Päätös Etelä-Suomi Nro 42/2010/2 Dnro ESAVI/523/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesta koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta, joka koskee jätteen paalausta, käärintää ja varastointia energiahyötykäyttöä varten Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa, Espoo ja Kirkkonummi. ILMOITUKSEN TEKIJÄ HSY Jätehuolto PL 100 00066 HSY TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Jätteen paalaus, käärintä ja varastointi energiahyötykäyttöä varten. Toiminta sijoittuu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen osoitteeseen Ämmässuontie, 02820 Espoo. Toiminta sijoittuu kiinteistöille 257-445-8-8 ja 257-445-2-58 Kirkkonummen kuntaan Kauhalan kylään sekä kiinteistöille 49-408-1-428 ja 49-408-1-384 Espoon kaupunkiin Espoonkartanon kylään. Kiinteistöt 49-408-1-428 ja 49-408-1-384 omistaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (tilanne 1.9.2010). Kiinteistörekisterin mukaan kiinteistön 257-445-8-8 omistaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymällä on parhaillaan vireillä lainhuutohakemus ko. kiinteistöstä (tilanne 2.9.2010). Kiinteistön 257-445-002-0058 omistaa Oy Skogberg Ab. ILMOITUKSEN VIREILLETULO Ilmoitus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 8.6.2010. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi
2 KOETOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Ympäristönsuojelulaki 30 :n 3 momentti ja 61 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 g) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Jätteenkäsittelykeskuksen alueen toimintojen luvat Jätteiden murskausta, paalausta ja välivarastointia koskeva ympäristövaikutusten arviointimenettely on vireillä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Toimintaa koskeva ympäristölupahakemus jätetään ympäristövaikutusten arviointimenettelyn jälkeen. Toimintaa koskevia, voimassa olevia ympäristölupia ei toistaiseksi ole. Jätteenkäsittelykeskuksen ja kaatopaikan laajennusalueen ympäristölupatilanne on seuraava: Jätteenkäsittelykeskus Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 553/26.5.2003, joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta Vaasan hallinto-oikeuden päätös n:o 04/0551/1/22.12.2004 korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionumero 466/8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionumero 1454/29.5.2007 lainvoiman saaneen päätöksen (korkein hallinto-oikeus taltionumero 466/8.3.2006) purkamista koskevasta hakemuksesta Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 1162/20.9.2007, joka koskee lupamääräysten muuttamista Vaasan hallinto-oikeuden päätös n:o 08/0373/1/28.11.2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen lupamääräysten muuttamista koskevasta ympäristölupapäätöksestä (No YS 1162/20.9.2007) tehdystä valituksesta korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionumero 1113/11.5.2010 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 08/0373/1/28.11.2008 tehdyistä valituksista Uudenmaan ympäristökeskuksen vesien yhteistarkkailuohjelman hyväksymistä koskeva päätös No YS 14/8.1.2004 Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös vesien yhteistarkkailuohjelmapäätöksen muuttamisesta, No YS 357/12.3.2007. Kaatopaikan laajennusalue Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 659/16.5.2005, joka koskee kaatopaikan laajennusaluetta
Vaasan hallinto-oikeuden päätös n:o 06/0139/1/10.5.2006 korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionumero 3383/27.12.2007 Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös laajennusalueen lupamääräysten muuttamisesta No YS 1163/20.9.2007 Vaasan hallinto-oikeuden päätös n:o 08/0371/1/28.11.2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen lupamääräysten muuttamista koskevasta ympäristölupapäätöksestä (No YS 1163/20.9.2007) tehdystä valituksesta korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionumero 1113/11.5.2010 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 08/0373/1/28.11.2008 tehdyistä valituksista. Ilmanlaadun ja melun tarkkailua koskevat päätökset Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1466/8.12.2004, joka koskee hiukkaspitoisuuksien ja meluntarkkailun jatkamista ja muuttamista Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1618/8.11.2006, joka koskee hiukkasmittausten toteuttamissuunnitelman hyväksymistä Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1444/9.10.2006, joka koskee melutarkkailuohjelman hyväksymistä Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 582/5.5.2008, joka koskee melutarkkailuohjelman tarkistamista. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Hankkeen "Jätteen murskaus, paalaus ja välivarastointi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa, Espoo ja Kirkkonummi" ympäristövaikutusten arviointi on käynnissä ja sen ympäristövaikutusten arviointiohjelma on valmistunut 26.1.2010 ja yhteysviranomainen on antanut siitä lausunnon 27.4.2010. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoille on tehty seuraavat ympäristövaikutusten arvioinnit: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut lokakuussa 2007. Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon 28.2.2008. Kaatopaikan laajennusalueen vaihtoehtoisen käytön ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut 9.11.2005. Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon 21.3.2006. Biojätteiden käsittelyn ja tuhkien sekä kuonan loppusijoituksen ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut 10.1.2005. Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon 4.5.2005. Sekajätteen käsittelylaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut 3.7.2002. Yhteysviranomaisen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon 7.11.2002. Ämmässuon kaatopaikan laajennuksen ja pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on val- 3
Alueen kaavoitustilanne mistunut 21.5.2001. Yhteysviranomaisen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon 28.9.2001. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavan vahvistuspäätöksellä 8.11.2006 kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijoittuu maakuntakaavan EJ-alueelle (jätteenkäsittelyalue). Maakuntakaavaa täydentämään laaditaan parhaillaan Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavan ehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa 17.12.2008. Vaihemaakuntakaavassa esitetään kumottavaksi vahvistetun Uudenmaan maakuntakaavan jätehuoltoratkaisu ja käsitellään jätehuolto kokonaisuutena uudelleen, vaikka vahvistetun maakuntakaavan jätehuollon alueet muodostavat keskeisen osan myös vaihemaakuntakaavan jätehuoltoratkaisua. Jätehuollon kaavaratkaisussa osoitetaan merkinnällä EJ1 yhdyskuntajätehuollon alueita, joita voidaan kehittää monipuolisiksi jätekeskuksiksi. Alueille voidaan sijoittaa eri jätejakeiden loppusijoitusalueiden lisäksi erilaisia muita jätehuollon toimintoja sekä jätehuoltoon liittyvää ja muuta alueelle soveltuvaa yritystoimintaa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue on osoitettu 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa EJ1-merkinnällä. Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, on vahvistettu 27.6.1997. Yleiskaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). ET- ja EK-alueet rajoittuvat pohjoisessa teollisuuden ja varastoinnin alueisiin (T). Kolmperän asutuksen ja EK-alueen välinen alue on varattu virkistys-, ulkoilu- ja urheilukäyttöön tarkoitetuksi virkistysalueeksi (V). EK-aluevaraus sisältää myös suoja-alueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämäksi. Kirkkonummen yleiskaava 2020 on vahvistettu 19.5.1999. Kirkkonummen puolelle sijoittuva jätteenkäsittelykeskuksen alue on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi merkinnällä EK. Laitamaan ja jätteenkäsittelykeskuksen välinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä retkeily- ja virkistysalueeksi. Asemakaavat Ämmässuon asemakaava on vahvistettu 18.6.2008. Asemakaavalla mahdollistetaan kaatopaikkatoiminnan jatkuminen ja jätteenkäsittelyn kehittä- 4
minen Ämmässuon alueella. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 280 ha. Kirkkonummen puoleiselle osalle Ämmässuota on laadittu asemakaava yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan. Ämmässuon alueen asemakaavoissa on osoitettu jätteenkäsittelykeskuksen ympärille suojavihervyöhyke (kaavamerkintä EV/VR). Kaavojen suojavihervyöhyke muodostaa yhtenäisen alueen jätteenkäsittelykeskuksen etelä-, länsi- ja pohjoispuolelle. Itäpuolelle ei ole osoitettu suojaviheraluetta, koska jätteenkäsittelykeskus rajautuu Kulmakorven yhdyskuntateknisiin alueisiin. Suojavihervyöhykkeen alueet ovat Helsingin kaupungin, Espoon kaupungin, HSY:n ja neljän yksityisen henkilön omistuksessa. Bockträsketin vesialue vesijättömaineen on yhteistä vesialuetta. Suojavihervyöhykkeen kokonaispinta-ala on noin 153 hehtaaria. Asemakaavojen mukaiselle suojavihervyöhykkeelle on laadittu hoitosuunnitelma. Asemakaavoituksen viimeaikaisia tavoitteita on ollut muuttaa Ämmässuon tieyhteyksiä osoittamalla raskaalle liikenteelle Histan liittymästä suora yhteys Ämmässuolle. 5 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Espoon puolella lähin asutus sijaitsee Kolmperässä noin 700 m:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksen rajalta pohjoiseen. Kirkkonummen puolella lähin asutus on Laitamaalla noin 500 m:n etäisyydellä luoteessa. Yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia on lisäksi alueen etelä- ja lounaispuolella lähimmillään noin 600 m:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta. Histan alue on jätteenkäsittelykeskuksen koillispuolella noin 2,0 km:n etäisyydellä. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa tarkkaillaan hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Vesitarkkailun vuosiyhteenvedon 2009 (Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu) mukaan jätteenkäsittelykeskuksen pintavesiä kuormittavaa vaikutusta on havaittavissa alueelta laskevassa kolmessa ojassa. Kuormitus ilmenee pääosin vesien sähkönjohtavuutena ja ravinnepitoisuuksina. Loojärvessä jätteenkäsittelykeskuksen vaikutusta ei enää todettu. Loojärven veden laatuun vaikuttaa ympäristön maankäytön hajakuormitus. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat jätteenkäsittelykeskuksen itäpuolella noin 2,2 km:n etäisyydellä (Nupurin pohjavesialue 0104907, I luokka), pohjoispuolella noin 2,2 km:n etäisyydellä (Kolmirannan pohjavesialue 0104952, I luokka) ja kaakkoispuolella noin 2,3 km:n etäisyydellä (Järvikylän pohjavesialue 0104951, I luokka). Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta ei ole pohjavedellä yhteyttä mainituille pohjavesialueille. Jätteenkäsittely-
keskuksen lievää vaikutusta pohjaveden laatuun on ollut havaittavissa lähellä jätteenkäsittelykeskusta sijaitsevissa pohjavesiputkissa. Jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilman laatua valvotaan HSY:n Ämmässuon ilmanlaatuasemalla. Asemalla mitataan hengitettävien hiukkasten (PM 10 ), pienhiukkasten (PM 2,5 ) sekä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia jatkuvatoimisesti. Vuonna 2009 PM 10 -pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylitti 20 kertaa rajaarvon (VNA 711/2001) numeroarvon 50 µg/m 3. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kpl vuodessa, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi. Pienhiukkasten PM 2,5 pitoisuudelle ei ole annettu raja-arvoa. Pienhiukkasten pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 4,3 8,8 µg/m 3 vuosikeskiarvon ollessa 6,5 µg/m 3. Pienhiukkasten pitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat HSY:n muilla pääkaupunkiseudulla sijaitsevilla mittausasemilla tasoa 8 11 µg/m 3. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet eivät ylittäneet ohjearvoa (VNp 480/1996, 10 µg/m 3 ) jätteenkäsittelykeskuksen mittausaseman havainnoissa. TRS-pitoisuudet laskivat edelleen aikaisempiin vuosiin verrattuna. Hajutunneiksi (>3 μg/m 3 ) määriteltiin noin 2 % mittausajasta. Vuonna 2008 hajutuntien osuus oli noin 6 %. Asiakaspalautejärjestelmään kirjattiin vuoden 2009 aikana yhteensä 11 valitusta jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä havaitusta hajusta. Hajuvalitukset vastaanotettiin pääosin tammi- ja helmikuussa sekä loppuvuonna. Jätteenpolttolaitoksen valmistuttua Vantaan Långmossebergetiin vähenee Ämmässuolle tuotavan sekajätteen määrä merkittävästi. Tällä on huomattava vähentävä vaikutus jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuvien hajuhaittojen määrään. Ympäristömelun omavalvontamittauksia tehtiin vuonna 2009 neljä kertaa kolmessa mittauspisteessä. Mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvassa määriteltyä ekvivalenttimelutason (L Aeq ) rajaarvoa 55 db. Ulkopuolinen toimija suoritti meluntarkkailuohjelman mukaiset ympäristömelumittaukset toukokuussa sekä marraskuussa. Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutus oli havaittavissa Råbackan sekä Laitamaan mittauspisteissä, mutta keskiäänitasot eivät ylittäneet ympäristöluvassa määritettyä rajaarvoa. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuva melu on vähentynyt selvästi kaatopaikan louhintatöiden päätyttyä. 6
7 KOELUONTEINEN TOIMINTA Yleistä HSY on tehnyt päätöksen siirtymisestä jätteenpolttoon pääasiallisena yhdyskuntajätteen käsittelymenetelmänä. Jätteet hyödynnetään energiana Vantaan Energia Oy:n Långmåssebergetiin vuonna 2013 valmistuvassa jätevoimalassa. Jätevoimalalle on myönnetty ympäristölupa No YS 1696/30.12.2009. Päätös on valituksenalainen. Jotta polttoaineen tasainen toimitus jätevoimalaan voidaan taata ja jätteen kaatopaikkasijoitus minimoida, on HSY:n paalattava ja varastoitava polttokelpoista jätettä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muun muassa jätevoimalan vuosihuoltojen aikana. Hankkeen "Jätteen murskaus, paalaus ja välivarastointi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa, Espoo ja Kirkkonummi" ympäristövaikutusten arviointi on käynnissä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (27.4.2010) edellytetään, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on esitettävä muun muassa millä keinoilla voidaan estää eläimiä rikkomasta paaleja miten ehkäistä jätteen mätänemistä paaleissa ja hallita tästä mahdollisesti johtuvia päästöjä miten toimitaan jätepaalien rikkoutuessa varastoinnin aikana ja miten torjutaan metaanipäästöjä tällaisissa tilanteissa käyttökelpoisten teknisten vaihtoehtojen tarkastelu, kuten onko päästöjä mahdollista ehkäistä riittävästi ulkona vai tuleeko toiminta sijoittaa sisätiloihin toiminnan meluvaikutukset hajuhaittojen selvittäminen ja niiden ehkäisy. Edellä mainitut asiat voidaan selvittää parhaiten oikeassa ympäristössä toteutetun ja riittävän laajamittaisen koetoiminnan avulla. Täysimittakaavaisen jätteen murskauksen ja paalaustoiminnan kapasiteetiksi on suunniteltu noin 75 000 t/a ja paalien välivarastoinnin kapasiteetiksi noin 150 000 t. Koetoiminnassa on tarkoitus pyrkiä lähelle täyden mittakaavan paalaustoimintaa (10 40 t/h). Myös muita paalaukseen ja varastointiin liittyviä teknisiä ratkaisuja ja ympäristövaikutuksia on tarve testata ennen varsinaisen paalauksen aloittamista. Koetoiminnan tarkoituksena on erilaisten paalaus- ja varastointitekniikoiden kokeilu varastoinnin vaikutusten selvittäminen paalatun jätteen ominaisuuksiin jätepaalien pitkäaikaiskestävyyden selvittäminen toiminnan ympäristövaikutusten selvittäminen hankkeen ympäristövaikutusten arviointia varten polttoaineen tuottaminen jätteenpolttolaitoksen tarpeita varten
kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrän vähentäminen rakennusjätteen seulanalitteen käyttökelpoisuuden selvittäminen jätetäytön esipeittomateriaaliksi. Koetoiminnassa käsitellään jätettä alle 20 000 t/a. Osa käsitellystä jätteestä ei päädy paaleihin, vaan kaatopaikan päivittäispeittoihin. Koetoiminnassa raaka-aineena käytetään kotitalouksien sekajätettä, rakennusjätettä, näiden yhdistelmää sekä Sortti-asemien jätettä. Sorttiasemien jäte on kotitalouksista Sortti-asemille toimitettua kuivaa sekajätettä, kuten huonekaluja. Paalauksen koetoiminta on tarkoitus aloittaa elokuussa 2010. Sekajätteen murskauksen ja paalauksen koetoimintaa on tehty muun muassa Jätekukko Oy:n Kuopion jätekeskuksessa. Siellä koetoiminnan tarkoituksena on ollut selvittää REF:in valmistusta mahdollisen rinnakkaispolttolaitoksen tarpeisiin ja seulanalitteen jatkokäyttöä. Ämmässuolla tehtävän koetoiminnan pääasiallisena tarkoituksena on selvittää polttoaineen valmistuksen teknisiä ratkaisuja tiedossa olevan jätteen arinapolttolaitoksen tarpeisiin, jolloin tavoiteltava lopputuote on laadultaan ja koostumukseltaan erilaista kuin rinnakkaispolttolaitoksen polttoaine. Lisäksi tavoitteena on selvittää prosessin todellisia ympäristövaikutuksia ja niiden ehkäisyä muun muassa hankkeen YVA-arviointiselostusta varten. Ilmoituksen tekijän käsitys toiminnan ympäristöluvan ja YVA-menettelyn tarpeesta HSY Jätehuollon käsityksen mukaan kyseessä oleva koetoiminta ei ole mikään ympäristönsuojelulain 30 :n 4 momentissa tarkoitetuista toiminnoista, joille on aina haettava ympäristölupaa. Kyseessä oleva toiminta on ympäristönsuojelulain 30 :n 3 momentin mukaista koeluonteista lyhytaikaista toimintaa, jonka tarkoituksena on kokeilla polttoainetta ja polttoaineen valmistusmenetelmää sekä käsitellä jätettä laitosmaisesti/ammattimaisesti tällaisen toiminnan vaikutusten ja käyttökelpoisuuden selvittämiseksi. Ottaen huomioon toiminnan suunnitellun sijainnin Ämmässuon jätteenkäsittelyalueella HSY Jätehuollon käsityksen mukaan koetoiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta (ympäristölle haitalliset aineet, noki, lika, pöly, haju, kosteus, melu, tärinä, säteily, valo, lämpö tai muu vastaava). Vastaavanlaista koeluonteista toimintaa on harjoitettu esim. Jätekukko Oy:n toimesta Kuopiossa ja Turun Seudun Jätehuolto Oy:n toimesta Topinojan jätekeskuksessa koetoimintailmoituksella. Koetoiminta pidetään siinä määrin pienimuotoisena, että käsiteltävät jätemäärät eivät ylitä vuositasolla rajaa, jonka ylittäminen vaatisi YVAmenettelyn soveltamista. Koetoiminnan lopulliseen laajuuteen vaikuttaa 8
muun muassa se, kuinka montaa eri laitetta päästään kokeilemaan todellisella tarvittavalla kapasiteetilla. Päivätasolla käsiteltävät jätemäärät saattavat kuitenkin välillä ylittää 100 t, koska koetoiminnan onnistumisen kannalta on tärkeää, että hetkellisesti voidaan kokeilla paalausta ja siihen liittyviä toimintoja todellisen kapasiteettitarpeen mukaisesti. Toiminnan rajaaminen kapasiteettiin 100 t/vrk hankaloittaisi kokeen suorittamista ja vaikuttaisi huomattavasti tulosten luotettavuuteen. Selvitys koeluonteisen toiminnan keston ja kapasiteetin todellisista tarpeista Hankkeen YVA-arviointiselostus on tarkoitus laatia syksyllä 2010. Arviointiselostuksen aikatauluun nähden koetoiminta olisi hyvä aloittaa jo aikasemmin, jotta toiminnan ympäristövaikutuksia olisi saatu selvitettyä pidemmältä ajalta, mutta tämä ei ole ollut aikataulusyistä mahdollista. Paras käsitys toiminnan todellisista vaikutuksista ympäristöön saadaan kapasiteetiltaan mahdollisimman lähellä todellista toimintamittakaavaa olevalla laitteistolla. Toiminnan ympäristövaikutuksia on hyvä seurata myös YVAarviointiselostuksen valmistumisen jälkeen, jotta prosessia pystystään kehittämään siten, että mahdolliset ympäristövaikutukset voidaan minimoida. Varsinainen sekajätteen paalaus ja välivarastointitoiminta on tarkoitus aloittaa vuoden 2012 aikana, mikäli YVA- ja ympäristölupaprosessit etenevät suunnitellusti. Mikäli toiminnalle saadaan ympäristölupa ennen koetoimintailmoituksen mukaista kolmen vuoden toimintaa, koetoimintailmoituksen mukainen koetoiminta lakkaa ja muuttuu varsinaisen ympäristöluvan mukaiseksi toiminnaksi noudattaen sen lupamääräyksiä. Koetoimintaa esimerkiksi paalien pitkäaikaiskestävyyden ja ominaisuuksien kehittymisen seurantaa pitkällä aikavälillä (max. 3 v.) on kuitenkin tarkoituksenmukaista jatkaa varsinaisen toiminnan mahdollisesti jo alettuakin. Koetoiminnan aikana on tarkoitus kokeilla erilaisia jätejakeita, niiden yhdistelmiä sekä eri laitteistokombinaatioita. Koelaitteiston koostuessa useammasta yksittäisestä laitteesta (murskaus, seulonta, magneettierotus, paalaus ja käärintä) muodostuu erilaisia mahdollisia koeajokombinaatioita lukuisa määrä. Kokeiltavien eri kombinaatioiden määrään ja yksittäisten ajokokeiden kestoon vaikuttavat mm. eri laitteistojen saatavuus, asennusaikataulut, henkilöresurssit ja otettavien näytteiden analyysien kestoajat. Tältä osin lyhintä mahdollista koeluonteisen toiminnan kestoa ei voida arvioida etukäteen, vaan voidaan todeta, että mitä enemmän käyttökokemusta prosessista saadaan ennen varsinaisen toiminnan aloittamista sitä parempi. Koeajotoiminta on tarkoituksenmukaista suorittaa mahdollisimman lähellä täyden mittakaavan prosessia, jotta laitteiston todellinen toiminta ja siinä mahdollisesti esiintyvät ongelmat saadaan selvitettyä. Lisäksi koetoiminnan aikana pyritään arvioimaan paalaustoiminnan työturvallisuutta sekä laatimaan alustavia työohjeita tulevaa varsinaista toimintaa varten. Samoin varastoinnista ja sen ongelmista on saatava käyttökokemuksia mahdollisimman laajassa mittakaavassa ennen varsinaisen toiminnan aloittamista. 9
10 Koelaitteiston yleispiirteinen kuvaus Jätteen vastaanotto Murskaus ja seulonta Metallien erotus Koelaitos koostuu seuraavista käsittelyvaiheista: vastaanotto murskaus ja seulonta magneettierotus (tarvittaessa) paalaus ja käärintä paalien varastointi. Koetoiminnan aikana on tarkoitus testata erilaisia käsittely- ja kuljetuslaitteistoja. Kokeiltavien paalauslaitteiden käsittelykapasiteetti on 10 40 t/h. Laitteiston energiankulutusta tarkkaillaan koetoiminnan aikana. Käsiteltävä sekajäte vastaanotetaan logistiikka-alueen kentälle koelaitteiston läheisyyteen tai bioreaktorikaatopaikan 1. vaiheen jätepenkereen päälle sille varatulle erilliselle alueelle. Vastaanottovaraston koko pyritään pitämään mahdollisimman pienenä siten, että työvuoron aikana käsitellään kaikki vastaanotettu jäte. Tällä pienennetään vastaanottovarastosta aiheutuvia haju- ynnä muita haittoja. Varastosta jäte siirretään murskaimelle tai paalaimelle kauhakuormaajalla. Murskauksen tarkoituksena on jätteen homogenisointi ja palakoon pienennys paalaukseen sopivaksi (200 300 mm). Seulonnan tarkoituksena on erottaa jätteestä pois hienoaines. Koetoiminnassa käytettävä rakennussekajäte ja mahdollinen Sorttiasemien jäte murskataan ja seulotaan ennen paalausta. Oletuksena on, kotitaloussekajäte voidaan paalata suoraan ilman murskausta ja seulontaa. Koetoiminnan yhteydessä tutkitaan eri seulakokojen vaikutusta seulanylitteen ja -alitteen määrään ja laatuun. Seulanylitteestä ja -alitteesta tutkitaan lämpöarvo, kosteus, biohajoavan jätteen osuus, kaasuntuottopotentiaalin määritys, tuhka- ja metallipitoisuus sekä ominaispaino seulonnan jälkeen. Koetoiminnan yhteydessä testataan myös kotitaloussekajätteen murskausta ja seulontaa ja niiden vaikutusta lämpöarvoon, paalattavuuteen, paalin kestävyyteen ja syntyvän seulanalitteen ominaisuuksiin. Magneettierotuksen tarve selvitetään koetoiminnan yhteydessä.
11 Paalaus Paalain työntää paalit hihnakuljettimelle, josta käärinlaitteen kuljetin syöttää ne edelleen käärintään. Automatiikka huolehtii paalaimen tai käärinlaitteen välisestä synkronoinnista. Koetoiminnan yhteydessä tutkitaan muun muassa erilaisia paalustekniikoita (pyöröpaali, kanttipaali), palautuvuutta eri jätejakeiden yhdistelmillä ja paalien ominaispainoa. Käärintä Paalien varastointi Käärintälaite käärii paalin muovikalvoon, yleensä polyeteenikalvoon, mutta muitakin muovilaatuja voidaan käyttää. Kalvon kerrosten lukumäärää voidaan säätää. Käärintä auttaa paalien koossapysymistä ja estää polttoainejakeen kostumisen varastoalueella. Käärintälaite siirtää valmiit paalit rullapöydälle, jolta paalit siirretään välivarastoon esimerkiksi trukilla. Koetoiminnassa kokeillaan erilaisia käärintämateriaaleja ja -tapoja ja seurataan materiaalien kestävyyttä varastointialueella. Muovikalvoon käärittyjä paaleja varastoidaan toistensa päälle pinottuina. Pinoaminen tehdään esimerkiksi kurottajalla. Paalien ensisijaiset varastointialueet sijaitsevat bioreaktorikaatopaikan 1. vaiheen alueella jätetäytön päällä sekä vanhan kaatopaikan lakialueella. Tarvittaessa paaleja voidaan varastoida myös muilla jätekeskuksen vapailla alueilla, joilla paalien varastointi ei häiritse muuta toimintaa ja joilla on riittävät pohjarakenteet. Koetoiminnan yhteydessä paaleilla selvitettäviä asioita ovat muun muassa erilaiset paalien kasaamistavat, varastokasan maksimikorkeus, paalien kestävyyden ja mahdollisten muodonmuutoksen seuraaminen aistinvaraisesti. Näillä kokeilla pyritään pääsemään optimaaliseen varastotilan käyttöön ja mitoitukseen. Paalatun jätteen ominaisuuksien muuttumista seurataan kokeen aikana. Paalatusta jätteestä mitataan eripituisten varastointiaikojen jälkeen paalien sisäinen kaasu (CH 4, CO 2, O 2 ), lämpötila, kosteus, energiasisältö sekä haju- ja pölykuormitus. Varastoinnin yhteydessä kokeillaan myös melu-/tuuliesteitä ja niiden hyödyllisyyttä. Paaleja varastoidaan Ämmässuon jätekeskuksen alueella enintään kolme vuotta energiahyötykäyttöä varten. Koska polttolaitos ei ole vielä toiminnassa, niin paaleja ei voida koetoiminnan aikana toimittaa polttoon. Täten kaikki paalit varastoidaan koko koetoiminnan ajan. Paaleja kertyy varas-
toon noin 17 000 t/a. Koetoiminta kestää korkeintaan kolme vuotta, joten paaleja voi olla samanaikaisesti varastoituna noin 55 000 t. Käytännössä paaleja ei pitäisi kertyä varastoon kuin alle 20 000 t, koska HSY Jätehuollon arvion mukaan varsinainen ympäristölupa täyden mittakaavan toiminnalle saadaan vuonna 2011. Siinä vaiheessa siirrytään noudattamaan ympäristölupaa ja sen lupamääräyksiä, vaikka samanaikaisesti jatkettaisiinkin tutkimus- ja kehitystyötä. Varastoinnin paloturvallisuus Seulanalitteen käyttö Jätepaalien syttymisherkkyyden selvittämiseksi suoritetaan koetoiminnan yhteydessä pienimuotoisia paalien polttokokeiluja. Polttokokeissa selvitetään yksittäisten paalien syttymisherkkyyttä helposti kontrolloitavissa olevalla alueella esimerkiksi logistiikka-alueen kenttäalueella. Ennen kokeiden suorittamista varmistetaan, että tuli ei pääse leviämään ympäristöön. Kokeen suorituksen aikana paikalla on asianmukainen sammutuskalusto. Kirjallisuustietojen perusteella itsesyttymisen vaara paalatussa kotitalousjätteessä on pieni. Rakennusjätteen seulanalitteesta tutkitaan koetoiminnan aikana lämpöarvo, kosteus, biohajoavan jätteen osuus, biokaasuntuottopotentiaali, tuhkaja metallipitoisuus sekä ominaispaino. Lisäksi seurataan syntyvän jätteen seulanalitteen suhteellista määrää eri seulakokoja käyttämällä. Tulosten perusteella voidaan arvioida seulanalitteen hyötykäyttömahdollisuuksia. Koetoiminnan aikainen ympäristötarkkailu Toiminnan todellisten ympäristövaikutusten selvittämiseksi suoritetaan koetoiminnan aikana tarkkailua seuraavasti: arvioidaan koneiden ja laitteiden melupäästötiedot laitetoimittajilta saatavien ja muiden olemassa olevien vastaavista kohteista saatavien tietojen perusteella. Koetoiminnan aikana suoritetaan melumittauksia paikan päällä ja lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. pölypäästöjen mittaus murskauksen yhteydessä ja mikäli jätettä varastoidaan sisätiloihin mikrobiologiset mittaukset ilmasta, mikäli jätettä varastoidaan sisätiloihin hajuhavainnot aistinvaraisiin havaintoihin perustuen suotovesien määrän ja laadun aistinvarainen tarkkailu mahdollinen näytteenotto suotovesistä haittaeläinten esiintymistä tarkkaillaan näköhavainnoin. Koetoiminnan päättäminen Koetoiminnan päättyessä paalit toimitetaan hyödynnettäväksi energiana Vantaalle Långmossebergetin alueelle suunniteltuun jätevoimalaan tai hankkeen viivästyessä johonkin muuhun jätettä energiana hyödyntävään 12
laitokseen viimeistään kolmen vuoden kuluessa varastoinnin aloittamisesta. Koetoiminnasta laaditaan raportti. 13 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Yleistä Päästöt vesistöön Keskeisimmät koetoiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset arvioidaan olevan haju, melu, pöly, roskaantuminen ja haittaeläinten esiintyminen. Toiminnan keskeiset ympäristövaikutukset ovat pääosin samat kuin kaatopaikkatoiminnalla. Käsittelyalueen sade- ja valumavedet kerätään logistiikkakentällä oleviin tasausaltaisiin, josta ne johdetaan kierrätysvesiaseman kautta käsiteltäviksi Suomenojalle. Paalien ensisijainen varastointi tapahtuu jätetäytön päällä, josta vedet johdetaan muiden suotovesien mukana laajennusalueen tasausaltaisiin ja sieltä kierrätysvesiaseman kautta käsittelyyn Suomenojalle. Pintavesivaikutukset eivät siis ole mahdollisia häiriötilanteita lukuun ottamatta. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Paalien varastointi tapahtuu tiiviillä valuasfaltilla pinnoitetulla varastointialueella. Näin ollen toiminnasta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Jätteen kuljetuksesta paalauspaikalle aiheutuvat liikenteen päästöt eivät poikkea normaalista jätteen kuljetuksesta. Hajupäästöjä ja -haittoja muodostuu eri käsittelyvaiheissa ja voi muodostua, mikäli paalien sisältämä jäte alkaa hajota. Paalien käärintä muovikalvoon estä sadeveden pääsyn paaleihin, joten kosteus olisi peräisin jätteen alun perin sisältämästä vedestä. Pölypäästöjä saattaa muodostua etenkin rakennusjätteen murskaamisen yhteydessä. Pölypäästöjä tarkkaillaan koetoiminnan yhteydessä. Haju- ja pölypäästöjä ja niiden mahdollisia vaikutuksia seurataan koetoiminnan aikana. Pölyhaittoja voidaan estää tarvittaessa laitteiden koteloinneilla. Jätettä voidaan myös kostuttaa ennen käsittelytoimintoja.
14 Melupäästöt FCG Planeko Oy:n laatiman seurantaraportin ("Sekajätteen murskaus ja paalaus Kuopion jätekeskuksessa", 17.11.2009, YTV) mukaan Kuopiossa suoritetussa jätteen murskauksen koetoiminnassa prosessin melutaso oli aistinvaraisesti arvioiden maansiirtokoneiden aiheuttaman melun tasoa. Koetoiminta ei lisää merkittävästi jätteenkäsittelyalueen yleistä melutasoa. Toiminnasta aiheutuvia melupäästöjä tarkkaillaan koetoiminnan aikana. Meluhaittoja voidaan estää tarvittaessa meluavien laitteiden koteloinneilla. Paalien välivarastointikasoja voidaan käyttää myös meluesteinä. Roskaantuminen ja haittaeläimet Toiminnasta voi aiheutua jonkin verran roskaantumista toiminta-alueen lähiympäristössä. Haittaeläinten esiintymistä tarkkaillaan koetoiminnan aikana. Roskaantumista ja haittaeläinten esiintymistä estetään pitämällä käsittelemättömän jätteen varastot mahdollisimman pieninä. Paalien muovikalvoon käärinnällä pyritään estämään rottien ja lokkien pääsy käsiksi jätteeseen. Ympäristön roskaantuminen tullaan estämään tehokkaasti aitaamalla. Toiminta-alue aidataan kolme metriä korkeilla siirrettävillä betonielementeillä, jota jatketaan vielä neljä metriä korkealla verkkoaidalla. Muut ympäristönsuojelutoimet Koetoiminnan aikana selvitetään, onko tulevaisuudessa tarvetta muihin ympäristönsuojelutoimiin. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen täydennykset Lausunnot Ilmoitusta on täydennetty 21.6.2010, 22.6.20010, 24.6.2010, 26.8.2010 ja 2.9.2010. Ilmoituksesta on pyydetty lausunnot Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Espoon kaupungin ympäristökeskus on toimittanut 12.7.2010 päivätyn lausunnon, jossa esitetään seuraava: Jätteen välivarastointi, murskaus ja paalaus tehdään Ämmässuon kaatopaikan laajennusalueella, jolla on ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa (16.5.2005). Luvassa on annettu määräyksiä muun muassa vastaanotettavien jätteiden laadusta ja lajista laajennusalueella välivarastoitavasta jätepolttoaineesta vesien keräämisestä ja johtamisesta
15 alueen hoidosta vastaavasta hoitajasta poikkeuksellisista tilanteista tarkkailusta. Toiminnan sijoittuessa tälle ympäristöluvanvaraiselle alueelle, toiminnanharjoittajan tulee pääsääntöisesti noudattaa edellä mainitussa luvassa annettuja määräyksiä myös koetoiminnassa. Aluehallintovirastossa on myös vireillä YTV:n (1.1.2010 alkaen HSY) 22.12.2008 jättämä hakemus jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi. Koska kysymys on koetoiminnasta, voi toiminnan aikana ilmetä poikkeuksellisia tilanteita (hajupäästöjä, roskaantumista, haittaeläimiä, rikkoutumisia yms.), joista voi seurata lupamääräysten vastaisia seurauksia. Poikkeustilanteet on selvitettävä ja pyrittävä korjaamaan mahdollisimman pian. Espoon ympäristökeskus toivoo, että koetoiminnalla saadaan selvitettyä YVA-menettelyn aikana esiin nousseita kysymyksiä muun muassa: jätteen ulkovarastoinnin haitat ja mahdollinen väliaikaisen peittämisen tarve haittaeläinten esiintyminen ja torjunta paalien kestävyys pitkäaikaisessa varastossa jätteen käyttäytyminen paalissa etenkin lämpimänä vuodenaikana mahdollinen hallitilan tarve murskauksessa ja paalauksessa päästöjen (haju, pöly, suotovedet, melu) laatu ja määrä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 9.8.2010 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Hakija ei ole toimittanut vastinetta. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut HSY Jätehuollon ilmoituksen, joka koskee koeluonteista toimintaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa Espoossa ja Kirkkonummella. Aluehallintovirasto ei hyväksy jätteen energiahyötykäyttöä varten suunniteltua paalaus-, käärintä- ja varastointitoimintaa koetoimintailmoituksella toteutettavana toimintana. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 30 :n 3 momentin mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla raaka- tai polttoainetta, valmistus- tai polttomenetelmää tai puhdistuslaitetta taikka hyödyntää tai käsitellä jätettä laitos- tai ammattimaisesti tällai-
sen toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Säännöksellä on tarkoitus helpottaa esimerkiksi tietyn menetelmän käyttökelpoisuuden testausta tai teknisten ominaisuuksien parantamista. Koetoimintana ei voida pitää toimintaa, joka on alalla vakiintunutta tai koeteltua, vaikka se olisikin toiminnanharjoittajalle uutta. Kokeilutoiminnan tulisi olla luonteeltaan rajattua ja lyhytaikaista ottaen huomioon toiminnan ja kokeilun tarkoitus. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on vireillä ympäristövaikutusten arviointimenettely, joka koskee jätteen murskausta, paalausta ja välivarastointia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa Espoossa ja Kirkkonummella. Yhteysviranomainen on antanut ko. hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta lausuntonsa 27.4.2010. Täysimittakaavaisen jätteen murskaus- ja paalaustoiminnan kapasiteetiksi on suunniteltu noin 75 000 t/a ja paalien välivarastoinnin kapasiteetiksi noin 150 000 t. Koetoiminnassa on tarkoitus pyrkiä lähelle täyden mittakaavan paalaustoimintaa (10 40 t/h). Koetoiminnassa käsitellään jätettä alle 20 000 t/a. Koetoimintailmoituksen mukaan koetoiminta pidetään siinä määrin pienimuotoisena, että käsiteltävät jätemäärät eivät ylitä vuositasolla rajaa, jonka ylittäminen vaatisi YVA-menettelyn soveltamista. Päivätasolla käsiteltävät jätemäärät saattavat kuitenkin välillä ylittää 100 t. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2006) mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan muun muassa jätteiden fysikaalis-kemiallisiin käsittelylaitoksiin, joiden mitoitus on enemmän 100 tonnia jätettä vuorokaudessa. Ilmoituksen mukaan varsinainen sekajätteen paalaus- ja välivarastointitoiminta on tarkoitus aloittaa vuoden 2012 aikana, mikäli YVA- ja ympäristölupaprosessit etenevät suunnitellusti. Mikäli toiminnalle saadaan ympäristölupa ennen koetoimintailmoituksen mukaista kolmen vuoden toimintaa, koetoimintailmoituksen mukainen koetoiminta lakkaa ja muuttuu varsinaisen ympäristöluvan mukaiseksi toiminnaksi noudattaen sen lupamääräyksiä. Koetoimintaa, esimerkiksi paalien pitkäaikaiskestävyyden ja ominaisuuksien kehittymisen seurantaa pitkällä aikavälillä (max. 3 v.), on kuitenkin tarkoituksenmukaista jatkaa varsinaisen toiminnan mahdollisesti jo alettuakin. Ilmoituksen mukaan koetoiminta on tarkoitus aloittaa elokuussa 2010. Koetoiminnan päättyessä paalit toimitetaan hyödynnettäväksi energiana Vantaan Långmossebergetin alueelle suunniteltuun vuonna 2013 valmistuvaan jätevoimalaan tai hankkeen viivästyessä johonkin muuhun jätettä energiana hyödyntävään laitokseen viimeistään kolmen vuoden kuluessa varastoinnin aloittamisesta. Edellä esitetyn perusteella Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että ilmoitusmenettelyllä ei voida aloittaa nyt kyseessä olevaa lähtökohtaisesti 16
luvanvaraista toimintaa eikä ilmoitusmenettelyä voida soveltaa sellaiseen toimintaan, jossa ennalta saatujen tietojen mukaan on kyse pitkäaikaisesta toiminnasta. Kun otetaan huomioon asiakirjoista saatavilla olleet tiedot toiminnan laajuudesta, asiassa on kysymys jätteen energiahyötykäyttöä varten suoritettavasta paalaus-, käärintä- ja varastointitoiminnasta, jota on tarkoitus suoraan jatkaa sekajätteen paalaus- ja välivarastointitoimintana, kun toiminnan ympäristövaikutusten arviointimenettely on suoritettu ja ympäristölupa saatu. Kysymys ei siten ole sellaisesta lyhytaikaisesta ja ennenkaikkea rajatusta tilapäisestä toiminnasta, jota ympäristönsuojelulain 30 :n 3 momentissa tarkoitetaan, vaan sellaisesta ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4) kohdassa tarkoitetusta jätteen laitosmaisesta käsittelystä, joka edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Edellytyksiä käsitellä asiaa koetoimintailmoituksena ei siten ole ollut. HSY Jätehuolto voi tarvittaessa panna vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa uuden koeluonteista toimintaa koskevan ilmoituksen, joka koskee rajattua ja lyhytaikaista koetoimintaa. 17 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 30, 53, 54, 61, 64 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 5, 24, 26, 27 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän koeluonteista toimitaan koskevan ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 1 200. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteen maksutaulukon 2.2. mukaan koeluonteisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 1 200. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös HSY Jätehuolto PL 100 00066 HSY
18 Jäljennös päätöksestä Espoon kaupunginhallitus Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomainen Kirkkonummen kunnanhallitus Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kirkkonummen kunnan terveydensuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustaululla Etelä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen, Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ilmoitustauluilla.
19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liite Valitusosoitus Pekka Häkkinen Arja Johansson Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen ja esitellyt insinööri Arja Johansson. AJo/ts
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 14.10.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen hallinto-oikeudelle Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA postiosoite: PL 204, 65101 VAASA puhelin: (vaihde) 010 36 42611 telekopio: 010 36 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.