Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Lakimies-lastenvalvoja Henna Harju, Helsingin kaupunki
I Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa
Isyyslain uudistamisen tausta Uusi isyyslaki (11/2015) tulee voimaan 1.1.2016 Kumoaa nykyisen voimassa olevan isyyslain (700/1975) Nykyinen isyyslaki tuli voimaan 1.10.1976 Säilynyt perusratkaisuiltaan muuttumattomana 70-luvulta lähtien Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuus kasvanut voimakkaasti (sis. sekä avoliitto että yhden vanhemman perheet) 10,1 % (6 670/65 719) vuonna 1975 ja 42,8 % (24 516/57 232) vuonna 2014 Avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsi syntyy usein (noin 76 %) avoliittoperheeseen, jossa lapsen isä on halukas tunnustamaan isyytensä Tutkimusmenetelmien kehittyminen (DNA-tutkimukset)
Isyyslain kokonaisuudistuksen pääteemat 1. Isyyden toteaminen avioliiton perusteella 2. Isyyden selvittäminen 3. Isyyden vahvistaminen tunnustamisen perusteella 4. Isyyden vahvistaminen oikeudenomistajien suostumuksella 5. Isyyden vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä 6. Isyyden kumoaminen
1. Isyyden toteaminen äidin avioliiton perusteella ns. isyysolettama Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana (2 ) Isyysolettamaa sovelletaan myös tilanteessa, jossa aviomies on kuollut ennen lapsen syntymää ja lapsi on voinut tulla siitetyksi ennen aviomiehen kuolemaa Jos äiti ennen lapsen syntymää solmii uuden avioliiton, uusi aviomies on lapsen isä.
2. Isyyden selvittäminen Tarkoituksena sellaisten tietojen hankkiminen, joiden nojalla isyys voidaan vahvistaa tai todentaa DNA-tutkimukset osana isyyden selvittämistä Selvittämisen käyttöalaa laajennettu: Myös 15-17 vuotiaat lapset Aviolapset, jos aviopuolisot yhdessä pyytävät selvittämistä 6 kk:n kuluessa syntymästä Aviolapsen isyys myöhemmin kuin 6 kk syntymästä, jos toinen mies on ilmoittanut aikovansa tunnustaa lapsen Äidin vastustusoikeudesta luovuttu
3. Isyyden vahvistaminen tunnustamisen perusteella Yleisin isyyden vahvistamisperuste 57 232 syntynyttä lasta Suomessa v. 2014 24 516 avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta v. 2014 23 502 isyys vahvistettu tunnustamisen perusteella, joista n. 17 500 ns. selviä tapauksia (avoliittoperheet) 75 tuomioistuimen päätöksellä (v. 2014) Uudistuksen lähtökohtana tunnustamismenettelyn ajanmukaistaminen
3. Isyyden tunnustaminen Tunnustaminen jatkossa mahdollista myös ennen lapsen syntymää äidin suostumuksella ja läsnä ollessa Äitiysneuvolassa terveydenhoitajalle tai kätilölle Toissijaisesti lastenvalvojan luona Samassa yhteydessä voidaan tehdä sopimus yhteishuollosta Tunnustaminen voidaan tehdä lastenvalvojan luona myös lapsen syntymän jälkeen, kuten nykyisin Poikkeuksellisesti myös lapsen kuoleman jälkeen Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, samassa yhteydessä tehdään yleensä sopimukset huollosta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta
4. Isyyden vahvistaminen oikeudenomistajien suostumuksella Uusi mahdollisuus tilanteissa, joissa isä ei ole tunnustanut avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta ennen kuolemaansa. Edellyttää, että oikeusgeneettinen isyystutkimus osoittaa miehen olevan lapsen isä, ja miehen oikeudenomistajat antavat kirjallisen suostumuksensa siihen, että isyys voidaan vahvistaa ilman oikeudenkäyntiä maistraatin päätöksellä.
5. Isyyden vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä Isänä itseään pitävän miehen kanneoikeutta vahvistetaan Miehellä on kanneoikeus jos lastenvalvoja joutuu keskeyttämään isyyden selvittämisen, koska lapsesta tai lapsen äidistä ei voida tehdä oikeusgeneettisiä isyystutkimuksia (uusi) jollei maistraatti ole vahvistanut isyyttä ja siihen on muu syy kuin se, ettei tunnustamista ole hyväksytty (vastaa nykytilannetta) Lapsen kanneoikeus säilyy nykyisellään
6. Isyyden kumoaminen Isyys voidaan kumota: Maistraatin päätöksellä toinen mies on tunnustanut isyytensä ja aviopuolisot hyväksyvät tunnustamisen (kuten nykyisin) lapsen äiti ja aviomies ovat yhdessä pyytäneet DNA-tutkimusta, jonka perusteella voidaan todeta, että aviomies ei voi olla lapsen isä (uusi). Tuomioistuimen päätöksellä Lapsen, äidin tai isän kanteesta (kuten nykyisin) Poikkeustapauksissa myös isänä itseään pitävän miehen kanteesta (uusi)
II Isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa
Alkukartoitus Onko äiti avioliitossa vai ei? Jos avioliitossa silloin kun lapsi syntyy, tunnustamista ei tarvita Asuminen yhdessä (avoliitto) ei ole edellytys Äidin ja miehen kielitaito Tarvitaanko tulkkia? Tunnustamisen ajankohta Ei lakisääteistä ajankohtaa Henkilöllisyyden todistaminen hyvä muistuttaa etukäteen!
Tunnustaminen ennen lapsen syntymää - edellytykset Äiti ja mies henkilökohtaisesti paikalla yhtä aikaa Sen kunnan äitiysneuvolassa, jossa äidille ja miehelle on annettu raskaudenaikaisia neuvolapalveluita Terveydenhoitajalle tai kätilölle Toissijaisesti lastenvalvojan luona Henkilöllisyys tarkistetaan (VNA 1275/2015) Passi (mikä tahansa valtio) Suomen viranomaisen myöntämä muukalaispassi tai pakolaisen matkustusasiakirja Euroopan talousalueen, San Marinon tai Sveitsin viranomaisen myöntämä henkilökortti Suomen viranomaisen 1.10.1990 jälkeen myöntämä ajokortti
Kaikki passit: jne...
Suomen viranomaisen myöntämä muukalaispassi tai pakolaisen matkustusasiakirja:
Euroopan talousalueen, San Marinon tai Sveitsin viranomaisen myöntämä henkilökortti: Eta eli Euroopan talousalue muodostuu Euroopan unionin jäsenmaista ja Eftamaista lukuun ottamatta Sveitsiä.
Suomen viranomaisen 1.10.1990 jälkeen myöntämä ajokortti: Vanha pahvinen kortti ei kelpaa!
Tunnustamisen hetkellä tunnustamisen merkitys Äidille ja miehelle selvitetään tunnustamisen merkitys ja sen oikeusvaikutukset (kirjattu tunnustamislomakkeen kääntöpuolelle) Oikeusvaikutukset syntyvät, kun maistraatti vahvistaa isyyden lapsen syntymän jälkeen: Luo oikeudellisesti pätevän sukulaisuussuhteen Lapsen oikeus elatukseen 18 ikävuoteen asti, sen jälkeenkin koulutusta varten, jos kohtuullista Perintöoikeus isän ja isänpuoleisten sukulaisten jälkeen Oikeus isän sukunimeen Isän mahdollisuus yhteis- tai yksinhuoltajuuteen Lapsen oikeus tavata isäänsä
Tunnustamisen hetkellä tunnustamisen peruuttaminen ja kiistäminen Ennen lapsen syntymää annetun tunnustamislausuman voi peruuttaa tai kiistää Viimeistään 30. päivänä lapsen syntymästä lapsen syntymäpäivä on päivä 0 Tunnustaja, äiti tai mies, joka katsoo olevansa lapsen isä Ilmoitus annetaan äidin kotikunnan lastenvalvojalle, ei neuvolaan Vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus myös sähköposti Peruuttamisen tai kiistämisen seurauksena tunnustaminen on vaikutukseton Lastenvalvoja selvittää isyyden normaalisti lapsen syntymän jälkeen
Tunnustamisen hetkellä tunnustamisen vaikutuksettomuus Muut tilanteet, joissa tunnustaminen jää vaikutuksettomaksi Äiti avioituu ennen lapsen syntymää Perhe muuttaa ulkomaille ennen lapsen syntymää Suomen viranomaisilla ei enää toimivaltaa hoitaa asiaa
Tunnustamisen hetkellä totuudenmukaisuus Totuudellisuuden korostaminen Miehellä ja äidillä velvollisuus pysyä totuudessa tunnustamisen yhteydessä Perättömän lausuman tahallinen antaminen voi johtaa rangaistavaan tekoon, jos isyys vahvistetaan virheellisesti (sakkorangaistus)
Kieltäytymisperusteet Terveydenhoitajan, kätilön tai lastenvalvojan on kieltäydyttävä ottamasta vastaan tunnustamista, jos: 1. Äiti vastustaa tunnustamista; 2. Miehen tai tulevan äidin henkilöllisyyttä ei ole luotettavasti selvitetty; 3. On syytä epäillä, ettei tunnustaja ole lapsen isä; 4. On syytä epäillä, että tunnustaja ei mielentilansa, kielivaikeuksien tai muun syyn vuoksi kykene ymmärtämään tunnustamisen merkitystä.
Kieltäytymisperusteet Kieltäytyminen ei ole harkinnanvaraista tai vapaaehtoista Yhden perusteen täyttyminen riittää Tarkoituksena on ollut antaa neuvolahenkilökunnalle vahva tuki, jonka avulla epäselvät tapaukset voidaan ohjata lastenvalvojien ratkaistaviksi Epäselvissä tapauksissa suositeltavinta ohjata perhe asioimaan lapsen syntymän jälkeen, jolloin myös dna-tutkimusten teko on mahdollista Jos kieltäytymisperuste, tunnustamisasiakirjaa tai yhteishuoltolomaketta ei täytetä
Yhteishuoltosopimuksen teko ennen lapsen syntymää Edellyttää isyyden tunnustamista Kunnan sosiaalilautakunta vahvistaa yhteishuoltosopimuksen sen jälkeen, kun maistraatti on vahvistanut isyyden, jollei sopimus ole lapsen edun vastainen Ennen lapsen syntymää voidaan sopia vain yhteishuollosta Äitiysneuvolassa EI voida sopia: Yksinhuollosta Elatuksesta Tapaamisoikeudesta Asumisesta Mainitut sopimukset tehdään lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen
Asiakirjojen toimittaminen lastenvalvojalle Kun mies on tunnustanut isyyden ja äiti hyväksynyt tämän ja molemmat ovat allekirjoittaneet tunnustamisasiakirjan, mahdollinen yhteishuoltosopimus on tehty, tunnustajalle ja äidille annetaan kopiot asiakirjoista ja neuvolan on viipymättä toimitettava asiakirjat äidin kotikunnan lastenvalvojalle.
Vanhemmat asioivat äitiysneuvolassa tunnustaminen ja yhteishuoltosopimus Neuvola toimittaa asiakirjat lastenvalvojalle Lastenvalvoja tutkii asiakirjat ja toimittaa tarvittavat lisäselvitykset ja kuulemiset Asiakirjat jäävät odottamaan lapsen syntymää Väestötietojärjestelmän ylläpitäjä ilmoittaa lastenvalvojalle lapsen syntymästä Lastenvalvoja yhdistää neuvolan asiakirjat syntymäilmoitukseen Asiakirjat jäävät odottamaan 30 päiväksi 30 päivän kuluttua lapsen syntymästä lastenvalvojaa laatii isyyden selvittämispöytäkirjan ja toimittaa asiakirjat maistraattiin Maistraatti ilmoittaa isyyden vahvistamispäätöksestä vanhemmille ja lastenvalvojalle Lastenvalvoja vahvistaa yhteishuoltosopimuksen ja postittaa sen vanhemmille