Yrittäjäkysely 2012 yhteenvetoa. Executive summary: Yrittäjäkyselyn tulokset antavat ehkä hieman negatiivisemman kuvan Vihdistä yrittäjäystävällisenä kuntana kun olisi aihetta. Lyhyenä yhteenvetona voidaan sanoa että kaikilla osa-alueilla on parannettavaa. EK:n, Suomen yrittäjien, Sampo pankin ja monien muiden järjestöjen tekemissä yrittäjäkyselyissä on aikaisemmin huomattu että talouden tilalla on myös korrelaatiota yrittäjäkyselyihin, ehkä tämä pessimistisyys näkyy nyt myös tässä kyselyssä. Tämä kysely antaa kuitenkin erinomaisen pohjan kehittää toimintoja ja kunnan elinkeinopolitiikkaa. Vasta seuraavan kyselyn tulokset antavat tietoa siitä olemmeko oikealla suunnalla. Lasse Kurkilahti ja Toivo Äijö kirjassaan selviydy tai sukella kehottavat Suomalaisten yritysten hallituksia pohtimaan ajankäyttöään. He ovat havainneet että ajankäytöstä 50 % kuluu vanhan analysointiin 30 % päätöksentekoon ja 20 % tulevaisuuden miettimiseen, mitä tapahtuisi jos ajankäyttö käännettäisiin toisin päin? Käyttäisimmekin ajastamme 50 % tulevaisuuden toimintaedellytysten kehittämiseen ja vain 20 % jo tapahtuneiden asioiden analysointiin! Kyselyn tuloksilla ei sinänsä ole merkitystä, vastaajilla on. Saamme varmasti yritysilmastoamme parannettua kun: a) Muistamme kunnassa jo olemassa olevat p ja pk yritykset, keskustelemme myös heidän kanssaan. b) Alamme pohtimaan yritysvaikutuksia koko päätöksentekoketjussa aina tarpeesta valmisteluun ja itse päätöksentekoon ja otamme yritysvaikutukset huomioon c) Pyrimme huomioimaan paremmin alueen pk yritykset omissa hankinnoissa ja palvelutuotannossamme. Pyritään tekemään hankintoja niin että myös alueen yritykset voivat osallistua kilpailutukseen. d) Toimimme avoimesti ja viestitämme toiminnastamme enemmän ja pyrimme tekemään säännöllisempää yhteistyötä yritysten kanssa eri tilaisuuksin ja keskusteluin. Taustatiedot: Kyselyn tekeminen sai alkunsa yrittäjäjärjestöön puheenjohtajan Leevi Pursiaisen esityksestä syksyn yrittäjäillassa. Kysely laadittiin käyttäen Google drive palvelua. Palvelu on ilmainen ja helppokäyttöinen. Google drive palvelu otettiin käyttöön koska kyselyä tehdessä ei ollut tiedossa että kunnalla on lisenssi Webropol kyselytyökaluun jossa erillisten kyselyiden tekeminen ei maksa erikseen. Kysely on liitteenä. Kysely avattiin 9.11 klo 17.00 ja suljettiin 3.12 klo 10. Kyselystä tiedotettiin seuraavien kanavien kautta a) Laaja sähköpostitiedote, yhteensä 600 sähköpostiosoitteeseen jotka oli kerätty Fonectan palvelusta ja Tarja Jokiniemen vanhasta sähköpostiluettelosta. Näistä sähköposteista oikeellisia oli noin 500.
Arvoisa vastaanottaja, alla olevasta linkistä pääsette kunnan toteuttamaan yrityskyselyyn, johon lähtölaukauksen antoi yrittäjäjärjestön puheenjohtaja syksyn yrittäjäillassa. Toivomme, että teillä on hetki aikaa vastata kyselyyn jotta osaamme arvioida paremmin mihin toimenpiteisiin kunnan pitäisi jatkossa elinkeinopolitiikassaan keskittyä. Yrittäjäkysely Mikäli linkki jostain syystä ei toimi löydätte kyselyn myös kunnan kotisivuilta www.vihti.fi Ystävällisin terveisin Otto Härkönen Asemantie 30 03100 Nummela +358 44 467 5394 otto.harkonen@vihti.fi b) Mainos Vihdin uutisissa c) Mainos Luoteis-Uusimaassa d) Uusi samansisältöinen sähköposti Keuken piirissä olleille Vihtiläisille asiakkaille n. 100 kpl e) Vihdin yrittäjien maili omille jäsenilleen f) Juttu yrittäjäkyselystä Vihdin uutisissa g) Juttu yrittäjäkyselystä Luoteis Uusimaassa h) Kyselylinkki kunnan kotisivujen etusivulla. Kyselyn vastausprosenttia on siis mahdoton määritellä, mutta kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 128 kpl jota voitaneen pitää hyvänä tuloksena alueen yrityskantaan nähden. Mikäli alueen yrityskannasta siivotaan pois ns. pöytälaatikkoyritykset ja muut toimimattomat voidaan toimivien yritysten määräksi olettaa noin 1500 kpl. Tällöin vastausprosentiksi muodostuisi noin 8,5 %. Näin korkea vastausprosentti itse aktivoitavaan kyselyyn antaa jo hieman tulkinnan aihetta, tästä johtopäätöksissä myöhemmin. Vastauksissa ei ristiintaulukoinnin kautta löytynyt päällekkäisyyksiä jolloin voimme olettaa, että kyselyyn ei vastattu useampaa kertaa kuin kerran, siitä huolimatta että kysely oli ns. avoin. Samaa osviittaa antaa vastausten syntyminen eri ip-osoitteista.
Taustatietoa vastanneista:
Kahdessa seuraavassa kysymyksessä kysyttiin missä elinkeinopolitiikan osa-alueessa kunta on onnistunut huonoiten ja missä parhaiten. Nämä kaksi kysymystä oli sijoitettu kyselyssä vierekkäin jolloin vastaukset todennäköisesti vahvistavat toisiaan. Vastausten tulkinnassa on huomioitava kohtuullisen tasainen jakauma ja se, että vastausten hajonta on pieni. Selkeästi erottuvia asioita ovat yleisen elinkeinopolitiikan selkeys ja tavoitteellisuus sekä viestintä ja avoimuus, näissä osaalueissa voidaan tulkita onnistuneen jollain tasolla. Huomiota on kiinnitettävä kunnan hankintoihin sekä yrityslähtöisyyteen. Tämä tulkinta on nopea ja kyselyn seuraavien osioiden analysointi antanee vastauksen tähän.
Kyselyn seuraavassa osiossa kysyttiin arviota elinkeinopolitiikan eri osa-alueista asteikolla 1-5, 1:n vastatessa arvoa ja 5:n vastatessa arvoa täysin samaa. Seuraavassa kuvassa on arvioitu sitä kuinka hyvin kunta on onnistunut yleisessä elinkeinopolitiikassaan. Vastaukset eivät noudata selkeästi mitään erityistä jakaumaa keskiarvon ollessa 2,34. Voidaankin todeta että vastaajien mielestä yleisessä elinkeinopolitiikassa ei ole onnistuttu erityisen hyvin. Vastaajien välillä on hieman eroja, yrityksen koon kasvaessa arvio muuttuu hieman paremmaksi, toimialoittain tämänkaltaista eroa ei ole. Yleisen elinkeinopolitiikan onnistuminen onkin useasti kiinni hyvästä viestinnästä ja selkeiden tavoitteiden asettamisesta. Päätöstenteon yrityslähtöisyyttä arvioitaessa kunta sai hieman paremman arvosanan kuin yleisestä elinkeinopolitiikasta, keskiarvon ollessa 2,42. Konkreettisena korjaavana toimenpiteenä voitaisiin ajatella koko virkamies (eli valmisteluprosessin) avaamista ja yritysvaikutusten arvioinnin mukaan ottamista
valmisteluprosessiin. Näin yritysvaikutukset saisivat jo heti päätöksenteon alkumetreiltä ansaitsemansa huomion. Vaikutusten arvioinnista ei luonnollisestikkaan saa tehdä byrokraattista pakkopullaa vaan on luotava selkeä työkalu, koulutettava ja ohjattava käyttäjiä yritysvaikutusten arviointiin. Parhaimmat arvosanat kunta sai luokasta muu toimiala, yrityksen kokoluokalla ei ollut merkittävää vaikutusta. Elinkeinotoimen resursseja pidettiin kohtuullisen heikkoina ka. 2,11. Tähän vaikuttanee viimeaikaiset muutoset mm. Keuken mukaantulo, pitkät poissaolot jne. Sekesin tekemä kyselyn mukaisesti ( v. 2010) elinkeinotoiminnan resurssit vaihtelevat merkittävästi eri alueilla. Pääsääntönä näytti olevan se, että mitä pohjoisempana / idempänä ollaan kasvaa resurssit huomattavasti, poikkeuksena tästä jo pitkään on ollut keski-suomi. Resurssoinnissa on merkittävää hajontaa eri paikkakuntien välillä, esimerkiksi Jyväskylän seudulla panostetaan erillisenä rahoituksena noin 30 / asukas elinkeinotoimintaan. Viestinnästä ja tiedottamisesta arvosana oli keskiarvoltaan 2,33, mitä voidaan pitää kohtuullisen huonona. Viestintä ja tiedottaminen ovat aina olleet vaikeita asioita kuinka saada oikea tieto oikealle kohderyhmälle oikeaan aikaan? Viestintään ja tiedottamiseen voidaan kuitenkin vaikuttaa hyvin helposti käyttämällä esim. blogia, uutiskirjeitä, Facebookkia, säännöllisiä tapaamisia jne. Tälle osa-alueelle voidaan rakentaa esim. vuosikello tyyppinen toimintamalli joka ohjaa ja edesauttaa tiedottamisen toiminnoissa. Vastauksissa löytyi selkeä korrelaatio yrityskoon ja arvosanan välillä, mitä pienempi yritys sen heikommaksi tiedotus koettiin.
Julkisten palveluiden ja hankintapolitiikan osalta kyselyyn saatiin eniten vapaamuotoista palautetta. Arvosanaksi onnistumisessa tuli 2,28. eli hieman eri. Vastaajien kokojakauman huomioiden heikommat vastaukset tulevat pieniltä yrityksiltä, toimialajakaumaa ei ole. Johtopäätöksenä voidaankin pitää sitä, että kun kunta on kasvanut ja hankintojen koko on samalla kasvanut koetaan asia pienten yritysten kannalta ongelmallisena. Hankintoihin tulee luoda kilpailutuskriteerit joiden avulla voidaan tarkastella kokonaisedullisuutta ja tukea hankintoja tekeviä henkilöitä myös paikallistietoisuuden lisäämisen kautta. Koko kunnan hankintapolitiikkaa tuleekin kehittää pitkäjänteisesti paikalliset yritykset huomioon ottaen. Infrastruktuurin kokonaisarvosanaksi kunta sai 2,33. Yksittäisiä toiveita tiestön kunnon parantamiseksi ja liikepaikkojen saamiseksi esitettiin yllättävän paljon. Yrityskoolla oli vaikutusta siten, että mitä pienempi yritys oli sitä heikommaksi infra koettiin, toimialassa palvelut kotitalouksille ja kaupan toimiala vaikutti arvosanaa pienentävästi. Elinkeinopolitiikan näkökulmasta infraa tuleekin ajatella huomattavasti laajemmin kuin vain tiestön ja liikepaikkojen kuntona. Yrityksen toimintaympäristöön vaikuttaa myös osaavan työvoiman saanti ja tätä kautta hyvien julkisten palveluiden saatavuus ja sopivan hintainen asuminen. Voimaantulevien ja valmisteilla olevien kaavojen ja tätä kautta infraan saatavat
parannukset todennäköisesti tulevat luonnollisella tavalla parantamaan tätä osa-aluetta jo kohtuullisen nopealla aikavälillä. Kuntatalouden kannalta on haasteellista pitää yllä monipisterakennetta ja pyrkiä vastaamaan eri kylien toiveisiin. Tämän tärkeän osa-alueen parantaminen vaatii poikittaista yhteistyötä kunnan eri toimintojen kanssa. Yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa sai arvosanaksi 2,22. Vastaajayrityksen koon kasvaessa arvosana parani, toimialalla ei ollut merkittävää vaikutusta. Yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa on käsitteenä erittäin nuori, SY julkaisi työkalun yritysvaikutusten arviointiin noin kolme vuotta sitten. Tämän työkalun käyttöönottoa esim. check list tyyppisenä tulee harkita. Toiminnan parantaminen, vastaajien kommentteja / ehdotuksia: Yksittäisten vastaajien kommentteja ei yksityisyyssyistä julkisteta.
Vihdin kunnnan yrittäjäkysely 2012 Kyselyn tarkoituksena on hankkia tietoa, mihin elinkeinopolitiikan osa-alueeseen kunnnan tulisi panostaa vuonna 2013. Mikäli kysymyksissä on osioita joihin et osaa ottaa kantaa niin jätä se kohta avoimeksi. Kiitos vastauksestasi jo ennakkoon. * Required Yrityksen koko*yrityksen henkilöstömäärä Yrityksen toimiala*valitse listalta toimiala joka kuvaa parhaiten yritystä Yrityksen liikevaihto* YLEINEN ELINKEINOPOLITIIKKAKunnan yleinen elinkeinopolitiikka on selkeää ja tavoitteellista KUNNAN PÄÄTÖKSENTEON YRITYSLÄHTÖISYYSKunnassa tehtävät päätökset ovat yrityksen toiminnan kannalta ennustettavia ja johdonmukaisia ELINKEINOTOIMEN RESURSSITKunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät ja ne kohdennetaan mielestäni oikein KUNNAN VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINENSaan yritystoimintani kannalta riittävästi ja oikea-aikaista tietoa JULKISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA KUNNAN HANKINTAPOLITIIKKAKunnan hankintapolitiikka on oikeudenmukaista ja julkiset palvelut ovat riittäviä
INFRASTRUKTUURIKunta käyttää riittävästi panoksia yritykselle tärkeisiin infratsruktuurin kehittämiseen PÄÄTÖSTEN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIKunnan päätöksenteossa otetaan huomioon yritysvaikutukset Kunta on onnistunut elinkeinopolitiikassaan parhaiten?*valitse listalta osa-alue jossa kunta on mielestäsi onnistunut parhaiten Kunta on onnistunut elinkeinopolitiikassaan huonoiten?*valitse listalta osa-alue jossa kunta on mielestäsi onnistunut huonoiten Kuinka voisimme mielestäsi parantaa toimintaamme?kirjaa niitä asioita joita kehittämällä voimme parantaa elinkeinopolitiikkaamme Vapaa sana Submit Powered by Google DocsReport Abuse-Terms of Service-Additional Terms