Valokuvaan liittyviä säädöksiä

Valokuvaan liittyviä säädöksiä Valokuvaan liittyvät lakiasiat löytyvät lähinnä tekijänoikeuslaista sekä yksityisyyttä, rauhaa ja kunnian loukkauksia käsittelevistä pykälistä. Tähän on kerätty valokuvan kannalta keskeisimmät lakipykälät lisättynä tekijöiden (toivon mukaan) selventävillä ja poleemisilla kommenteilla. Varsinkin tekijänoikeuslaki on monin osin hyvin tulkinnallinen ja siitä on juristeillakin erilaisia näkökantoja. Tämän kirjan tekijät eivät ole lakimiehiä. Alla olevista kommenteista on kyllä keskusteltu tekijänoikeusjuristien kanssa, mutta niissä olevat näkemykset ja tulkinnat ovat yksin tekijöiden näkökantoja. Henkilön oikeudesta omaan kuvaansa, sen ottamiseen ja julkaisemiseen on laissa hyvin vähän tekstiä. Eniten ne liittyvät yksityisyyden suojaan. Kansainvälisellä kauppakamarilla (ICC) on suosituksia myös valokuvan käytöstä mainonnan ja markkinoinnin yhteydessä. Valokuvaan liittyvät pari ICC:n suositusta ovat lakiosuuden jälkeen. Ne eivät siis ole lakitekstiä, mutta niitä noudatetaan varsin hyvin mainonnassa ja markkinoinnissa. Valokuvaajan oikeudet ja velvollisuudet sekä kuvattaviaan että kuvankatselijoita kohtaan on hyvin pitkälti samat kuin kirjoittavilla journalisteilla. Siksi tässä on myös Suomen Journalistiliiton journalistin ohjeet. Ohjeet painottuvat journalismin kirjalliseen ja sanalliseen puoleen, mutta soveltuvat osin sellaisinaan, osin luovasti tulkiten myös valokuviin. Kun sanat uutinen, teksti, tieto tai lausuma korvaa sanalla valokuva, sanan journalisti sanalla valokuvaaja ja sanan haastateltava sanalla kuvattava, niin Journalistin ohjeiden teksti on käyttökelpoista myös valokuvaajan eettisenä ohjenuorana. Luvun lopussa vielä muutama kappale Tekijänoikeusneuvostosta, joka on tekijänoikeusasioissa lausuntoja antava elin. Siihen voi ottaa yhteyttä, jos epäilee tekijänoikeuden oman tai jonkun muun tulleen loukatuksi. 182

Tekijänoikeus Sillä, joka on luonut taiteellisen teoksen, kuten valokuvateoksen, on tekijänoikeus teokseensa. Tekijänoikeuslain lähtökohta on jo aika epämääräinen. Puhutaan teoksesta lainkaan määrittelemättä, mitä teoksella tarkoitetaan. Laissa annetaan useita esimerkkejä teoksista, mutta ei sen kummemmin kerrota, milloin tuotoksen teoskynnys ylittyy. Käytännössä kirjallinen ja käsin luotu tuotos saavat teoksen statuksen melkein automaattisesti, kun taas valokuvan kohdalla teoskynnys on hyvin korkea. Tekijänoikeus koskee vain teoksen muotoa, ei ideaa tai aihetta. Kuka tahansa saa käydä ottamassa kuvan purjeveneestä sinilevien keskellä samasta paikasta lentokoneesta, samalla vuoden ja vuorokauden aikaan, samassa valaistuksessa ja samanlaisella kameralla kuin Helsingin Sanomien Hannes Heikura. Onko siinä mitään järkeä ja onko sillä enää markkina-arvoa, on kokonaan toinen juttu. Va l o k u va a n l i i t t y v i ä s ä ä d ö k s i ä Valokuvateos on valokuvaamalla tai valokuvaamiseen verrattavin tavoin valmistettu teos. Valokuvateoksina suojataan ne valokuvat, jotka ylittävät teoskynnyksen. Voiko sen selvemmin sanoa kertomatta millään tavalla, milloin valokuva ylittää teoskynnyksen. Lain tulkinnan mukaan ollakseen teos valokuvan on osoitettava kuvaajan luovaa ja omaperäistä panosta. Oikeudessa on ollut muutamia tapauksia, joissa valokuvan teosluonnetta on punnittu ja aina tarkasteltavana olleet valokuvat on todettu vain tavallisiksi valokuviksi. Ne on suojattu tekijänoikeuden lähioikeuksissa. Oleellinen ero on suoja-ajassa, joten jako valokuviin ja valokuvateoksiin on tekijänoikeuden kannalta aika epäolennainen ainakin lyhyellä tähtäimellä. Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla sen yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Kaikki tässä olevat tekijänoikeuslain pykälät suoja-aikaa lukuun ottamatta koskevat myös tavallisia valokuvia. Vaikka tekijänoikeuslaki on uudistettu vasta hiljattain, niin sitä pidettiin yleisesti osin sutena jo syntyessään. Sitä kuvattiin vaikeaselkoiseksi ja monilta osin ristiriistaiseksi. Esimerkiksi yllä tekijälle annetaan yksinomainen oikeus 183

määrätä teoksesta myös muutettuna, toista taidelajia tai toista tekotapaa käyttäen. Toisaalta laissa muutama pykälä jäljempänä sanotaan: Jos joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan uuden ja itsenäisen teoksen, ei hänen tekijänoikeutensa riipu tekijänoikeudesta alkuperäisteokseen. Teos saatetaan yleisön saataviin, kun sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen. Tekijänoikeuslain jälkeenjääneisyys tulee ilmi tässäkin tilanteessa. Valokuvat ovat nykyään sähköisessä ja magneettisessa muodossa olevia tiedostoja, joihin käsite kappale sopii erityisen huonosti. Tässä lakia on tulkittu kuitenkin niin, että tiedostokin on kappale. Kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Käytäntö valokuvaajan nimen julkaisemissa kuvan yhteydessä vaihtelee. Valokuvaaja voi myös luopua tästä oikeudestaan. Mainoskuvien yhteydessä tämä käytäntö on lähestulkoon sääntö. Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä. Tähän pykälään vedoten monet kuvaajat ovat hyvin jyrkkiä kuviensa rajaamisen suhteen. Siperia on opettanut, että jos aikoo alalla tienata leipänsä, ei kannata olla. Sillä, joka on kääntänyt teoksen tai muunnellut sitä tahi saattanut sen muuhun kirjallisuus- tai taidelajiin, on tekijänoikeus teokseen tässä muodossa, mutta hänellä ei ole oikeutta määrätä siitä tavalla, joka loukkaa tekijänoikeutta alkuperäisteokseen. Jos joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan uuden ja itsenäisen teoksen, ei hänen tekijänoikeutensa riipu tekijänoikeudesta alkuperäisteokseen. Varsinkin valokuvan muuntaminen toiseen taidemuotoon on pääsääntöisesti sallittua. Tätä on käytetty etenkin muotokuvien yhteydessä välillä hyväksi tavalla, joka 184

alkaa olla moraalisesti aika arveluttavaa. Toisinpäin ei ole sallittua. Valokuvan saa maalata ilman kuvaajan lupaa hyvinkin pikkutarkasti kopioiden omaksi teoksekseen, mutta maalauksesta otetun valokuvan hyödyntäminen johtaa tekijänoikeudellisiin seuraamuksiin. Sillä, joka yhdistämällä teoksia tai teosten osia on aikaansaanut kirjallisen tai taiteellisen kokoomateoksen, on siihen tekijänoikeus, mutta hänen oikeutensa ei rajoita oikeutta ensiksi mainittuihin teoksiin. Tämä pykälä ei tarkoita sitä, että toisen teoksen tai osan siitä voi esimerkiksi netistä kopioida ilman lupaa omaan teokseensa. Mutta jos lupa on saatu, niin syntyneeseen uuteen teokseen on uudella tekijällä tekijänoikeus. Va l o k u va a n l i i t t y v i ä s ä ä d ö k s i ä Jos kaksi tai useammat ovat yhdessä luoneet teoksen heidän osuuksiensa muodostamatta itsenäisiä teoksia, on tekijänoikeus heillä yhteisesti. Kullakin heistä on kuitenkin valta vaatimusten esittämiseen oikeuden loukkauksen johdosta. Tekijänoikeuksien kuuluminen useammalle henkilölle on niin suuri potentiaalinen riidan paikka, että sitä kannattaa mielummin välttää kuin suosia. Hyväkin kaveri muuttuu entiseksi, kun taiteesta ja rahasta kiistellään. Tekijänoikeuden rajoituksia Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen. Kappaleen valmistamisen valmistuttajan yksityistä käyttöä varten saa myös antaa ulkopuolisen suoritettavaksi. Tämän tulkinnasta riidellään jatkuvasti. Mikä on muutama ja mikä yksityistä käyttöä? Mitä tarkoittaa suomeksi: valmistamisen valmistuttajan yksityistä käyttöä varten saa myös antaa ulkopuolisen suoritettavaksi? Seuraavat ovat tämän kirjan tekijöiden mielipiteitä. Ne eivät perustu lakeihin ja asetuksiin, vaan siihen hämäläiseen maalaisjärkeen, jota tekijät ovat äidinmaidosta imeneet. 185

Muutama on kolme kappaletta. Yksityinen käyttö on omassa perhepiirissä sukupolvissa ylös- ja alaspäin. Valokuvan kuvatiedoston voi imuroida netistä ja tilata kuvanvalmistamosta enintään kolme printtiä em. käyttöön. Julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen ja sanomalehteen tai aikakauskirjaan selostettaessa päiväntapahtumaa, edellyttäen ettei teosta ole valmistettu sanomalehdessä tai aikakauskirjassa toisinnettavaksi. Teoksen kuvalla ja tekstillä pitää olla siis selkeä yhteys keskenään. Arvostelulla ei tässä tarkoiteta esimerkiksi pääministerin toimien arviointia, vaan sen on liityttävä kuvattuun teokseen. Viranomaisohjeena siihen, mitä tieteellinen esitys tarkoittaa, on annettu seuraava: tieteellisinä esityksinä pidetään esityksiä, jotka ovat käsittelytavaltaan tieteellisiä. Lievää kehämääritelmän makua. Päiväntapahtuma on hieman epämääräinen ilmaisu. Voihan se tapahtua kahtena päivänä tai vaikka illalla. Kuinka kauan tapahtumasta voi olla kulunut, jotta se vielä on päiväntapahtuma? Samoin sanomalehden ja aikakauskirjan käsitteiden rajaamisessa voi tulla muitakin ongelmia kuin se, kuuluvatko aikakauslehdet tai tietokirjat jompaankumpaan ryhmään. Mm. nettijulkaisujen osalta tilanne ei ole lainkaan selvä. Teos ei saa olla valmistettu sanomalehdessä aikakauskirjassa toisinnettavaksi tarkoittanee sitä, että lehdessä jo olevia kuvia ei saa luvatta kopioida toiseen lehteen. Kun taideteoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, taideteoksen saa sisällyttää valokuvaan, jos toisintamisella on valokuvassa toisarvoinen merkitys. Tämä tarkoittaa sitä, että näin menetellen ei valokuvassa loukata taideteoksen tekijän tekijänoikeutta. Saako kuvan muuten julkaista ja missä, riippuu monista muista tekijöistä. 186

Taideteoksen käyttäminen tiedotuksessa Taideteoksen kuvaaminen on sallittua, jos teos on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen. Jos taideteos on kuvan pääaihe, kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa. Tekstiin liittyvän kuvan saa kuitenkin ottaa sanomalehteen tai aikakauskirjaan. Julkisella paikalla kuvaaminen on sallittua. Miksi se pitää erikseen kirjata tekijänoikeuslakiin? Tarkoittaako virke Tekstiin liittyvän kuvan saa kuitenkin ottaa sanomalehteen tai aikakauskirjaan sitä, että kuvan saa julkaista em. yhteydessä vai että taideteoksesta saa ottaa valokuvan, jos se tulee sanomalehteen, vai sitä, että otetun valokuvan saa laittaa sanomalehteen? Lakitekstin sanavalinnat ovat maallikolle välillä vaikeasti avautuvia. Va l o k u va a n l i i t t y v i ä s ä ä d ö k s i ä Käsitteestä ansiotarkoitus on myös erilaisia tulkintoja. Onko se sama kuin monissa yhteyksissä esille tuleva kaupallinen yhteys? On aika ilmeistä, että myytäväksi postikortiksi painettu kuva patsaasta on ansiotarkoitusta teoksen kuvalla. Lain tarkoitus on mitä ilmeisemmin se, että toisen taideteosta ei rahasteta luvatta, mutta toisaalta ei tarvitse jokaista julkaistua kuvaa käydä suurennuslasilla lävitse, ettei jossain kulmassa vain pilkota tekijänoikeuden alaista taideteosta. Rakennuksen kuvaaminen Rakennuksen saa vapaasti kuvata. Lakiteksti on tässä lyhyt mutta siitä huolimatta ristiriitainen muiden lakipykälien kanssa ja tulkinnanvarainen (täytyyhän lakimiestenkin elää). Kuvata saa vapaasti, mutta toisaalta laki kieltää rakennuksen kuvaamisen salakatselumielessä. Teoksiksi (kuten Finlandia-talo ja suunnilleen kaikki Alvar Aallon piirtämät rakennukset) luokiteltaviin rakennuksiin taas sovelletaan julkisella paikalla pysyvästi olevan taideteoksen pykäliä. Tekijänoikeuden luovuttaminen Tekijänoikeus voidaan luovuttaa kokonaan tai osittain. Kappaleen luovutukseen ei sisälly tekijänoikeuden luovutus. Tilauksesta tehtyyn muotokuvaan tekijä ei kuitenkaan saa käyttää oikeuttaan tilaajan tai, tämän kuoltua, hänen leskensä ja perillistensä suostumuksetta. 187

Tekijänoikeuden luovutus ja periminen tarkoittaa lähinnä taloudellisia oikeuksia. Luovutus voi tapahtua monella eri tasolla. Tyypillinen on oikeuksien luovuttaminen sanomalehdelle, joka julkaisee kuvan. Voidaan luovuttaa myös kaikki oikeudet, jolloin kuvaajalla ei ole kuvaan enää osaa eikä arpaa isyysoikeutta lukuun ottamatta. Isyysoikeutta ei nimittäin voida sen paremmin viedä kuin luovuttaa, eli valokuvan ottaja säilyy sen ottajana riippumatta siitä, kenellä on tekijänoikeudet. Öljymaalauksen, jota ei voida monistaa kuten valokuvaa, suhteen on maallikonkin helpompi hahmottaa, että kappaleen omistamalla ei tule tekijänoikeuksien haltijaksi. Valokuvaamalla tehty muotokuva Valokuvaamalla valmistetun muotokuvan tilaajalla on, vaikka valokuvaaja on pidättänyt itselleen oikeuden teokseen, oikeus antaa lupa muotokuvan ottamiseen sanomalehteen, aikakauskirjaan tai elämäkerralliseen kirjoitukseen, jollei valokuvaaja erikseen ole pidättänyt oikeutta kieltää sitä. Tämä koskee ennen kaikkea ammattimuotokuvaajia, mutta laki on kaikille sama. Siis harrastajankin pitää erikseen kieltää kuvan käyttö yllä mainituissa tilanteissa, ja se kannattaa tehdä jo kuvauksesta sovittaessa. Kieltoon on harvoin perusteltua syytä, varsinkin kun sen esittäminen saattaa päättää koko muotokuvausprosessin alkuunsa. Valokuvaajan nimi täytyy hyvän tavan mukaisesti ilmoittaa kuvan julkaisemisen yhteydessä. Valokuvaamalla valmistettu tilattu valokuva on muutoin samojen tekijänoikeuksien alainen kuin muutkin valokuvat. Kuvaaja voi julkaista kuvan ilman kuvattavan lupaa muussa kuin mainonnan tai markkinoinnin yhteydessä. Tällaiseksi on tulkittava kuvan laittaminen liikkeen näyteikkunaan asia mistä käydään aina aika ajoin debattia. Sallittua vai ei. Laki ei siis kiellä, mutta mainonnan kansainväliset sopimukset kieltävät. Toisaalta on aika selvää, että malli ei välttämättä ilahdu, jos hänen tilaamansa valokuva putkahtaa ennalta arvaamattomassa yhteydessä esille. Joten jo kuvaajan itsesuojeluvaiston pitäisi kertoa, että tilatun muotokuvan käytöstä puolin ja toisin kannattaa sopia kirjallisesti kuvan ottovaiheessa. 188

Tekijänoikeuden siirtyminen tekijän kuollessa ja sen ulosmittaus Tekijän kuoltua sovelletaan tekijänoikeuteen avio-oikeutta, perintöä ja testamenttia koskevia sääntöjä. Tekijä saa testamentilla, myös eloon jäänyttä puolisoa sekä rintaperillistä, ottolasta ja tämän jälkeläistä sitovasti, antaa määräyksiä oikeuden käyttämisestä tai valtuuttaa toisen antamaan sellaisia määräyksiä. Tekijänoikeutta ei ole lupa ulosmitata tekijältä itseltään eikä siltä, jolle se on siirtynyt avio-oikeuden, perinnön tai testamentin nojalla. Suurin osa valokuvista on päivänperhoja, eikä niistä ole juuri taloudellista iloa tuleville sukupolville, muuta iloa ajankuvan ja muistojen säilöjänä ehkä sitäkin enemmän. Ulosmittauksen kieltävän pykälän realisoitumista ei kenellekään toivo, mutta hyvä sekin on tietää tiukan paikan tullen. Eli vaikka tuhkatkin vietäisiin pesästä, niin tekijänoikeuksiin ei ulosottomiehellä ole valtaa. Huomionarvoista on kuitenkin se, että luovutetulla tai myydyllä tekijänoikeudella ei tätä ulosmittaussuojaa ole. Esimerkiksi yhtiön konkurssissa menee myös firmalla mahdollisesti olevat tekijänoikeudet. Tämäkin näkökanta kannattaa huomioida, jos harjoittaa valokuvausta yhtiömuotoisena ja mietti tekijänoikeuksien siirtoa firmalle. Va l o k u va a n l i i t t y v i ä s ä ä d ö k s i ä Tekijänoikeuden voimassaoloaika Tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän tai viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta. Julkistamattoman teoksen, jonka tekijää ei tunneta, tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos luotiin. Laki on niin kuin siihen on kirjoitettu. Jos teosta ei ole julkistettu ja sen tekijää ei tunneta, niin joskus saattaa vaikeaa selvittää teoksen luomisvuotta. Tällä lain kohdalla onkin lähinnä takautuva merkitys. Tekijä voi ilmaantuessaan vaatia jälkikäteen korvauksia teoksen luvattomasta käytöstä. Teoksen omistaja Teoksen omistaja voi asettaa teoksen käytölle rajoituksia. Esimerkiksi museot rajoittavat omistamiensa teosten valokuvaamista. Omistusoikeuden perusteella vaaditut korvaukset eivät ole tekijänoikeuskorvauksia. Teoksen omistus ei anna mahdollisuutta myöntää tekijänoikeuslupaa, vaan lupa on hankittava tekijänoikeuden haltijalta. 189

A on kuvannut ilman lupaa B:n omistamassa museossa 1800 luvulla eläneen maalarin C tekemän taulun ja laittanut kuvan nettiin. D lataa kuvan netistä kysymättä lupaa A:lta ja julkaisee sen kirjassaan. D loukkaa silloin A:n, mutta ei C:n tekijänoikeutta, A taas loukkaa valokuvaamalla teoksen B:n omistusoikeutta. Kenelle D on korvausvelvollinen? Fiksu väistää tällaiset juridiset sotkut kysymällä luvat kaikilta mahdollisilta tahoilta, ja jos niissä on jotain epäselvää, niin unohtaa koko jutun. Lupa käyttöön Käyttöoikeuden saamiseksi käyttäjän tulee saada lupa tekijältä, valokuvaajalta tai näiden oikeudenhaltijoilta. Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö Kuvasto ry edustaa 24 000:ta ulkomaista ja 860:tä kotimaista kuvataiteilijaa. Kuvasto antaa edustamiensa taiteilijoiden puolesta tekijänoikeuslain edellyttämän luvan taideteoksen toisintamiseen ja sopii teoksen käyttämisen ehdoista. Jälleenmyyntikorvauksen osalta tekijänoikeuksia hallinnoi opetusministeriön päätöksen perusteella Kuvasto. Kuvasto antaa tekijänoikeudellista neuvontaa kuvataiteeseen ja kuvan käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Kopiosto ry edustaa lukuisia suomalaisia oikeudenhaltijoilta ja myöntää luvan mm. tekijänoikeudellisesti suojatun materiaalin valokopiointiin. Valokopiointikorvaukset käytetään tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin. Kopiosto neuvoo valokopiointiin ja tekijänoikeuteen liittyvissä asioissa. 190

Tekijänoikeuden lähioikeuksia Esittävä taiteilija Kirjallisen tai taiteellisen teoksen taikka kansanperinteen esitystä ei esittävän taiteilijan suostumuksetta saa tallentaa laitteelle, jonka avulla esitys voidaan toisintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi rokkikonsertissa saa ottaa valokuvia, mutta ei videokuvaa tai ääninauhoitusta. Valvonta lienee kännyköiden aika mahdotonta. Käytännössä tähän on viime aikoina sovellettu yksityistä käyttöä koskevaa rajoitusta, mikä tarkoittaa sitä, että puhtaasti omaan käyttöön saa myös ottaa liikkuvaa kuvaa. Tilaisuuden järjestäjän vallassa voi kuitenkin olla antaa yleinen kuvauskielto esimerkiksi tilojen hallinnan perusteella: tilat omistava tai vuokrannut voi rajoittaa sitä, mitä tiloissa saa tehdä. Laissa ei ole sanottu, onko järjestäjällä ilmoitusvelvollisuus asiasta vai kuvaajalla tiedusteluvelvollisuus. Jos järjestäjä ei ole asiasta informoinut, niin hyviin tapoihin kuuluu, että kuvaaja ottaa siitä selvän. Va l o k u va a n l i i t t y v i ä s ä ä d ö k s i ä Kuvien julkaiseminen on sitten ihan eri asia. Vaikka kuvauslupa olisikin, niin julkaisemisen tiellä voi olla monia eri seikkoja. Valokuvan lähioikeudet Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, muuttamattomana tai muutettuna valmistamalla siitä kappaleita saattamalla se yleisön saataviin. Oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin. Valokuvan, joka ei ylitä teoskynnystä, oikeudet ovat muuten samat kuin valokuvateosten, paitsi suoja-aika on lyhyempi ja valokuvan kappaleisiin ei tekijällä ole yksinomaista levitysoikeutta. Viimeksi mainittu on aika marginaalinen heikennys, koska levitysoikeuden yksinomaisuudella ei muutenkaan ole juuri merkitystä. Nykyisin kuvan ottohetki tallentuu digitaalisen kuvan EXIF-tietoihin, jolloin kuvan valmistamisen (ottohetki) ajankohta on helpompi selvittää. Tietysti sillä edellytyksellä, että kuvankatselulaitteet 50 vuoden päästä, mitä ne sitten ovatkin, tunnistavat nykyiset tiedostot. Kuvan suoja-ajan suhteen tekijänoikeuksien haltijalla on näyttötaakka, kuten aina sillä, joka esittää jotain vaatimuksia. 191

Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta Salakatselu Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka yleisöltä suljetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten, on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. Olennaista on huomata, että esimerkiksi kameralla ei tarvitse ottaa kuvia eikä tapahtumien kotirauhan suojaamassa paikassa tarvitse olla intiimejä ja siitä huolimatta salakatselun tunnusmerkit täyttyvät. Teon törkeyteen ne toki vaikuttavat. Toinen huomioitava seikka on se, että julkisella paikalla saa ottaa kuvan vaikka housut kintuissa pyllistävästä ihmisestä, rikkomus tapahtuu vasta kuva julkaistaessa. Kotirauhan piirissä olevista henkilöistä ei saa ottaa minkäänlaista kuvaa ilman lupaa. Salakuuntelun ja salakatselun valmistelu Joka sijoittaa laitteen salakatselussa käytettäväksi, on tuomittava salakatselun valmistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Riittää, jos laittaa kameran kolmijalalle ja suuntaa sen naapurin ikkunaa kohti. Toki tässäkin lieventävänä tai raskauttavana asianhaarana on mm. käytetyn objektiivin polttoväli. Teleobjektiivin käytöstä rapsahtaa kovemman mukaan kuin laajakantin. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen Joka oikeudettomasti joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai 192

julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi. Kuvaajan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että tavallisista henkilöistä otettuja vähemmän imartelevia kuvia ei pidä levitellä maksusta tai ilman. Poliitikot ovat tässä lainsuojattomimmassa asemassa. Laissa ei ole mainintaa ns. julkkiksista, mutta käytännössä heidän intimiteettisuojansa sijoittuu jonnekin poliitikkojen ja tavisten väliin. Kunnianloukkaus Joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka muulla tavalla halventaa toista, on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Va l o k u va a n l i i t t y v i ä s ä ä d ö k s i ä Edellä muulla tavalla tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen. Valheellisin tiedoin tehty kunnianloukkaus on jostain syystä lievempi kuin tosiasioissa pitäytyvä. Maksimirangaistus tästä on vain kuusi kuukautta. Valokuvan yhteydessä tällainen tilanne voisi tulla esiin mm. kuvamanipulaation yhteydessä. Kunnianloukkaussäännöksessä kannattaa huomioida myös se, että totuudellisenkin asian esittäminen saattaa täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Tuolloin ratkaisevaa on se, että onko tietyn asian esittämisellä loukkaustarkoitus. Törkeä kunnianloukkaus Jos kunnianloukkauksessa rikos tehdään joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville taikka aiheutetaan suurta tai pitkäaikaista kärsimystä taikka erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa ja 193

kunnianloukkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Kyllä sitä kunnianloukkauksellakin voi päästä reiluksi ajaksi valtion täysihoitolaan tiilenpäitä lukemaan. Kunhan sen tekee riittävän törkeästi. Kotirauha Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen. Kotirauha ei siis edellytä omistussuhdetta kotirauhan piirissä olevan tilaan. Syyteoikeus Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä kotirauhan rikkomisesta, törkeästä kotirauhan rikkomisesta, julkisrauhan rikkomisesta, salakuuntelusta, salakatselusta eikä salakuuntelun ja salakatselun valmistelusta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi taikka ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista. Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, kunnianloukkauksesta eikä törkeästä kunnianloukkauksesta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi. Valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin antaa määräyksen syytteen nostamisesta, jos rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista. Rikoksen voi ilmoittaa syytteeseen pantavaksi kuolleen henkilön leski, sisarus, sukulainen suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa taikka vainajan kanssa yhteisessä taloudessa elänyt tai muu henkilö, jolle vainaja oli erityisen läheinen. Vähän lievennystä salakatselun kriminalisointiin. Poliisia ei tarvitse pelätä kameran kanssa tähtäiltäessä. 194

ICC:n markkinoinnin perussäännöt Henkilökuvan tai muun yksityisyyteen kuuluvan seikan esittäminen tai jäljittely Markkinoinnissa ei tule käyttää yksityisen tai julkisen henkilön kuvaa ilman häneltä etukäteen hankittua lupaa. Myös henkilöön viittaaminen markkinoinnissa edellyttää lupaa. Markkinoinnissa ei tule ilman etukäteen hankittua lupaa kuvata yksityisomaisuutta tai viitata siihen tavalla, joka on kyseisen tuotteen tai toiminnan yhteydessä omiaan antamaan käsityksen asianomaisen suostumuksesta. Toisen maineen ja tunnettuuden hyväksikäyttö Markkinoinnissa ei tule oikeudetta käyttää toisen yrityksen tai muun yhteisön nimeä, lyhennettä, logoa, tavaramerkkiä tai muuta tunnusmerkkiä. Markkinoinnissa ei tule käyttää sopimattomasti hyväksi toisen henkilön tai yhteisön nimeen, tekijänoikeuteen, tavaramerkkiin tai muun teollisoikeuden suojaamaan omaisuuteen liittyvää taikka toisen markkinointikampanjallaan hankkimaa mainetta ja tunnettuutta (goodwill). Va l o k u va a n l i i t t y v i ä s ä ä d ö k s i ä Journalistin ohjeet Journalistin ohjeet ja Julkisen sanan neuvosto (JSN) ovat joukkoviestinnän itsesääntelyn perusta. Ohjeisiin on kiteytetty journalistien ja julkaisijoiden näkemys siitä, millaisten eettisten periaatteiden mukaan he haluavat suomalaisen joukkoviestinnän toimivan. JSN on ohjeiden tulkitsija ja erotuomari. Sille voi kannella jokainen, joka haluaa asiantuntevan tulkinnan siitä, onko mediassa toimittu vastoin hyvää journalistista tapaa. JSN voi myös ottaa kantaa pyrkimyksiin rajoittaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Journalistin ohjeet on vahvistettu Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksessä, joka edustaa itsesääntelyyn sitoutuneita journalistien ja julkaisijoiden yhteisöjä sekä JSN:n perussopimuksen erikseen allekirjoittaneita joukkoviestimiä. Journalistin ohjeilla on siten käytännössä koko joukkoviestintäalan hyväksyntä ja tuki. Se antaa suomalaiselle itsesäätelylle vahvan perustan. Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä. Näiden ohjeiden tavoitteena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä joukkoviestimissä ja edistää ammattieettistä keskustelua. Ohjeet koskevat kaikkea journalistista työtä. Ne on laadittu vain 195

alan itsesääntelyä varten. Ohjeita ei ole tarkoitettu käytettäviksi rikos- tai vahingonkorvausvastuun perusteena. Ammatillinen asema 1. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. 2. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. 3. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä. 4. Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan. 5. Journalistilla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa. 6. Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi. 7. Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja. Tietojen hankkiminen ja julkaiseminen 8. Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 9. Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla. 10. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin myös silloin, kun ne on aikaisemmin julkaistu. 11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti. 196

12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. 13. Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka. 14. Journalistilla on oikeus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa. Toimituksen on kunnioitettava tätä periaatetta. 15. Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate. Va l o k u va a n l i i t t y v i ä s ä ä d ö k s i ä Haastateltavan ja haastattelijan oikeudet 16. Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useammissa välineissä. Haastateltavan tulee aina saada tietää, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi. 17. Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on yleensä syytä suostua, jos se toimitusteknisesti on mahdollista. Oikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. 18. Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta. 19. Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava. Virheen korjaaminen ja oma kannanotto 20. Olennainen virhe on viipymättä korjattava. 21. Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. 197

22. Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa. 23. Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä. 24. Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon. 25. Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa. Yksityinen ja julkinen 26. Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. 27. Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä. 28. Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. 29. Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta. 30. Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita. 31. Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen. 32. Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä. 198

33. Tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä pidä julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin. 34. Arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyys on suojattava, ellei sillä ole poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. 35. Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen. Tekijänoikeusneuvosto Va l o k u va a n l i i t t y v i ä s ä ä d ö k s i ä Tekijänoikeusneuvoston tehtävänä on avustaa opetusministeriötä tekijänoikeutta koskevien asioiden käsittelyssä sekä antaa lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta. Neuvostosta on säädetty tekijänoikeuslaissa ja asetuksessa. Valtioneuvosto määrää neuvoston kokoonpanon kolmeksi vuodeksi kerrallaan, viimeksi vuonna 2006. Neuvostossa ovat edustettuina keskeiset tekijänoikeuslaissa säädettyjen oikeuksien haltijat ja suojakohteiden käyttäjät. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään yksi jäsen nimetään näiden tahojen ulkopuolelta. Tekijänoikeusneuvoston lausunnot Opetusministeriön alainen Tekijänoikeusneuvosto antaa lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta. Jos lausuntopyynnössä on kyse muiden oikeudenalojen tulkinnasta tai kyse on sopimusriidasta eikä tekijänoikeuslain tulkinnasta, tekijänoikeusneuvosto ei näiltä osin anna lausuntoa. Asia käsitellään osapuolten esittämien tietojen perusteella, jolloin tekijänoikeusneuvosto ei normaalisti itse hanki näyttöä asiassa. Lausunnot ovat suosituksen luonteisia. Ne eivät oikeudellisesti sido tuomioistuinta eivätkä lausunnon pyytäjää tai tämän vastapuolta. Tekijänoikeusneuvoston lausunnoissa on käsitelty tärkeimpiä tekijänoikeuden tulkintakysymyksiä, mm. teostasoa, taloudellisia ja moraalisia oikeuksia, julkista esittämistä, tekijänoikeuden rajoituksia ja tekijänoikeuden siirtymistä. Lausunnot löytyvät Tekijänoikeusneuvoston www-sivuilta linkistä Tekijänoikeusneuvoston lausunnot. 199

Lausunnon pyytäminen tekijänoikeusneuvostolta Tekijänoikeusneuvostolta voi pyytää lausuntoa kuka tahansa, esimerkiksi yksityishenkilöt, yritykset, yhteisöt, poliisi, hallintoviranomaiset ja tuomioistuimet. Lausunnon pyytäminen ei edellytä henkilökohtaisen intressin olemassaoloa. Tekijänoikeusneuvosto antaa lausuntoja kirjallisen lausuntopyynnön perusteella. Lausuntopyyntö voidaan esittää myös sähköpostitse (opmkirjaamo@minedu.fi). Jos lausuntopyynnössä tarkoitetussa asiassa on vastapuoli, tälle varataan mahdollisuus antaa vastine, jollei vastineen antaminen ole ilmeisen tarpeetonta. Tekijänoikeusneuvosto käsittelee lausuntoasiat täysistunnossa tai jaostossa. Käsittelyajat voivat vaihdella vireillä olevien lausuntopyyntöjen määrästä riippuen. Yleensä on syytä varautua noin puolen vuoden käsittelyaikaan. Lisätietoja käsittelyajoista saa tekijänoikeusneuvoston sihteeriltä. Lausuntopyynnön laatiminen Lausuntopyyntö on vapaamuotoinen eikä edellytä juridista asiantuntemusta. Lausuntopyynnön on hyvä olla riittävän seikkaperäinen, jotta tekijänoikeusneuvosto saa tarvittavat tosiseikat tietoonsa. Lausuntopyyntöön on lisäksi sisällytettävä hakijan ja mahdollisen vastapuolen nimi ja yhteystiedot sekä mahdollinen liitemateriaali näyttöä varten (esimerkiksi jäljennös tai valokuva teoksesta, jota asia koskee). Liitemateriaali on suositeltavaa toimittaa postitse. Lisätietoja saa tarvittaessa tekijänoikeusneuvoston sihteeriltä. 200