Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 Kokousaika 16:00-16:34 Kokouspaikka Kaupunginhallituksen istuntosali Läsnä Jäsenet Kivekäs, Otso Arhinmäki, Paavo Honkasalo, Veronika Ohisalo, Maria Pelkonen, Jaana Raatikainen, Mika Rantala, Marcus Razmyar, Nasima kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja apulaispormestari Rydman, Wille poissa: 218 Sevander, Tomi Sinnemäki, Anni apulaispormestari Vesikansa, Sanna apulaispormestari Hakola, Juha varajäsen Pajunen, Jenni varajäsen Urho, Ulla-Marja varajäsen Muut Kousa, Tuuli Bogomoloff, Harry Arajärvi, Pentti Saxholm, Tuula Aho, Mikko Laitio, Tommi Pohjolainen, Liisa Turpeinen, Leena Malinen, Matti Raitio, Markku Rinkineva, Marja-Leena kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja vs. kansliapäällikkö kaupunkiympäristön toimialajohtaja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja vs. sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja vs. rahoitusjohtaja va. tietotekniikka- ja viestintäjohtaja elinkeinojohtaja
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 Summanen, Juha Åhlgren, Harry Nelskylä, Maria Tapiolinna, Hilkka Vallittu, Anja Menna, Lauri Katajamäki, Paula Björksten, Jenni hallintojohtaja vs. kaupunginlakimies vs. kaupunginsihteeri vs. kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri johtava asiantuntija poistui 16:08, läsnä: 207-210 :t tiedottaja hallintoasiantuntija Puheenjohtaja Otso Kivekäs kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja 207-221 :t Esittelijät Otso Kivekäs Tuula Saxholm kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja 207 vs. kansliapäällikkö 208-221 :t Pöytäkirjanpitäjä Jenni Björksten hallintoasiantuntija 207-221 :t
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 Asia 207 Asia/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 208 Asia/2 V 25.4.2018, Nuorten aloitteet 1.7. - 31.12.2017 väliseltä ajalta 209 Asia/3 V 25.4.2018, Kunnan jäsenen aloite esteettömästä ulkoliikuntapuistosta 210 Asia/4 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan ja kulttuurijaoston jäsenten virkamatka pohjoismaisten pääkaupunkien kulttuurilautakuntien konferenssiin Osloon 23.-25.5.2018 211 Asia/5 Kaupunkiympäristölautakunnan virkamatka Torontoon 17. 22.5.2018 212 Asia/6 Soitinlainan myöntäminen 213 Asia/7 Määrärahan myöntäminen kaupunkiympäristön toimialalle Länsisataman esirakentamiseen ja alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin 214 Asia/8 Helsingin Medialukion julkisivun ja vesikaton uusimista sekä ilmanvaihdon muutostöitä koskevan hankesuunnitelman hyväksyminen 215 Asia/9 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle suomalaisen ylioppilastutkinnon järjestämisestä englannin kielellä tehdystä selvityksestä 216 Asia/10 Kaupunginvaltuuston 11.4.2018 79 tekemän päätöksen täytäntöönpano 217 Asia/11 Tontin varaaminen Kiinteistö Oy HUS-Asunnoille (Munkkiniemi, Niemenmäki tontti 30120/9) 218 Asia/12 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helen Oy:n Tattarisuon lämpökeskusta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 219 Asia/13 Lausunto Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineistosta 220 Asia/14 Kaupunginvaltuuston 4. ja 11.4.2018 tekemien päätösten täytäntöönpano 221 Asia/15 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 1 (110) Asia/1 207 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Käsittely päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla kaupunginhallitus päätti valita pöytäkirjantarkastajiksi Mika Raatikaisen ja Maria Ohisalon sekä varatarkastajiksi Juha Hakolan ja Nasima Razmyarin. päätti puheenjohtajan ehdotuksesta valita yksimielisesti varatarkastajaksi Pia Pakarisen sijasta Juha Hakolan. Esittelijä varapuheenjohtaja Otso Kivekäs Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus päättää todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjantarkastajiksi Mika Raatikaisen ja Maria Ohisalon sekä varatarkastajiksi Pia Pakarisen ja Nasima Razmyarin. Esittelijä varapuheenjohtaja Otso Kivekäs Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 2 (110) Asia/2 208 V 25.4.2018, Nuorten aloitteet 1.7. - 31.12.2017 väliseltä ajalta HEL 2017-007039 T 00 00 03 Päätös esitti, että kaupunginvaltuusto päättää seuraavaa: Kaupunginvaltuusto merkitsee nuorten aloitteet ajalta 1.7. - 31.12.2017 tiedoksi. Esittelijä Lisätiedot vs. kansliapäällikkö Tuula Saxholm Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36046 anja.vallittu(a)hel.fi Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054 leena.mickwitz(a)hel.fi Liitteet 1 Nuorten aloitteet koonti 1.7-31.12.2017 2 Helsingin nuorisoneuvoston lausunto aloitteista kaupunginvaltuustolle Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Nuorten aloiteoikeus on ollut vuodesta 2015 alkaen osa helsinkiläisten nuorten osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmä Ruutia. Nuorten aloitteella tarkoitetaan helsinkiläisten 13 17-vuotiaiden tekemiä aloitteita kaupungin toimintaan kuuluvissa asioissa. Nuorten aloiteoikeuden tavoitteena on kannustaa ja tukea nuorten osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Samalla aloitteet tuovat kaupungin eri toimialoille tietoa nuorten toiveista ja tavoitteista. Nämä lähtökohdat heijastuvat myös nuorten aloitteiden käsittelyssä, jossa prosessit ja menettelytavat poikkeavat jonkin verran hallintosäännössä tarkoitettujen kunnan asukkaiden aloitteiden osalta sovellettavista menettelytavoista. Menettelytapoja on kehitetty saatujen kokemusten pohjalta.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 3 (110) Asia/2 Hallintosäännön 26 luvun 3 :n mukaan kaupunginhallituksen tulee esittää kaupunginvaltuuston tietoon kahdesti vuodessa nuorten aloitteet, niiden johdosta suoritetut toimenpiteet sekä nuorisovaltuustoa vastaavan toimielimen lausunto. Nuorisoneuvosto toimii tässä yhteydessä em. toimielimenä. Käsiteltäessä nuorten aloitteita sallitaan keskustelu. Päätöksentekoa yksittäisten nuorten aloitteiden osalta ei pöydällepanoa tai toivomusponsia lukuun ottamatta sallita. Nuorten aloitteet tehdään pääsääntöisesti Ruuti.net -verkkosivun kautta (http://ruuti.munstadi.fi/). Nuorten aloitteet toimitetaan eteenpäin käsiteltäväksi ja vastattavaksi. Luettelo nuorten aloitteista ja niihin annetuista vastauksista on tämän asian liitteenä 1. Nuorten aloitteita tehtiin vuoden 2017 heinäkuun ja joulukuun välisenä aikana yhteensä yhdeksän (9). Aloitteet jakaantuvat kulttuurin ja vapaaajan toimialan (4), kasvatuksen ja koulutuksen toimialan (1) ja kaupunkiympäristön toimialan (5) toimintaan. Nuorten aloitteita on tehty harrastusmahdollisuuksista, joukkoliikenneasioista ja liikenne- ja muun turvallisuuden parantamiseen liittyvistä asioista. Yksittäisessä aloitteessa on tuotu esiin mm. tyttöjen ja erityisesti maahanmuuttajatyttöjen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta tarve rohkaista ja kannustaa heitä harrastuksissa ja ammatinvalinnassa. Turvallisuutta koskevissa aloitteissa tuodaan esiin useita parannusehdotuksia eri kohteissa. Aiempien vuosien tapaan aloitteet ovat luonteeltaan konkreettisia parannusehdotuksia. Nuorisoneuvoston lausunto on tämän asian liitteenä 2. Kaupunginhallituksen mielestä nuorisoneuvoston parannusehdotukset ovat kannatettavia. pitää tärkeänä nuorten aloitteiden käsittelyn ja vastaamisen kehittämistä edelleen kaupungin hallinnossa niin, että vastausten sisältöön ja kieliasuun kiinnitetään erityistä huomiota, ja että vastaukset pyritään saamaan nuorille viivytyksettä. Nuorten aloitteiden käsittelyn menettelytapoja parannetaan jatkuvasti. Aloitteeseen vastaajana on pormestari tai apulaispormestari, jolla on tarvittaessa käytettävissään vastauksen pohjana kaupunginhallinnosta saadut selvitykset. Lisäksi on huolehdittu siitä, että kaupungin ulkopuolisille tahoille kuten HSL:lle kuuluviin aloitteisiin saadaan vastaus. Nuorten osallistumiseen ja vaikuttamiseen kannustamisen sekä nuorisotyön näkökulmasta on tärkeää, että nuoret saavat aloitteisiinsa perusteltuja vastauksia kohtuullisessa ajassa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 4 (110) Asia/2 Kaupunginvaltuusto merkitsisi nuorten aloitteet alkuvuodelta 2017 tiedoksi kokouksessaan 29.11.2017. Yhteensä 2017 nuoret tekivät 25 aloitetta alkuvuoden aloitemäärän oltua 16. Tarkoituksena on, että nuorisoneuvoston edustajia tulee seuraamaan asian käsittelyä kaupunginvaltuuston kokouksessa ja valtuutetuilla on mahdollisuus tavata heitä. Vireillä on parhaillaan hallintosäännön 29 luvun 7 :ään (läsnäolo- ja puheoikeus eri toimielimien kokouksissa) muutosehdotus, jonka tarkoituksena on lisätä uusi 2. momentti, jonka mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellessä nuorten aloitteita nuorten vaikuttamiselimen keskuudestaan valitsemilla kolmella jäsenellä läsnäolo- ja puheoikeus. Mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy ehdotetun sääntömuutoksen ja sen voimaantulon ajankohdan, niin uudistus on voimassa jo tässä tarkoitettuja nuorten aloitteita käsiteltäessä kaupunginvaltuustossa. Esittelijä Lisätiedot vs. kansliapäällikkö Tuula Saxholm Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36046 anja.vallittu(a)hel.fi Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054 leena.mickwitz(a)hel.fi Liitteet 1 Nuorten aloitteet koonti 1.7-31.12.2017 2 Helsingin nuorisoneuvoston lausunto aloitteista kaupunginvaltuustolle Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 5 (110) Asia/3 209 V 25.4.2018, Kunnan jäsenen aloite esteettömästä ulkoliikuntapuistosta HEL 2017-010713 T 12 03 02 Päätös esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa kunnan asukkaan aloitteen loppuun käsitellyksi. Esittelijä Lisätiedot vs. kansliapäällikkö Tuula Saxholm Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054 leena.mickwitz(a)hel.fi Liitteet 1 Kunnan asukkaan aloite 2 Apulaispormestarin vastaus Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut ********** ja joukko muita henkilöitä on tehnyt aloitteen esteettömän liikuntapuiston saamiseksi Helsinkiin. Aloitteen tekijät toteavat, että jokaisen tulisi voida harrastaa liikuntaa omalla tavallaan. Maailmalla esteettömiä liikuntapuistoja on useita, ja myös erityisiä paraliikuntatelineitä on tarjolla. Aloitteen tekijät toivovat, että Helsingin kaupunki tukee hanketta osoittamalla sille keskeisellä paikalla sijaitsevan tontin, jonne on hyvät kulkuyhteydet. Hallintosäännön 26 luvun 1 :n mukaan kaupunginhallituksen tulee esittää kaupunginvaltuuston tietoon kahdesti vuodessa kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa kunnan jäsenen tai palvelun käyttäjän aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Hallintosäännön 30 luvun 15 :n nojalla kunnan asukkaan aloitetta käsiteltäes-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 6 (110) Asia/3 sä sallitaan keskustelu. Päätöksentekoa yksittäisten aloitteiden osalta ei pöydällepanoa tai toivomusponsia lukuun ottamatta sallita. Liikuntapalvelukokonaisuus on antanut aloitteen johdosta selvityksen. Siinä todetaan, että esteettömyys huomioidaan aina, kun uusia liikuntapuistoja suunnitellaan. Jo olemassa olevien liikuntapuistojen esteettömyyttä on pyritty ratkomaan hyvässä yhteisymmärryksessä kaupungin esteettömyystyöryhmän kanssa. Yksi liikuntaesteisille erityisesti suunniteltu kohde on Talin perhepolku. Myös kaupunkiympäristön toimiala yllä pitää esteettömiä liikunnallisia kohteita. Näitä ovat Suursuonpuiston esteetön ulkoilureitti, Kivikon luontopolku, Taavetinpuisto ja Ikiliikkujanreitti. Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan apulaispormestari on vastannut 29.1.2018 päivätyllä kirjeellään aloitteen tekijälle. Apulaispormestarin kirjeessä on todettu edellä mainittujen seikkojen lisäksi, että Kivikon ja Jätkäsaaren liikuntapuistojen suunnittelu jatkuu vuonna 2018. Näiden puistojen suunnittelun yhteydessä tutkitaan myös sitä, voidaanko niiden seuraavat vaiheet toteuttaa kokonaan esteettöminä. pitää edellä olevaa riittävänä selvityksenä asiassa. Esittelijä Lisätiedot vs. kansliapäällikkö Tuula Saxholm Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054 leena.mickwitz(a)hel.fi Liitteet 1 Kunnan asukkaan aloite 2 Apulaispormestarin vastaus Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 7 (110) Asia/4 210 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan ja kulttuurijaoston jäsenten virkamatka pohjoismaisten pääkaupunkien kulttuurilautakuntien konferenssiin Osloon 23.-25.5.2018 HEL 2018-002641 T 00 00 02 Päätös oikeutti kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan varapuheenjohtajan Arja Karhuvaaran, jäsenet Sami Muttilaisen ja Mika Ebelingin sekä kulttuurijaoston puheenjohtajan Elisa Gebhardin ja jäsenet Pauliina Lehtisen, Hannu Oskalan ja Timo Vuoren tekemään virkamatkan pohjoismaisten pääkaupunkien kulttuurilautakuntien konferenssiin Osloon, Norjaan 23. 25.5.2018. Esittelijä Lisätiedot vs. kansliapäällikkö Tuula Saxholm Jenni Björksten, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36060 jenni.bjorksten(a)hel.fi Liitteet 1 Invitasjon, nordisk hovedstadskonferanse mai 2018 Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Otteet Ote Virkamatkalle osallistuvat Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Pohjoismaisten pääkaupunkien kulttuurilautakuntien konferenssi järjestetään Oslossa, Norjassa 23. 25.5.2018. Konferenssi järjestetään joka toinen vuosi ja sen tarkoituksena on vaihtaa kokemuksia kulttuurin uusista strategioista eri kaupunkien välillä, keskustella kulttuuripoliittisesti ajankohtaista teemoista sekä oppia pohjoismaisen yhteistyön henges-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 8 (110) Asia/4 sä muiden verrokkikaupunkien onnistumisista ja jakaa oman kaupungin kokemuksia. on hyväksynyt 29.1.2018, 50 luottamushenkilöiden virkamatkojen periaatteet, joiden perusteella kaupunginhallitus päättää tästä virkamatkasta. Matkalle osallistuvat kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan esittämät luottamushenkilöt sekä kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari, kulttuurijohtaja, kulttuuripalvelupäällikkö, kumppanuuspäällikkö ja lautakunnan sihteeri. Virkamatkasta aiheutuvat välttämättömät kustannukset korvataan enintään kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkakustannusten korvauksia koskevan liitteen sekä kaupungin virkamatkoista antaman ohjeen mukaisina. Virkamatkasta aiheutuneet kustannukset sekä mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset maksetaan kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan käyttövaroista. Luottamushenkilöiden osalta arvio matkan kokonaiskustannuksista on noin 1 500 euroa per henkilö. Esittelijä Lisätiedot vs. kansliapäällikkö Tuula Saxholm Jenni Björksten, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36060 jenni.bjorksten(a)hel.fi Liitteet 1 Invitasjon, nordisk hovedstadskonferanse mai 2018 Oheismateriaali 1 Kortversjon program 3.4.2018 Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Otteet Ote Virkamatkalle osallistuvat Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Päätöshistoria Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 27.03.2018 72
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 9 (110) Asia/4 HEL 2018-002641 T 00 00 02 Esitys Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus oikeuttaisi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan varapuheenjohtajan Arja Karhuvaaran, jäsenet Sami Muttilaisen ja Mika Ebelingin sekä kulttuurijaoston puheenjohtajan Elisa Gebhardin ja jäsenet Pauliina Lehtisen, Hannu Oskalan ja Timo Vuoren tekemään virkamatkan pohjoismaisten pääkaupunkien kulttuurilautakuntien konferenssiin Osloon, Norjaan 23. 25.5.2018. Virkamatkasta aiheutuvat välttämättömät kustannukset korvataan enintään kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkakustannusten korvauksia koskevan liitteen sekä kaupungin virkamatkoista antaman ohjeen mukaisina. Matkakustannusten korvausten saamista varten virkamatkalla olleen on esitettävä lasku välittömästi virkamatkan päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Matkalaskuun on liitettävä alkuperäiset tositteet syntyneistä kustannuksista silloin, kun tosite on saatavissa. Virkamatkasta aiheutuneet kustannukset sekä mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset maksetaan kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan käyttövaroista. Luottamushenkilöiden osalta arvio matkan kokonaiskustannuksista on noin 1 500 euroa per henkilö. Esittelijä Lisätiedot kulttuurijohtaja Tuula Haavisto Miska Nera, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 37012 miska.nera(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 10 (110) Asia/5 211 Kaupunkiympäristölautakunnan virkamatka Torontoon 17. 22.5.2018 HEL 2018-002863 T 00 00 02 Päätös oikeutti kaupunkiympäristölautakunnan varsinaiset jäsenet tekemään virkamatkan Torontoon, Kanadaan 17. 22.5.2018. Esittelijä Lisätiedot vs. kansliapäällikkö Tuula Saxholm Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36045 anna.villeneuve(a)hel.fi Liitteet 1 Alustava ohjelma Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Otteet Ote Kaupunkiympäristölautakunnan varsinaiset jäsenet Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut on 29.1.2018 (50 ) hyväksynyt luottamushenkilöiden virkamatkojen periaatteet, joiden mukaan kaupunginhallitus voi erityisestä perustellusta syystä päättää aluerajausten ulkopuolelle suuntautuvista virkamatkoista. Virkamatkasta aiheutuvat välttämättömät kustannukset korvataan enintään kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkakustannusten korvauksia koskevan liitteen sekä kaupungin virkamatkoista antaman ohjeen mukaisina.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 11 (110) Asia/5 Virkamatkasta aiheutuneet kustannukset sekä mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset maksetaan kaupunkiympäristön toimialan käyttövaroista. Luottamushenkilöiden osalta arvio matkan kokonaiskustannuksista on noin 3 000 euroa henkilöä kohden. Kaupunkiympäristölautakunnalla ja kaupunkiympäristön toimialalla on seuraavien vuosien aikana suunnittelun strategisina tavoitteina mm. kaavallisten edellytysten varmistaminen riittävälle asuntotuotannolle sekä ydinkeskustan viihtyisyyden ja elinvoimaisuuden edistäminen. Lautakunnan työn kannalta on tärkeää tutustua maailmalla tapahtuvaan suunnitteluun ja toteutukseen sekä niiden pohjalta saatuihin kokemuksiin. Toronto valikoitui lautakunnan matkakohteeksi monista syistä: Toronto on hyvin nopeasti kasvava globaali suurkaupunki, jonka keskustaa kehitetään ja joukkoliikennettä laajennetaan. Kaupungin täydennysrakentaminen tapahtuu suurelta osin uusien poikittaisten raideliikenneyhteyksien varrelle. Lisäksi Toronton keskusta-alueella on käynnissä isoja uudistuksia. Torontossa on myös panostettu jalankulun olosuhteiden parantamiseen ja siellä on laajasti hyödynnetty maanalaista rakentamista. Toronto kehittää keskustan tuntumassa olevia vanhoja teollisuus- ja satama-alueita. Siellä on myös kiinnostavia kaupunkiuudistushankkeita, joissa alueita on uudistettu purkavan saneerauksen ja täydennysrakentamisen keinoin. Torontossa on käynnissä monia samankaltaisia kaupunkikehityksen ilmiöitä kuin Helsingissä. Toronton esimerkit kytkeytyvät vahvasti kaupunkiympäristölautakunnalle kuuluviin asiakokonaisuuksiin, joten matkakohde tarjoaa lautakunnan jäsenille paljon opittavaa. Esittelijä Lisätiedot vs. kansliapäällikkö Tuula Saxholm Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36045 anna.villeneuve(a)hel.fi Liitteet 1 Alustava ohjelma Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Otteet Ote
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 12 (110) Asia/5 Tiedoksi Kaupunkiympäristölautakunnan varsinaiset jäsenet Kaupunkiympäristön toimiala Päätöshistoria Kaupunkiympäristölautakunta 13.03.2018 144 HEL 2018-002863 T 00 00 02 Esitys Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus oikeuttaisi kaupunkiympäristölautakunnan varsinaiset jäsenet tekemään virkamatkan Torontoon Kanadaan 17.-22.5.2018. Virkamatkasta aiheutuvat välttämättömät kustannukset korvataan enintään kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkakustannusten korvauksia koskevan liitteen sekä kaupungin virkamatkoista antaman ohjeen mukaisina. Matkakustannusten korvausten saamista varten virkamatkalla olleen on esitettävä lasku välittömästi virkamatkan päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Matkalaskuun on liitettävä alkuperäiset tositteet syntyneistä kustannuksista silloin, kun tosite on saatavissa. Virkamatkasta aiheutuneet kustannukset sekä mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset maksetaan kaupunkiympäristön toimialan käyttövaroista. Luottamushenkilöiden osalta arvio matkan kokonaiskustannuksista on noin 3 000 euroa/henkilö. Esittelijä Lisätiedot vs. kaupunkiympäristön toimialajohtaja Silja Hyvärinen Heikki Mäntymäki, viestintäpäällikkö, puhelin: 310 37368 heikki.mantymaki(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 13 (110) Asia/6 212 Soitinlainan myöntäminen HEL 2018-003741 T 02 05 03 02 Päätös päätti myöntää talousarviolainan kohdan 9 01 02 05 määrärahasta kaupunginorkesterin soittajalle, ********** 50 000 euron suuruisen lainan soittimen hankintaa varten seuraavin ehdoin: Laina-aika: laina on maksettava takaisin neljännesvuosittaisin tasalyhennyksin kymmenen vuoden kuluessa. Lainan korko: Lainan korko on peruskoron suuruinen Lainan vakuus: Lainan vakuudeksi vaaditaan yhden henkilön omavelkainen takaus tai muu kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston hyväksymä vakuus. Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastoa laatimaan tarvittavat laina-asiakirjat. Esittelijä Lisätiedot vs. kansliapäällikkö Tuula Saxholm Keijo Härkönen, rahoitusasiantuntija, puhelin: 310 25656 keijo.harkonen(a)hel.fi Liitteet 1 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 23 k.) Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Otteet Ote Hakija Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Päätösehdotus
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 14 (110) Asia/6 Esittelijän perustelut Päätös on ehdotuksen mukainen. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 28.2.2018, 53, myöntää vuodelta 2017 käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella 50 000 euron ylitysoikeuden talousarvion kohdalle 9 01 02 05, soitinlainojen myöntäminen kaupunginorkesterin soittajille, Khn käytettäväksi. Mikäli kaupunginhallitus päättää myöntää lainan, soitinlainoja varten jää vuoden 2018 osalta määrärahoja käytettäväksi 50 000 euroa. Kaupunginorkesterin hallintopäällikkö on puoltanut hakemusta. Esittelijä Lisätiedot vs. kansliapäällikkö Tuula Saxholm Keijo Härkönen, rahoitusasiantuntija, puhelin: 310 25656 keijo.harkonen(a)hel.fi Liitteet 1 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 23 k.) Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Otteet Ote Hakija Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Tiedoksi Kaupunginorkesteri, hallintopäällikkö Talous- ja suunnitteluosasto
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 15 (110) Asia/7 213 Määrärahan myöntäminen kaupunkiympäristön toimialalle Länsisataman esirakentamiseen ja alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin HEL 2016-006591 T 02 02 02 Päätös päätti myöntää kaupunkiympäristön toimialalle vuoden 2018 talousarvion alakohdasta 8 01 02 02 Länsisataman esirakentaminen, Khn käytettäväksi 13 097 000 euroa Länsisataman alueen esirakentamiseen ja alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin. Esittelijä Lisätiedot vs. kansliapäällikkö Tuula Saxholm Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: 310 36276 juha.viljakainen(a)hel.fi Liitteet 1 Kaupunkiympäristön toimialan esitys Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kaupunkiympäristön toimiala on jatkanut Länsisataman esirakentamista päätettyjen suunnitelmien mukaisesti. Vuonna 2009 alkaneisiin Länsisataman esirakentamistöihin on vuoden 2017 loppuun mennessä käytetty 114 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarviossa on varattu Länsisataman esirakentamiseen 18,51 milj. euroa. Lisäksi kaupunginhallituksella on käytettävissä vuonna 2017 käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella Länsisataman esirakentamiseen myönnettyä ylitysoikeutta 0,95 milj. euroa. Vuosina 2019 2027 Länsisataman esirakentamistöihin on suunniteltu käytettävän yhteensä 64 milj. euroa. Esirakentaminen jatkuu vielä tämän jälkeenkin.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 16 (110) Asia/7 Hernesaari Jätkäsaari ja Hernesaari ovat pääosin täyttömaata. Täyttäminen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa eikä tarkkaa dokumenttitietoa pohjasuhteista ole olemassa. Länsisataman esirakentaminen edellyttää suunnittelun lähtötiedoiksi pohjatutkimuksia ja mittauksia turvallisten, taloudellisten ja ekologisten ratkaisujen aikaansaamiseksi. Jätkäsaaren osalta ajankohtaista vuonna 2018 on mm. Ahdinaltaan meritäyttöjen ja niihin liittyvien vesirakenteiden suunnittelu, alueen esikuormituspenkereiden painumamittaukset sekä muut kaavoitusta varten tehtävät pohjatutkimukset. Kaavavaiheen tutkimukset ja selvitykset Hernesaaressa tutkimukset palvelevat kaavoitusta ja tutkimuksia käynnistetään sitä mukaa, kun nykyiset toimijat poistuvat alueelta. Lisäksi tarvitaan alueen asemakaavojen toteutettavuutta ja taloudellisuutta palvelevia teknisiä selvityksiä. Geoteknisen suunnittelun ja kaavoituksen edellyttämien selvitysten, tutkimusten, mittausten ja analysointien määrärahatarve on 1,0 milj. euroa. Esirakentaminen ja pilaantuneet maat Rakennusten purut Hernesaaressa jatkuu esirakentaminen kaivumaiden, purkumateriaalien, pilaantuneiden maiden ja sedimenttien välivarastointi sekä käsittely. Arvioitu määrärahan tarve vuonna 2018 on 1,0 milj. euroa. Helsingin kaupunki omistaa Hernesaaren telakka-alueella osoitteessa Hernematalankatu 3 sijaitsevan autojen varusteluhallin ja osoitteessa Hernesaarenranta 1 sijaitsevan Merihallin, jotka puretaan. Autojen varusteluhallin bruttoala on 5 544 m². Rakennuksen valmistumisvuosi on 1964. Purkutöiden suunnittelu tehtiin vuonna 2017 ja purku- ja täyttötyöt on suunniteltu toteutettaviksi keväällä 2018. Hankkeen urakkavaiheen kustannusarvio on 727 000 euroa. on 4.12.2017 1097 myöntänyt vuoden 2017 määrärahaosuuden 100 000 euroa. Määrärahan tarve vuodelle 2018 on 627 000 euroa (ALV 0 %). Merihallin tilavuus on 330 000 m³ ja bruttoala 28 683 m². Rakennuksen valmistumisvuosi on 1972. Purkutöiden suunnittelu on alkanut vuonna 2017 ja purku- ja täyttötyöt on suunniteltu toteutettaviksi 9/2018 6/2019. Hankkeen hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio on 2 650 000 euroa. on 4.12.2017 1097 myöntänyt vuoden 2017 määrärahaosuuden 100 000 euroa. Määrärahan tarve vuodelle 2018 on 1 000 000 euroa (ALV 0 %).
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 17 (110) Asia/7 Jätkäsaari Määrärahaesitys Esirakentaminen, ruoppaus, kaivu ja täytöt Jätkäsaaressa Liikuntapuiston esirakentamisen urakka on kilpailutettu ja rakentaminen alkaa keväällä. Esirakentaminen käsittää mm. syvätiivistystä, maankaivua ja täyttöä, joiden arvioitu määrärahatarve vuonna 2018 on 4,2 milj. euroa. Lisäksi tehdään täyttöjä Hyväntoivonpuistoon. Ahdinaltaan alueen esirakentaminen on alkamassa, joka käsittää mm. syvätiivistystä, ruoppausta, kaivuja ja täyttöjä. Samoin Melkinlaiturin alueella käynnistetään esirakentamistoimenpiteitä, jotka sisältävät ruoppausta, kaivuja ja täyttöjä. Tonttialueiden johtosiirtoja sekä katujen esirakentamista tehdään tonttien rakentamisen edellyttämässä aikataulussa. Näiden töiden arvioitu määrärahatarve vuonna 2018 on 3,87 milj. euroa. Pilaantuneen maan kunnostus Pilaantuneen maan kunnostuksen valvontaan, tutkimuksiin ja suunnitteluun koko alueella arvioidaan tarvittavan yhteensä 1,4 milj. euroa. Kaupunkiympäristön toimialan esityksen mukaisesti toimialan käyttöön tulisi myöntää Länsisataman esirakentamisen ja alueiden käyttöönoton edellyttämiä toimenpiteitä varten yhteensä 13 097 000 euron määräraha vuoden 2018 talousarvion alakohdasta 8 01 02 02 Länsisataman esirakentaminen, Khn käytettäväksi. Esittelijä Lisätiedot vs. kansliapäällikkö Tuula Saxholm Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: 310 36276 juha.viljakainen(a)hel.fi Liitteet 1 Kaupunkiympäristön toimialan esitys Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Tiedoksi Kaupunkiympäristön toimiala Kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 18 (110) Asia/7 Taloushallintopalveluliikelaitos Päätöshistoria 05.02.2018 72 HEL 2016-006591 T 02 02 02 Päätös päätti siirtää kaupunkiympäristön toimialalle myöntämiään vuoden 2017 talousarviokohdan 8 01 02, Projektialueiden esirakentaminen, täyttötyöt, Khn käytettäväksi määrärahoja alakohtien välillä seuraavasti: TA-alakohta euroa 8 01 02 04 Kruunuvuorenrannan esirakentaminen - 800 000 8 01 02 06 Pasilan esirakentaminen - 1 500 000 8 01 02 02 Länsisataman esirakentaminen + 1 950 000 8 01 02 05 Kuninkaankolmion esirakentaminen + 350 000 19.06.2017 Ehdotuksen mukaan Esittelijä Lisätiedot kansliapäällikkö Sami Sarvilinna Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: 310 36276 juha.viljakainen(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 19 (110) Asia/8 214 Helsingin Medialukion julkisivun ja vesikaton uusimista sekä ilmanvaihdon muutostöitä koskevan hankesuunnitelman hyväksyminen HEL 2018-000287 T 10 06 00 Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle. päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Wille Rydmanin ehdotuksesta. Esittelijä Lisätiedot vs. kansliapäällikkö Tuula Saxholm Maria Nelskylä, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 25251 maria.nelskyla(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus hyväksyy Helsingin Medialukion 4.1.2018 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 8 268 brm² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 8 310 000 euroa lokakuun 2017 kustannustasossa. Tiivistelmä Helsingin Medialukio perustettiin vuonna 2005 yhdistämällä Pohjois- Helsingin lukio, Malmin lukio ja Suutarilan lukio. Tapanilassa sijaitsevassa Helsingin suurimmassa lukiossa opiskelee noin 860 opiskelijaa. Lukiossa on yleislinjan lisäksi medialinja, jonka opetuksessa painotetaan medialukutaitoa. Medialukion koulurakennukseen on suunniteltu tekninen perusparannushanke. Sen tavoitteena on parantaa koulurakennuksen sisäilman laatua sekä energiatehokkuutta. Hankesuunnitelma on laadittu yhteistyössä entisen tilakeskuksen ja opetusviraston kanssa. Hankkeen yhteydessä on tarkoitus korjata rakennuksen vaippa (julkisivut, vesikatto ja ikkunat) kokonaisuudessaan kiinteistön vanhoissa osissa. Rakennus on valmistunut vuonna 1964. Rakennusta on laajennettu valmistumisen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 20 (110) Asia/8 Esittelijän perustelut Yleistä hankkeesta Viranomaisten ennakkolausunnot jälkeen kolmessa osassa vuosina 1967, 1981 ja 2004. Korjaukset tehdään rakennuksen vanhoissa osissa. Vuonna 2004 valmistuneessa uudessa osassa ei korjauksia tarvitse tehdä. Samalla tehdään ilmanvaihdon muutostyöt, jolla sisäilman laatu ja energian säästö saadaan nykyvaatimusten tasolle. Ilmanvaihdossa huomioidaan myös suunniteltu oppilasmäärän lisäys (noin sata oppilasta). Hanke ei sisällä toiminnallisia tilamuutoksia. Työt tehdään sääsuojattuna viidessä vaiheessa. Hankesuunnitelma on liitteenä 1. Hankesuunnitelman tekniset asiakirjat ovat nähtävinä kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuuden rakennuttaminen -palvelussa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta on antanut hankkeesta puoltavan lausunnon 13.2.2018 14. Helsingin Medialukiossa suoritetuissa kuntotutkimuksissa on ulkoseinärakenteiden eristeissä todettu mikrobikasvustoa. Vesikatto on joillain rakennuksen osa-alueilla vuotanut. Rakennuksessa työskentelevät ja opiskelevat henkilöt ovat oireilleet jo pitkään. Erityisesti oireilua on esiintynyt niillä henkilöillä, jotka oleskelevat rakennuksen vanhoissa osissa, jossa ilmavaihdon on todettu olevan puutteellinen. Ilmanvaihtoa on vuosien varrella yritetty parantaa useaan otteeseen. Hankkeen yhteydessä puretaan rakennuksen vaurioituneet tiilijulkisivut eristeineen, ikkunoineen ja sokkelihalkaisuineen. Vesikatto puretaan myös ja lisäksi vaihdetaan eristeet. Julkisivun ja vesikaton uusinnalla parannetaan rakenteiden kosteusteknistä toimivuutta sekä rakenteiden energiatehokkuutta. Ilmanvaihdolle tehdään muutostyöt, joilla ilmamäärät saadaan nykyvaatimusten tasolle. Uusia ilmanvaihtokonehuoneita rakennetaan kaksi kappaletta ja ilmanvaihdolle tehdään tarvittavat kanavointi sekä päätelaite muutokset ilmanjaon parantamiseksi. Uudet ilmanvaihtokoneet, joita on kolme, on varustettu lämmöntalteenotolla. Ilmanvaihtokonehuoneiden rakentamisen lisäksi julkisivupinnan muutos tiilimuurauksesta tiiliverhouslevyksi ja ikkunoiden uusiminen vaativat rakennusluvan. Hanke on välttämätön toteuttaa sisäilmaolosuhteiden parantamisen ja energiasäästötavoitteiden takia. Lisäksi hanke mahdollistaa lukion oppilasmäärän laajentamisen noin sadalla oppilaalla.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 21 (110) Asia/8 Kustannukset ja vuokravaikutus Väistötilat Rakennusvalvonnan antamissa ennakkolausunnoissa koskien Medialukion julkisivumuutosta, jossa julkisivun tiilimuuraus vaihtuu tiilipintaiseksi verhouslevyksi ja puuikkunat vaihtuvat puu/alumiini-ikkunoiksi voidaan rakennusvalvontaviranomaisen mukaan toteuttaa. Ilmanvaihdon muutostöille on tutkittu eri vaihtoehtoja. Esitetty kahden uuden konehuoneen vaihtoehto on paras ja kustannustehokkain vaihtoehto. Ilmanvaihdonmuutostöiden vaatimat uudet konehuoneet olivat rakennusvalvontaviranomaisen alustavan kannan mukaan liian massiiviset eikä julkisivupintana käytetty Paroc elementti (peltipinta) sopinut rakennusvalvonnalle. Neuvottelut ovat näiltä osin edelleen vireillä rakennusvalvonnan kanssa. Hankkeen laajuus on 8 268 brm² ja vuokra-ala 7 460 htm². Investoinnin kustannusarvio eli hankesuunnitelman enimmäishinta on 8,31 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 talousarvion talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa vuosiksi 2018 2027 hankkeen rakentaminen on merkitty vuosille 2017-2019 yhteensä 7,3 miljoonan euron suuruisena. Hankkeen 8,31 miljoonaan euroon kasvanut rahoitustarve otetaan huomioon talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaa vuosille 2019 2028 tarkistettaessa. Vuokranmääräytymisperusteena pinta-ala 7 460 htm². Lukion nykyinen vuokra on 10,95 euroa/htm²/kk. Kuukausivuokra on 81 687 euroa ja vuosivuokra 980 244 euroa. Lukion tuleva vuokra on 18,57 euroa/htm²/kk, josta pääomavuokra 15,57 euroa/htm²/kk ja ylläpitovuokra 3,0 euroa/htm²/kk. Kuukausivuokra on 116 152,20 euroa ja vuosivuokra on yhteensä 1 393 826,40 euroa. Tehtävät korjaukset lisäävät kasvatuksen ja koulutuksen toimialan vuokrakuluja 413 582 euroa vuodessa. Rakentamisen aikana tarvitaan väistötilat. Väistötilat on rakennettu jo kesällä 2017 ja ne on otettu käyttöön elokuussa 2017. Koulurakennuksen yksi osa on ollut siitä asti poissa käytöstä. Korjaustyöt on tarkoitus aloittaa käytöstä poissa olevasta rakennuksen osasta. Väistötilan suunnittelukustannukset, perustuksien rakennustyöt sekä vesi-, viemäri- ja sähköliittymä töiden kustannukset ovat yhteensä 281 000 euroa (alv. 0 %). Tämä osuus väistötilojen kustannuksista on
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 22 (110) Asia/8 Aikataulu ja toteutus huomioitu hankkeen kokonaishinnassa. Väistötilan vuokrakustannukset ovat 37 kuukauden ajalle 303 400 euroa. Väistötilan yhteenlasketut kustannukset ovat siten 584 400 euroa (alv. 0 %). Rakentaminen on tarkoitus aloittaa huhti-toukokuussa 2018 ja töiden on tarkoitus valmistua touko-kesäkuussa 2020. Työt tehdään sääsuojattuna viidessä vaiheessa, niin että korjaustyöt aloitetaan jo poissa käytössä olevasta rakennuksen osasta. Työt pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan siten, että opiskelutyölle tulee mahdollisimman vähän haittaa. Kaupunkiympäristön toimiala vastaa hankkeen toteuttamisesta ja kiinteistön ylläpidosta. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto asiassa Aluehallintovirastolle tehty kantelu asiassa Esittelijä Kasvatus- ja koulutuslautakunta on antanut hankesuunnitelmasta puoltavan lausunnon (13.2.2018 14). Kasvatus- ja koulutuslautakunta on lausunnossaan kiinnittänyt erityistä huomioita hankkeen suunniteluun, suunnittelun ohjaukseen ja laadunvalvonnan tärkeyteen koko prosessin ajan. Hyvällä suunnittelulla, suunnittelun ohjauksella ja laadunvalvonnalla on vaikutusta niin terveelliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön kuin toimialan käyttökustannuksiin. Lausunnon mukaan hankkeella on vaikutusta Medialukion tilojen terveellisyyteen, turvallisuuteen, käytettävyyteen sekä viihtyisyyteen, jotka paranevat hankkeen johdosta. Lisäksi hanke parantaa Medialukion toimivuutta ja työskentelyohosuhteita. Medialukion erään oppilaan vanhempi on tehnyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (ESAVI) 20.2.2018 päivätyn kantelun kaupunkiympäristön toimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan laiminlyönneistä koskien Medialukion opiskelijoiden terveydellisten olosuhteiden valvontaa ja tiedonantoa opiskelijan vanhemmalle. ESAVI on pyytänyt asiassa kaupunkiympäristön toimialalta selvitystä siitä, kuinka terveydensuojelu on arvioinut Medialukion terveydellisiä olosuhteita ja niiden vuoksi mahdollisesti tarpeellisia toimenpiteitä ja toimenpiteiden kiireellisyyttä. Lisäksi ESAVI on pyytänyt kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta selvitystä kantelussa tarkemmin esitettyihin väitteisiin ja kysymyksiin. Selvityspyyntöön on vastattava viimeistään 16.5.2018 mennessä. Selvityspyyntö liiteteineen on liitteenä 2.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 23 (110) Asia/8 vs. kansliapäällikkö Tuula Saxholm Lisätiedot Maria Nelskylä, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 25251 maria.nelskyla(a)hel.fi Liitteet 1 Hankesuunnitelma 4.1.2018 2 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 25 k.) Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Tiedoksi Kasvatus- ja koulutuslautakunta Kaupunkiympäristölautakunta Päätöshistoria Kasvatus- ja koulutuslautakunta 13.02.2018 34 HEL 2018-000287 T 10 06 00 Lausunto Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaostolle Helsingin medialukion julkisivun ja vesikaton uusinnan sekä ilmanvaihdon muutostöiden 4.1.2018 päivätystä hankesuunnitelmasta puoltavan lausunnon. Tämä hankesuunnitelma koskee Helsingin medialukion teknistä perusparannusta osoitteessa Moisiontie 3. Hankesuunnitelma on laadittu entisten tilakeskuksen ja opetusviraston yhteistyönä. Hanke ei sisällä toiminnallisia tilamuutoksia. Kasvatus- ja koulutuslautakunta kiinnittää erityistä huomiota perusparannushankkeiden suunnittelun, suunnittelun ohjauksen ja laadunvalvonnan tärkeyteen koko prosessin ajalta sekä sen vaikutukseen terveelliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan käyttökustannuksiin. Hankkeen sisällöstä Helsingin medialukion vanhoissa osissa, jotka ovat valmistuneet vuosina 1964, 1967 ja 1981, on oireiltu puutteellisen sisäilman vuoksi. Kiin-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 24 (110) Asia/8 teistön kuntotutkimuksissa on rakennuksen vanhojen osien ulkoseinien seinärakenteissa todettu mikrobikasvustoa. Ilmanvaihtoa on yritetty parantaa useaan kertaan. Tässä hankkeessa korjataan rakennuksen vanhojen osien julkisivut, vesikatto ja ikkunat. Vuonna 2004 valmistuneessa osassa näitä korjauksia ei tarvitse tehdä. Samalla tehdään ilmanvaihdon muutostyöt, jolla saadaan sisäilman laatu ja energian säästö nykyvaatimusten tasolle. Ilmanvaihdossa huomioidaan myös suunniteltu oppilasmäärän lisäys. Muutostöiden vuoksi rakennetaan kaksi uutta lämmöntalteenotolla varustettua ilmanvaihtokonehuonetta kanavistoineen ja päätelaitteineen. Ilmanvaihtokonehuoneiden rakentamisen lisäksi julkisivupinnan muutos tiilimuurauksesta tiiliverhouslevyksi ja ikkunoiden uusiminen vaativat rakennusluvan. Hankkeen toteuttaminen on välttämätön sisäilmaolosuhteiden parantamisen vuoksi. Tehtävät toimenpiteet parantavat samalla kiinteistön energiatehokkuutta. Hanke toteutetaan sääsuojattuna rakentamisena viidessä vaiheessa. Toiminta koulussa Helsingin medialukio perustettiin vuonna 2005 yhdistämällä Pohjois- Helsingin lukio, Malmin lukio ja Suutarilan lukio. Tapanilassa sijaitsevassa Helsingin suurimmassa lukiossa opiskelee noin 860 opiskelijaa. Lukiossa on yleislinjan lisäksi medialinja, jonka opetuksessa painotetaan medialukutaitoa. Haku medialinjalle tapahtuu yhteishaun lisäksi erillisellä hakemuksella. Kouluun otetaan vuosittain noin 270 uutta opiskelijaa, joista 60 medialinjalle ja 210 yleislinjalle. Toiminnalliset tilamuutokset Hanke ei sisällä toiminnallisia tilamuutoksia. Hankkeen yhteydessä lukion oppimisympäristöä nykyaikaistetaan ja laajennetaan irtokalusteiden uusimisen ja tietotekniikan päivityksen avulla. Suunnitelluilla lisäyksillä rakennuksesta saadaan toimivampi ja tilankäytöltään entistä tehokkaampi koulu. Kustannukset Kaupunkiympäristön toimiala vastaa hankkeen toteutuksesta ja ylläpidosta.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 25 (110) Asia/8 Hankkeen laajuus on 8 268 brutto-m2 ja vuokra-ala on 7 460 m2. Investoinnin kustannusarvio eli hankesuunnitelman enimmäishinta on 8,31 miljoonaa euroa. Hankeen rahoitustarve otetaan huomioon rakentamisohjelmaa 2018 2027 tarkistettaessa. Lukion nykyinen vuokra on 10,95 euroa/htm²/kk. Kuukausivuokra on 81 687 euroa ja vuosivuokra 980 244 euroa. Lukion tuleva vuokra on 18,57 euroa/htm²/kk, josta pääomavuokra 15,57 euroa/htm²/kk ja ylläpitovuokra 3,0 euroa/htm²/kk. Kuukausivuokra on 116 152,20 euroa ja vuosivuokra on yhteensä 1 393 826,40 euroa. Tehtävät korjaukset lisäävät kasvatuksen ja koulutuksen toimialan vuokrakuluja 413 582 euroa vuodessa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala vastaa laite- ja irtokalustehankinnoista sekä vaiheistukseen liittyvistä muuttokustannuksista. Väistötilat Rakentamisen ajaksi on elokuussa 2017 lukion pihaan rakennettu väistötilat. Väistötilat on mitoitettu yhtä rakennusvaihetta varten. Väistötilan kustannukset ovat noin 584 400 euroa, alv 0%. Väistötilojen vuokrakustannukset kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle ovat 303 400 euroa 37 kuukauden ajalta. Rakentamisen aikaiset ylioppilaskirjoitukset voidaan järjestää sitä varten varustetuissa tiloissa Käpylän peruskoulussa ja väistötilana toimivassa rakennuksessa, osoitteessa Sturenkatu 2. Aikataulu Hankkeen toteutus alkaa huhtikuussa 2018 ja hanke valmistuu kesäkuussa 2020. Vaikutusten arviointi Tilojen terveellisyys, turvallisuus, käytettävyys ja viihtyisyys paranevat perusparannuksen myötä. Hankkeella parannetaan myös koulun toimivuutta ja työskentelyolosuhteita. Kasvatus- ja koulutuslautakunta muistuttaa Helsingin kaupunkistrategian 2017-2021 kirjauksesta, jonka mukaan sisäilmakorjauksista aiheutuvat investoinnit eivät nosta tiloista perittävää käypää vuokraa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 26 (110) Asia/8 Käsittely 13.02.2018 Esittelijän ehdotuksesta poiketen Vastaehdotus: Pia Pakarinen: Lisätään 32 kohdan jälkeen uusi kohta seuraavasti: "Kasvatus- ja koulutuslautakunta muistuttaa Helsingin kaupunkistrategian 2017-2021 kirjauksesta, jonka mukaan sisäilmakorjauksista aiheutuvat investoinnit eivät nosta tiloista perittävää käypää vuokraa." Kannattaja: Petra Malin Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Pia Pakarisen tekemän ja Petra Malinin kannattaman vastaehdotuksen. Esittelijä Lisätiedot lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja Arja Kukkonen Mauno Kemppi, tilapalvelupäällikkö, puhelin: 310 86860 mauno.kemppi(a)hel.fi Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto 25.01.2018 15 HEL 2018-000287 T 10 06 00 Kiinteistötunnus 091-040-0110-0005, Pysyvä rakennustunnus 22445, Moisiontie 3, 00730 Helsinki Esitys A B Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto esitti kaupunginhallitukselle Helsingin Medialukion 4.1.2018 päivätyn hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 8 268 brm² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 8 310 000 euroa lokakuun 2017 kustannustasossa. Päätös tehdään ehdolla, että kasvatuksen ja koulutuksen toimiala antaa hankesuunnitelmasta puoltavan lausunnon. Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päätti oikeuttaa kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 27 (110) Asia/8 alueet -palvelukokonaisuuden jatkamaan hankkeen suunnittelua odottamatta hankepäätöstä. Esittelijä Lisätiedot vs. tekninen johtaja Sari Hildén Toni Lähdemäki, projektipäällikkö, puhelin: 310 39351 toni.lahdemaki(a)hel.fi Jouko Snellman, yksikön päällikkö, puhelin: 310 40334 jouko.snellman(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 28 (110) Asia/9 215 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle suomalaisen ylioppilastutkinnon järjestämisestä englannin kielellä tehdystä selvityksestä HEL 2018-003195 T 00 01 06 Päätös antoi seuraavan lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle: Selvityshenkilöiden esittämien johtopäätösten tarkastelu ja kannanotot Ylioppilastutkinnon voi tällä hetkellä suorittaa suomen tai ruotsin kielellä. Pohdinta ylioppilaskokeen suorittamisesta englannin kielellä liittyy lukiokoulutuksen uudistamiseen, koulutuksen kansainvälisyyden lisäämiseen sekä englanninkielisen lukiokoulutuksen kysynnän lisääntymiseen. Englanninkielinen ja kaksikielinen opetus Selvityksen mukaan englanninkielinen perusopetus on laajentunut 2000-luvun kuluessa. Koko maassa englanninkieliseen perusopetukseen osallistuvien oppilaiden määrä on kolminkertaistunut vuosien 2011 ja 2017 välillä. Vuonna 2017 Helsingissä oli englanninkielisessä perusopetuksessa 739 opiskelijaa ja kaksikielisessä suomi-englanti-opetuksessa 804 opiskelijaa. IB-lukioissa on vain englanti opetuskielenä. Vuonna 2017 Helsingissä opiskeli 201 opiskelijaa IB-lukioissa. Kaikki IB-lukioihin pyrkivät englanninkieliset opiskelijat eivät saa opiskelupaikkaa IB-lukiosta, joten kaksikieliseen suomi-englanti-opetukseen osallistuu opiskelijoita, joiden äidinkieli on englanti. Helsingissä on tarvetta lisätä englanninkielistä lukiokoulutusta, jotta kaikilla opiskelijoilla on mahdollisimman hyvät oppimisen edellytykset omista lähtökohdistaan lähtien. Mikäli lukio-opinnot suoritetaan kokonaan englanniksi, olisi opiskelijalla oltava suomen- ja ruotsinkielisiin opiskelijoihin nähden tasavertainen mahdollisuus suorittaa ylioppilaskoe opetuskielellä. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että myös ammatillisessa koulutuksessa lisätään englanninkielistä opetusta ja turvataan myös kaksoistutkinto-opiskelijoille mahdollisuus englanninkieliseen ylioppilastutkintoon. Myös aikuislukiossa olisi lähtökohtaisesti voitava tarjota mahdollisuus englanninkieliseen ylioppilastutkintoon. Englanninkielisen lukiokoulutuksen tarve
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 29 (110) Asia/9 Helsinkiin muuttaa yhä enemmän suomalaisia paluumuuttajaperheitä, joiden lapsilla koulukieli on ollut englanti. Osalla perheistä myös kotikieli on englanti, varsinkin jos toinen vanhemmista on ulkomaalaistaustainen. Osalle näistä nuorista lukion suorittaminen suomen tai ruotsin kielellä voi olla vaikeaa, koska heidän vahvin akateeminen kielensä on englanti. Helsinkiin muuttaa myös hyvin koulutettua ja kansainvälistä työvoimaa, joiden lapsilla koulukieli on ollut englanti. Usein Suomeen siirtymisen ehtona ovat englanninkieliset koulutuspalvelut. Helsingin kaupunkistrategiassa vuosille 2017-2021 on linjattu Helsingin vetovoiman vahvistaminen ja sen edellyttämän kaupungin kansainvälistäminen. Helsinki tarvitsee työperäisiä maahanmuuttajia. Korkeatasoinen koulutus on kansainvälisille osaajille tärkeä syy valita Helsinki asuinpaikakseen. Myös suomalaisten paluumuuttajaperheiden nuorilla voi olla tarvetta englanninkieliseen lukiokoulutukseen, jos heidän koulukielensä on ollut englanti. Strategian mukaan englanninkielisen koulutuksen paikkamäärä kaksinkertaistetaan. Englanninkielisen opetuksen lisääntyessä olisi ensiarvoisen tärkeää nuoren kannalta saada suorittaa ylioppilastutkinto koulun opetuskielellä, jotta nuorella olisi yhdenvertaiset suoritusmahdollisuudet kielellisten syiden rajoittamatta. Tutkinnon suorittamisen sitominen opetuskieleen Englanninkielistä ylioppilastutkintoa toteutettaessa tulee pohtia, sidotaanko tutkinto lukion opetuskieleen vai avataanko mahdollisuus myös muille. Päätettäväksi tulee myös millainen osuus opinnoista tulee olla englanninkielisiä, jotta opiskelija voi osallistua englanninkieliseen ylioppilastutkintoon. Jos tutkintoa ei sidota opetuskieleen, tulee harkittavaksi muut kriteerit tutkinnon suorittamiseksi. Yksi mahdollisuus on avata englanninkielinen ylioppilastutkinto kaikille halukkaille. Vieraskieliset opiskelijat, joilla on jo valmiiksi hankittu hyvä englannin kielen taito, hyötyisivät englanninkielisestä tutkinnosta, etenkin jos heidän suomen tai ruotsin kielen taitonsa on heikko. Tutkinnon avaamista kaikille halukkaille tulee harkita tarkkaan, jos koulun opetuskieli on suomi tai ruotsi. Teknisesti ratkaisu on helppo toteuttaa, sillä digitaaliset ylioppilaskokeet ovat saavutettavissa kaikissa Suomen lukioissa. Opiskelijan näkökulmasta haittapuolena tällaisessa menettelyssä on se, että hänellä ei ole kokemusta tutkintoaineiden opiskelusta englanninkielellä. Pääsääntöisesti englanninkielinen lukiokoulutus ja ylioppilastutkinto tulee suunnata niille opiskelijoille, joilla on jo hyvä englannin kielen taito. Tästä näkökulmasta katsoen olisi hyvä määritellä, mikä osuus opinnoista tulee olla opiskeltu englannin kielellä. Englanninkielisen tutkinnon rakenne
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 30 (110) Asia/9 Selvityksen mukaan tulisi lähteä siitä, että englanninkielisen tutkinnon rakenne olisi mahdollisimman samanlainen kuin suomen- ja ruotsinkielisessä tutkinnossa. Ennen tutkinnon järjestämistä on otettava kantaa kysymyksiin äidinkielen ja muiden kielten kokeista sekä tutkinnossa tarjottavasta koevalikoimasta, vieraiden kielten tutkintokielestä ja tutkinnon mahdollisesta sekakielisyydestä. Englanninkielinen tutkinto herättää kysymykset siitä, ovatko englanniksi opintonsa tehneet ja/tai englantia äidinkielenään puhuvat opiskelijat erilaisessa asemassa muihin opiskelijoihin verrattuna äidinkielen tai suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeissa ja pitkän englannin kokeessa. Nykyjärjestelmällä molemmat kokeet kuuluisivat englanninkielisten kirjoittajien tutkintoon, ensin mainittu pakollisena, jälkimmäinen luontaisena valintana. Mikäli kokelaan äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, saattaa läpipääsy suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeesta osoittautua hyvin haastavaksi. Pitkän englannin kokeen osalta englanniksi opintonsa tehneet ja/tai englantia äidinkielenään puhuvat ovat puolestaan selvästi paremmassa asemassa kuin muut opiskelijat. Englanninkielisen tutkinnon synnyttämään tilanteeseen voidaan esittää useita varteenotettavia ratkaisuja. Yksi vaihtoehto on nykyisen tutkinnon rakenne, jolloin opiskelijalla on pakollisina kokeina äidinkielen koe tai suomi/ruotsi toisena kielenä -koe sekä vapaavalintaisena kolme seuraavista kokeista: toinen kotimainen kieli (suomi/ruotsi), matematiikka, vieras kieli, reaalikoe. Huomioitavaa on se, että suurella osalla englanninkielisen tutkinnon potentiaalisista suorittajista on lakiin perustuva vapautus toisen kotimaisen kielen opinnoista. Tässä ratkaisussa äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeet toteutuisivat englanninkielisessä tutkinnossa nykyisessä muodossaan, eikä käännöksiä tarvittaisi. Toinen ratkaisuvaihtoehto on sisällyttää tutkintoon tulevaisuudessa englanninkielinen äidinkielen koe ja/tai englanti toisena kielenä -koe. Kokeen tekisivät ne englanninkieliseen tutkintoon osallistuvat opiskelijat, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Mikäli englannin äidinkielen koe / englanti toisena kielenä -koe lisättäisiin koevalikoimaan, siihen valmistavien lukio-opintojen laajuus olisi 6 pakollista ja 3 valtakunnallista syventävää kurssia. Tämä vaatisi muutoksia lukiolakiin sekä opetussuunnitelman perusteiden uudistamista. Kolmas ratkaisuvaihtoehto on se, että ne opiskelijat, joilla ei ole realistista mahdollisuutta suoriutua hyväksytysti suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeesta, voisivat anoa ylioppilastutkintolautakunnalta lupaa suorittaa sen sijaan B-suomen tai B-ruotsin koe eli keskipitkän toisen kotimaisen