SPL-info 2003 SÄILYTÄ TÄMÄ LEHTI Saksanpaimenkoiraliitto ry. Kamreerintie 8, 02770 ESPOO Puh. (09) 805 5506 Fax (09) 859 2343 www.spl.fi
Maailman käytetyin palvelus- ja työkoirarotu, saksanpaimenkoira Mari Lehtilä Sinua tarvitaan aktiivina kentällä tai näkymättömänä lehdenlukijana Liity joukkoon! Saksanpaimenkoira on kaikkien palveluskoirarotujen kiistaton ykkönen. Asemansa maailman suosituimpana palveluskoirarotuna se on voittanut koulutettavuutensa, sopeutuvuutensa, älykkyytensä ja rohkeutensa ansiosta. Liikunnallinen saksanpaimenkoira on mitä parhain kaveri koiraurheilua harrastavalle. Saksanpaimenkoiraliitto ry. on järjestö, joka tarjoaa koiraharrastajalle monenmuotoisia tapahtumia; erikoisnäyttelyitä, pentukatselmuksia, jalostustarkastuksia, kokeita, harjoitusiltoja, koulutusleirejä, kasvattajapäiviä ym. Lisätietoa toiminnastamme saat tästä lehdestä sekä liittymällä jäseneksemme maksamalla jäsenmaksun 27 euroa Saksanpaimenkoiraliitto ry:n tilille 800019 309031 (mikäli et vielä ole jäsen). Jäsenmaksuun sisältyy mm. 8 kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti, josta saat tietoa koiran hoidosta yleensä sekä koulutuksesta (kuinka, koska, missä) sekä muusta ajankohtaisesta. SPL:n jäsenenä voit liittyä asuinpaikkakuntasi alaosastoon. Yhteisissä kokoontumisissa saat mukavia, samanhenkisiä kavereita ja aina tarpeellisia vinkkejä käytännön koira-asioissa. Saksanpaimenkoiraliitto ry. Kamreerintie 8, 02770 Espoo Puh. (09) 805 5506 Fax (09) 859 2343 Tutustu myös kotisivuihimme osoitteessa www.spl.fi SPL-INFO 3
SPL - Alaosastojen yhteyshenkilöt ALA-SATAKUNTA Pj. Petri Viitala 044-714 2270 Sihteeri, ao. posti, koulutus Pasi Hienonen Kaltinmäentie 7 27840 KAKKURI 044-291 0301 ETELÄ-OULU Pj., ao. posti Eeva Äijälä Piimänperäntie 26 90800 OULU 040-546 7165 Sihteeri Minna Rissanen 050-542 1916 Koulutus Kauko Ruokolainen 0400-290 480 ETELÄ-UUSIMAA Pj., ao. posti Kim Baggström Niittylahdentie 15 10300 KARJAA 050-572 1370 Sihteeri Theresa Ketokoski 040-775 2254 Koulutus Auli Impola 050-336 8806 FORSSA Pj. Esa Koivulahti 0400-837 809 Sihteeri, ao. posti Kristiina Mattinen Poittesuontie 375 31640 HUMPPILA HELSINKI Pj., koulutus Eija Haapsaari 041-571 1256 Sihteeri, ao. posti Saila Lindroos Yläkiventie 8 F 136 00920 HELSINKI 041-534 5344 ITÄ-HELSINKI Pj. Pentti Rapila 0500-318 661 Koulutus Ismo Nevalainen 040-516 0236 Sihteeri, ao. posti Minna Pärssinen Tattarisuontie 1 G 00770 HELSINKI 040-571 1560 ITÄ PIRKANMAA Pj., ao. posti Mika Leskelä Kaitapolku 12 35300 ORIVESI 040-738 8789 Sihteeri Laura Koski 050-322 6505 Koulutus Heikki Saranpää 040-704 8988 ITÄ-UUSIMAA Pj. Mika Laukkanen 0400-610 829 Sihteeri, ao. posti Heli Viertola Kirkkotie 39 12400 TERVAKOSKI 040-592 2267 Koulutus Vesa Kuosmanen 040-547 4597 JOKELA Pj., koulutus Jukka Lehmustola 019-417 1772, 045-679 1044 Ao. posti Eija Käyhkö Arhotie 22 B 27 00900 HELSINKI 0400-011 107 KAINUU Pj. Tuomo Malinen 0500-283 363 Sihteeri, ao. posti Marja Vuorinen Kangastie 7 87200 KAJAANI 08-624 696 040-725 3135 Koulutus Kajaani Matti Valtanen 0500-386 943 Koulutus Kuhmo Minna Tervo 040-524 5349 KANTA-HÄME Pj. Jarkko Rannelma 0400-911 396 Koulutus Helena Lehtonen 050-827 7535 Sihteeri, ao. posti Kristiina Mussalo Siukolantie 280 13800 KATINALA 0400-491 077 KEMI Pj., koulutus Aki Kallatsa 040-779 7666 Sihteeri, ao. posti Susanna Balk Pursimiehenkatu 10 94900 KEMI 040-566 3685 KESKI-KARJALA Pj., ao. posti Jarmo Kukkonen Haarajärventie 17 82395 HAARAJÄRVI 0500-670 540, 013-423 66 Sihteeri Taru Lukkarinen 041-552 0569 Koulutus Olli Reponen 0500-654 819 KESKI-SUOMI Pj. Jaana Hänninen 014-272 983, 040-519 7470 Sihteeri, ao. posti Tuula Kolehmainen Matinmäentie 431 40270 PALOKKA 014-311 0496, 050-372 6512 Tiedotus Nina Pieviläinen 040-564 1919, 014-828 428 Koulutus Jaana Järvinen 040-550 0264 KESKI-UUSIMAA Pj. Jouni Vatanen 050-584 1677 Sihteeri, ao. posti Laura Koistinen Toimelantie 22 04500 KELLOKOSKI 040-704 0113 Koulutus Janne Vanhapelto 0400-428 552 KOKKOLA Pj., koulutus Petri Tiitinen 050-3366 455 Sihteeri, ao. posti Anne Korkeasaari Koivistontie 576 67100 KOKKOLA 050-558 8686 KOTKA Pj. Sami Baggström 041-444 1444 Sihteeri, ao. posti Heidi Laamanen Isopellontie 42 49200 HEINLAHTI 040-502 3287, 05-260 2026 Koulutus Tommi Vanhala 050-528 1489 KOUVOLA Pj. Kati Sairanen 040-541 2877 Sihteeri, ao. posti Pia Rapi Metsontie 612 45410 UTTI 0400-557 865, 05-378 1447 Koulutus Rauno Muronranta 040-556 7569 KUOPIO Pj., koulutus, ao. posti Antero Heino Keskimäentie 44 70800 KUOPIO 050-554 7242 Sihteeri Piia Vartiainen 044-544 5257 KURIKKA Pj. Seppo Goman 06-422 8366 Sihteeri, ao. posti Paula Niinistö Niinistöntie 10 63300 ALAVUS 0400-178 933 Koulutus Matti Mäkinen 0400-667 158 LAHTI Pj., koulutus, ao. posti Johanna Kaasinen Vipusenkatu 10 B 15230 LAHTI 040-844 9710 Sihteeri Jari Kantoluoto 0400-975 050 LÄNSI-UUSIMAA Pj., koulutus, ao. posti Kari Jokinen Herrlantie 20 02510 OITMÄKI 050-362 4101 Sihteeri Sini Järvi 040-749 6274 MERENKURKKU Pj., koulutus Björn Stenman 050-571 9479 Sihteeri, ao. posti Marika Stenman Påttbackvägen 21 65520 HELSINGBY 040-837 1320 OULU Pj. Pekka Nykyri 050-350 3664 Sihteeri, ao. posti Riitta Hirvikoski Sairaalarinne 4 f b 25 90230 OULU 0400-731 629 PIETARSAARENSEUTU Pj. Ulf Löf 050-65 112 Sihteeri, ao. posti Birgitta Kåll Lövögränd 181 68910 BENNÄS 050-5251 245 Koulutus Diana Wikblom 050-587 7262 POHJOIS-KARJALA Pj., ao. posti Matti Väätäinen Sahirinne 4 82110 HEINÄVAARA 013-717 720, 050-365 6000 Sihteeri Hanne Savolainen 050-357 9838 PORI Pj. Eeva Väliluoma 0440-780 120 Sihteeri Tiina Suutari 044-292 4124 Koulutus Juha Pitkänen 040-533 8729 Ao. posti Pasi Nurmi Tynintie 148 29250 NAKKILA 044-507 1390 PORVOO Pj., ao. posti Susanne Lindström Putkistontie 4 06500 PORVOO 040-587 733 Koulutus Lena Lindgren 09-272 2331, 040-759 5837 Sihteeri Pauliina Finnbäck 040-531 0373 RAAHE Pj., koulutus Riku Teppo 050-355 5514 Sihteeri, ao. posti Kati Mattila Tapiontie 1 92140 PATTIJOKI 040-512 8584 RAUMA Pj., koulutus, ao. posti Katja Lepistö Muinantie 4 26740 VASARAINEN 040-777 9485 Sihteeri Tiina Roimu 02-868 1855, 0500-422 085 ROVANIEMI Pj. Toni Hangasvaara 044-015 0601 Koulutus Jouko Ämmälä 0400-235 125 RÖYKKÄ Pj., ao. posti Kirsi Lindgren Majalammentie 101 01830 LEPSÄMÄ 040-584 0509 Sihteeri Pirkko Dima 040-528 0941 Koulutus Ylermi Vistiaho 09-879 24100 SAIMAA Pj. Ilpo Eskelinen 040-539 7666 Sihteeri Soile Mäntylä 050-326 3964 Koulutus Elo Jokinen 05-414 0012, 040-515 9380 Ao. posti Laila Jokinen Kaarnantie 227 53300 LAPPEENRANTA 05-414 0012, 040-734 6507 SATA-HÄME Pj., ao. posti Jari Jauni Harjunselkätie 26 39200 KYRÖSKOSKI 03-3714 149, 040-5288 078 Sihteeri Katja-Susanna Ahola 040-5018 696 Koul.maalim. Kalevi Kannasoja 03-371 9099 SAVONLINNA Pj., ao. posti Jari-Pekka Hirvonen Vienankatu 12 A 6 57200 SAVONLINNA 015-520 662 4 SPL-INFO
Koulutus Merja Kosunen 015-533 776 SEINÄJOKI Pj. Olavi Soivio 06-423 1312, 040-543 3932 Sihteeri, ao. posti Sanna Sippola Vuorenmaanrinne 13 C 34 60220 SEINÄJOKI 040-708 2964 Koulutus Tiina Kero 040-774 1403 SELKÄMERI Pj., koulutus, ao. posti Yvonne Hautaviita Lillsundintie 637 64300 LAPVÄÄRTTI 06-2222 019, 040-833 5252 Sihteeri Maarika Sjöblom 06-2212 226, 040-716 2644 TAMPERE Pj. Joel Jäntti 044-510 0621 Sihteeri, ao. posti Sirpa Sulonen Irjalank. 19, 33560 TAMPERE 03-356 3620, 0400-199 323 Koulutus Markus Aaltonen 050-328 9427 TURKU Pj. Vesa Laaksonen 02-237 4957, 040-507 5217 Sihteeri, ao. posti Jenni Keskievari Laivurinkatu 2 A 19 20810 TURKU 040-591 7342 Koulutus Kirsi Tammi 041-506 1876 VAKKA-SUOMI Pj., ao. posti Raimo Heino Rantkaupintie 43 23310 TAIVASSALO 040-718 1400 Koulutus Jouni Saantola 0400-783 552 Sihteeri Marjo Heino 041-435 9838 YLÄ-SAVO Pj. Päivi Karppinen 050-350 4548 Sihteeri, ao. posti Kirsi Metsälä Kauppisheikintie 3 as 5 74510 PELTOSALMI 050-544 9616 Koulutus Marjo Junnilainen 040-8111 020 Myyntiartikkelit Tilaukset p. (09) 805 5506 f. (09) 859 2343 toimisto@spl.fi Kirje tai kortti osoitteella Saksanpaimenkoiraliitto r.y. Kamreerintie 8, 02770 ESPOO Postin välityksellä lähetettävät tilaukset toimitamme postiennakolla. SPL-myyntiartikkeleita voi käydä ostamassa käteisellä liiton toimistosta. Vaatteet - Tuulipuku sininen koot XS-XXL 70 e - Koulutusliivi koot (reilu) XS-XL 42.50 e - T-paita harmaa, sininen koot S-XXL 9 e - Lippis sininen 7 e - Maalimies T-paita 12 e - Leiri T-paita 8 e - Leiri lippis 5 e Koulutuskasetit - Tottelevaisuus 25 e - Jälki 25 e - Suojelu 25 e - Diegel-tottelevaisuus 20 e - Diegel-jälki 20 e - Suojelu mestaruuskilpailut 2002 C-osan hyväksytyt suoritukset 20 e Koulutusoppaat - Tottelevaisuus ja koiran kotikasv. (58 s.) 12 e - Suojelukoira (94 s.) 8.50 e - Jälkikoira (90 s.) 12 e - Hakukoira (62 s.) 12 e - Viestikoira (72 s.) 12 e - Haku-kouluttaminen palveluskoirakokeisiin tai koiran aktivoimiseksi (32 s.) 8.50 e - Raiserkooste (suojelu) (62 s.) 4 e - BH-koulutusohje 2 e - PK-kokeiden säännöt ja lajiohjeet 10 e Muut FOTO URMA 1999 60 e FOTO URMA 1998 60 e Lehtikansio 7 e PK-tunnusvaljaat 7 e Hihamerkki 3 e SPL-tarra (soikea tai pyöreä, ulko- tai sisäpuolelle liimattava) 2 e Postikortti 0.20 e SPL-kilpailukirja (punainen, huom. tilattava kirjallisesti, tiedot koirasta & omistajasta) 3 e BH-koulutustunnus 7 e Spl-info Sisältö 6 SPL:n toiminta-ajatus 7 SPL-sidosryhmät 8 Saksanpaimenkoiran ja meidän liitto 10 Rotumääritelmä 12 SPL-koneisto 17 SPL:n säännöt 20 Kasvatuksen ja jalostuksen yleisperiaatteita 24 Käsittelyssä saksan kieli 28 Erikoisnäyttelyt 30 Suojelukoe 35 Erikoisjälki 36 Käyttäytymiskoe 37 Kansalliset lajit 42 WUSV-Maailmanmestaruuskilpailut 44 Siegerkooste 46 SPL:n koulutusleiri Saksanpaimenkoiraliiton julkaisema Infolehti Vastaava päätoimittaja: Erkki Aarnio Päätoimittaja: Anne Kurki Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 2003 Saksanpaimenkoiraliiton yhteistyökumppanit Lomakkeet Bewertungsliste Kestävyyskoekortit 0.30 e 0.30 e SPL-INFO 5
TEKSTI ERKKI AARNIO KUVA ANNELI LAINE SPL:n toiminta-ajatus Eikö olekin lyhyt ja selvä resepti: Liiton tarkoitus on sääntöjen 3. kohdan mukaan toimia saksanpaimenkoirarotua harrastavien henkilöiden yhdyssiteenä koko maassa, edistää rodun jalostusta ja kasvatusta sekä tehdä rodun olemusta tunnetuksi sille kuuluvien arvokkaiden ominaisuuksien turvaamiseksi. Kohdan jatko, miten säännöt velvoittavat päämääriin pyrkimään - sen voi jokainen etsiä toisaalla lehdessä olevista SPL-säännöistä - ei sekään näytä kovin monimutkaiselta. Mutta mutta kyseessä on iso rotu, iso järjestö ja iso hajonta mielipiteissä. Toisaalta tarvitaan tiukkoja sääntöjä, toisaalta taiteilijan vapautta, jotta aloitteellisuus ja luovuus säilyvät. Jos missä niin sp-harrastuksessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Yksittäisellä koiranomistajallakin pitää olla todella vilpitön pyrkimys toimia oikein, tietoa mikä on oikein ja vielä kaiken lisäksi monessa mutkassa myös onnea, jotta harrastuksen plussat voittaisivat miinukset. Liitto ei voi laskea mitään onnen varaan. Pitää olla selkeä linja, johon jokaisen on kiva lähteä mukaan, sekä paljon tarjottavaa näytelmän päähenkilölle, jäsenelle. Linja ja menu muodostuvat seuraavista palasista, joiden on myös tuettava toinen toistaan; kaikki vaikuttaa Jalostus Päämäärä: joka suhteessa tasapuolisesti rotumääritelmän mukainen eli terve, toimiva ja oikearakenteinen saksanpaimenkoira. Keskeiset välineet samassa järjestyksessä: periytyvien sairauksien ehkäisy kattavan tilastoinnin ja tiedonjakamisen avulla, jalostustarkastukset ja suojelukoetoiminta sekä erikoisnäyttelyt. Keskiviiva rotumääritelmässä on rotujärjestön tavoite, perimän taustan leveys ja kasvattajien erilaiset intressit tuottavat joka tapauksessa halukkaille myös ääripäitä eli MM-koiria ja näyttelytähtiä. Suojelukoulutus- ja koetoiminta Luo osaltaan pohjan WUSV-päätösten mukaiselle jalostustarkastukseen ja ko. kokeeseen perustuvalle kasvatustyölle; keskeinen merkitys koiran käyttöominaisuuksien mittaajana. Harrastuspohjaa levitettävä - samalla hälvennetään myös ns. suuren yleisön epäluuloa - ja ominaisuustiedostoa kasvattajia varten edistettävä. SPL-organisaatio kokonaisuudessaan ja maalimieskoulutus erityisesti sekä yhteydet SV / WUSV -järjestöihin ja ammattikäyttäjiin tarjoavat edellytykset kehitykselle. Kansallisesti ylivoimaista osaamista kannattaa hyödyntää myös Liiton ulkopuolella. Näyttelytoiminta Jalostus- ja jalostustarkastustoiminnan osatekijä, itsenäisenä harrastusmuotona helppo mutta jatkamaan yllyttävä portti uusille jäsenille. Tapahtumatasolla Liiton suurin ihmisten ja rahan liikuttaja. Kytkentöjä ulkomaisiin ja kotimaisiin järjestöihin, suojeluun (päänäyttelyn rohkeuskoe) ja harrastuslajeihin. Kansallisten (harrastus-) lajien koulutus- ja koetoiminta Harrastusmuotona jäsenkannan vuoksi merkitsevää; yhdysside -kohta säännöissä ja nykyinen harrastajajakauma velvoittavat. Alaosastot voivat tällä sektorilla tehdä paikkakunnallaan hyvää pr-työtä saksanpaimenkoira-aatteen hyväksi. Tehokas koulutusohjaajakoulutus nostaa SPL-osaamista ja kaventaa näin osaamis- ja vaativuuseroja harrastuslajien ja suojelun välillä. Sisäinen organisaatio Luo rungon ja taloudelliset mahdollisuudet kaikille osa-alueille. Nykyiset säännöt tarjoavat entisiä paremmin Liitolle edellytykset pitkän tähtäyksen suunnitteluun. Alaosastoille, joissa varsinainen käytännön työ tehdään, ne toivat oikeutetusti lisää päätösvaltaa. Keskeinen piste organisaatiossa on Liiton toimisto. Sairauksien seuranta ja torjunta Perinnöllisten sairauksien kohdalla yksi jalostuksen kulmakivistä, mutta koskettaa jokaista koiranomistajaa tavalla tai toisella. Tarvitaan avointa tietoa mahdollisimman laajalla rintamalla, tilastoja ja tiedostoja jokaisen ulottuville. Lehti ja muu tiedottaminen Saksanpaimenkoira on koko toiminta-ajatuskoosteelle välttämätön tekijä, se on myös SPL:n näyteikkuna ulkopuolisille. Em. funktio on Liiton www-sivuillakin, lisäksi ne palvelevat enenevässä määrin tilastolähteinä sekä ilmoitustauluna. Liiton sisäinen s-posti mahdollistaa aiempaa huomattavasti nopeamman ja laajemman tiedottamisen eri toimijoiden välillä. Yleisiä pyrkimyksiä - saada kaikki jäsenet, erityisesti kasvattajat, sisäistämään Liiton tavoitteet ja sitoutumaan niihin - ylläpitää saksanpaimenkoiran positiivista julkikuvaa osaamisella ja hyvällä esimerkillä ja toisaalta puuttumalla median susikoira puri lasta päähän -juttuihin Toiminnan kohdistus 1. Jäsenistö 2. Sp-kasvattajat 3. Suuri yleisö 4. Kenneljärjestöt 5. Sponsorit 6 SPL-INFO
TEKSTI ERKKI AARNIO SPL-sidosryhmät Sisäiset Jäsenkunta kokonaisuudessaan on Liiton toiminnan kohde, perusta ja voimavara. Sen piiristä voi vielä nimetä muutaman ryhmän, joiden tuki ja tukeminen ovat erityisen merkitseviä: kasvattajat, joiden huoneentauluna on rotumääritelmä; heitä vartenhan rotujärjestö oikeastaan on olemassa koe- ja ulkomuototuomarit aputoimihenkilöineen; he toimittavat omalla sarallaan tietoa rodunjalostuksen tarpeisiin maalimiehet ja koulutusohjaajat; heistä on kiinni jalostustakin sivuten se osaamisen taso, jonka mukaan SPL:oa arvioidaan, he myös vetävät mukaan uusia harrastajia ja ovat näin tärkeä tekijä jäsenmääräkehityksen ja Liiton julkikuvan kannalta alaosastot, joissa Liiton keskeiset käytännön toiminnot kasvatustyötä lukuun ottamatta tapahtuvat yhteisöjäsenet eli ammattikoiranohjaajien järjestöt (Rajan Koiramiehet ry., Sotakoirayhdistys ry. ja Suomen Poliisikoirayhdistys ry.) ne tuovat osaltaan tietoa, taitoa ja uskottavuutta rotujärjestötyöhön. A FCI, kennelliittojen kattojärjestö eli ylin päättäjä koiramaailmassa. On käytännössä sekä A- että B-ketjun päässä. Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry. on ylin koirajärjestö Suomessa. Se pitää koirarekisteriä sekä keskeisiä terveystieto-, koe- ja näyttelytulostilastoja ja myöntää näyttelyt. SPL on jäsen ja sillä on rotujärjestöpaikka (edustaja) SKL-FKK:n valtuustossa. SKL-FKK:n kennelpiirit, jokainen alaosasto on sääntömääräisesti alueensa kennelpiirin jäsen. Suomen Palveluskoiraliitto ry., jolle SKL-FKK on delegoinut palveluskoirakoetoiminnan; jäseninä palveluskoirayhdistyksiä, kennelkerhoja ja rotujärjestöjä. B WUSV, Saksanpaimenkoirajärjestöjen maailmanunioni. SPL on yksi perustajajäsenistä, nykyään jäsenjärjestöjä on yli 70. Pyrkii rodun yhtenäiseen terveystieto-, jalostustarkastus-, koe- ja näyttelyjärjestelmään yhteistuumin FCI:n kanssa. SV, Saksan Saksanpaimenkoiraliitto ry. Yhteistyötä rotutiedosto- ja tuomarikoulutusasioissa. NSU on pohjoismainen yhteistyöelin, johon kuuluvat siis Norsk Schäferhund Klub, Schaeferhundeklubben for Danmark, Svenska Schäferhundklubben ja SPL. Usein yhteenlinjattu esiintyminen WUSV-kokouksissa sekä Pohjoismaiset Mestaruuskilpailut ovat konkreettista NSU-yhteistyötä. C Poliisi, puolustusvoimat ja rajavartiolaitos ovat keskeisiä saksanpaimenkoiran käyttäjiä. Niiden kanssa on jatkuvaa vuorovaikutusta koiran ter-veystieto- ja koulutussektoreilla. D Tukijat (mm. koiranruoan maahantuojat, eläinvakuutuslaitokset, tms.), joille SPL voi tarjota näkyvyyttä ison kohderyhmän piirissä, ovat tärkeitä. Alaosastojen kotikunnat ovat usein esim. koulutuskenttähankkeissa keskeisiä vaikuttajia. Ulkoiset Ulkoiset sidokset liittyvät lähinnä A kenneljärjestöihin, joilla rotujärjestön kannalta on hallinnollinen tai koordinoiva merkitys, B rotujärjestökenttään tai -ketjuun, C rodun ammattikäyttäjiin ja D yhteisöihin, jotka muuten ovat SPL:n toiminnalle tärkeitä. FCI Fédération Cynologique Internationale Kennelliittojen kansainvälinen kattojärjestö NSU Nordisk Schäferunion Pohjoismainen Unioni WUSV Weltunion der Schäferhundvereine, Saksanpaimenkoirajärjestöjen maailmanunioni SV VDH Verein für Deutsche Schäferhunde, Saksan Saksanpaimenkoiraliitto Verband für das Deutsche Hundewesen, Saksan kennelliitto SKL - FKK Suomen Kennelliitto ry. Finska kennelklubben KENNELPIIRIT DSK (Tanskan SPL) Schaeferhundeklubben for Danmark NSK (Norjan SPL) Norsk Schäferhund Klub SSK (Ruotsin SPL) Svenska Schäferhundklubben SPKL Suomen Palveluskoiraliitto ry. Ala-Satakunta Etelä-Oulu Etelä-Uusimaa Forssa Helsinki Itä-Helsinki Itä-Pirkanmaa Itä-Uusimaa Jokela Jyväskylä Kainuu Kanta-Häme Kemi Keski-Karjala Keski-Suomi Keski-Uusimaa Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Kurikka Lahti Lohja Länsi-Uusimaa Merenkurkku Oulu Pietarsaari Pohjois-Karjala Porii Porvoo Raahe Rauma Rovaniemi Röykkä Saimaa Sata-Häme Savonlinna Seinäjoki Selkämeri Tampere Turku Vakka-Suomi Ylä-Savo POLIISIKOIRA- SOTAKOIRA- RAJAN YHDISTYS YHDISTYS KOIRAMIEHET SPL-INFO 7
TEKSTI ERKKI AARNIO Saksanpaimenkoir Näkymä tuulilasista on tärkeämpi kuin taustapeilin näyttämä, jos ja kun eteenpäin mennään. Tieto taakse jätetystä vain auttaa kummasti ymmärtämään myös kulkusuuntaa ja sen perusteita. Taustaa rodun kotimaasta Otsikon monitasoista ja -kuvioista symbioosia ei olisi olemassakaan, elleivät herrat Max von Stephanitz ja Hektor Linksrhein olisi kohdanneet. - Pitkästyttävää kertojaa varoitetaan aina alkamasta Aatamista asti, mutta saksanpaimenkoirasta puhuttaessa Hektor on kyllä se Aatami, josta on lähdettävä. Ratsumestari v. Stephanitz oli jo pitkään tutkiskellut monenkirjavia saksalaisia paimenkoiria. Huhtikuussa 1899 hän löysi koiran, joka vastasi kaikkia hänen käsityksiään ihanteellisesta paimen- ja työkoirasta, Hektor Linksrheinin. Stephanitz osti koiran ja antoi sille uuden nimen yhdistettynä omaan kennelnimeensä. Verein für Deutsche Schäferhunde (SV) eli rotujärjestö perustettiin 22.4.1899 ja sen rotukirjan ensimmäinen, SZ 1, oli Horand von Grafrath, edellä mainittu Hektorimme. SV:n rekisterinumerointi on alunalkaen ilman vuosijaksoja etenevä; SZ 2 000 000 eli Saksan kahdesmiljoonas saksanpaimenkoira rekisteröitiin 20.11.1997, merkkihenkilön nimi on Zari vom Augrund. Vuoden 2003 alussa luku oli 2 120 000:n vaiheilla. Matkalla Horandista Zariin on tapahtunut paljon muutakin kuin kulunut sata vuotta. Ratsumestari Max von Stephanitzin luoma rotumääritelmä on edelleen lähes sinällään voimassa; kuvailevia ja epämääräisiä epiteettejä, esim. uskollinen, on jätetty pois ja joitakin ominaisuuksiin liittyviä termejä on ajanmukaistettu. Rodun alkuperäisen tehtävän - lauman paimentaminen ja sen sekä isännän suojeleminen kaksi- ja nelijalkaisilta rosvoilta - toteuttamisen mahdollisuudet ovat käyneet vähiin. Siksi jo 1920-luvulla Saksassa luotiin perusta jalostustarkastus-, koe- ja näyttelyjärjestelmälle, jonka avulla turvataan rodun arvokkaat ominaisuudet. Hyvin nopeasti todettiin näillä ominaisuuksilla olevan käyttöä mitä moninaisimmissa työ- ja virkakoiratehtävissä; saksanpaimenkoirasta tuli lyhyessä ajassa koko maailman ehdoton ykkönen työ- ja palveluskoirana, sittemmin myös monipuolisena harrastus- ja kisakoirana. Ratsumestari v. Stephanitz Nuoren SPL:n taival Saksanpaimenkoira on siis jo täyttänyt sata vuotta. Suomeen ensimmäiset rodun edustajat tuotiin yli 90 vuotta sitten, mutta Saksanpaimenkoiraliitto ry. perustettiin vasta 1956. Vasta sen vuoksi, että esim. muut pohjoismaiset järjestöt ovat jo kasikymppisiä. Kasvu on kuitenkin ollut määrätietoista ja joissakin asioissa nopeaa. Suomessa on muuten 73 rotujärjestöä, joista kahdella on jo 100 vuoden taival takanaan. Jäsenmäärä Perustajajäseniä oli 37, v. 1972 luku oli tuhat, v. 1989 jäseniä oli 5000 ja enimmilllään 1994 lähes 7000. Kuten koiramaailman muutkin luvut putosi myös SPL-jäsenmäärä vuosituhannen vaihteeseen tultaessa noin 6000:een ja siitä edelleen vielä tuhannen verran. Huomattavaa edistystä on kuitenkin se, että kun 80-luvun alussa hurrattiin jäsenmäärän saavuttaessa vuosittaisen rekisteröinnit, nyt jäsenmäärä on yli kolminkertainen vuoden rekisteröintilukuun verrattuna eli harrastusaktiivisuus on lisääntynyt. Alaosastot Aluksi Liitto oli pieni Helsinki-yhdistys; 1960 perustettiin sitten alaosasto Turkuun, 1975-77 yhtäkkiä kymmenen uutta ja sen jälkeen tasaista tahtia lisää niin että määrä v. 2003 oli 44. Vuoden 2002 sääntöuudistus toi alaosastoille rekisteröitymisvelvoitteen mutta samalla lisää taloudellista ja toiminnallista itsenäisyyttä. Lisää joustoa järjestörakenteeseen tuli myös siitä, että SPL-jäsen voi olla vapaasti minkä tahansa alaosaston jäsen tai olla kuulumatta mihinkään niistä. Rekisteröinnit Tuhannen koiran vuosittainen rekisteröintimäärä ylitettiin 1968, sitten yksi kotialttarin jumalista, Rin-tin-tin, humautti luvun yli viidentuhannen (1975). Sen jälkeen määrä on siksakannut kohtuudessa välillä 2000-3500 kunnes on painuttu hiukan alakanttiin, 1633 koiraa vuonna 2002. Rotu oli pitkään suomenajokoiran jälkeen toiseksi eniten rekisteröity Suomessa, kunnes 2001 harmaanorjanhirvikoira pudotti meidät pronssille. 8 SPL-INFO
an ja meidän liitto Kokeet ja kilpailut Alaosastot ovat vaihtelevassa määrin järjestäneet eri lajien kokeita. Systemaattinen maalimieskoulutus oli käynnistetty 1983 kuin enteenä kansainväliselle suojelukokeelle; IP-kokeet aloitettiin 1987. Ensimmäiset SPL-Mestaruuskilpailut pidettiin 1976 (kaikki lajit). Vuonna 1992 siirryttiin kaksiin mestaruuskilpailuihin, kansallisten lajien ja suojelun (aluksi IP-, myöhemmin SchH-). Kolmannet SPL-Mestaruuskilpailut tulivat kuvaan 2001, alettiin ratkoa myös FH-mestaruuksia. Kansainvälisellä tasolla on Liiton joukkue kilpaillut WUSV-MM-kisoissa (suojelu) vuodesta 1988 alkaen sekä Pohjoismaisissa 1984-87 (kaikki lajit) ja taas 2000- (suojelu ja FH-jälki). Vetomestaruuskilpailut aloitettiin 1979, mutta ne ovat viime vuosina hiipuneet. Näyttelyt Näyttelytoiminta kulki aluksi SKL:n yleisten sääntöjen mukaan. Katselmuksia saksalaisella luokkajaolla järjestettiin 70-luvulta alkaen; ensimmäinen Pääkatselmus oli 1977. SKL-FKK hyväksyi 1981 Saksanpaimenkoirien erikoisnäyttelysäännöt. Pohjoismaisissa päänäyttelyissä tai -katselmuksissa meiltä on oltu mukana 1966 alkaen, viimeksi 1987. Varsinkin 1970- ja 80-luvuilla VUNSU eli Pohjoismainen Voittajanäyttely (Norja, Ruotsi ja Suomi) oli kova sana. Rabies-karanteeniraja lopetti koirakanssakäymisen, eivätkä PM-näyttelyt ole myöhemmin enää heränneet henkiin. Lehti Pikkuyhdistyksen tapaan kiertokirjeillä aloitettiin. Saksanpaimenkoiraliiton Viesti -nimistä monistenippua postiteltiin vuodesta 1964. Vuonna 1973 se oli jo A5-kokoinen painotuote, kannessa Saksanpaimenkoira - Schäfer ; loppuosa nimestä pudotettiin pois 1979. Nykyinen formaatti on lehdellä ollut numerosta 1/93. Toimisto SPL-toimisto on ollut olemassa vuodesta 1980; aluksi Koskelantie 11:n kellarissa Helsingissä ja vuodesta 1986 nykyisessä paikassa Kennelliiton toimitalossa Espoossa. Tämä SPL-toiminnan keskipiste on päätoimisen toimistonhoitajan valtakunta. Järjestökenttä Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry:n (SKL-FKK) jäseneksi SPL liittyi jo perustamisen yhteydessä, samoin Suomen Palveluskoiraliitto ry:n (SPKL). Suhteet Saksan SV:hun avattiin tietenkin heti. Kun Saksanpaimenkoirajärjestöjen Euroopanunioni (EUSV) 1968 perustettiin, SPL oli yksi perustajajäsenistä. EUSV:sta tuli 1974 Weltunion der Vereine für Deutsche Schäferhunde (WUSV) eli Maailmanunioni ja SPL oli tiukasti mukana kuten on edelleenkin joka sektorilla; jäsenjärjestöjä eli -maita on yli 70. Pohjoismaista yhteistyötä on 1960-luvun alusta tehty kulloisenkin aktiivisuuden ja karanteenirajojen mukaan. Virallisesti järjestäytynyttä yhteispohjoismaista järjestöä ei ole, vaikka kirjainyhdistelmä NSU (Nordisk Schäferhundunion) siellä täällä näkyykin. Virkakoirat Poliisiin, Puolustusvoimiin ja Rajavartiolaitokseen sekä Opaskoirakouluun SPL:lla on hyvät yhteydet sekä laitos-, yhdistys- että koiranohjaajatasolla. Tällä on suuri merkitys niin yleisen koulutus- ja terveystietojen vaihdon kuin rotujärjestötyön uskottavuudenkin kannalta. Suomen Poliisikoirayhdistys ry., Sotakoirayhdistys ry. sekä Rajan Koiramiehet ry. ovat SPL:n yhteisöjäseniä. Hektor Linksrhein ja Mari von Grafrath SPL-INFO 9
Saksanpaimenkoira KUVITUS SV-ZEITUNG 100 JAHRE KÄÄNNÖS ERKKI LÄIKE Saksanpaimenkoira (Deutscher Schäferhund) Saksalainen rotu. Hyväksytty: FCI 23.3.1991, käännös SKL-FKK 7.12.1993. Käyttö: Monipuolinen käyttö- paimen- ja palveluskoira. Lyhyt historiallinen katsaus Verein für Deutsche Schäferhunde (SV), joka on Verband für das Deutsche Hundewesenin (VDH:n) jäsen, on rodun perustajayhdistyksenä vastuullinen saksanpaimenkoiran rotumääritelmästä. Rotumääritelmä laadittiin yhdistyksen ensimmäisessä jäsenkokouksessa Frankfurt am Mainissa 20. syyskuuta 1899 A. Meyerin ja von Stephanitzin ehdotuksen mukaisesti. Sitä täydennettiin 6. jäsenkokouksessa 28.7.1901, 23. jäsenkokouksessa Kölnissä 17.9.1909, johtokunnan ja valtuuston kokouksessa Wiesbadenissa 5.9.1930 ja jalostustoimikunnan ja johtokunnan kokouksessa 25.3.1961. Edelleen sitä käsiteltiin Saksanpaimenkoirayhdistysten Maailmanunionissa (WUSV), ja se hyväksyttiin WUSV:n kokouksessa 30.8.1976, edelleen sitä käsiteltiin ja se hyväksyttiin johtokunnan ja valtuuston kokouksessa 23. 24.3.1991. Saksanpaimenkoiran suunnitelmallinen jalostus aloitettiin yhdistyksen perustamisen jälkeen vuonna 1899. Rotu on jalostettu tuonaikaisista keski- ja etelä-saksalaisista koiratyypeistä päämääränä luoda palveluskoira, jolla on edellytykset vaativiin suorituksiin. Tämän päämäärän saavuttamiseksi laadittiin rotumääritelmä, joka määrittää saksanpaimenkoiran ruumiinrakenteen, olemuksen ja luonteenominaisuudet. Yleisvaikutelma Saksanpaimenkoira on keskikokoinen, hieman pitkänomainen, voimakas ja lihaksikas. Sen luusto on kuiva ja rakenne kiinteä. Tärkeitä mittasuhteita Urosten säkäkorkeus on 60-65 cm ja narttujen 55-60. Rungon pituus on n. 10-17 % säkäkorkeutta suurempi. ja sivusta katsoen vain hieman kaareutuva, keskivakoa ei ole tai se on vain heikosti havaittavissa. Kallo-osa on n. 50 % pään koko pituudesta. Kallo-osan leveyden pitää likimain vastata sen pituutta. Kallo kaventuu (ylhäältä katsottuna) korvista kirstua kohti tasaisesti. Se liittyy loivasti viiston, mutta ei jyrkän otsapenkereen kautta kiilamaiseen kuono-osaan. Ylä- ja alaleuka ovat voimakkaasti kehittyneet. Kuononselkä suora, koveruus tai kuperuus ei ole toivottavaa. Huulet ovat tiiviit, hyvin sulkeutuvat ja väriltään tummat. Kirsun tulee olla musta. Silmät ovat keskikokoiset, mantelinmuotoiset, hieman vinoasentoiset, eivät ulkonevat. Silmien värin tulee olla mahdollisimman tumma. Vaaleat, pistäväilmeiset silmät eivät ole toivottavat, koska ne häiritsevät koiran ilmettä. Korvat ovat pystyt, keskikokoiset, yhdensuuntaiset (eivät sisäänpäin taipuneet) ja teräväkärkiset. Ulkokorva on eteenpäin suuntautunut. Kärjestään taittuneet tai luppakorvat ovat virheellisiä. Liikkeessä tai levossa taaksepäin päänmyötäisesti taipuneet korvat eivät ole virhe. Purenta Voimakas, terve ja täydellinen (42 hammasta). Saksanpaimenkoiralla on leikkaava purenta, ts. etuhampaat koskettavat toisiaan leikkaavasti, jolloin yläleuan etuhampaat kohtaavat tiiviisti alaleuan etuhampaat. Ala- ylä- ja tasapurenta ovat virheitä samoin kuin suuret hampaiden välit. Virheeksi luetaan myös se, että etuhampaat ovat suorassa linjassa. Leukaluiden tulee olla voimakkaasti kehittyneet, jotta hampaat voivat kiinnittyä syvälle ja tukevasti. Kaula Kaulan tulee olla voimakas ja lihaksikas ilman löysää kaulanahkaa. Kaula on vaakatasoon nähden 45 :n kulmassa. Eturaajat ovat kaikilta suunnilta katsottuina suorat ja edestä katsottuina ehdottoman yhdensuuntaiset. Lapa ja olkavarsi ovat yhtä pitkät ja keskivahva lihaksisto kiinnittää ne runkoon. Lavan ja olkavarren välinen ihannekulmaus on 90, tavallisesti 110 :seen saakka. Kyynärpäät eivät saa olla seistessä eivätkä liikkuessa ulkonevat, eivät myöskään sisäänpäin kääntyneet. Kyynärvarret ovat kaikilta suunnilta katsottuina suorat ja koiran seistessä ehdottomasti keskenään yhdensuuntaiset, kuivat ja lihaksikkaat. Välikämmen on pituudeltaan 1/3 kyynärvarresta ja on tähän nähden n. 20 22 :n kulmassa. Liian painunut välikämmen (yli 22 ) kuin myös seistessä liian pysty välikämmen (alle 20 ) heikentävät koiran käyttökelpoisuutta, erityisesti kestävyyttä. Runko Kaulan liitoskohdasta alkava ylälinja kulkee hyvin muodostuneen sään ja hieman laskevan selän yli hieman laskevaan lantioon asti selkälinjaa rikkomatta. Selkä on kiinteä, voimakas ja lihaksikas. Lanne on leveä, voimakas ja lihaksikas. Lantion tulee olla pitkä ja hieman laskeva (n. 23 ) ja se liittyy ylälinjaa rikkomatta hännän kiinnityskohtaan. Rinnan tulee olla kohtuullisen leveä, alarinta on mahdollisimman pitkä ja selvästi havaittava. Rinnansyvyyden tulee olla 45-48 % säkäkorkeudesta. Kylkiluiden tulee olla kohtuullisen kaareutuneet. Tynnyrimäinen ja litteä rintakehä ovat yhtä virheelliset. Takaraajat Takaraajojen asento on hieman taaksevetäytynyt ja ne ovat takaa katsottuina keskenään yhdensuuntaiset. Reisi ja sääri ovat lähes yhtä pitkät ja muodostavat 120 kulman. Reisi on voimakas ja vahvalihaksinen. Kinnernivelet ovat voimakkaasti kehittyneet ja tiiviit. Välijalka on pystysuora kinnernivelen alapuolella. Luonne Saksanpaimenkoiran tulee olla luonteeltaan tasapainoinen, vahvahermoinen, itsevarma, ehdottoman ennakkoluuloton (ei ärsytystilassa), hyvin säyseä, tarkkaavainen ja ohjattavissa oleva. Sillä täytyy olla rohkeutta, taistelutahtoa ja kovuutta, jota seura-, vahti-, suojelu-, palvelusja paimenkoiralta vaaditaan. Pää on kiilamainen ja sen tulee olla suhteessa rungon kokoon (pituus n. 40 % säkäkorkeudesta), eikä se saa olla liian korkea tai liian pitkä. Pään tulee olla yleisvaikutelmaltaan kuiva ja korvien välistä kohtuullisen leveä. Otsa on edestä 1. Ylähuulenkohottajalihas 2. Leuka-nenälihas 3. Huulensulkijalihas 4. Poskilihas 5. Ulompi puremalihas 6. Ieslihas 7. Ohimolihas 8. Rinta-kieliluulihas 9. Korvalehden alasvetäjä 10. Rintalasta-päälihas 11. Solisluukaulalihas 12. Solisluu-olkavarsilihas 13. Puolisuunnikaslihas 14. Ulompi sahalaitainen lihas 15. Lapakaulalihas 16. Deltalihas 17. Kolmipäinen lihas 18. Ulompi pyöreälihas 19. Yhteinen varpaitten ojentaja 20. Ulompi kyynärpäänojentaja 21. Sisempi kyynärpäänojentaja 22. Peukalon pitkä ylösvetäjä 23. Leveä selkälihas 24. Syvä rintalihas 25. Suora vatsalihas 26. Ulompi vino vatsalihas 27. Keskimäinen lantiolihas 28. Reiden lihaskalvon kiristäjä 29. Räätälinlihas 30. Pinnallinen lantiolihas 31. Kaksipäinen reisilihas 32. Puolijänteinen lihas 33. Etumainen säärilihas 34. Pitkä varpaitten ojentaja 35. Pitkä pohje-lihas 36. Syvä varpaitten koukistaja 37. Akillesjänne 10 SPL-INFO
n rotumääritelmä Käpälät Etukäpälät ovat pyöreähköt, tiiviit ja kaareutuneet. Päkiät ovat kovat, mutta eivät rosoiset. Kynnet ovat vahvat ja tummat. Takakäpälät ovat tiiviit, hieman kaareutuneet. Päkiät kovat ja tummat. Kynnet voimakkaat, kaarevat ja myös tummat. Häntä ulottuu vähintään kintereeseen, mutta ei kuitenkaan yli välijalan puolivälin. Häntä on alapuolelta hieman pitempikarvainen kuin yläpuolelta ja loivalla kaarella. Koiran innostuessa ja liikkuessa häntä kohoaa ylittämättä kuitenkaan vaakatasoa. Hännän kirurginen korjaaminen on kielletty. Liikkeet Saksanpaimenkoira on ravaaja. Raajojen tule olla niin pitkät ja siten kulmautuneet, että koira ilman mainittavaa selkälinjan muutosta voi työntää takaraajansa rungon alle ja yltää eturaajallaan saman verran eteenpäin. Vähäinenkin takaraajojen ylikulmautuminen vähentää koiran kiinteyttä, kestävyyttä ja siten käyttökelpoisuutta. Kun mittasuhteet ja kulmaukset ovat oikeat saavutetaan maatavoittava liikunta, joka antaa vaikutelman vaivattomasta etenemisestä. Tasaisen ja rauhallisen ravaajan pään painuessa ja hännän hieman kohotessa muodostuu korvan kärjestä niskan ja selän kautta hännänpäähän pehmeästi kaartuva, rikkoutumaton selkälinja. Nahka (Irtonaisesti) pinnanmyötäinen muodostamatta kuitenkaan poimuja. Karvapeite Oikea saksanpaimenkoiran karvapeite on kaksinkertainen ja siinä on pohjavilla. Peitinkarvan tulee olla mahdollisimman tiheä, suora ja karhea ja tiiviisti pinnanmyötäinen. Päässä, myös korvien sisäpuolella, raajojen etusivuilla, käpälissä ja varpaissa karva on lyhyttä. Kaulassa karva on pitempää ja tuuheampaa. Raajojen takaosissa karva on pitempää ranteeseen ja kintereeseen saakka muodostaen reisien takasivuille kohtalaiset housut. Väri Musta punaruskein tai ruskein merkein tai merkein, joiden väri voi vaihdella keltaisesta vaaleanharmaaseen. Yksivärinen musta tai harmaa tai harmaa tummin merkein. Musta mantteli ja maski. Vähäpätöiset, pienet valkoiset merkit rinnassa tai erittäin vaaleat raajojen sisäsivut sallitaan, mutta ne eivät ole toivottavia. Kirsun tulee olla kaikissa värisävyissä musta. Heikkopigmenttisiksi luokitellaan koirat, joilla on puutteellinen maski, kellertävät tai pistävän vaaleat silmät, vaaleat tai lähes valkoiset merkit rinnassa tai raajojen sisäsivuilla, samoin kuin ne, joilla on vaaleat päkiät ja punainen hännänpää. Pohjavilla on vaaleanharmaan sävyinen. Valkoinen väri ei ole hyväksyttävä. Koko ja paino Urokset: säkäkorkeus 60-65 cm, paino 30-40 kg. Huom: Uroksilla tulee olla kaksi normaalintuntuista kivestä täysin laskeutuneina kivespusseihin. Nartut: säkäkorkeus 55-60 cm, paino 22-32 kg. Virheet Kaikki poikkeamat rotumääritelmästä luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen. Vakavat virheet: Poikkeamat edellämainituista rotuominaisuuksista, jotka heikentävät käyttökelpoisuutta. Korvavirheet: liian alas sivuille kiinnittyneet, taittuneet, haja-asentoiset tai pehmeät korvat. Huomattavat pigmenttipuutokset. Pehmeä tai löysä yleisvaikutelma. Hammasvirheet: kaikki poikkeamat leikkaavasta purennasta ja hammaspuutokset. Hylkäävät virheet: A. luonteenheikkous, vihaisuus ja heikkohermoisuus. B. todistettavasti paha lonkkavika. C. yksikiveksisyys tai kiveksettömyys, sekä selvästi eri kokoiset tai surkastuneet kivekset. (Suomen näyttelysääntöjen mukaan kivesvikaista koiraa ei arvostella.) D. häiritsevät korva- ja häntävirheet. E. epämuodostumat. F. hammaspuutokset: 1:n P3:n ja jonkin muun hampaan puutos, 1: n kulmahampaan puutos, 1:n P4:n puutos tai, 1:n M1:n tai M2:n tai kaikenkaikkiaan 3:n tai useamman hampaan puutos. G. purentavirheet: 2 mm:n tai sitäkin suurempi yläpurenta, alapurenta, tasapurenta koko etuhampaiden alueella. H. sallitun säkäkorkeuden ylittäminen tai alittaminen yli 1 cm:llä. I. albinismi. J. valkea karvapeitteen väri (myös tummasilmäisillä ja -kyntisillä). K. pitkä karvapeite (pitkät, pehmeät, eivät tiiviisti pinnanmyötäiset peitinkarvat, joiden alla kuitenkin on pohjavillaa, hapsut korvissa ja raajoissa, tuuheat housukarvat ja tuuhea häntä, jossa on alapuolella hapsuja). L. pitkäkarvaisuus (pitkä, pehmeä peitinkarva ilman pohjavillaa, jakaus keskellä selkää, hapsut korvissa, raajoissa ja hännässä). 1. Keuhkoputket 2. Sydän 3. Päävaltimot 4. Ruokatorvi 5. Pallea 6. Maksa 7. Mahalaukku 8. Perna 9. Vatsapaita 10. Munuaiset 11. Virtsajohtimet 12. Virtsarakko 13. Peräsuoli 1. Välileukaluu 2. Yläleukaluu 3. Otsaluu 4. Kallo 5. Iesluu 6. Alaleuka 7. Silmäkuoppa 8. Ensimmäinen kaulanikama 9. Kuudes kaulanikama 10. Ensimmäinen kylkiluu 11. 12. kylkiluu 12. viimeinen kylkiluu 13. Rintalastan alku 14. Rintalastan pää 15. Kolmas rintanikama 16. 13. rintanikama 17. 1. lannenikama 18. 7. lannenikama 19. Ristiluu 20. Häntänikama 21. Lapaluu 22. Olkavarsi 23. värttinäluu 24. kyynärpää (23. ja 24. yhdessä kyynärvarsi) 25. Ranne 26. Välikämmen 27. Etuvarpaat 28. Lantio 29. Lonkkanivel 30. Reisi 31. Polvilumpio 32. Sääriluu 33. Pohjeluu 34. Kinnernivel 35. Kinner 36. Takavarpaat SPL-INFO 11
TEKSTI ERKKI AARNIO, TMK-VASTAAVAT KUVAT ANNE KURKI, ESA HARJULA, OILI HELENIUS, PAULIINA KOKKONEN SPL-koneisto...miten se toimii ja mitä se tarjoa? 12 SPL-INFO
SPL-vuosikokouksissa on pian 50-vuotisen taipaleen aikana käyty läpi monenlaisia vaiheita etenkin johtokunnan jäsenten valinnassa. Milloin laajamittaisella lobbauksella, milloin kokouksessa pää punaisena huutamalla on johtokunnan jäseniksi pyritty saamaan mahdollisimman monta kasvattajaa, maalimiestä, näyttelyihmistä - mikä suunta milloinkin on vallinnut - tai vain hyvää kaveria. Kun uusi johtokunta sitten ensi kerran kokoontui, kat- selivat jäsenet huuli pyöreänä toisiaan, kenestä vetäjä millekin toimikunnalle eli onko johtokunnassa sattumalta asiantuntemusta jokaiselle erityissektorille. Sääntömuutoksessa 2002 ongelma eliminoitiin. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä, joita valittaessa on jalostus-, sisäasiain-, talous-, koulutus- ja koe-, näyttelytoiminta- ja tiedotusvastuut huomioitava; puheenjohtajan katsotaan edustavan asiantuntemusta yleishallinnon osalta. Syysedustajainkokous ei siis enää valitse summassa uusia jäseniä erovuoroisten tilalle, vaan esim. uuden jalostusasiantuntijan tai uuden talousasioihin perehtyneen; hallitus voi toki esittää kokoukselle tarkoituksenmukaisuussyistä muutoksia salkkujakoon, kunhan edellytysvaatimuksista ei tingitä. Toimikuntajärjestelmä, joka on ison liiton toiminnassa välttämätön, tuli samalla käytännössä näin vakioiduksi. Luetelluilla seitsemällä hallinnonhaaralla on oma toimikuntansa; hallitus voi tarpeen vaatiessa perustaa lisää. Kukin vastaa toimialansa määräaikaisasioista, valmistelee esitykset hallitukselle ja panee toimeen sen päätökset sekä tekee aloitteita toiminnan kehittämiseksi. Toiminta siis jakautuu moniin eri sektoreihin, joille edustajainkokous tai hallitus on nimennyt pätevät vetäjät. Alueilla ei toimintatasolla ole aitoja, on rodun ja rotujärjestön kannalta erittäin suotavaa, että jäsenet koirineen liikkuvat myös sivusuunnassa sektorilta toiselle. Piintyneinkin kouluttaja ja kilpailija käyköön joskus näyttelyissä, näyttelyfani kouluttakoon koiransa ja kilpailkoon sille ainakin tarvittavat koulutustunnukset, kasvattaja yrittäköön ehtiä kaikkea edellä mainittua ja kaikki tavatkoon jalostustarkastuksissa. Kun koirassa kaikki liittyy kaikkeen, ei ihmistenkään pidä lokeroitua. Joitakin isoja tapahtumia lukuun ottamatta kaikki jäseniä koskeva toiminta tapahtuu alaosastoissa, sen raamit ja edellytykset luodaan kuitenkin juuri SPL-toimikunnissa. Millainen on kunkin toimikunnan työsarka? Yleishallinnon toimikunta kantaa nimensä mukaisesti vastuun sääntöjen mukaisista perustoiminnoista: 1. Liiton edustajainkokousten (kevät- ja syyskokoukset) sekä hallituksen kokousten valmistelu. 2. Liiton sääntöihin liittyvät asiat; näiden noudattaminen, mahdollisen muutostarpeen selvitys ja valmistelu. 3. Yleishallinto hoitaa viralliset yhteydet Liiton ulkopuolelle, koti- ja ulkomaisiin järjestöihin, laitoksiin sekä sidosryhmiin. 4. Toimikunta vastaa SPL:n osallistumisesta tiettyihin kokouksiin, seminaareihin ja neuvotteluihin (WUSV, NSU, SKL-FKK jne.). Yleishallinto 5. Liiton jokainen toimikunta tarjoaa omalta alaltaan jäsenistölle koulutusta. Yleishallinnon tehtävä on koordinoida kokonaisuus, jotta systeemissä ei ole aukkoja eikä myöskään turhia kuluja ja ajanhukkaa aiheuttavia päällekkäisyyksiä. 6. Yllä suppeasti kuvatun kaavan ulkopuolelta singahtelee usein pikapäätöksen vaativia asioita, jotka eivät ennalta kuulu minkään tmk: n palettiin. Lausuntopyyntöihin ja valituksiin vastaaminen sekä toisaalta oma-aloitteinen edunvalvonta viranomais- ja järjestösuuntaan kuuluvat yleisvastuuperiaatteen mukaan nekin yleishallinnolle. Kokoonpano Yleishallinnon vetäjänä on aina Liiton puheenjohtaja, jäseninä 2-3 SPLtaustaltaan vanhinta hallituksen jäsentä. Toimikunnan kokoonpano vahvistetaan vuosittain. Puheenjohtaja Tehtävät samastuvat paljolti edellä lueteltuihin; lisäksi luentoja, SPL-esittelyjä, huomionosoituksia, tilaisuuksien avaus- ja juhlapuheita sekä Liiton sisä- että ulkopuolella. Toimistonhoitaja / hallituksen sihteeri on korvaamaton apu kaikille toimikunnille, mutta aivan erityisesti Yleishallinnolle ja puheenjohtajalle. Sisäasiaintoimikunnan vetäjänä on liiton edustajainkokouksen kolmivuotiskaudeksi valitsema liiton hallituksen jäsen ja 2-3 jäsentä. Sisäasiaintoimikunnan vastuulle kuuluu SPLorganisaation kehitys yhdessä muiden toimikuntien kanssa, toimihenkilökoulutuksen kehittäminen vastaamaan SPL:n tarpeita, neuvoa alaosastoja yhdistysasioissa ja junioritoiminta. SPL-organisaation kehitys vastaamaan uusia liiton sääntöjä (sääntöuudistus v. 2002) on työllistänyt toimikuntaa erityisen paljon v. 2002 Sisäasiaintoimikunta (mm. v. 2002 44:n alaosaston perustaminen ja rekisteröityminen yhdistysrekisteriin). Toimihenkilökoulutuksen kehittäminen vastaamaan uutta säännöstöä ja SPL-organisaatiota tulee työllistämään toimikuntaa vielä vuosia. Junioritoiminta aloitettiin uutena toimintamuotona v. 2000 sisäasiaintoimikunnan alaisuudessa. Nyt junioritoiminnan saavutettua vakaan paikkansa osana SPL-toimintaa tullaan se siirtämään v. 2003 toimintakauden päätyttyä koulutus- ja koetoimikunnan alaisuuteen, johon se organisaation toimintamallin mukaisesti paremmin kuuluu. SPL-INFO 13
Tiedotustoimikunnan vetäjänä on liiton edustajainkokouksen kolmivuotiskaudeksi valitsema liiton hallituksen jäsen ja jäseninä Saksanpaimenkoiralehden päätoimittaja ja web-teamin vetäjä. Tiedotustoimikunta pitää sisällään itsenäisen lehtitoimikunnan ja web-teamin. Tiedotustoimikunta vastaa liiton sisäisestä tiedottamisesta, eli toimikunta pitää yllä välineet, joilla sisäinen tiedotus mahdollistetaan. Nämä välineet ovat Saksanpaimenkoiralehti ja SPL:n verkkosivut (www.spl.fi). Toimikunta ei sinällään tuota materiaalia, vaan se kokoaa ja muokkaa muiden tuottaman tiedotusmateriaalin julkaisukelpoiseksi. Lehtitoimikunta Päätuote: Saksanpaimenkoiralehti, v. 2003 ilmestyy 8 numeroa. Lehtitoimikuntaan kuuluu Tiedotustoimikunta lehden päätoimittaja ja 2-3 jäsentä. Toimikunta kokoaa päätoimittajan johdolla Saksanpaimenkoiralehden ja tekee lehden sisältösuunnitelman vastuujakoineen. Toimikunta asettaa tarvittavat toimittajat liiton päätapahtumiin tai sopii järjestävän alaosaston kanssa artikkelin toimittamisesta. Web-team Päätuote: SPL:n verkkosivut (www.spl.fi), noin 160 kiinteää verkkosivua ja keskustelupalsta. Web-teamiin kuuluu tiimin vetäjä ja 2-3 jäsentä. Teamin tehtävänä on ylläpitää ja kehittää SPL: n verkkosivuja. Verkkosivujen asiasisällöstä vastuut on jaettu toimikunnittain, eli web-team ei ole sivujen sisällöstä ja ajantasaisuudesta vastuussa, vaan vastaa sivuston toimivuudesta ja teamille toimitetun materiaalin julkilaittamisesta. Näyttelytoimikunnan puheenjohtaja valitaan Liiton edustajainkokouksessa aina joka kolmas vuosi. Sen jälkeen toimikunnan puheenjohtaja tekee Liiton hallituksella esityksen lisäjäsenistä 2-3. Toimikunnan vastuualueena on liiton näyttelytapahtumat, jotka Liitto antaa jäsenyhdistyksiensä hoidettaviksi. Toimikunta kartoittaa kaikki jäsenyhdistykset, jotka ovat kiinnostuneita järjestämään näyttelyn Näyttelytoimikunta ja sen jälkeen hallitus käsittelee esityksen. Toimikunnan vastuuna on myös järjestää näyttelykoulutus kaikille näyttelyjärjestäjille ja tuottaa siihen materiaalit. Anomuksien saavuttua toimikunnalle ne käydään läpi ja tehdään esitys hallitukselle, missä näyttelyt järjestetään ja minä ajankohtana. Anomuksen tulee olla Liiton toimistossa viimeistään lokakuun loppuun mennessä. Tuomarit näyttelyyn valitsee hallitus anovan yhdistyksen toiveesta, hallitus määrittelee joka vuosi tuomarilistan josta järjestävä yhdistys voi esittää hallitukselle minkä tuomarin haluaisivat. Päänäyttelyn tuomarit hallitus päättää kokonaisuudessaan itse. Jalostustoimikunta Rotujärjestön jalostustoimikunnan tehtävä on seurata rodun kehitystä ja tuottaa tietoja ja ohjeita kasvattajille rodun edelleen kehittämiseksi. Jalostustoimikunta antaa myös kysyttäessä neuvoja yksittäisille kasvattajille mutta jalostustoimikunta ei koskaan päätä mitä jalostusyksilöitä kasvattaja käyttää. Tämä on aina kasvattajan oikeus ja velvollisuus. Liiton internet-sivuilta löytyy tietoja ja ohjeita. Kyselyjä voi tehdä myös kirjallisesti osoittaen ne Liiton toimistoon taikka käyttäen sähköpostia, yhteystiedot löytyvät liiton julkaisusta sekä internet-sivuilta. 14 SPL-INFO
Taloustoimikunnan tehtävä on kerätä Liiton kaikkien toimikuntien tekemät talousarviot eli budjetit yhteen ja tehdä niistä Liiton talousarvio kullekin toimintakaudelle sekä valvoa sen noudattamista. Talouden painopistealue on budjetti. Budjettihan on määrättynä ajanjaksona toteutettavaksi tarkoitettu euromääräinen toimintasuunnitelma. Kaikilla toiminnan osa-alueilla tarvitaan määrälliset tavoitteet eli budjetit. Budjetti tulee laatia organisaation mukaisesti jotta vastuunjako Talous on selvä. Budjetti on myös motivoinnin väline, koska se osoittaa ne tavoitteet, joihin pyritään ja hahmottaa myös käytettävissä olevat keinot Budjetoinnin tärkein tulos ei välttämättä olekaan tuloksena syntyvä asiakirja, budjetti, vaan koko se suunnitteluprosessi, jonka eri henkilöt yhdessä käyvät läpi saadakseen tuon paperin aikaiseksi. Taloustoimikunnan on myös kiinnitettävä toimikuntien huomiota omien palveluiden taloudelliseen tuottamiseen. Liiton toimikunnilla/ jäsenistöllä on ylivoimaista osaamista monella kenneltoiminnan osa-alueella ja toisaalta jäsenistön sekä muiden harrastajien piirissä kysyntää näille palveluille. Liiton on voitava hallita palveluiden ja toimintansa kulut ja niihin vaikuttavat osatekijät. Ellei Liitto kykene hallitsemaan palveluiden kannattavaa tuottamista pitkällä aikavälillä,se toimii strategisesti väärin. Koulutustoimikunta Toimikunta vastaa koulutusleirin koulutuksen järjestelyistä ja tasosta sekä Liiton seminaarien järjestämisestä ja koulutuksen tasosta. Toimikunta tekee omalta sektoriltaan esitykset Liiton hallitukselle. Koulutustoimikunta koostuu toimikunnan vetäjästä ja kahdesta jäsenestä, jotka ovat maalimiestoimikunnan ja koulutusohjaajatoimikunnan vetäjä. Toimikunnan vetäjän valitsee Liiton hallitus. Koulutus- ja koetoimikunta Koulutustoimikunnan alaisuudessa toimiviin maalimies- ja koulutusohjaajatoimikuntiin valitaan jäsenet ns. pätevöityjen maalimiesten ja koulutusohjaajien kokouksissa. Kumpikin kokous valitsee oman toimikuntansa. Jäsenet toimikuntiin valitaan kolmeksi vuodeksi, erovuoroinen voidaan valita uudelleen. Vetäjän toimikunnat valitsevat keskuudestaan. Hallitus vahvistaa valinnat. Koetoimikunta Toimikunta vastaa kaikista koe- ja kilpailutoimintaan liittyvät asioista. Vastuulle kuuluvat mm. alaosastojen järjestämien kokeiden myöntäminen, ohjeistus ja toimihenkilöiden koulutus sekä mestaruuskilpailujen valvonta ja ohjeistus. Edustusjoukkueiden, kuten PM ja MM valintaan sekä valmisteluihin liittyvät asiat kuuluvat myös toimikunnan vastuualueeseen. Toimikunta tekee omalta sektoriltaan esitykset Liiton hallitukselle. Koetoimikunta koostuu vetäjästä ja kahdesta jäsenestä. Henkilöt valitaan toimikuntaa kolmeksi vuodeksi, erovuoroinen voidaan valita uudelleen. Koetoimikunnan alaisuudessa toimii erillisenä projektityöryhmänä harrastuslajitoimikunta. Toimikunnan tehtävänä on kehittää Saksanpaimenkoiraliiton piirissä harrastuslajeja kokonaisuudessaan. Toimikunta koostuu kolmesta henkilöstä. Koulutus- ja koetoimikunta Koulutustoimikunta vetäjä maalimiestoimikunnan vetäjä koulutusohjaajatoimikunnan vetäjä Koetoimikunta vetäjä kaksi jäsentä Maalimiestoimikunta vetäjä kaksi jäsentä Koulutusohjaajatoimikunta vetäjä kaksi jäsentä Projektiluonteinen harrastuslajitoimikunta vetäjä kaksi jäsentä Liiton internet-sivuilta www.spl.fi löydät myös SPL-Kasvattajat, koulutusohjaajat ja maalimiehet SPL-INFO 15
Koetoimihenkilökoulutus Saksanpaimenkoiraliitto käynnisti maassamme ensimmäisenä koetoimihenkilökoulutuksen v. 1998 joka sittemmin otettiin SKL: n päätöksellä pakolliseksi järjestettäessä palveluskoirakokeita. Koetoimihenkilökoulutuksen tarkoituksena on yhtenäistää valtakunnallisesti kokeiden ja kilpailujen järjestelyt. Päämäärä on taata osallistujille koeohjeen mukaiset olosuhteet ja järjestelyt, sekä koiralle ja ohjaajalle mahdollisuus näyttää koulutuksen tasonsa. Toisena päämääränä on taata tuomarille mahdollisuus tasapuoliseen ja oikeaan arvosteluun sekä koiran ominaisuuksien arviointiin. Hyvin järjestetty koe osaavilla toimihenkilöillä antaa oikeaa ja tilastointikelpoista tietoa saksanpaimenkoiran jalostuksen tueksi. Koulutustilaisuudet ovat valtakunnallisia ja järjestetään vuosittain tarvittaessa. Koulutuksen runkona on SPL:n koejärjestämisohje. SPL:n järjestämissä koulutuksissa saa pätevöinnin toimia kokeenjohtajana SPL:n omissa AD-, BH-, FH- ja SchH- kokeissa ja kilpailuissa. Koulutuksen käyneet kirjataan Liiton toimistossa ja on voimassa 4 vuotta. Pätevyys jatkuu 4v. kerrallaan alaosaston anomuksesta. Koulutukseen kuuluu lisäksi SKL:n yleisosio. SPL hyväksyy SPKL:n koetoimihenkilökortin. Pauliina Kokkonen Älä vie punkkeja kotiin! permetriini 744mg/ml Punkkien, täiden ja kirppujen häätöön sekä tartunnan ennaltaehkäisyyn koirille. ExSpot on koiran iholle pipetoitava, biologisesti hajoava ulkoloislääke. ExSpot leviää nopeasti koiran koko iholle ja antaa 4 viikon suojan ulkoloisia vastaan. ExSpotilla on tehokas hyönteisiä ja punkkeja tappava sekä karkottava vaikutus. ExSpotilla käsitellyt koirat eivät kuljeta puutiaisia mukanaan kotiin. ExSpot on eläinlääkevalmiste ja saatavissa apteekeista ja eläinlääkäreiltä ilman reseptiä. Pakkaukset: 2x 1 ml ja 6x 1 ml Schering-Plough Animal Health Torjuu punkit, täit ja kirput PL 3, 02201 Espoo, puh. (09) 2535 5300 Exspot vet 744 mg/ml paikallisvaleluliuos. Koostumus Permetriini 744 mg. Ominaisuudet Valmiste vaikuttaa hyönteisiä tappavasti paikallisesti suorassa kosketuksessa hyönteisiin. Koirilla permetriiniä imeytyy vain vähäisessä määrin. Permetriini kulkeutuu nopeasti koko ihoalueelle hyvin liikkuvan kuljetinaineen (metyylikarbitolin) ansiosta. Kohde-eläinlaji Koira. Käyttöaiheet Punkkien (Ixodex spp., Rhipicephalus sanguineus, Dermacentor spp.), täiden ja kirppujen (Ctenocephalides spp.) häätö ja tartunnan ennaltaehkäisy koirilla. Vasta-aiheet Ei saa antaa alle 2-viikkoisille pennuille. Ei alle 5 kg painoisille koirille. Ei saa antaa kissoille. Haittavaikutukset Yliherkkyysreaktioita voi esiintyä, joskin ne ovat harvinaisia, esim. ihon punoitusta, kutinaa ja karvanlähtöä antokohdassa. Tiineys ja laktaatio Ei saa käyttää tiineillä nartuilla. Annostus Koirat 5-15 kg: 1 pipetillinen. Koirat yli 15 kg: 2 pipetillistä. Kliiniset kokeet ovat osoittaneet, että käsittely antaa 4 viikon suojan ulkoloisia vastaan. Erityisvaroitukset Valmiste on myrkyllistä vesieliöille. Lääkittyä eläintä ei saa päästää veteen uimaan tai kahlaamaan 24 tuntiin käsittelyn jälkeen. Pakkauskoot Muovipipetit 2 x 1 ml ja 6 x 1 ml. Lue pakkauksessa olevat käyttöohjeet. 4/2003 16 SPL-INFO
Saksanpaimenkoiraliitto ry. säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan Liitoksi, nimi on Saksanpaimenkoiraliitto ry., epävirallinen lyhenne SPL ja kotipaikka Helsinki. 2 Liiton kieli on suomi. 3 Saksanpaimenkoiraliiton tarkoituksena on edistää rotumääritelmän mukaisen saksanpaimenkoiran jalostusta ja kasvatusta, tehdä rodun olemusta tunnetuksi sille ominaisten arvokkaiden ominaisuuksien turvaamiseksi ja toimia saksanpaimenkoiraharrastajien yhdyssiteenä koko maassa. Päämääräänsä Liitto pyrkii tekemällä jalostusta tukevia esityksiä kenneljärjestöille, järjestämällä jalostustoimikunnan, tekemällä valistustyötä rodun käyttötarkoitusten selvittämiseksi, toimeenpanemalla jalostustarkastuksia, käyttökokeita ja näyttelyitä rodun kotimaan käytäntöä seuraten sekä koulutusta näihin osallistumista varten ja järjestämällä koulutus- ja tiedotustilaisuuksia kynologisten kysymysten pohjalta. 4 Liitto liittyy jäseneksi tarpeellisiin FCI:n, Fédération Cynologique Internationale, jäsenjärjestöihin edustajainkokouksen päätöksen mukaan ja WUSV:iin, Weltunion der Schäferhundvereine e.v. 5 Liiton varsinaiset jäsenet ovat luonnollisia henkilöitä, joko ainais-, vuosi- tai perhejäseniä. Vuosijäseneksi voidaan hyväksyä saksanpaimenkoiran omistajat ja muutkin henkilöt, jotka hallitus jäseniksi hyväksyy. Perhejäseneksi hallitus voi hyväksyä vuosijäsenen kanssa samassa taloudessa asuvan henkilön. Liiton hallitus voi hyväksyä jäsentensä muodostaman paikallisen rekisteröidyn yhdistyksen jäsenekseen eli alaosastokseen. Alaosaston säännöt hyväksyy ja vahvistaa Liiton hallitus. Liitto voi hallituksen päätöksellä ja sen määräämin ehdoin antaa alaosaston järjestettäväksi Liiton mestaruuskilpailut, päänäyttelyn tai muita tapahtumia. Yhteisöjäseneksi ilman äänivaltaa hallitus voi hyväksyä saksanpaimenkoiran hyväksi toimivia oikeustoimikelpoisia yhteisöjä. 6 Liiton johdosta ja hallinnosta vastaa jäsenistä valittava hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä. Puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta, jäsenten kolme vuotta, vuosittain on erovuorossa kaksi hallituksen jäsentä. Ensimmäisenä vuonna valitaan kaksi jäsentä kolmeksi, kaksi kahdeksi ja kaksi yhdeksi vuodeksi. 7 Syysedustajainkokous valitsee puheenjohtajan ja muut hallituksen jäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee sihteerin, keskuudestaan tai ulkopuoleltaan. 8 Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri; kaksi yhdessä. 9 Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään neljän muun jäsenen ollessa läsnä. 10 Hallituksen tehtävinä on kutsua jäsenet edustajainkokouksiin, valmistella kokouksissa käsiteltävät asiat ja toimeenpanna kokouksissa tehdyt päätökset, hoitaa Liiton rahavaroja ja muuta omaisuutta, edustaa Liittoa ja hoitaa sen juoksevat asiat ja muodostaa sisäisen toiminnan tehostamiseksi tarpeellisiksi katsomansa toimikunnat ja työryhmät. 11 Tilikausi on kalenterivuosi. Liiton päätäntävalta on edustajainkokouksella. Varsinaiset edustajainkokoukset pidetään vuosittain huhtikuussa kevätedustajainkokous ja lokakuussa, syysedustajainkokous. Edustajainkokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus myös yhteisöjäsenillä ja hallituksen kutsumilla henkilöillä. Kokous on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaan koolle kutsuttu. Edustajainkokouksessa on äänioikeus vuosi-, ainais- ja perhejäsenillä, kullakin yksi ääni, sekä alaosastojen edustajilla, kullakin 20 ääntä. Alaosaston edustajien määrä määräytyy alaosaston jäsenluvun perusteella seuraavasti: 1-100 jäsentä kaksi edustajaa, 101-200 jäsentä kolme edustajaa ja 201 tai enemmän neljä edustajaa. Vuosi-, ainais- tai perhejäsen ei voi valtakirjalla siirtää äänioikeuttaan toiselle. Alaosaston edustaja voi valtakirjalla edustaa muita saman alaosaston edustajia. Kevätedustajainkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: valtakirjojen tarkastus, valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkistajaa sekä ääntenlaskijat, todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä äänimäärä, esitetään hyväksyttäväksi kokouksen työjärjestys, esitetään hyväksyttäviksi hallituksen laatimat vuosikertomus ja varainhoitokertomus sekä tiedoksi tilintarkastajien lausunto, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille edelliseltä tilikaudelta sekä käsitellään muut työjärjestyksessä olevat asiat. Syysedustajainkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: neljä ensimmäistä kohtaa kuten kevätkokouksessa, valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan Liiton puheenjohtajaksi, valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle kohdentaen valinnat siten, että jalostus-, sisäasiain-, talous-, koulutus- ja koe-, näyttelytoiminta- ja tiedotusvastuut hallituksessa tulevat huomioiduiksi, esitetään hyväksyttäviksi toimintasuunnitelma- ja talousarvioesitykset tulevalle toimintakaudelle; näihin liittyen määrätään jäsen- ja kirjaamismaksut, valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varahenkilöt sekä käsitellään muut työjärjestyksessä olevat asiat. Jäsenen, joka haluaa asian varsinaisen edustajainkokouksen käsiteltäväksi, on esitettävä se kirjallisesti hallitukselle kevätkokouksen esityslistalle 1.1. ja syyskokouksen 1.8. mennessä. 12 Kutsu edustajainkokoukseen julkaistaan Liiton lehdessä tai lähetetään jäsenille kirjeitse viimeistään 14 vrk. ennen kokousta. 13 Jäsen- ja kirjaamismaksut erikseen vuosi- ja perhejäsenille, alaosastoille sekä yhteisöjäsenille määrää syysedustajainkokous. Ainaisjäsenmaksu on kymmenkertainen vuosijäsenmaksu. Jäsenmaksukausi on yksi vuosi. 14 Liiton hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei määräaikaan mennessä ole maksanut erääntynyttä jäsenmaksua. Hallitus voi hyväksyä hänet uudelleen jäseneksi; tällöin hänen on maksettava säännöissä määrätyt jäsen- ja kirjaamismaksut. 15 Jäsen, joka menettelyllään Liitossa tai sen ulkopuolella on tuottanut haittaa Liiton toiminnalle, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa määräajaksi Liitosta tai erottaa kokonaan Liitosta. 16 Eronneella ja erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta Liiton omaisuuteen. 17 Ylimääräisen edustajainkokouksen hallitus voi kutsua koolle harkintansa mukaan tai on velvollinen kutsumaan, jos vähintään 1/10 Liiton jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten pyytää. 18 Kaikki asiat, joista ei toisin ole määrätty, ratkaistaan edustajainkokouksessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin arpa. 19 Liiton sääntöjen muuttamiseen tarvitaan edustajainkokouksen päätös, jota vähintään 2/3 annetuista äänistä on kannattanut. 20 Liitto voi harjoittaa ravitsemisliiketoimintaa järjestämissään tilaisuuksissa. 21 Jos Liitto puretaan, lankeaa sen omaisuus jollekin saksanpaimenkoiraasiaa ajavalle oikeustoimikelpoiselle yhteisölle. 22 Muuten noudatetaan, mitä laissa yhdistyksistä säädetään. SPL-INFO 17
Koulutusohjaajakoulutus Saksanpaimenkoiraliitossa uudistuu Koulutusohjaajakoulutuksen tavoitteena on luoda alaosastoille kaksiportainen koulutusohjaajaverkosto, jonka tieto- ja taitotaso vastaa Liiton tarpeita paremman saksanpaimenkoiran hyväksi tehtävässä aatteellisessa työssä. Koulutusohjaajat tulevat saamaan sekä perus- että jatkokoulutusta muodostaen siirtymävaiheen jälkeen itse itseään täydentävän verkoston, jota Liiton ja koulutus- ja koetoimikunnan puolesta tuetaan ja ohjataan tarkoituksella siirtää kaikki käytännön alaosastotyössä tarvittava tieto koulutusohjaajien käyttöön. Koulutusohjaajakoulutus on kaksivaiheinen. Koulutus tapahtuu Liiton kesäleirillä. Huomioitavaa on, että molemmat osiot, ykkös- ja kakkoskurssi, ovat VIIKON MITTAISIA. Ykköskurssin hyväksytysti läpikäyneitä oppilaita kutsutaan SPL-koulutusharjoittelijoiksi ja kakkoskurssin hyväksytysti läpäisseet ovat SPL-koulutusohjaajia. Ykköskurssille voidaan ottaa alaosastojen ehdottamat aktiivisuutensa siellä osoittaneet koiranohjaajat, joilla on jo kokemusta koiran kouluttamisesta. Koulutus leirillä sisältää teoriaa, käytännönharjoituksia, maastolajeihin syventymistä lajikouluttajien kanssa sekä luentoja. Ohjelma on tiivis, mutta varmasti antoisa. Ykkösosion läpäisseitä koulutusharjoittelijoita tulisi olla jokaisessa alaosastossa tarpeen mukaan. Kakkoskurssille alaosasto voi ilmoittaa ne koulutusharjoittelijat, joilla riittää edellytyksiä ja innostusta syventää tietojaan ja taitojaan. Kakkososiossa käydään kertauksen omaisesti läpi ykkösosiossa käytyjä asioita, sekä syvennetään em. tietoja niin teoriassa kuin käytännössäkin. Lisäksi koulutuksessa käydään läpi henkistä valmennusta, uusien ihmisten vastaanottamista, luentoja jne. Leiriohjelmaa on paljon. Tässä vain pääpiirteittäin. SPL-koulutusohjaajana pysyminen edellyttää jatkuvaa jatkokoulutusta. Jatkokoulutuksiksi lasketaan Liiton vuosittain järjestämät seminaarit, erikseen järjestettävät jatkokoulutukset ja koulutusohjaajapäivät, joille on osallistuttava vähintään joka toinen vuosi. Koulutusohjaajakoulutuksen tarkoituksena on, että alaosastojen kentillä kouluttajina toimisivat ainoastaan koulutuksen käyneet koulutusharjoittelijat sekä kakkoskurssin läpäisseet koulutusohjaajat. Kasvattajakoulutus Kasvattajakoulutus on suunnattu jo kasvatustyötään aloittaneille sekä kasvatustyötä suunnitteleville Saksanpaimenkoiraliiton jäsenille. Osallistujamäärä per kurssi on 20 henkilöä. Koulutus kestää viisi viikonloppua ja on kestoltaan yhteensä 153,5 tuntia. Koulutuksen tavoitteena on antaa SPL-kasvattajaksi aikovalle valmiuksia, joiden avulla hänellä on mahdollisuus toimia: - Kasvattajana rodun arvokkaiden ominaisuuksien säilyttämiseksi rotumääritelmän pohjalta - Kasvattiensa omistajien perehdyttäjänä SPL ry:hyn ja harrastuskenttään päin - Yleisesti edistää rotua harrastavien ihmisten toimeentulemista keskenään. Tavoitteiden toteutuminen vaatii koulutukseen osallistuvalta tarpeellisia tietoja: - Koiran biologisista perusteista: anatomia, fysiologia, ravitsemuksen ja käyttäytymisen perusteet otollisten koulutusedellytysten ja terveyden luomiseksi - Koiran perinnöllisyyden ja lisääntymisen perusperiaatteista ja terveydenhuollosta - Eläinsuojelulainsäädännön hengestä. Kasvattajakoulutus muodostuu osioista, joiden sisällöllinen opetus tapahtuu pääasiassa viikonloppukoulutuksina. Koulutus on kokonaisuudessaan monimuotoista: viikonloppukoulutukset ovat yhteisiä kaikille, omaehtoista itseopiskelua, ryhmätöitä, etätehtäviä/työnäytteitä. Jokaisen osion päätteeksi on kirjallinen ja osiosta riippuen käytännön näyttökoe. Koulutuksen järjestämisestä ja valvonnasta vastaa SPL ry. tarvittavin osin osa koulutuksesta toteutetaan yhteistyössä alan asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa. Koulutukseen osallistuvat, jotka ovat läpäisseet hyväksytysti kaikki viisi opetusosiota hyväksytään hallituksen päätöksellä Saksanpaimenkoiraliiton kasvattajaksi = SPL - KASVATTAJA. 18 SPL-INFO
TEKSTI ERKKI LÄIKE Anne Lihavainen Minna Kukkamäki Irene Rautio Saksanpaimenkoiran kasvattamisen ja jalostuksen yleisperia Kasvattaja on se henkilö, joka tuottaa saksanpaimenkoiran pentuja. Jokainen tuotettu pentue on osa saksanpaimenkoiran jalostusta. Usein kasvattaja eivät miellä tätä asiaa. Yhdenkään pentueen osalta ei ole rodun kannalta yhdentekevää minkälaiset vanhemmat pentueelle on valittu. Kasvattajien kouluttamiseksi Saksanpaimenkoiraliitto järjestää kasvattajakoulutusta, josta toisaalla tässä lehdessä artikkeli. Rodun jalostuksen tarkoituksena on säilyttää sille kuuluvat ominaisuudet ja parantaa niitä. Tällöin on huomioitava rotu kokonaisuutena. Jalostustavoitteet voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen, jolloin järjestyksenä voidaan pitää Terveys Luonne- ja käyttöominaisuudet Rodulle tyypillinen ulkomuoto ja rakenne Terveyden suhteen ei riitä, että huomioidaan erikseen mainitut perinnölliset sairaudet vaan jalostuksen käytettävien yksilöiden tulee olla kaikilta osiltaan täysin terveitä. Terveyteen kuuluu myös oikea käyttötarkoitukseen soveltuva rakenne. Vaikka kaikki sairaudet eivät olekaan perinnöllisiä niin jalostukseen tulisi käyttää vain sellaisia yksilöitä, jotka terveydellään ovat voineet osoittaa omaavansa sellaisen perimän, joka kykenee vastustamaan kaikkia niitä epäedullisia ulkoisia vaikutteita, joita koirat elämässään nykyaikaisessa yhteiskunnassa kohtaavat. Esimerkiksi ruoka-aineallergiat ja iho-ongelmat ovat sellaisia, että ne sinänsä eivät ole perinnöllisiä mutta jotkut yksilöt kykenevät selviytymään niin tehdasvalmisteisista ruoista kuin keskuslämmitetyissä asunnoissa. Tällöin olisi luonnollista, että ne yksilöt, jotka eivät näistä selviä suljettaisiin pois jalostuksesta. Erityisen tärkeää on, että jalostukseen käytettävä narttu on ehdottoman terve sillä vain silloin se voi antaa kehittyville pennuille parhaat mahdolliset olosuhteet niin kanto- kuin imetysaikana. Luonneominaisuuksiin tulisi kiinnittää paljon enemmän huomiota kuin mitä yleensä on tehty. Ei riitä, että jalostukseen käytettävät yksilöt ovat keskitasoisia vaan niiden tulisi olla selvästi keskitasoa parempia mikäli haluamme rodun luonneominaisuuksien kehittyvän. Saksanpaimenkoiran tulee olla vahvahermoinen ja tasapainoinen. Se ei saa olla sen paremmin arka kuin aggressiivinen. Sillä tulee olla voimakas toimintahalu. Toimintahaluttomia koiria ei tulisi käyttää lainkaan jalostuksessa. Julkisuudessa on viime aikoina puhuttu ns. viettipommeista. Nämä eivät ole luonteeltaan toivottavia eikä niitä myöskään tulisi käyttää jalostuksessa koska ne eivät ole luonteeltaan tasapainoisia koiria. Saksanpaimenkoira on käyttökoira. Siksi käyttöominaisuudet tulee huomioida ensisijaisesti jalostusvalintoja tehtäessä. Käyttöominaisuudet voidaan todeta vain käyttökokeissa tai oikeissa työtehtävissä. Luonnetestit saattavat kertoa joitakin asioita luonteesta mutta käyttöominaisuuksia niissä ei voida arvioida. Tämä on monesti kasvattajalle ongelma. Varsinkin sellaisille kasvattajille, joilla on useita siitosnarttuja käytössään. On vaikeata löytää aikaa kaikkien kouluttamiseen ja käyttökokeissa käyttämiseen. Kuitenkaan oikotietä ei ole olemassa. Saksanpaimenkoira on kehitetty alun perin paimenkoirista monipuoliseksi käyttökoiraksi. Kautta maailman on todettu, että suojelukoe, jossa on kolme eri osiota (jäljestäminen, tottelevaisuus ja suojeluosuus) antaa parhaan kuvan siitä omaako kyseinen yksilö itse riittävät käyttöominaisuudet. Kuitenkin tulee aina muistaa, että vaikka koira itse olisi osoittanut erinomaisia käyttöominaisuuksia se ei takaa, että se myös periyttäisi niitä. Kuitenkin todennäköisyys on osoittanut, että mikäli vanhemmilla ja esivanhemmilla on itsellään ollut hyvät käyttö- 20 SPL-INFO