierrätyspisteelle. Paperituotteiden osalta tuottajan on järjestettävä maksutta kuljetus kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta, jos kiinteistö sijaitsee muulla kuin pientalo- tai haja-asutusalueella. Kiinteistön haltijan on järjestettävä vastaanottopaikka käytöstä poistettujen paperituotteiden keräystä varten. Velvollisuus ei kuitenkaan koske pientaloja tai muita vastaavia kiinteistöjä eikä haja-asutusalueella sijaitsevia kiinteistöjä. 9 Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Muille kuin asuinkiinteistöille annettavat erilliskeräysvelvoitteet koskevat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin jätelain 32 :n perusteella kuuluvia kiinteistöjä. Lisäksi kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella kunnan jätehuoltojärjestelmään jätteensä toimittavat kiinteistöt velvoitetaan noudattamaan tämän pykälän erilliskeräysvelvoitteita palvelusta tehtävässä sopimuksessa. Hyötyjätteille annettavilla lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteilla edistetään etusijajärjestyksen toteutumista (jätelaki 8 ) ja jätelain mukaista erilaatuisten jätteiden erillään pitovelvollisuutta (jätelaki 15 ). Kunnan velvollisuutena on edistää kierrättämistä siten, että etusijajärjestys toteutuu ja jäteasetuksen kierrätystavoite täyttyy. Keräysrajat on määritelty laskelmien kautta, jotta logistiikka sekä keräyksestä ja kuljettamisesta aiheutuvat kustannukset sekä ympäristövaikutukset tulevat huomioiduksi. Lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteiden antaminen ei ole taloudellisesti perusteltua kaikilla alueilla. Biojätteen erilliskeräyksen järjestäminen on kuitenkin palvelutason, jätehuollon kokonaisuuden ja etusijajärjestyksen kannalta tärkeää. Tarkoituksena on kannustaa jätteen haltijoita erottamaan hyötyjätteet sekalaisesta yhdyskuntajätteestä. Biojätteen ja pakkausjätteen erilliskeräysvelvoitteet ovat voimassa alueen suurimmissa taajamissa. Pakkausjätteet muodostavat merkittävän osan erilliskerättävistä hyötyjätteistä. Etusijajärjestyksen toteutumisen parantamiseksi tässä mahdollistetaan lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteiden ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen liittyminen hyötyjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Kunta voi edelleen täyden tuottajavastuun tultua voimaan jätelain 35 :n nojalla huolehtia kyseisten pakkausjätteiden täydentävästä kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta tuottajien järjestämään vastaanottopaikkaan, jos tuottaja ei itse huolehdi pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä kuljetuksesta. Päijät-Hämeen jätelautakunta ilmoittaa näissä jätehuoltomääräyksissä huolehtivansa kiinteistöllä erilliskerättyjen pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden, Nastolan ja Orimattilan asemakaavoitetulla alueella pois lukien Orimattilan Artjärvellä. Käytännössä näillä alueilla kiinteistönhaltija tilaa itse kuljetuksen, mutta jätteenkuljettajan on vietävä kerätty jäte Päijät-Hämeen jätehuolto Oy:n nimissä tuottajan vastaanottoon. Huolehtiminen tarkoittaa, että jätelautakunnan tulee seurata, että kuljetusta on saatavilla mainituilla alueilla. 5

Jätelain 41 :n 3 momentti antaa kiinteistön haltijalle mahdollisuuden järjestää erilliskerätyn pakkausjätteen jätteenkuljetuksen kiinteistöltä, jos pakkausjätettä ei kuljeteta tuottajan tai kunnan huolehtimassa täydentävässä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Muilla alueilla kuin kunnan huolehtimassa jätteenkuljetuksessa kiinteistönhaltija voi tilata pakkausjätteenkuljetuksen jätelain 41 :n mukaisesti. Tällöin kuljetusyritys saa kuljettaa ne omissa nimissään tuottajan vastaanottoon. Kiinteistökohtaisesti kerätty (35 1 mom, 41 3 mom) metallijäte tulee aina toimittaa Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n nimissä tuottajan vastaanottoon. 10 Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen ja aluekeräyspisteisiin soveltumattomien jätteiden kerääminen ja vastaanotto- ja käsittelypaikat Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai sekalaisen yhdyskuntajätteen aluekeräyspisteisiin soveltumattomat jätteet voidaan kuljettaa kunnan tai kunnallisen jätelaitoksen järjestämään keräyspaikkaan jätteen haltijan toimesta, mikäli tämä sallitaan jätehuoltomääräyksissä (jätelaki 41 ). Määräys on tarpeellinen, kun halutaan sallia esimerkiksi suurikokoisten jätteiden tai rakennus- ja purkujäte-erien kuljettaminen omatoimisesti jäteasemalle. Jos määräystä ei ole, pitäisi suurikokoisetkin jätteet sekä rakennus- ja purkujäte-erät kuljettaa kunnan huolehtimassa kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tai sallia niiden toimittaminen alueellisiin keräyspaikkoihin. Kunta tai kunnallinen jätelaitos voi tarjota noutopalvelua suurikokoisille jätteille. Palvelu on vapaaehtoinen ja siitä peritään taksan mukainen maksu. Myös yritykset, jotka ovat rekisteröityneet jätehuoltorekisteriin, voivat tarjota tällaista palvelua kiinteistöille. Palvelun tilaaminen kunnalta, kunnan jätelaitokselta tai muulta yritykseltä tulee mahdollistaa jätehuoltomääräyksissä. Muita erikseen kerättäviä jätelajeja ovat muut tuottajavastuunalaiset jätteet kuin pakkausjätteet sekä vaaralliset jätteet ja erityisjätteet. Tämän pykälän tarkoituksena on kertoa kiinteistöjen haltijoille ja jätteen tuottajille vastaanottopaikoista, joihin jätteet voi toimittaa. Jätteenkuljettajille tarkoitettu pykälä vastaanottopaikoista on sisällytetty kuljettamista käsittelevien pykälien yhteyteen. Samalla tuottajat ja Päijät-Hämeen jätehuolto velvoitetaan pitämään yllä ajantasaista listaa jätteen vastaanottopaikoista tietoverkossa. Jäteastioiden asianmukaisen täyttämisen edistämiseksi voidaan laatia määräys kiinteistön haltijan velvollisuudesta huolehtia jäteastian tyhjentämisestä ja jätteenkuljetuksesta, jos jäteastiassa on kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Käytännössä tämä tarkoittaa jätteenkuljetuksen tilaamista kiinteistön haltijan laskuun esimerkiksi edellisessä kohdassa mainituilta tahoilta. 4 Luku Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen 11 Kompostointi Jätteen omatoiminen käsittely on lähtökohtaisesti kielletty, ellei sitä erikseen sallita jätehuoltomääräyksissä. Biojätteen kompostointi kiinteistöllä, joka ei kuulu biojätteen erilliskeräyksen piiriin, on erittäin suositeltavaa. Kompostointiin kannustaminen edistää etusijajärjestyksen toteutumista. 6

Jätelain perusteluissa todetaan, että jätehuoltomääräyksissä voidaan määrätä muun kuin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen pienimuotoisesta omatoimisesta käsittelystä jätteen syntypaikalla. Siten tämä pykälä koskee elinkeinotoiminnan harjoittamista. Yhteiselle kompostille määrätään nimeämään vastuuhenkilö. Henkilöä ei tarvitse ilmoittaa jätehuoltoviranomaiselle, mutta henkilön määrittäminen etukäteen auttaa mahdollisten ongelmatilanteiden selvittämisessä. Kiinteistökohtaisessa kompostorissa voidaan kompostoida elintarvikejätettä, puutarhajätettä, kuivakäymäläjätettä ja tietyin edellytyksin vähäisiä määriä jätevesilietteitä. Jotta kompostointi onnistuu, on kompostorin ylläpitoon kiinnitettävä huomiota. Elintarvike- tai ulosteperäistä jätettä kompostoitaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hygieniaan ja hajuhaittojen torjumiseen. Näiden jätteiden kompostointiin käytettävän kompostorin pitää ehdottomasti olla haittaeläinsuojattu, esim. jyrsijöiden varalta. Puutarhajätteen kompostoinnille ei tarvitse antaa niin tarkkoja määräyksiä kuin elintarvike- ja ulosteperäiselle jätteelle. Määräyksen tulee kuitenkin estää epämääräisten kompostikasojen syntymisen ja puutarhajätteen leviämisen kompostista ympäristöön. 12 Muu jätteiden omatoiminen käsittely Muu sallittu jätteen omatoiminen käsittely kuin kompostointi ja 13 :n mukainen polttaminen on eroteltu omaksi pykäläkseen. Jätemyllyt ovat vesihuoltolaitoksen kannalta ongelmallisia ja ne voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia viemäriverkostossa. Määräyksiin on otettu erikseen kielto kuljettaa puutarhajätettä puistoihin tai muille yleisille tai yksityisille alueille, koska asia on koettu Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueella ongelmaksi. Pykälässä määrätään lisäksi, että puutarhajätteelle, jota ei kompostoida, haketeta tai silputa tulee toimittaa Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamaan paikkaan. 13 Jätteen polttaminen Lähtökohtaisesti jätteen polttaminen on kielletty. Tässä pykälässä määritellään tilanteet, joissa jätteen polttaminen on mahdollista eli jätteen omatoiminen käsittely on mahdollista. Haja-asutusalueella voidaan sallia risujen, oksien, käsittelemättömän puujätteen ja vastaavien polttaminen avopolttona, jos se ei aiheuta haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle ja poltettavien jätteiden määrä on vähäinen. Käsitellyn puujätteen polttamista ei voida sallia. Kiinteistön lämmitysjärjestelmässä poltettavaksi sallitaan käsittelemätön puujäte, risut ja oksat sekä pienet määrät paperia ja pahvia. Paperia, pahvia ja kartonkia voi käyttää vain sytykkeenä. Muiden jätteiden, kuten polttokelpoisen muovin, polttamista ei voi sallia kiinteistöjen tulipesissä, sillä niissä ei ole palamiselle optimaaliset olosuhteet. 7

Rakennusten hävittämiseen polttamalla liittyvät määräykset kuuluvat kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin 14 Jätteen hautaaminen Jätteen hautaaminen on jätelainkin perusteella lähtökohtaisesti kielletty, ainoastaan tietyt poikkeukset tästä periaatteesta ovat mahdollisia. Kuolleiden lemmikkieläinten hautaaminen on sallittua koko maassa Eviran antaman ohjeistuksen mukaisesti. Eviran ohjeiden mukaan kuolleet lemmikkieläimet hävitetään ensisijaisesti hautaamalla tai tuhkaamalla. Tarkat ohjeet esimerkiksi lemmikkieläinten hautaamiseen liittyen eivät ole varsinaisia jätehuoltomääräyksiin liittyviä määräyksiä, koska niiden tavoitteena on ympäristön pilaantumisen ja terveyden vaarantumisen estäminen. Siten ne tulisi sisällyttää ympäristönsuojelumääräyksiin. 5 Luku Jäteastiat 15 Jäteastiatyypit Kiinteistöllä on oltava tarvittava määrä jäteastioita syntyvään jätemäärään, erilliskeräysvelvoitteisiin ja tyhjennysväliin nähden. Jätelaissa kiinteistön haltija velvoitetaan nimenomaan järjestämään keräyspaikka jätteille (40 ). Jäteasetuksen 10 :ssä jätteen keräykseen liittyen todetaan, että kiinteistön haltijan, kunnan, jätteen haltijan, tuottajan, jakelijan ja muun toimijan on huolehdittava siitä, keräyspaikassa on riittävä määrä kannellisia säiliöitä, maahan upotettavia syväkeräyssäiliöitä, jätelavoja tai muita jäteastioita, jotka soveltuvat kerättäville jätelajeille. On tärkeää, että jäteastiat on mitoitettu oikein tyhjennysväliin nähden ja jäteastiat on aina pystyttävä sulkemaan. Toisaalta tarpeeseen nähden liian suuria jäteastioita käyttämällä ei voi perustella pidempää tyhjennysväliä. Jätehuoltomääräyksissä listataan kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa käytettävät vaihtoehtoiset jäteastiat. Jäteastioita lueteltaessa ei voida suosia tietyn valmistajan jäteastioita, vaan määräyksissä kuvataan niiden teknisiä ominaisuuksia. Jäteastiatyyppejä määriteltäessä on keskusteltu alueella toimivien jätteenkuljettajien kanssa jäteastiatyyppien vaikutuksesta kuljettajien työturvallisuuteen. Velvoittaminen standardin mukaisiin jäteastioihin on perusteltua, sillä markkinoilla on myös muita kuin standardin mukaisia sanallisen määritelmän täyttäviä jäteastioita, jotka voivat esimerkiksi rikkoutua helpommin vaikkapa kippaustilanteessa. Jätehuoltomääräyksissä mahdollistetaan myös muunlaisen jäteastian käyttö sopimalla asiasta jätteenkuljetusyrityksen tai kunnan lukuun toimivan jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Näin voidaan edistää uusien innovaatioiden käyttöön ottamista ja siten parantaa esimerkiksi jätteenkuljettajan työturvallisuutta. 16 Jäteastian merkitseminen Jäteasetuksen 10 velvoittaa merkitsemään jäteastioihin niihin kerättävän jätelajin ja keräyksestä vastaavan yhteisön yhteystiedot. Tarkennuksena voidaan määrätä, että jäteastiaan tulee merkitä jäteastian tyhjentämisestä vastaava kuljetusyritys. 8

Lisäksi tilanteissa, joissa jäteastia ei ole kiinteistön välittömässä läheisyydessä velvoitetaan merkitsemään siihen jäteastian haltijan tiedot. Tällöin mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua tehokkaasti. 17 Jäteastioiden täyttäminen Jäteastioiden täyttämisestä säädetään jäteasetuksen 10 :ssä. Jäteastioiden täyttämisen osalta jätehuoltomääräyksissä määrätään, mitä jäteastioihin voidaan laittaa ja miten jätteet tulee esimerkiksi pakata. Työturvallisuus syistä käsin siirrettäville jäteastioille annetaan maksimipainot. Paino antaa vähintään viitettä siitä, millaisia määriä jätettä jäteastiaan voi laittaa. Etuna on se, että jätteen haltija ei voi sijoittaa jäteastiaan tätä painavampia jäte-eriä. Jos jäte ei jostain syystä mahdu kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa jäteastiaan, määräyksissä annetaan mahdollisuus sijoittaa jäte jäteastian läheisyyteen. Tämä ei koske aluekeräysjärjestelmää käyttäviä kiinteistöjä. Sijoittaminen on rajattava sellaiseksi, että siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa vastaanottopaikalla tai jätteenkuljetukselle. Jätteen sijoittaminen jäteastian ulkopuolelle ei saa myöskään aiheuttaa työturvallisuusriskiä, joten ylimääräiselle jätteelle annetaan painorajoitus. 18 Tyhjennysvälit Tässä pykälässä annetut tyhjennysvälit koskevat kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvia asuinkiinteistöjä sekä muita kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia kiinteistöjä. Jäteastiat on tyhjennettävä riittävän usein, jotta hygieenisiä haittoja tai hajuhaittoja ei pääse syntymään. Kyseiset haitat aiheutuvat yleensä muiden jätteiden seassa olevasta biojätteestä. Sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastian tyhjennysväliä voidaan pidentää erottamalla biojäte sekalaisesta yhdyskuntajätteestä. Tyhjennysvälin pidentämisestä kompostoimalla velvoitetaan ilmoittamaan kunnan puolesta toimivalle kuljetusyritykselle, jos käytössä on kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Kiinteistönhaltijan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä asiasta ilmoitetaan kirjallisesti jätelautakunnalle. Sen lisäksi kiinteistön haltijan tulee sopia asiasta jätteenkuljetuksesta huolehtivan yrityksen kanssa. Ilmoitusvelvoitteella voidaan varmistaa, että kiinteistö täyttää tyhjennysvälin harventamisen edellytykset. Tätä pidemmistä tyhjennysvälin harvennuksista edellytetään jätehuoltoviranomaisen poikkeamispäätöstä. Vain kesäaikana käytössä olevien vapaa-ajanasuntojen ei ole tarpeen olla liittyneenä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen talviaikana. Käytännössä tällöin kesäasukas tekee kuljetusyritykselle 27 :n mukaisen kuljetuksen keskeytysilmoituksen. Jätehuoltomääräyksissä annetut tyhjennysvälit koskevat vain niitä vapaa-ajanasuntoja (ja muita kiinteistöjä), jotka kuuluvat kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin. 19 Kunnossapito ja pesu Jäteasetuksen 10 velvoittaa pitämään jäteastian kunnossa ja puhdistamaan sen riittävän usein, jotta keräyksestä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Jäteastian kunnossapito ja pesu liittyy myös työturvallisuuteen. 9

6 Luku Jätteen keräyspaikat 20 Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset Jäteasetuksen 10 :n mukaan keräyspaikkaan on oltava esteetön pääsy ja jäte on voitava kuormata turvallisesti. Koska jäteastioiden sijoittamiseen liittyvät asiat vaikuttavat merkittävästi työturvallisuuteen, on niihin kiinnitettävä huomiota. Esimerkiksi jäteastioiden liikuttaminen sekä kuormaaminen pitää pystyä tekemään turvallisesti, kuten myös liikkuminen alueella. Määräyksiä laadittaessa on keskusteltu asiasta alueella toimivien jätteenkuljettajien kanssa. 21 Jäteastian sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen Pykälässä määrätään jäteastian tai jäteastian sijoituspaikan lukitsemisesta siten, että kuljetusyritys voi käyttää yhtenäistä yleisavainta, jolla lukittu jätepiste voidaan avata. 22 Alueelliset jätteiden keräyspaikat Alueellisiksi keräyspaikoiksi luokitellaan aluekeräyspisteet, ekopisteet ja kierrätyspisteet sekä mahdollisten muiden tahojen järjestämillä alueelliset keräyspaikat. Keräyspaikalle saa toimittaa ainoastaan sellaisia jätteitä, joita varten siellä on jäteastia. Jätteitä ei saa jättää jäteastioiden ulkopuolelle, sillä valvomattomilla keräyspaikoilla jäteastioiden ulkopuolelle jätetyt jätteet aiheuttavat helposti roskaantumista. Alueellisen jätteiden keräyspaikan perustamiseen on oltava maanomistajan lupa. Lisäksi jos kyseessä on rakennelma, vaaditaan rakennusvalvonnan lupaa asiaan. Asemakaava-alueella alueellisen keräyspaikan perustaminen vaatii myös kaava-merkinnän. Alueellisen keräyspaikan ylläpidosta vastaa sen järjestäjä. Ensisijaisesti ylläpitovelvollisuudesta pitää sopia erikseen keräyspaikan perustamiseen ja jäteastioiden sijoittamiseen liittyvissä sopimuksissa. 7 Luku Jätteenkuljetus 23 Kuormaaminen Jätteen kuormaamisen ajankohdasta määrätään kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Jätteiden kuormaamisesta ei saa aiheutua roskaantumista. Koska roskaantuminen johtuu jätteiden leviämisestä ympäristöön, voidaan jätteenkuljettaja velvoittaa huolehtimaan siitä, että jätettä ei pääse leviämään ympäristöön. Suurempien jäte-erien kokoaminen esimerkiksi siirtolavalle voidaan sallia, jos se on alueella tarpeen. Jätteiden kokoamiseen on vaadittava maanomistajan lupa. 10

24 Kuljettaminen Kuljettamista koskevat määräykset koskevat pääosin jätteenkuljettajia. Jos käytössä on kunnan järjestämä jätteenkuljetus, voivat tässä määräyksessä annetut velvoitteet olla sisällytettynä urakoitsijoiden sopimuksiin. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa toimitaan tämän jätehuoltomääräyksen perusteella ja mukaisesti. Kuljettamisen osalta tavoitteena on varmistaa, että se ei aiheuta ympäristön roskaantumista tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Jäteasetuksen 11 velvoittaa kuljettamaan jätteet tiiviissä pakkauksessa, umpinaisessa kuljetusvälineessä tai muuten peitettynä. Erilliskerätyt tai erilaatuiset jätteet voidaan kuljettaa samassa säiliössä vain silloin, kuin se ei aiheuta haittaa niiden kierrättämiselle tai hyödyntämiselle. Erilläänpito velvollisuudesta säätävän jätelain 15 mahdollistaa tämän. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi keräyslasia ja keräysmetallia kuljetettaessa. Tällaista keräystä ei ole toistaiseksi alueella, joten määräystä ei ole tarpeen sisällyttää jätehuoltomääräyksiin. Jätelain 121 määrää siirtoasiakirjan laatimisvelvoitteesta tietyille jätelajeille. Jätehuoltomääräyksissä tuodaan esille kyseinen laatimisvelvoite ja velvoittaa luovuttaja, kuljettaja ja vastaanottaja olemaan selvillä siitä. Jätelaissa ja asetuksessa on tarkat määräykset ja sisältövaatimukset siirtoasiakirjaan liittyen, joten niitä ei tarvitse tuoda esille varsinaisissa jätehuoltomääräyksissä. 25 Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen Jätelain 39 :ssä määrätään jätteenkuljettajan velvollisuudesta ilmoittaa vuosittain tiedot tehdyistä jätteenkuljetuksista. Velvollisuutta täsmennetään jäteasetuksen 26 :ssä. Tietojen toimittamistavasta määrätään jätehuoltomääräyksissä. Vaikka määräys tietojen toimittamisesta tulee jätelaista, se on sisällytetty myös määräyksiin. Jätteenkuljettajan on annettava tiedot kunnan jätehuoltoviranomaiselle kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu, sekä jäteastioiden tyhjennyskerroista kiinteistöittäin ja jätelajeittain. Kunnan jätehuoltoviranomainen voi pyytää toimittamaan tiedot neljännesvuosittain, jos se on toiminnan seuraamiseksi tarpeellista. Jotta tietojen siirtäminen kuljetusrekisteriin olisi mahdollisimman tehokasta, on tiedot määrätty toimittamaan sähköisesti muokattavissa olevassa muodossa. Pelkkä sähköinen muoto ei riitä, sillä tällöin tiedot voidaan toimittaa esimerkiksi pdf-muodossa, josta tietoja ei voida muokata. Jätelautakunta on tehnyt asiasta päätöksen 6.3.2014 7. 26 Jätteen vastaanottopaikat Tämä jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikkoja koskeva määräys on tarkoitettu jätteenkuljettajille. Kotitalouksia koskevat määräykset jätteiden toimittamisesta esimerkiksi kierrätyspisteille tai jäteasemille on annettu 10 :ssä. Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat ja kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen luovutetut jätteet on kuljetettava kunnallisen jätelaitoksen osoittamaan paikkaan. Jätteitä ei saa kuljettaa muihin vastaanottopaikkoihin. Jätelain 35 :n mukaan kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kerätty jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. 11

Tuottajavastuunalaiset pakkausjätteet velvoitetaan jätelain mukaisesti kuljettamaan 1.5.2015 alkaen tuottajien järjestämään vastaanottopaikkaan tai kunnan tai kunnallisen jätelaitoksen järjestämään välivarastointipaikkaan, josta ne kuljetetaan tuottajien jätehuoltoon. Koska vastaanottopaikat voivat muuttua lyhyilläkin aikaväleillä, jätehuoltomääräyksissä viitataan päivitettävissä olevaan listaan. Jätehuoltomääräyksissä tuodaan esille yleiset vastaanotto- ja käsittelypaikkojen käyttämistä koskevat velvoitteet ja käytännöt. 27 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen Jätehuoltomääräyksissä mahdollistetaan kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen tilanteissa, joissa kiinteistö on tyhjillään ja käyttämättömänä. Keskeytyksen tulee aina olla määräaikainen. Sitä voidaan tarpeen mukaan jatkaa määräajan päättyessä. Alle vuodenpituisesta keskeytyksestä voidaan sopia jätteenkuljetuksesta huolehtivan tahon kanssa. Yli vuoden kestävät keskeytykset edellyttävät ilmoitusta jätehuoltoviranomaiselle. 8 Luku Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet Asumisessa syntyviä lietteitä koskevat 28-30 :t on tuotu omaksi luvukseen. 2 :n määritelmän mukaan asumisessa syntyvillä lietteillä tarkoitetaan asumisessa tai vastaavassa toiminnassa syntynyttä kiinteistön saostussäiliöihin, pienpuhdistamon lietesäiliöihin tai muihin käsittelyjärjestelmiin kertyvää laskeutuvaa tai kelluvaa ainesta, joka voidaan erottaa jätevedestä omana jakeena sekä umpisäiliölietettä. 28 Liittyminen asumisessa syntyvän lietteen kiinteistöittäiseen kuljetukseen Liittyminen kiinteistöittäiseen kuljetukseen asumisessa syntyvän lietteen osalta tuodaan esille omassa pykälässä asian tärkeyden vuoksi. Jätelain 94 velvoittaa jätteen ammattimaista kuljettamista harjoittavat toimijat tekemään hakemuksen alueelliselle ELY-keskukselle toiminnan hyväksymiseksi jätehuoltorekisteriin. Jätehuoltomääräyksissä annettava velvoite luovuttaa liete ainoastaan ko. rekisteriin hyväksytylle toimijalle on tärkeää lietteiden asianmukaisen kuljettamisen ja käsittelyn vuoksi. Rekisteröimisen edellytyksenä on, että kuljettaja toimii ammattimaisesti, lakien ja asetuksen mukaan, toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja kuljetuskalusto soveltuu käyttötarkoitukseensa. 29 Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi Vaikka saostussäiliöiden ja pienpuhdistamoiden lietetilojen lietteenpoiston vähimmäistyhjennysvelvoite sekä umpisäiliöiden tarkkailuvelvoite perustuvat haja-asutuksen jätevesiasetukseen (209/2011), tulee ne tuoda esille myös jätehuoltomääräyksissä. Haja-asutuksen jätevesiasetuksen mukaan liete on poistettava saostussäiliöistä ja pienpuhdistamoiden lietetiloista vähintään kerran vuodessa. 12

Jätehuoltomääräyksissä ei ole tarkoituksenmukaistaa kiristää tyhjennysvälejä asetuksessa annetuista. Jätehuoltomääräyksissä ei myöskään voi antaa määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa haja-asutuksen jätevesiasetuksen säännösten kanssa. Jätehuoltomääräyksillä ei siten voida antaa lupaa poiketa hajajätevesiasetuksen mukaisista lietteenpoiston vähimmäisvaatimuksista. Jätevesilietesäiliöiden lisäksi hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivojen tyhjentämisestä on huolehdittava säännöllisesti. Kyseisten kaivojen tyhjentäminen ja hoitaminen ovat ennakoivia toimia, joilla ehkäistään ongelmia viemäriverkostossa. Samoin on huolehdittava fosforinpoistokaivojen suodatinmassojen, biosuotimiin kertyvien massojen sekä maapuhdistamoiden massojen jätehuollosta. On tärkeää huomata, että vähimmäistyhjennysvälejä on noudatettava, vaikka lietteen käsittely tapahtuisi kiinteistöllä omatoimisesti. Asumisessa syntyvät lietteet ovat osa kunnan vastuulla olevaa jätehuoltoa ja ne tulee siten toimittaa palvelutehtäviä hoitavan tahon eli Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamaan paikkaan. 30 Lietteiden omatoiminen käsittely Mikäli jätehuoltomääräyksissä sallitaan lietteen omatoiminen käsittely, on jätehuollon järjestämisen seurannan kannalta tärkeää, että tieto omatoimisesta käsittelystä tulee jätehuoltoviranomaiselle. Tiedot omatoimisesta käsittelystä tarvitaan, jotta jätehuoltoviranomainen voi seurata liittymistä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Lietteen stabiloinnin levityksen osalta katsotaan, että ilmoitus tulee toimittaa suoraan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, koska niiden kohdalla asianmukaisen jätehuollon toteutumisen valvonta on erityisen tärkeää. Omatoiminen saostussäiliöiden mustien jätevesilietteiden (ja umpisäiliöiden jätevesien) käsittely voidaan sallia, jos kiinteistöllä on käytössään (joko omana tai esimerkiksi vuokrattuna) siihen soveltuvat laitteistot sekä olosuhteet ovat sopivat. Tällaisesta menettelystä ilmoittavan osalta on varmistettava, että stabiloitu liete voidaan käyttää lannoitustarkoituksessa eli kiinteistöllä on oltava hallinnassaan viljelykäyttöön tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen soveltuvaa peltoalaa. Siksi useimmiten kyseeseen tulee aktiiviviljelijä. Liete tulee aina stabiloida ennen peltokäyttöä. Soveltuvia menetelmiä ovat esimerkiksi kalkkistabilointi ja termofiilinen stabilointi. Kalkkistabiloidun lietteen voi käytännössä sekoittaa myös lantalaan, mutta tällöin tulee tunnistaa ihmisperäisen jätevesilietteen tuomat viljelyrajoitukset. Siten käsitellyn lietteen sijoittaminen sellaisenaan peltoon on useimmiten järkevämpää, sillä tällöin sen tarkka sijoituspaikka tiedetään ja viljelyrajoitukset rajoittuvat vain tälle kyseiselle alueelle. Muissa tapauksissa asumisessa syntyvien lietteiden omatoiminen käsittely on mahdollista hallitusti lähinnä silloin, kun syntyvän lietteen määrä on vähäinen tai se on kiinteässä muodossa. Käytännössä käsittelymenetelmänä on kompostointi. 13

9 Luku Roskaantumisen ehkäiseminen 31 Yleisötilaisuuksien jätehuolto Ulkona järjestettäviä yleisötilaisuuksia koskevat jätehuoltomääräykset perustuvat sekä roskaantumisen ehkäisemiseen että jätelain velvoitteeseen asianmukaisesta jätehuollosta. Yleisötilaisuuden järjestäjä on jätelain 74 :n mukaan vastuussa yleisötilaisuuden seurauksena roskaantuneen alueen siivoamisesta, jos roskaaja itse ei huolehdi siivoamisesta. Määräyksissä velvoitetaan yleisötilaisuuden järjestäjä huolehtimaan tilaisuuden jätehuollosta kokonaisuudessaan, ei pelkästään siivoamisesta. Velvoite jätehuollosta huolehtimiseen on merkittävä toimenpide roskaantumisen ehkäisemiseksi, sillä sen perusteella tilaisuuden järjestäjän on hankittava alueelle tarpeeksi jäteastioita ja huolehdittava niiden tyhjentämisestä tarpeen mukaan. Myös lajittelu ja erilliskerääminen määrätään tilaisuuden järjestäjän vastuulle. Suurista tapahtumista velvoitetaan ilmoittamaan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 32 Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla Jätelaissa annettua roskaamiskieltoa korostetaan kieltämällä jätehuoltomääräyksissä jätteiden sijoittaminen jäteastian ulkopuolelle yleisillä alueilla. Koska yleisillä alueilla olevat jäteastiat voivat olla muidenkin tahojen kuin kunnan ylläpitovastuulla, on tarpeen korostaa että määräys koskee kaikkien toimijoiden (esimerkiksi tienpitäjän) ylläpitämiä jäteastioita, vaikka kyseessä ovat kunnalliset jätehuoltomääräykset. 10 Luku Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet 33 Vaarallisten jätteiden jätehuolto Jätehuoltomääräysten vaarallisia jätteitä koskevat määräykset velvoittavat myös elinkeinotoiminnan harjoittajia. Vaarallista jätettä koskevilla määräyksillä määrätään turvallisen jätehuollon käytännön järjestelyistä. Vaarallisen jätteen varastoinnista väliaikaisessa paikassa voi aiheutua haittaa tai vaaraa ympäristölle ja terveydelle. Sen vuoksi jätehuoltomääräyksiin on sisällytetty väliaikaista varastointia koskeva määräys. Määräys enimmillään vuoden säilytysajasta koskee kaikkia kiinteistöjä, myös esimerkiksi päivittäistavarakaupoissa sijaitsevia kerätyn sähkö- ja elektroniikkaromun säilytykseen tarkoitettuja jäteastioita tai kontteja ja varmistaa osaltaan jätteen asianmukaista käsittelyä. Kunnan on järjestettävä asumisessa syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuolto sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuolto, mikäli vaarallisen jätteen määrä ei ole kohtuuton. Tuottajavastuunalaiset sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut määrätään toimitettavaksi tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Muissa toiminnoissa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kouluissa, syntyvät vaaralliset jätteet toimitetaan vastaanottajalle, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen. Sama määräys koskee elinkeinotoiminnan harjoittajaa. 14

Mikäli kyseessä on merkittävä erä vaarallista jätettä, tulee sen toimittamisesta sopia vastaanottajan kanssa. Tällöin vastaanottaja voi varautua suuren jätemäärän turvalliseen käsittelyyn ja varastointiin. Vaarallisen jätteen pakkaamisen osalta jäteasetuksessa on tarkat ohjeet, joihin näissä määräyksissä viitataan. 34 Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä Vaarallisen jätteen keräyspaikkaa koskevat määräykset koskevat kaikkia toimijoita omakotikiinteistöjä lukuun ottamatta, sillä ne liittyvät jätehuollon tekniseen järjestämiseen sekä turvallisuuteen. Pykälässä annetaan määräyksiä vaarallisten jätteiden säilyttämisestä turvallisesti asianmukaisissa astioissa. Lisäksi velvoitetaan kiinteistön haltija tiedottamaan keräyspaikan käyttäjiä sen asianmukaisesta ja turvallisesta käytöstä. Tarkoituksena on, että vaarallisten jätteiden keräämisestä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. 35 Erityisjätteet ja terveydenhuollon vaaralliset jätteet Erityisjäte velvoitetaan erotettavaksi muista jätteistä. Erityisjätteiden osalta määrätään niiden pakkaamisesta sekä merkitsemisestä niiden turvallisen käsittelyn varmistamiseksi. Terveydenhuollon erityisjäte on pakattava kuten muukin erityisjäte eli kestäviin ja tiiviisiin pakkauksiin. 11 Luku Muut määräykset 36 Tiedottamisvelvoite Jotta varmistutaan kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisen jätehuollon toteutumisesta, määrätään kiinteistön haltijalle tiedottamisvelvollisuus jätehuoltomääräysten mukaisista velvoitteista kiinteistössä asuville tai sitä muuten käyttäville. 37 Jätehuoltomääräysten valvonta Jätelain 24 :ssä säädetään jätelain ja sen nojalla annettujen jätehuoltomääräysten valvonnasta. Valvontaviranomaisia ovat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen sekä alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Valvontaviranomainen kehottaa ensin määräysten rikkojaa korjaamaan toimintansa. Valvontaviranomainen voi myös lievissä tapauksissa antaa yksittäisen määräyksen tilanteen korjaamiseksi. Jos asianosainen ei noudata valvontaviranomaisen antamaa kehotusta, yksittäistä määräystä tai muuten laiminlyö velvollisuutensa olennaisilta osin tai muuten epäasiallisesti, tulee valvontaviranomaisen aloittaa hallintopakko-menettely asian lain mukaiseksi saattamiseksi. Jos kyseessä on jätehuoltomääräysten nojalla tai yksittäisenä määräyksenä annettu kielto tai määräys ja kyseessä on tahallisuus tai törkeä huolimattomuus, tulee valvontaviranomaisen tehdä asiassa tutkintapyyntö poliisille. 38 Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä Jätelain 91 :n mukaan jätehuoltomääräyksissä määrätty viranomainen voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen jätehuoltomääräysten noudattamisesta päätöksessä mainituin 15

perustein. Siten jätehuoltomääräyksissä on tarpeen määrätä poikkeuksen myöntävästä viranomaisesta. Koska jätehuoltomääräykset ovat voimassa usean eri kunnan alueella, joilla lähes kaikilla on oma ympäristönsuojeluviranomaisensa, poikkeuksen myöntävä viranomainen on jätehuoltoviranomainen. Tällöin poikkeusten myöntämisessä voidaan helpommin noudattaa samoja periaatteita koko soveltamisalueella. 39 Voimaantulo Voimaantulopykälään kirjataan ajankohta, jolloin jätehuoltomääräykset tulevat voimaan ja luetellaan ne jätehuoltomääräykset, jotka uusilla määräyksillä kumotaan. 40 Siirtymäsäännökset Pykälässä määrätään siirtymäsäännöksistä. 16