ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2005 JULI. Kasvukausi Hämeessä tavanomainen Useita trombihavaintoja. Trombi Uudessakaupungissa 21.7.2005 Kuva:Seppo Urpunen



Samankaltaiset tiedostot
ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2001 AUGUSTI. Kesä jatkui koko elokuun Ensimmäinen syysmyrsky etelässä Kesän 2001 sää

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2004 JULI. Rankkasateita Pohjois-Lapissa helteistä Ukkoset, rintamat ja ilmamassat

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2004 NOVEMBER. Talvi alkoi kuukauden puolivälissä Liukastumistapaturmia enneltaehkäistään

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2001 SEPTEMBER. Runsaita sateita maan länsiosissa Sään vaikutus lintujen muuttoon. Säätila Euroopassa 17.8.

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2001 JANUARI. Oslo. Kööpenhamina Amsterdam. Pariisi Zagreb Bordeaux. + 8 Madrid. de Mallorca +12.

ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2007 AUGUSTI. Kesän 2007 sää Ilmastonmuutos näkyy 2000-luvun kesissä

HEINÄKUU 2006 JULI. Kesä- heinäkuun korkeapaine toi kuivuuden Heinäkuut lämpimiä

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2003 MARS. Nopeita lämpötilan vaihteluja Talvien lumipeitteet Itä-Suomessa

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2001 JULI. Helteinen heinäkuu Ilmaston muutos voi vähentää lämmitysenergian tarvetta. Salamat 19.7.

ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2004 AUGUSTI. Ilmastollisesti paras loma-aika Rankkasadetilastoa Pohjois-Karjalan trombi

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2008 JANUARI. Ukkosta voi esiintyö myös talviaikaan Lauha ja sateinen tammikuu

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2003 DECEMBER. Säähavainnoilla monta käyttötarkoitusta Vuoden 2003 sää. Havaintokojut Suomusjärvi Taipaleen ilmastoasemalla

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2001 JUNI. Kesäkuussa säät vaihtelivat Trombit, vesipatsaat ja pyörretuulet

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2006 FEBRUARI. Talvista ja vähäsateista Jäätävät sateet Jäätalvi Kuva: Riku Lumiaro

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2001 DECEMBER. Loppukuussa kovia pakkasia Vuoden 2001 sää -10

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2004 FEBRUARI. Pyryjä mutta myös vesisadetta Tyypillistä talvisäätä koko maassa. mm 300

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2002 MAJ. Hellettä ja hallaa Nälkävuoden 1867 kevään sääoloista Pohjois-Euroopassa

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2007 DECEMBER. Jälleen lämmin säävuosi Puun pienpoltto saastuttaa Helsingin ilmaa talvella

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Islannnissa purkautui tulivuori tänäkin keväänä. Hyönteiset paljastavat merituulirintaman

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2005 NOVEMBER. Lämmin sää jatkui marraskuussa Myöhäissyksyn ukkosista Ennätyslämmin syksy. Sääkartta 6.11.

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2003 JUNI. Hallaa, sadetta ja jopa hellettä Kuuropilvien joukkuepeliä. Tutkakuva klo 16

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2004 SEPTEMBER. Runsaita sateita myös syyskuussa Terminen kasvukausi Jokioinen

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2009 JULI. Suomen huippuhelteistä Heinäkuussa hallaa ja hellettä. Kuva:Kari Karlsson

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2002 JUNI. Aluksi lämmintä, loppukuussa sateita Virkistyskalastajan sää -10

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2005 MAJ. Sateista idässä ja pohjoisessa Fenologinen havainnointi ja ilmastonmuutos

HUHTIKUU 2007 APRIL. Kevätpölyt huipentuivat maaliskuun viimeiselle viikolle Lämmin ja takatalvi vuorottelivat

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2006 JANUARI. Lauhaa, mutta myös paukkupakkasta. Tykkylumi koristaa maiseman. Kuva: Eija Vallinheimo

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2003 OKTOBER. Ilmastoon ja sen vaihteluihin liittyvien riskien hallinta Lokakuun sateet korjasivat hieman vesitilannetta M M

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2003 JULI. Tukalia helteitä Revontulet palaavat syksyllä taivaalle Humppila Kuva Ari-Juhani Punkka

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2002 OKTOBER. Ennätyksellisen kylmää pitkään Vertailukausi C 6

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2002 JANUARI. Vesisateita runsaasti Kaisaniemessä säähavaintoja jo yli 174 vuodelta. päivien lukumäärä 15

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Ilmaston lämpeneminen tuo pidemmät kesät Toukokuussa vaihtelevaa kevätsäätä

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU Helsingin lämpösaareke ajallisena ja paikallisena ilmiönä Heinäkuu oli paikoin runsassateinen

ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2005 APRIL. Alun lämpöä seurasi takatalvi Pääkaupunkiseudun lämpöolot tasaiset talvella

ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2003 AUGUSTI. Rannikolla kuivuus jatkui Kesän 2003 sää

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2002 NOVEMBER. Lämpötila vaihteli nopeasti Muuttuva ilmastomme

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Aikaisia helteitä ja runsaita sateita Pohjoisten metsien hiilidioksidivaihto

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2007 SEPTEMBER. Arktisen alueen merijää vähenee Kohtalainen kasvukausi 2007

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2002 JULI. Helteitä ja pari rajuilmaa Ukkoset ja myrskypuuskat Säätutkakuva kello 19.30

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2005 JUNI. Kesäkuu alkoi ja päättyi koleassa säässä Säärintama Suomen yllä Puijolle pysyvää mittaustoimintaa

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU Tuuliatlas. Talvisodan sää

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2003 NOVEMBER. Sumuisen harmaata ja leutoa Jää ja sää sisaria keskenään. Kuva: Jouni Vainio, 2002.

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2008 JULI. Tavanomaista koleampaa lähes koko maassa Ovatko myrskyt lisääntyneet? Kuva: Anneli Nordlund

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2005 FEBRUARI. Sateisen ja lauhan sydäntalven sää Matalapaineet vaihtuivat korkeapaineeseen. cm 100

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2003 SEPTEMBER. Muuttuva ilmasto ja ympäristömme 97,5 % 50 % 2,5 %

ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2001 APRIL. Lämmintä loppukuussa Runsaita sateita maan länsiosassa Miksi säätä voidaan ennustaa III

ILMASTOKATSAUS ELOKUU Runsaita sateita ja vähän hellepäiviä. Ilmastonmuutoskonferenssi Helsingissä

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2004 MAJ. Helteitä ja yöpakkasia Keväät ovat lämmenneet

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2007 FEBRUARI. Kaksijakoinen talvi Auringonpaistetta ja kireää pakkasta

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2008 MARS. Ilmatieteen laitos 170 vuotta UV-säteily Suomessa

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2001 NOVEMBER. Myrskyjä ja pyryjä Lämpöolot melko tasaiset

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU Tutka sademäärän mittarina Harvinaisen lämmintä, ukkosia ja rankkasateita

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2009 SEPTEMBER. Kasvukausi 2009 Suomen ainoa hirmumyrsky? Lauttasaari, Vattuniemi Kuva:Reijo Hyvönen

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2001 OKTOBER. Lumen ja tuulen tuhoja Revontulten näkyvyydestä

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2006 OKTOBER. Terminen kasvukausi 2006 Syksystä talveen ennätyksellisen nopeasti. Kuva:Anneli Nordlund

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU Havaintoasemien lämpötilat hilaruutuihin ja pitkiksi aikasarjoiksi. Tammikuu oli koko maassa talvinen

ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2009 APRIL. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tiestön hoitoon ja ylläpitoon Huhtikuu tavanomaista lämpimämpi

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2005 MARS. Hyvin kylmää ja kuivaa Metsäpalovaroituskausi alkaa keväisin

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2004 JANUARI. Suojapäiviä vähän Etelän lumipyry Myrskyt myrskyinä

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU Läpi maineikkaan Koillisväylän. Sään ääri-ilmiöt: miten suhtautua?

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2005 SEPTEMBER. Syyskuun loppu ennätyksellisen lämmin Hurrikaanikausi 2005:Katrina ja Rita

Turku Åbo. Kuopio. Sodankylä

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2001 MAJ. Aluksi lämmintä, loppukuussa koleaa Säätutka ja sateen epäpuhtaudet. Sadekuurotilanne tutkakuvassa 25.5.

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU Ilmatieteen laitos 175 vuotta: havainnot 1800-luvulla Helmikuu oli pilvinen ja tavanomaista lauhempi

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2005 OKTOBER. Lämmin ja vähäsateinen lokakuu Lokakuun ilmanpaine- ja lämpöoloista Miten sää vaikuttaa ihmiseen

Auranmaan sää 13 (-0) 11 (10) 11 (+6) 12 (+5) 10 (11) Tänään. Lauantaina

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2002 MARS. Ennätyslämmin loppukuu Myrskyvahinkoihin on varauduttava ajoissa. Etelä-Suomen ukkostilanne 11.3.

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2004 JUNI. Viileää ja sateista Yhdysvalloissa rajuilmavaroitukset syntyvät yhteistyönä

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2003 MAJ. Matalapaineet toivat paljon sateita Merituuli eri tuuli

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2002 DECEMBER. Joulukuu päättyi hyvin kylmänä Sääennätysten vuosi

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2004 OKTOBER. Hurrikaanit koettelivat Karibian aluetta Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen Sadetta vähänlaisesti

HUHTIKUU 2006 APRIL. Vesistömallit ja -ennusteet Ilman hiukkaspitoisuudet kohosivat

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU Joulukuu oli lauha ja sateinen Vuoden 2013 sää

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2003 FEBRUARI. Pohjoisessa erittäin leutoa Föhntuuli lämmittää talvisäätämme

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU Maatalous hyödyntää hanakasti suotuisat säät UV-säteily Suomessa kesällä 2013

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2004 MARS. Kevättalvinen maaliskuu Sää, ilmasto ja vesi tietoyhteiskunnan aikakautena

N:o Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta /2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU Tulvariskeihin varautuminen. Supermyrsky Sandy

Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU Lumitalvien vertailua Lokakuun lämpötiloissa suurta vaihtelua

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU Helleaallosta varoitetaan nyt myös Suomessa Kesäkuu alkoi ja päättyi helteisesti

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

MAALISKUU 2007 MARS. Terminen talvi oli lyhyt Lämpöennätykset rikki maaliskuussa. Talven keskilämpötila Sodankylässä C

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU Ilmastokatsaus siirtyy verkkoon Vuoden 2015 sää

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU Terminen kevät alkoi varhain Lauha sää jatkui helmikuussakin

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2006 SEPTEMBER. Sään ääriarvojen toistuvuus Kuiva kesä lisäsi maastopalojen riskiä. Kuva: Eija Vallinheimo

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Tulvakevät 2015 koetteli Pohjois- Pohjanmaata, Kainuuta ja Etelä-Lappia Tuulinen ja sateinen kevät

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU Viileä ja epävakainen sää hallitsi heinäkuutakin Eurooppa helteiden kourissa

Alkava ARA-tuotanto kunnittain

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet lukien

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU Pohjoisessa poikkeuksellinen syyskuu Kummat kesäkuut

ILMASTOKATSAUS ELOKUU Kesän 2015 sää El Niño voimistumassa

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2007 JUNI. Lämpötilat vaihtelivat hellelukemista koleaan Kuivuudesta. Kuva:Eija Vallinheimo

Transkriptio:

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU JULI Kasvukausi Hämeessä tavanomainen Useita trombihavaintoja Trombi Uudessakaupungissa 2.7. Kuva:Seppo Urpunen

Heinäkuussa päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan vastaavat tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 97-. Maximi- och minimitemperaturerna ( C) i juli i jämförelse med utjämnade medelvärden beräknade ur normalperioden 97-. Helsinki Kaisaniemi Helsingfors Kajsaniemi Turku Åbo Jyväskylä Kuopio Oulu Uleåborg Sodankylä Tehoisan lämpötilan kertymä kasvukaudella on merkitty vihreällä viivalla. Ohuet viivat kuvaavat alhaalta lukien %, % ja 9% tilastollista esiintymisfrekvenssiä. 9 6 Den effektiva temperatursumman under växtperioden anges av den gröna linjen. De tunna linjerna visar nerifrån räknat temperatursummans %, % och 9% statistiska förekomstfrekvenser. 9 6.... Jokioinen 4.6. 4.7. 24.7. 3.. 2.9. 22.9... Kajaani.. 4.6. 4.7. 24.7. 3.. 2.9. 22.9. 2 Ilmastokatsaus 7/

Ilmastokatsaus 7/.. Klimatologisk översikt juli Sisältö Heinäkuun lämpötiloja 2 Heinäkuun sääkatsaus 3 Heinäkuun sademääriä 4 Useita trombihavaintoja Poikkeuksellisen normaali 6 Globaalisäteilytietoja 7 Sääasemien kuukausitiedot Heinäkuun päivittäistietoja 9 Tuulitilasto ja sääennätyksiä Elokuun keskimääräiset lämpötilat Lämpötila-ja sademääräkartat 2 Ilmastokatsaus -lehti. vuosikerta Julkaisija: Ilmestyy: Päätoimittaja: Toimittajat: Ilmatieteen laitos noin kuukauden.päivänä Ari Venäläinen Anneli Nordlund Juhana Hyrkkänen Juha Kersalo Pirkko Karlsson ISSN: 239-29 Ilmatieteen laitos Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastopalvelu PL 3, Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@fmi.fi Vuositilaushinta on 42, euroa Prenumerationspriset är 42, euro Irtonumero, euroa (sisältää ALV:n) Lösnummer, euro (ingår MOMS) Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. ILMATIETEEN LAITOS METEOROLOGISKA INSTITUTET FINNISH METEOROLOGICAL INSTITUTE Alkukuussa helteistä loppukuussa sateista Kuukauden alkaessa Jäämereltä ulottui Suomeen korkeapaine, ja sää oli suurimmassa osassa maata aurinkoista sekä melko lämmintä. Itä-Suomessa vaikutti vielä Venäjällä sijaitseva matalapaine lämpötilan jäädessä pohjoistuulten vallitessa asteeseen. Korkeapaineen vahvistuttua Suomi kuului käytännössä sen alueeseen aina kuukauden puoliväliin saakka ja sää oli useana päivänä aurinkoista ja helteistä koko maassa. Koillisesta virtasi 6.-7.7. ohimenevästi vähän viileämpää ilmaa suureen osaan maata, jolloin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa kehittyi paikoin hyvin voimakkaita ukkoskuuroja, joissa satoi runsaasti vettä. Esimerkiksi Tampereella satoi parin sentin kokoisia rakeita. Hellejakson lämpöhuippu oli 9.-.7., jolloin etenkin Lapissa oli harvinaisen lämmintä. Inarin Sevettijärvellä mitattiin 9.7. kesän lämpöennätys, ja.7. astetta saavutettiin paikoin maan itäosassa. Tämän jälkeen Jäämereltä virtasi maan pohjoisosaan selvästi viileämpää ilmaa lämpötilan jäädessä sadekuuroissa paikoin asteen alapuolelle. Muualla oli yhä helteistä, kunnes kylmä rintama viilensi sään liikkuessaan hieman ennen kuukauden puoliväliä maamme yli itään. Parisen viikkoa vaikuttanut korkeapaine heikkeni lopulta kuukauden puolivälissä. Tästä eteenpäin, lähes kuukauden loppuun asti, Suomi kuului matalapaineen alueeseen ja sää oli hyvin epävakaista. Sää myös viileni, kun kylmä rintama liikkui kuukauden puolivälin jälkeen hitaasti Etelä- ja Keski-Suomen yli pohjoiseen. Maan pohjoisosassa rintaman etupuolella lämpötila kohosi silti paikoin vielä asteen tuntumaan. Kuukauden. päivän tienoilla Lappiin levisi Jäämereltä kylmää ilmaa, jolloin Lapissa päivälämpötilat jäivät muutamana päivänä vain asteeseen. Etelässä päivälämpötilat pysyttelivät kuitenkin asteen tienoilla. Kuivan alkukuukauden jälkeen sadetta kertyi runsaasti kuukauden lopun ajoittain voimakkaissa sateissa. Sateet kertyivät lähinnä 9.- 2. 7., jolloin satoi monin paikoin muutamassa vuorokaudessa yli, paikoin yli mm. Tänä aikana Ilmatieteen laitoksen tietoon tuli myös useita silminnäkijähavaintoja trombeista (kts. s. ). Kuukauden viimeisinä päivinä heikko korkeanselänne siirtyi Skandinaviasta maahamme, ja sää muuttui suuressa osassa maata poutaiseksi ja aurinkoiseksikin. Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään, kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin 6 6, hinta 3, euroa/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: http://www.fmi.fi/saa/tilastot.html Ilmastokatsaus 7/ 3

Heinäkuussa mitatut vuorokauden sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i juli på några orter. 3 3 Helsinki-Vantaa Helsingfors Vanda Pori Björneborg 3 3 Jyväskylä Kauhava 3 3 Joensuu Oulu Uleåborg 3 3 Kuusamo Sodankylä 4 Ilmastokatsaus 7/

Useita silminnäkijähavaintoja trombeista heinäkuun lopussa Runsaiden kuurosateiden sävyttämällä heinäkuun viikolla 29 (.- 24.7.) Ilmatieteen laitoksen tietoon tuli useita silminnäkijähavaintoja trombeista. Kartassa on esitetty 3.7. mennessä tulleiden ukkospilviin liittyvien trombihavaintojen maantieteellinen jakauma. Kuvaan on merkitty kaikkien vahinkoa aiheuttaneiden trombien lisäksi myös heikommat trombit kuten vesipatsaat ja suppilopilvet. Kuvaan ei ole merkitty aurinkoisen sään pyörretuulista tulleita ilmoituksia, joita on tullut vähintään yhtä paljon. Havaintoja saatiin yhteensä 27 kpl, joista vahinkoa aiheuttaneita trombeja oli 7 kpl. Heikomman luokan trombeista suppilopilviä oli 2 kpl ja vesipatsaita kpl. Havainnot ovat painottuneet etelä- ja lounaisrannikolle. Tämä johtuu osaksi siitä, että tiheämmin asutuilla seuduilla trombi havaitaan herkemmin. Lisäksi meren ylle syntyvät vesipatsaat näkyvät helposti kauas. Yleistä trombeista Määritelmän mukaan tornado on voimakkaasti pyörivä ilmapilari, joka näyttää laskeutuvan kuuro- tai ukkospilvestä maan tai veden pinnalle ja joka havaitaan yleensä suppilopilvenä. Suomessa ja useissa Euroopan maissa tornadoja kutsutaan trombeiksi. Trombi voi kehittyä kasvavan kuuropilven yhteyteen. Syntyvää trombia edeltävät maan pinnan lähellä olevat pyörrekeskukset, jotka kehittyvät trombiksi, kun kuuropilven voimakas nousuvirtaus voimistaa ja venyttää pystysuunnassa jo olemassa olevaa pyörrekeskusta. Pyörretuulia esiintyy varsinkin keväisin myös aurinkoisella säällä ja ne ovat heikon trombin suuruusluokkaa olevia pölypyörteitä tai veden yllä matalia vesipatsaita. Seinäjoki 27.6. Kauhajoki 9.7. Virrat 9.7. Ylöjärvi.7. Liminka.7. Pyhäjoki 24.7. Jyväskylä 4.7. Kuhmo 3.7. Maaninka 29.6. Uusikaupunki.7. 2.7. Koski tl Ruotsinpyhtää Saaristomeri.- ja 2.7. Parainen Espoo 23.7. 23.7. 9.7..7. Inkoo.7. Nauvo&Korppoo., 2., 23. ja.7. Kemi 24.7. Rääkkylä 7.7. Lappeenranta Kartta. Kesän trombit silminnäkijähavaintojen perusteella 3.7. mennessä. Aineellisia vahinkoja aiheuttaneet trombit ovat kuvassa lihavoidulla tekstillä Trombit Suomessa Suomessa trombit ovat enimmäkseen heikkoja, jolloin pyörteen suurin tuulen nopeus on alle 32 m/s. Tällöin ne voivat esimerkiksi katkoa puun oksia ja vaurioittaa liikennemerkkejä. Suomessa on kuitenkin saatu viitteitä merkittävistäkin trombeista, joissa lyhytaikainen tuulen nopeus on ollut yli m/s. Tällaiset trombit voivat irrottaa taloista kattoja ja kaataa laajalla alueella suuriakin puita juurineen. Pohjois-Amerikassa tornadot puolestaan pahimmillaan hävittävät maan tasalle kokonaisia kyliä. Trombin elinikä on yleensä parista minuutista aina minuuttiin. Sen tuulipyörteen läpimitta on Suomessa muutamasta metristä kymmeniin metreihin. Trombeja esiintyy Suomessa lähinnä kesäkuun ja syyskuun välisenä aikana. Eniten silminnäkijähavaintoja on vuosilta 997-4 tullut heinäkuulta. Alkukesällä trombeja syntyy todennäköisemmin maaalueilla, kun taas järvien ja meren ylle syntyvät trombit tulevat mahdolliseksi vasta, kun veden pinta on kesän mittaan tarpeeksi lämmennyt. Kuva. Trombi Ruotsinpyhtään Ahvenkoskella 23.7.. Kuva:Mikko Vänttinen Ilmastokatsaus 7/

Poikkeuksellisen normaali Agronomi Aulis Ansalehto on muistanut lehteämme vauhdikkaalla kasvukausiarviolla viimevuotiseen tapaan Hämeestä. Tänä kasvukautena sää on ollut varsin suosiollinen heinäkuun loppuun mennessä niin pelto- ja puutarhaviljelylle kuin myös metsämarjoille, otsikosta päätellen moneen vuoteen. Hämäläisittäin kasvukautta voisi todellakin kuvata otsikon mukaisella ilmaisulla, joka on lainattu erään satakuntalaisen maakuntalehden maataloustoimittajalta vuosien takaa. Kesäkuun Ilmastokatsauksessa Suomen sadekartta jakautui pituussuunnassa suunnilleen keskeltä kahtia. Lännessä oli kasvukauden alkupuoli kuivaa, kun taas idässä sitäkin kosteampaa. Häme sattui olemaan juuri siinä saumakohdassa kuin Suomi pienoiskoossa länsiosissa hiukan liian kuivaa, itäosissa hiukan liian märkää. Kevät tuli hitaanlaisesti. Kylmää riitti aina Juhannukseen saakka tai siis suhteellisen kylmää. Olimmehan monena keväänä tottuneet lämpimiin päiviin jo varhain keväällä. Toukotyöt päästiin Hämeessä ja siitä lännempänä aloittamaan kuitenkin jo huhtikuun puolella. Sokerijuurikkaan kannalta jokainen päivä erityisesti kasvukauden alussa on arvokas. Nyt huhtikuun kylvöt säästyivät toukokuun halloilta päinvastoin kuin viime vuonna. Kylvöjä meni silloin uusiksi satoja hehtaareita. Nyt juurikkaasta odotetaan vähintään keskinkertaista ja ainakin viime vuotta parempaa satoa. Hidas kevään ja kesän tulo edisti myös kevätviljojen pensastumista, jolloin kasvustoista tuli yleensä melko tasaisia ja hyviä. Myös rypsikasvustot ja tämän vuoden uusi kasvitulokas Camelina ovat pellolla tällä hetkellä varsin hyvällä mallilla.tuolla camelinalla (Camelina sativa) on kaksi suomenkielistäkin nimeä. Mahtaisiko kuitenkaan kitupellavaöljy tai ruistankioöljy maistua yhtä hyvin kuin Camelina-öljy? Kasvilla ei ole mitään tekemistä pellavan kanssa, kukinnan aikaan se näyttää ihan rypsiltä. Keltainen väri vain on hiukan haaleampi. Omega-kolmosineen camelina pesee terveellisyydessään mennen tullen oliivi-, auringonkukka- ym. öljyt. Viljoilla alkukesän viileys hidasti myös tautien kehitystä. Kasvit pysyivät harvinaisen terveinä harvinaisen pitkään. Myös heinähommissa kesä oli paremman puoleinen. Heinäpoudat alkoivat juuri silloin kuin niitä tarvittiinkin. Useimmat heinäpaalit eivät nähneet veden tippaakaan, joten hyvää heinää on nyt saatavilla. Etanoita on ollut Hämeessä hiukan vähemmän kuin viime vuonna. Kun nyt elokuun alussa on satanut paikoin runsaastikin, saattaa tässä etanoidenkin aika alkaa. Ne eivät ehkä enää kovin paljon pahaa saa aikaan, elleivät sitten ryhdy syömään suorakylvettyjä syysviljojen oraita myöhemmin syksyllä. Metsän puoleltakin kuuluu hyvää. Useiden eri tekijöiden summana saamme nauttia parhaasta metsämarjavuodesta pitkiin aikoihin täällä Hämeessä. Kaikkia metsämarjoja on nyt runsaammin kuin moneen vuoteen. Pieni epäilyksen siemen kuitenkin itää viljelijöiden mielissä. Pelloilla näyttää nyt niin hyvältä, että mahtaako kestää näin hyvänä loppuun saakka? Yksi sadeviikko ja jopa yksi sadekuuro saattaa muuttaa tilanteen kerralla toiseksi. Siksi satoennusteiden teko keskellä kesää on eräänlaista mediahömppää. Tähän asti on kasvukausi sujunut Hämeessä niin hyvin, että voidaan hyvin riemuita loppilaisen viljelijän tapaan: Vihdoinkin tuli se normaali vuosi! Hiukan tosin kuivuus näyttää jo viljoilla vähän nipistäneen satoa, mutta se on pieni murhe viime vuoden vedenpaisumukseen verrattuna. Nyt elokuun alusta syksyyn päin siirryttäessä viljakasvien veden tarve vähenee. Hämäläisittäin varsin hyvän kasvukauden huipennus olisi lämmin ja poutainen korjuukausi. Öljyn hinnan nykytilanteessa olisi nimittäin erittäin suotavaa, että Iso Kuivuri olisi päällä! toukokuu Hausjärvi Lavinto kesäkuu Aulis Ansalehto Kasvinviljelyagronomi ProAgria Häme heinäkuu Kuva. Sademäärän kertymä (mm) kasvukauden alusta (.4.) lähtien Hausjärven Lavinnon sadesemalla Taulukko. Kuukauden sademäärät kesä- ja heinäkuussa muutamilla Hämeen sadeasemilla. Havaintoasema kesäkuu heinäkuu Jokioinen observatorio 7,4 74, Hattula Lepaa 76, 44,2 Hausjärvi Lavinto,3 2,3 Kalvola Pirttikoski Niemi 7,7 6,9 Lammi Biologinen asema 6, 37, 6 Ilmastokatsaus 7/

Hellepäivät 2 2 3 2 2 2 2 2 2 4 2 3 3 3 3 4 2 3 2 4 3 2 2 2 9 7 3 4 6 9 2 6 2 7 9 7 9 9 2 2 3 2 9 9 2 9 9 2 9 2 6 2 3 3 7 3 4 6 6 4 9 6 2 9 6 9 3 9 3 3 3 2 2 2 2 2 3 6 3 4 3 3 7 4 7 4 64 4 3 74 6 6 2 Touko- kesäkuu Heinäkuu Koko kesä keskimäärin kaudella97- Touko-kesäkuuss hellepäiviä oli tavallista niukemmin koko maassa. Heinäkuussa niitä oli maan etelä- ja keskiosassa 3 ja maan pohjoisosassa 6 2 kpl mikä oli kaksinkertainen, Lapissa jopa kolminkertainen määrä pitkän ajan keskiarvoon nähden. Eniten, 6 hellepäivää oli Varsinais-Suomessa Mietoisilla. Täten heinäkuun loppuun mennessä oli useilla paikoilla saavutettu ja ylitetty koko kesän hellepäivien keskiarvo. Viime kesänä hellepäiviä oli heinäkuussa hyvin niukasti paitsi Pohjois-Lapin itäosassa. Sen sijaan heinäkuussa 3 hellettä oli kautta maan noin viikon pitempään kuin nyt. Heinäkuun salamat Heinäkuussa Suomessa paikannettiin runsaat 4 salamaa, mikä jää jonkin verran alle pitkän ajan keskiarvon (4 ). Ukkosia esiintyi lähes joka päivä, mutta voimakkainkin päivä,7.7. jäi salamaan. -6 salaman lukemiin päästiin 7.,. ja 23. päivinä. Eniten salamoi maan länsiosassa mukaan lukien Lapin läänin lounaisosat sekä Etelä-Savossa, ja huomattavan vähän Uudellamaalla. 6 4 Globaalisäteily globalstrålning MJ/m 2 Kuukausisumma () ja vertailuarvo (97-) Heinäkuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu 7-7- 7-7- 7-7- Helsinki-Vantaa 9 9 3 224 422 3 62 2 67 6 Jokioinen 9 29 9 9 29 2 442 3 6 66 9 Jyväskylä 22 27 24 47 376 2 2 4 7 Sodankylä 6 6 9 49 4 3 396 377 49 4 6 44 Utsjoki, Kevo 2 36 36 47 76 323 3 4 499 3 Ilmastokatsaus 7/ 7

Heinäkuun pikakuukausitiedot Ilman lämpötila ( C), sademäärä (mm) ja lumen syvyys (cm) Lufttemperatur ( C), nederbörd (mm) och snödjup (cm) Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila Alin yölämpötila Sademäärä mm Lumen syvyys C C C lähellä maan pintaa C.pnä cm 97- Päivä Päivä Päivä 97- Suurin Päivä 97- päivässä UTÖ.9 6.. 3.3 9.7 3 77 43 47 22 - JOMALA 7. *.9 2. 2. 3 2.4 3 2 * 2 22 - RUSSARÖ. 6. 27... 3 3 9 23 - HKI-VANTAA 9.2 6.9 29.7. 2 2. 3 36 69 3 26 - BÅGASKÄR. 6. 27. 2. 67 2 22 - HELSINKI KAISANIEMI 9.2 7.2 29.6. 3. 3 62 2 26 - HELSINKI ISOSAARI 9. 26.2 2.6 9. 27 26 - RANKKI 9.3 6.9 29..6 2 2.6 22 7 - PORI. 6.3 27. 7 6.4 7 7 - TURKU. 6.9..2 6. 44 76 36 22 - JOKIOINEN OBS.. 6. 29. 7. 4.2 7 2 7 - TRE-PIRKKALA. 6. 2. 7. 2 62 74 3 23 - LAHTI.4 6.6 29.4 6.6 3 4.6 3 4 7 4 26 - UTTI 9.3 6.9 29.9. 2.9 9 6 7 3 7 - LAPPEENRANTA.7 7.2 2.7.4 3. 2 22 63 9 - NIINISALO 7.9.9 2. 6 4. 3.4 76 6 22 - JÄMSÄ HALLI. 6.3 29.3 3. 2 2. 2 2 7 39 7 - JYVÄSKYLÄ 7.9 6. 29.3. 2 4.7 2 9 79 3 22 - MIKKELI. 6.3 29.4 4.6 2 77 7 2 9 - VAASA 7.4 6. 26.6. 3 6 6 7 9 - VALASSAARET 6. 4.9 24.2 2.3 2 44 9 - KAUHAVA 7.6.7 29.2 4.3 3. 24 7 34 9 - ÄHTÄRI 7..4 2.2 3. 2 2. 6 7 33 9 - VIITASAARI. 6.6 29.7 3 7. 3.2 7 7 22 - KUOPIO.9 7. 29.3 3 9.7 2 76 77 7 22 - JOENSUU.7 6.7 29. 7.2 7 63 7 - YLIVIESKA 7. 2.6 7. 7 3 - KAJAANI 7.6. 2.2 7 2.3 7 67 2 2 - HAILUOTO 7.3. 27.7 7 6. 2.2 9 6 2 - OULU.2 6.2 2. 7 9.3 3 6 2 9 - PUDASJÄRVI 7.9 29. 9. 63 4 22 - SUOMUSSALMI 6.6 26.6 7 4..6 9 9 9 - KUUSAMO 7. 4.3 27.9 2. 77 7 3 - PELLO 7.4. 29. 4.7 96 67 27 23 - ROVANIEMI 7.4 4.9 2.7 9 6.7 29 6. 29 4 69 43 - SODANKYLÄ 6.3 4.3 29.2 9.4.6 79 63 24 - MUONIO.6 3.7 2. 9.. 76 67 23 23 - KILPISJÄRVI 3..9.4 4.4 29. 4 67 6 27 - IVALO. 3.9 29. 9. 34 63 9 2 - KEVO 4.2 3..3.2 3 3.3 3 6 29 2 - Pakkaspäiviä * Vertailukauden 97- keskiarvot ovat saman paikkakunnan aikaisemmalta havaintoasemalta Joillakin asemilla ei mitata alinta yölämpötilaa, eikä kaikilta asemilta ole vielä vertailuarvoja (lyhyt havaintosarja) * Normalvärdena är från en tidigare observationsstation på samma ort På några orter mäts inte den nattliga minimitemperaturen, och normalvärden finns inte ännu för alla stationer (kort observationsserie) Ilmastokatsaus 7/

Heinäkuun pikakuukausitiedot Lämpötilan keskiarvo, ylin ja alin arvo ( C) sekä sademäärä (mm) Medel-, maximi- och minimitemperatur ( C), samt nederbördsmängd (mm) HELSINKI-VANTAA TURKU TAMPERE-PIRKKALA LAPPEENRANTA Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade 6. 2.6. 6. 22..4 6.. 2.3 4.9.7.6. 2 6.6 22.2.. 7. 23.7 2. 6.2 22. 7..... 3.7 24...3. 9..2 24.4. 7. 23.. 4.7. 2.7.3 27. 9.. 26. 9.9.9 26.2. 2.6 27.3 3.3 2.7 2.9 4.4 2. 27. 2.2 2. 26. 4. 6 22. 27.9.6. 2. 2.7 9.9.9 2.6 27.9 2.7. 26.6 4.9 7. 24. 4.4. 9.3 27.. 3. 7.9. 4.. 6.2. 2...3 22... 26.4.6 27.. 23..2. 7.3 22..4 9.4 26.6..4 26.7 2.9.3 26.2.9.7 26.3 2.6 23. 29.7.3 22.7. 3.6 22.2 2. 4.4 22. 2.7 4.7 24. 29.7 6.. 22. 29.4 4.6 2. 27.4.2 22. 2. 7.6 2 22. 27..7 2. 2. 3.7.9 27. 3. 2.6 26.. 3 22.7 29. 4.7 22.3 27. 7.4 22. 2. 4. 22.6 2.2. 4.3. 6.7.4 9.2 24. 4. 7.6 22. 2.7. 9.4 24.2. 9.9 24. 4.9 9.3 23. 3.3. 9.4 23. 4.. 9..2 2..3 6 2.2 26.7 3.9. 9.7 26.. 4.. 26.4.2 4.6 2.2 26.7 2.. 7. 24. 7.4. 9.9 24.3 6. 9.7 24.2.2. 2. 26.7 7..2. 24. 4.9. 9. 24.6 3.6. 9.9 24. 6.3 9. 24. 6.. 9 7. 2.7 4.9.2 9. 24. 2.3. 22.3 3. 6.9 22.6.3 24. 7.9 22.2 3.7. 7.4 22.2 3. 7.9 7.6 22.3 4.6. 7.2 22.4 4.. 2 7. 22.3. 7.2 22.4 2.7 9. 7.9 23.2 2..6 22.6 4. 24.2 22.. 3...7 22..7 3..3 2. 2.6.7 7. 2.4.9. 23 6..2 3..2 4. 7. 2.3.6..3 2.2 2..6 9. 3. 22.6 24 7.3..3.9 6. 9. 3. 3.3.7. 4.2 7.3 6.2.7 3.9. 7..6 4.9. 7.4. 4.. 6.6.4 3..9 7. 22.3 3.7.6 26. 24. 4.2 2.7. 23. 2.. 7.6 22. 3.4.3. 24. 3.4.7 27 7. 2..7. 7.7.4.2 7.4.4. 6.9 6.2 9.7.2 4. 2 7.7 23.6 3.9 4.7 7. 23.2 4.3 7.6 2. 4. 7.4 22.9 2. 29 7.2 22..4..7 2.6 9.. 6.2 2.6.3 7. 22.3 3.3 7.3 22...3 6.2 22.3.2.3.7.4 7.7 23.2.2 3. 23.6 4.2.4 9. 24.3 3.4.3. 23.3 9. 7.7 7.9 2.9 3.4. 9.2 24. 3.. 24. 2.. 23.7 2.6.7 23.7 3.7 36.4 43.7 6. 22.3 KUOPIO OULU ROVANIEMI IVALO Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade 3.6 6.6.3. 9.7.4 7.2 2.6.3. 4.6 2.4. 2 6.2 2. 9.7.2 7. 22.4.3.2 23. 3..6 9.6.9 3 9.2 24.6.2. 22.9. 2.6 26..2 9.4 26.3 9. 4 2.4 26. 3.6 9.4 24. 2. 2.7 2.3 6.6. 9.6 24. 2. 2. 26.4.6..9 24.6 2.3 22. 27. 6.4 4.9 2.7. 6.3..7..4 22..6 9.7 24. 4.7 7.2 22.4.2 7 7.3 2. 3.7.3.4 3.9 9.4 24. 4..3.6. 9.4 24.9 2. 9. 24..7 2.3.9 6. 2. 27.9 4.4 9 2.7 27.3.4 2.4 26.2 3. 23.4 2.7 7. 24.2 29. 4.6 23. 2.. 2.2 27.2 3. 22. 27.6 6.9. 2. 2.7.6.2 22.4 26. 7..6 24. 6.7. 24.4 7.3. 2.9..4.3 2 2.3. 6.2.6.7 3. 9.4 26.3.9. 7.. 9.2.4 3 22. 29.3 6. 2.7. 23.. 2. 6. 26. 4.7.6.9 2.3 2.4. 4 7. 2. 2.7. 7.4 3.3 3. 7.9 9.2 4..4 9...4 23. 3..6 6.9.6 2.. 9.6.4 4..9 9..9 6.6.3 4..3 22.3... 23.. 4..9.3. 7. 27.6 6.3 4.2 22.7 2. 6.3.7 23.4 4.9. 4. 7.7.9. 2.4 26. 7.2.7 2.9 2.3..6 2. 26.....2 2.6.9 9 9.9 24.4 7.6 9..6 26.4 6. 2.2 22.2 2.3 7..4 22. 2.2 3.7..2. 6.3 2.3.3 2.3 7.3.2 7. 24.9 2.2 43.3..4. 9. 2 9. 23. 6..7 7.9 22. 4.7.6 2.7 6.2 9.3.9.2. 6.4. 22.6 23. 7.3 6.7..9 4.7..2 6.7 3.7.7 2.3 6.3. 23 7.4 22.6 3.2.2.6 23.4 4.9. 3..4.. 9.6 4..4.3 24 7.. 4. 2. 6..7 3.4 2. 4.3 9.. 6.9. 4.4.4..6 22. 4.. 22.6 4.3.. 9. 3.2..9.9 2.. 26.2 2.6 4. 4. 7.3. 4.9. 7..6 2.7. 7.6 24.6 9.. 27 6. 9.6. 6.3.3 23. 4.4. 6.6 2.3 3. 7. 9. 23. 4..9 2 7....2.7.6 4. 2. 3.9 7..9 3.7 4.9 22.. 9.4 29..4 3. 2.9 4.7.6 9.7 3.7 6.7 7.2.7 6.3 9.3. 9.4. 3. 7.3 9.3 2.7 7.3. 2.2 9.4 4.4.2.3 3 6.9 2.9.. 4.6 7.9.9 2.4.2 9. 6. 9.7 4....9 23.4 4.3.2 22.6 3.3 7.4 22.3 3.. 2.. 7.9 3.4 4.2 33.7 Ilmastokatsaus 7/ 9

Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) heinäkuussa Frekvenser av olika vindriktningar (%) och vindens medelhastighet (m/s) i juli Havaintoasema N NE E SE S SW W NW Tyyntä Keski- % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % nopeus m/s UTÖ 3 3.7 9 4. 7 3.6 6 4.2 6.3 6.2 9. 4.4 4.7 RUSSARÖ 6 3. 6 2.7 3 3.7 4. 4.3 4. 9 3.4 2. 3. HKI-VANTAAN LA 2 2.9 2.7 6 2.6 3 3.9 4.3 7 4.4 2 2.9 3. 3 3.4 ISOSAARI 3.7 6 3.7.2 4.4 2.6 34 4.9 6 3.4 3. 2 4.4 RANKKI 2.9 9 2.6 6 4.3 9 3.4 2 4.6 29 4.2 3.9 2. 3.7 ISOKARI 27. 9 4. 3.9 7..7 4.4 6 4. 6 4.3 4. TRE-PIRKKALAN LA 2.2 7.9 9 2. 4 2.3 2.7 9 3. 3. 2 2. 2. TAHKOLUOTO 4. 9 2. 4 4. 4.7 4.2 7 4. 4. 27. 4.4 JYVÄSKYLÄ LA 3.9. 2. 2. 2 2. 4 2. 7 3.4.9 6.9 VALASSAARET 9. 7 4.2 3. 6 3. 3. 3.6 3.7 9 4. 3. KUOPIO LA.9 7 2. 9 2. 2.9 4 3. 2.7 2. 24 2. 2.4 ULKOKALLA 4.3 2 4. 4 3.9 6 4. 9 4.7 9. 9 4.4 2 4. 7 4.2 KAJAANI LA 2 2. 7 2.6 2.4 2.2 7 2.4 2.4 9 3. 9 3. 2.2 OULU LA 7 2.2 2. 2.6 6 2.4 2 2.3 2 2.6 9 3.4 3 3.2 2. KEMI AJOS 9 4.2 3 4. 6 3. 4 3.9 7 4.2 24 4.9 9 4.2 7 6.3 4.4 KUUSAMO LA 3.. 27 2.4 3.4 2 2.7 3. 4 2.9 3.2 2 2.4 ROVANIEMI LA 6 2. 2 4. 2 2. 7 2.9 3.3 3. 2 2.7 3.9 3.3 SODANKYLÄ 7 2. 23 2.4 2. 2. 3 2.2 2 3. 2.4 7 3. 4 2.3 IVALO LA 3. 3 3.2 2. 3 2..7 6 3.4 3. 7 4. 2 2.7 KEVO 9 3.3 2 3. 7 2.3 2.3. 7 2. 4 2.4 3.7 4 2.7 Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus > 4 m/s, taulukon asemilla UTÖ 24. ISOSAARI 24. ISOKARI 23. VALASSAARET 22. Myrskypäivät, keskituulen nopeus > 2 m/s, taulukon asemilla määräaikaisilla kansainvälisillä havaintohetkillä tehtyjen havaintojen mukaan: Sääennätyksiä kesäkuussa tarkastettujen havaintojen mukaan Ylin lämpötila 29,2 C Puumala Sorjola ja Raahe Lapaluoto 3.6. Alin lämpötila -3, C Kittilä Pokka 2.6. Suurin kuukausisademäärä 27 mm Multia Pirttiperä Suurin vuorokausisademäärä 49 mm Isojoki Kärjenkoski.6. Suomen ennätykset kesäkuussa Ylin lämpötila 33, C Ähtärii 24.6.93 Alin lämpötila -7, C Inari Laanila 3.6.962 Suurin kuukausisademäärä 24 mm Kuopio Inkilänmäki 973 Information På baksidan har vi sammanfattat julivädret på följande sätt: Övre kartor: Medeltemperaturen ( C) till vänster och medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) till höger. Nedre kartor: Nederbörden (mm) till vänster och nederbörden i procent av normalvärdet till höger. Ilmastokatsaus 7/

Kasvukauden tilanne yli 7... 6...7...6 4......4 alle Tehoisan lämpötilan summa ( Cvrk).. Den effektiva temperatursumman (daggrad).. Elokuun keskimääräisiä tietoja Tehoisan lämpötilan summa ( Cvrk) keskimäärin.. vertailukaudella 97- Den effektiva temperatursumman (daggrad)..under normalperioden 97- yli 7... 6...7...6 4... 3...4 yli 4... 3...4 2...3...2... Elokuun keskimääräinen sademäärä (mm) vertailukaudella 97- Nederbörden (mm) i medeltal i augusti under normalperioden 97- Keskilämpötila ( C) elokuussa vertailukaudella 97- Medeltemperaturen ( C) i augusti under normalperioden 97- Ilmastokatsaus 7/

Heinäkuu Juli... 6... 4...6 2...4 yli 2,,...2,,...,,...,,..., Keskilämpötila ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden 97- keskiarvosta...4...... 4... 3...4 yli...... 7......7 Sademäärä (mm) Figurtext på sida Sademäärä prosentteina vertailukauden 97- keskiarvosta