Kansainvälisiä kysymyksiä

Samankaltaiset tiedostot
s Laukaa k Moskova Esitys Otto Wille ja Hertta Kuusisen Säätiön seminaariin Kansan Arkisto

Suomen Kommunistinen Nuorisoliitto

SISÄ LTÖ. A lkulause... 3

Lentolehtiset Flygblad

Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana. Pauli Kettunen Luento 3: Demokratia ja sosialistinen kapitalismin kritiikki 28.1.

KOMMUNISTISEN INTERNATIONAALIN KAKSIKYMMENVUOTINEN TAIVAL

SUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE (maanalainen kausi) kansion no

1 H e kommunismiin, s. 459.

KIM IL SUNG TEHOSTAKAAMME IMPERIALISMINVASTAISTA, USA:n VASTAISTA TAISTELUA

HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8

SISÄLTÖ. T ek ijö iltä... 5 ENSIMMÄINEN OSA MARXILAIS-LENINILAISEN MAAILMANKATSOMUKSEN FILOSOFISET PERUSTEET

PROLETAARISEN VALLANKUMOUKSEN SOTILAALLINEN OHJELMA

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

AVOIN KIRJE TOVERI LENINILLE

Kansainvälisen työväenliikkeen historian kysymyksiä ( ) j a itseopisk elijoille

Ratkaiseva merkitys bolshevismin katsantokantojen puolustamisessa Kaukaasiassa. Leninin aatteiden propagoimisessa ja kehittämisessä oli Stalinin

Suomesta tulee itsenäinen valtio

1948 uusi uusi. E. Rautee: Laskuoppi 4 opk 1948 uusi

liitteineen. kisten järjestöjen kanssa kommunististen aatteiden* levittäminen,kommunistiselle

KIM JONG IL KANSALLISUUSAJATTELUN OIKEA YMMÄRTÄMINEN

NYKYAJAN POLITIIKKAA

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi

Suomen Kommunistisen Puolueen poliittis-teoreettinen aikakauslehti

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen

MISSÄ ON STALIN, SIELLÄ ON VOITTO

Suomen puoluehajaannusten historiaa. luento Tauno Saarela: 1918: työväenliikkeen jakautuminen

Kommunistinen Työväenpuolue Rauhan ja Sosialismin puolesta r.p.

1 J. Stalin. Neuvostoliiton Suuresta Isänmaallisesta sodasta" 5. painos, s ( ).

HERTTA KUUSINEN

Stalinin henkilökultin purkautuminen SKP:n Kommunisti-lehden kirjoituksissa

PIETARIN TYöLÄISTEN JA SOTILAIDEN EDUSTAJAIN NEUVOSTON ISTUNTO 25. LOKAKUUTA (7. MARRASKUUTA) NEUVOSTOVALLAN TEHTÄVISTÄ VENÄJÄN KA~SALAISILLE!

VALLANKUMOUKSELLINEN LIIKE SIIRTOMAISSA1

KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA

KOMMUNISTI N» 12 (24) JOULUKUU Ilmestyy joka kuukauden puolivälissä SISÄLTÖ TOIMITUS: Lauri Letonmäki Yrjö Sirola K. M. Evä V. Ojanen J. A.

Neuvostokansan moraalinen ja poliittinen yhtenäisyys sai tässä loistavan vahvistuksensa. Stalin on kansan ensimmäinen valittu, Neuvostoliiton

jonka on luotava teknillinen perusta tälle uudestij ärj estämiselle. Tällä täsmällisellä ja selväpiirteisellä ohjelmalla

Vasemmistoliiton perustava kokous

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

Millaiseen sosialismiin ja miten?

RAUHAN PUOLESTA. Itsehallinto-oikeudesta". Tällä tunnuksella yrittää hän toteuttaa. Ja vasta sitten mahtavaa Neuvostojen maata vastaan.

Esitys periaateohjelmaksi

RISTIRIIDASTA MAO ZEDONG. Sosialismi.net 2005

Stalinismin ja äärioikeiston liitto

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

KAIKKIEN MAIDEN PROLETAARIT, LIITYKÄÄ YHTEEN!

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

O PPI SOSIALISMISTA JA KOMMUNISMISTA

luokkaisia autoja, vetureita, höyrylaivoja Ja lentokoneita. Punainen Armeija sai uutta, erinomaista

SUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE FINLANDS KOMMUNISTISKA PARTI RP:N SÄÄNNÖT PUOLUE, SEN TARKOITUS, JÄSENTEN VELVOLLISUUDET JA OIKEUDET

11 o SELOSTUS PUHEESTA TYÖVÄEN JÄRJESTÖJEN JUHLASSA TAMPEREELLA. Pyynikin urheilukentällä 30/7-1941

NUORISO JA TAISTELU FASISMIA JA SODANVAARAA VASTAAN*

TRYCKERIAKTIEBOLAGET TIDEN STOCKHOLM 1940

Paastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa.

Huhtikuun teesit. V. I. Leninin kirjoituksia. Toim. Matti Vuorikoski

KOMMUNISTI. V.K.P:n XlV:n konferenssin työ. Tov. Stalinin alustuksesta

TEESIT. 1. VSFNT:n KANSAINVÄLINEN ASEMA

STALINISMI ON STALINISMIA, HUNNUN KANSSA TAI ILMAN MIKSI NELJÄS INTERNATIONAALI PITÄÄ JÄLLEEN- RAKENTAA

KOMMUNISTI. No I (49) TAMMIKUU K. Rovio Yrjö Sirola V. Ojanen Lauri Letonmäki TOIMITUS; 4. Neuvostovallan hintapolitiikka v

NUORISO JA TAISTELU FASISMIA JA SODAN- VAARAA VASTAAN» O. V. Kuusinen

KANSAINVÄLISEN KOMMUNISTISEN LIIKKEEN TEORIA JA TAKTIIKKA

H ü.7' * 'rtf ~*V ' ft - ' -, H

3 3 3 J 5 SKP TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO

SOSIALISMI JA SOTA VLADIMIR LENIN GRIGORI ZINOVJEV. Sosialismi.net 2005 ALKULAUSEET - 2 I. SOSIALISMIN PERIAATTEET JA VUOSIEN SOTA - 3

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala

KOMMUNISTI. Ilmestyy joka kuukauden puolivälissä TOIMITUS: Yrjö Sirola Lauri Letonmäki K. M. Evä SISÄLTÖ: V. Ojanen J. A. Kbmu.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

KOMMVNISTI8EN INTERNATIONAALIN 2. KONGRESSIA V ART EN LAADIT UT 'l1eesit

XIII luku YHTEISKUNNAN PERUSTA JA PÄÄLLYSRAKENNE

sosialismin kirjasto xi karl kautsky TIE VA LTA AN

Valtio ja vallankumous

Kansainvålisen työvåenliikkeen historian kysymyksiä. Toinen Inlernationale ( )

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

MARXILAISUUS JA REVISIONISMI

Kommunistisen nuorisoliiton ohjelma

VALTIO JA VALLANKUMOUS

Nyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka

Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

Yrjö Hakanen. Neuvostoliiton hajoamisen opetukset ja sosialismin näköalat tänään

Lenin ja ensimmäinen sosialististen

KOMMUNISTI. Työväen Vappujuhla. *) Tämän julistuksen kirjoitti Lenin Työväen

Valtio ja vallankumous

TYÖVÄEN KALENTERI. PAINOS 35,000 kpl. SOSIALISTISEN AIKAKAUSLEHDEN TOIMITUS SOIAUDEMOKRATISEN PUOLUETOIMIKUNNAN KUSTANNUKSELLA TOIMITTANUT

TAMPEREEN YLIOPISTO TIETEEN JA TEORIAN SUUNNANNÄYTTÄJÄT

KOMMUNISTI TOIMITUS: Lauri Letonmäki SISÄLTÖ

Puhe Helsingin Työväentalon kolmannessa" avajaisjuhlassa 31/1. Toisena puhujana esiintyi juhlassa Väinö Tanner, Joka alussa huo

LENlNlN AATTEET TOTEUTUVAT KÄYTÄNNÖSSÄ

KOMMUNISTI. Ns 3 (15) MAALISKUU Ilmestyy joka kuukauden puolivälissä SISÄLTÖ: Yrjö Sirola K. M. Evä V. Ojanen J. A. Kontu.

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö,

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Lataa Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus - Peter C. Götzsche. Lataa

Ammattiyhdistysten merkitys ja tehtävät V. I. Leninin kirjoituksia ammattiyhdistysliikkeestä

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

VENÄJÄN VALLANKUMOUKSEN PUOLUSTUS (Kööpenhaminan puhe)

Suomalaisten työväenaatteiden

HIUKAN HISTORIALLISESTA KOKEMUKSESTA* 1. I INTERNATIONAALIN TAISTELUSTA BAKUNISMIA VASTAAN

Transkriptio:

Kansainvälisiä kysymyksiä

O. W. Kuusinen Kansainvälisiä kysymyksiä KANSANKULTTUURI OY

L ahti. 1951 Lahden Työväen Kirjapaino Oy.

Lukijalle Tämä kokoelmateos on vain suppea valikoima siitä valtavasta tuotannosta, jolla työväenliikkeemme kunniaveteraani Otto Ville Kuusinen on rikastuttanut Suomen marxilais-leniniläistä teoreettista kirjallisuutta. Suppeudestaan huolimatta tämä kokoelma ei kuitenkaan jää vain kunnianosoitukseksi 70 vuotta täyttäneelle suurmestarillemme, vaan muodostuu epäilemättä tärkeäksi oppikirjaksi Suomen Kommunistisen Puolueen jäsenille ja kaikille niille, jotka tahtovat tutustua siihen, miten marxismin-leninismin oppeja on sovellettava jokapäiväisessä luokkataistelussa. Kokoelman aloittaa SKP:n perustavan kokouksen Avoin kirje toveri Leninille. Lenin ei voinut häntä vastaan tehdyn murhayrityksen johdosta saapua kutsuvieraana Suomen Kommunistisen Puolueen perustavaan kokoukseen, minkä vuoksi kokous lähetti hänelle Otto Ville Kuusisen laatiman kirjallisen tervehdyksen. Tämä tervehdys on mitä arvokkain historiallinen asiakirja, jossa ei ainoastaan osoiteta kunniaa sosialistisen vallankumouksen suurelle johtajalle, vaan annetaan sen lisäksi seikkaperäinen ja perusteittaan oikea arvio Suomen työväen ja torpparien vallankumouksesta, sen merkityksestä, ansioista ja virheistä. O. V. Kuusinen käsitti jo sil- 5 T.TTKTJ AT.T.F.

6 loin aivan oikein, että vuoden 1918 vallankumous Suomessa ei ollut työväenliikkeen muutamien johtajien aikaansaama, kuten porvaristo ja sen tanneruaiset lakeijat ovat väittäneet, vaan se oli laajojen kansanjoukkojen historiallinen yritys vapautua kapitalistisesta orjuudesta, Suomen työväenluokan ja sen liittolaisten tähän asti suurin vapaustaistelu. Arvioidessaan vanhan vallankumouksellisen sosialidemokratian virheitä toveri O. V. Kuusinen näki kuitenkin selvästi, että nämä virheet eivät olleet ratkaisevina syinä työväenluokan tappioon. Avoimessa kirjeessä sanotaan: Meidän proletaarisen vallankumouksemme onnetonta lopputulosta eivät toki ratkaisseet meidän sen johdossa olleiden historialliset virheemme. Sen ratkaisi Saksan imperialismin peto, joka tuli Suomen porvariston avuksi lähettäen aseita, joukkoja ja kouliintunutta sotataitoa. Täyttikö Saksan sosialidemokratia kansainvälisen velvollisuutensa sen estämiseksi, se jääköön Saksan työväestön arvostettavaksi? Meille oli Saksan hallituksen sekaantuminen turmioksi ja opiksi. Sen isänmaan, jonka itsenäisyyttä teiltä venäläisittä tovereita m ädän hankkimaamme lahjaa me suomalaiset sosialidemokraatit niin innokkaasti puolustimme, sen möi Suomen porvaristo Saksan imperialismille vallankumouksellisen köyhälistömme veren hinnatta Samatta O. V. Kuusinen osoittaa kuitenkin, että Suomen työväenluokan tappio ei ollut lopullinen. Se oli vain välikohtaus kapitalistiluokan ja työväenluokan välisessä kansainvälisessä kamppailussa, jonka tuloksena oli koko maailmaa mullistava Venäjän sosialistisen vattankumouksen voitto. Avoimen kirjeen loppuosa onkin tämän ensimmäisen voittoisan sosialistisen vallankumouksen

rherkityksen arviointia ja sen päättävää puolustamista. Siinä tuomitaan Neuvosto-Venäjän saarto, jota kaikkien maiden porvaristo silloin järjesti, ja kutsutaan kansainvälistä työväenluokkaa täyttämään vallankuomukseuinen velvollisuutensa, puolustamaan maailman ensimmäistä sosialistista valtiota. Avoin kirje Leninille? osoittaa, että O. V. Kuusinen ymmärsi jo silloin, vuoden 1918 vallankumouksen tappion aiheuttamassa sekavassa tilanteessa, tämän vallankumouksen merkityksen, ymmärsi vanhan sosialidemokratian ansiot sekä virheet, ja käsitti ennen m uuta, että Suomen työväen ja torpparien vallankumouksen tappio oli jäävä tilapäiseksi, koska Venäjän sosialistinen vallankumous oli voittanut ja luonut entistä suuremmat mahdollisuudet työväenluokan voitolle kaikissa muissakin maissa. Tämän päivän maailma, jonka toinen puolisko kuuluu jo sosialismille, todistaa havainnollisesti, että O. V. Kuusinen ei erehtynyt historiallisen kehityksen yleislinjaan nähden. * Kommunistista Intemationalea koskevat kysymykset muodostavat kokoelman ensimmäisen osan. O. V. Kuusinen toimi, niinkuin yleisesti tiedetään, tämän kommunistisia puolueita edustavan maailmanjärjestön toimeenpanevan komitean jäsenenä ja eräänä sen sihteerinä. Kommunistisen Intemationalen merkitys kansainvälisen työväenliikkeen johtajana vuodesta 1919 alkaen 20- ja 30-luvuilla oli suuri. Se perustettiin ensimmäisen maailmansodan aikana romahtaneen II Intemationalen tilalle yhdistämään eri maiden vallankumouksellisia työväenpuolueita. Kommunistinen Internationale puolusti 7

8 lukijalle marxismin periaatteita työväenliikkeessä toimineita opportunisteja vastaan, edisti työväenluokan puolueiden poliittista ja taloudellista taistelua, kutsui työtätekeviä joukkoja taisteluun fasismia ja sen valmistelemaa sotaa vastaan. Tosin Kommunistinen Internationale ja sen johtama kansainvälinen työväenliike eivät kyenneet es- tämään Hitlerin valtaannousua Saksassa eikä sen seurauksena puhjennutta toista maailmansotaa. Mutta suti Kommunistisen Intemationalen taistelu fasisminvastaisen ja sodanvastaisen yhteisrintaman ja kansanrintaman muodostamiseksi ei ollut turhaa, koska juuri Kommunistinen Internationale kasvatti ja karkaisi taisteluissa ne voimat, jotka monissa Euroopan maissa antoivat suurimman panoksen hitlerismin kukistamiseksi. Kommunistisella Internationalella on huomattava osuutensa siihen, että demokraattiset voimat pääsivät toisen maar ilmansodan jälkeen voitolle kuudessa Itä-Euroopan maassa ja saivat suuren vaikutusvallan useimmissa kapitalistisissa maissa. Toimiessaan tämän kommunistisia puoluetta yhdistävän kansainvälisen järjestön toimeenpanevan komitean jäsenenä O. V. Kuusinen joutui usein käsittelemään perusteellisesti työväenliikettä koskevia kansainvälisiä kysymyksiä. Tämän kokoelman ensimmäisen osan muodostavatkin puheet, joita O. V. Kuusinen on pitänyt Kommunistisen Internationalin kongresseissa tai toimeenpanevan komitean istunnoissa. Ensimmäisenä on vuonna 1932 pidetty puhe: "Kansainvälinen, tilanne ja Kominternin tehtävät". Siinä O. V. Kuusinen tutkii Marxin, Leninin ja Stalinin opetusten valossa kapitalismin taloudellista kehitystä koskevia kysymyksiä, selvittelee, mitä merkitsee tuotannon kapitalistinen järkiperäistäminen, miten tapahtuu työväenluokan elintason aleneminen kapitalistisissa maissa, ja torjuu perustellus-

ti sellaisen käsityksen, että kapitalistinen suunnitelmatalous olisi mahdollinen. Suunnitelmatalous on mahdollista vain sosialismin vallitessa, toveri O. V. Kuusinen osoittaa. Samalla hän käsittelee imperialismin ristiriitoja 30-luvun alussa vallinneessa maailmantilanteessa, tutkii huolellisesti kapitalististen maiden välisiä hankauksia, luo katsauksen Kiinan ja Intian kysymyksiin, paljastaa kansainvälisen sosialidemokratian johtoaines- ten luokkapetturuuden niiden raivatessa tietä fasismille ja asettaa kommunististen puolueiden tehtäväksi joukkotaistelujen kehittämisen. Ensimmäisessä osastossa on niinikään vuonna 1935 Kominternin VII kongressissa pidetty puhe: "Nuoriso ja taistelu fasismia ja sodanvaaraa vastaan." Puhe on pidetty hetkellä, jolloin Kommunistinen Internationale järjesti kaikissa maissa työväen yhteisrintamaa ja laajojen joukkojen kansanrintamaa fasismin lyömiseksi ja rauhan säilyttämiseksi. Kominternin pääsihteeri Georgi Dimitrov oli pitänyt pääalustuksen sodan- ja fasisminvastaisesta taistelusta ja O. V. Kuusisen tehtävänä oli hahmotella kansainvälisen nuorisotoiminnan suuntaviivat. Hän tekikin sen sellaisella taidolla, että puheen sisältö tuntuu vieläkin ajankohtaiselta. Puhe ei ole ajankohtainen ainoastaan sen vuoksi, että siinä on kysymys taistelusta fasismia ja sodanvaaraa vastaan, vaan erikoisesti vielä sen vuoksi, että siinä opetetaan useiden maiden nuorisotoiminnasta saatujen kokemusten perusteella, miten vallankumouksellisen nuorisotoiminnan laajentaminen koko nuoren sukupolven taisteluksi nuorison jokapäiväisten etujen sekä tulevaisuuden puolesta, taisteluksi fasismia ja sotaa vastaan, on mahdollista uusia muotoja käyttäen. Kokoelman ensimmäiseen osaan kuuluu myös vuonna 1932 pidetty puhe: "Vallankumouksellinen liike siirto- 9

maissa. Siinä käsitellään erittäin perusteellisesti eräitä Intiaa koskevia kysymyksiä, osoitetaan Englannin siirtomaapolitiikan häikäilemättömyys ja tuomitaan niihin aikoihin muodissa ollut dekolonisoimis -teoria vääräksi. Varsin laajasti puheessa käsitellään myös Kiinan vallankumouksen opetuksia, ja lapuksi tehdään viittaus siirtomaakansojen uuteen vallankumoukselliseen nousuun: Olemme olleet siirtomaiden kumousliikken ensimmäisen suuren aallon nousun todistajina: aluksi Intiassa ja Egyptissä, sitten Kiinassa, Indoneesiassa ym. Tämän liikkeen ensimmäinen aalto lyötiin takaisin..mutta jo on nousemassa uusi, kumouksellisen nousun toinen aalto. Sen täytyy viedä siirtomaakansojen vapautumiseen työväen ja talonpoikain joukkojen taistelun tietä. Kiinan ja Indoneesian kohdalta tämä ennakkonäkemys on jo toteutunut. Intiassa ja Egyptissä imperialistivaltojen asemat ovat heikentyneet suuresti. Siirtomaakansojen vapausliike, jonka hyväksi O. V. Kuusinen on työskennellyt, on nostattava niin monta aattoa, että mikään voima ei voi estää kaikkien siirtomaakansojen vapautumista. * 10 Kokoelman toisessa osassa julkaistut viisi kirjoitusta ovat toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta. Niissä selvitellään kysymyksiä, joilla on ollut tärkeä merkitys viime vuosien kansainvälisessä politiikassa. Kirjoituksessaan "Mikä merkitys on Kommunistisetta Manifestilla nykyajan kansainväliselle työväenliikkeelle O. V. Kuusinen erittelee Kommunistisen Manifestia

johtavia periaatteita ja osoittaa, että historiallinen kehitys on sadan vuoden aikana todistanut Manifestin perusajatukset oikeiksi. O. V. Kuusinen todistaa, että sosialistinen työväenliike on saavuttanut valtavat voittonsa seuratessaan niitä suuntaviivoja, jotka esitettiin Kommunistisessa Manifestissa. Artikkelissaan Euroopan kansojen holhoojiksi pyrkijät, joka on julkaistu vuonna 1947, O. V. Kuusinen näyttää tarkkaan tilanneanalyysiin nojaten, miten anglo-amerikkalainen imperialismi maailmanherruutta tavoitellessaan on toisen maailmansodan jälkeen siirtynyt hyökkäykseen Euroopan kansojen vapautta ja riippumattomuutta vastaan. Pyrkiessään riistämään Euroopan kansojen itsenäisyyden amerikkalaiset imperialistit järkyttävät samaua yleisen rauhan perusteita. Sen vuoksi Euroopan kansojen taistelu itsenäisyytensä puolesta on samalla taistelua rauhan puolesta. Tässä, niinkuin lukuisissa muissakin kirjoituksissaan, O. V. Kuusinen osoittaa, miten oikeistososialidemokraatit ovat kaikissa maissa asettuneet tukemaan amerikkalaisia sodanvalmistelijoita ja niin tehdessään hyljänneet kansakuntien itsenäisyyden ja riippumattomuuden periaatteen vaatien alistumista maailmanherruuteen pyrkivien amerikkalaisten kapitalistien tahtoon. Sitävastoin Euroopan kommunistit ja muut rehelliset isänmaanystävät kunnioittavat kansakuntien itsemääräämisoikeutta, taistelevat isänmaansa riippumattomuuden puolesta ja suojelevat siten myös kansojen keskeistä rauhaa. Kirjoitus Oletteko Neuvostoliiton puolella vai sitä vastaan? yhtyy aihepiiriltään kirjoitukseen "Lokakuun suuri sosialistinen vallankumous". Kun viimemainitussa kirjoituksessa todistetaan, että Venäjän suuri sosialistinen vallankumous synnyttäessään maailman ensim- 11

12 maisen sosialistisen valtion merkitsi käännettä ihmiskunnan historiassa, niin ensinmainitussa kirjoituksessa O. V. Kuusinen todistaa seikkaperäisesti, m iten kansojen keskeisen rauhan ja veljeyden uranuurtajamaan, sosialistisen Neuvostoliiton, puolustaminen ei ole ristiriidassa muiden kansojen todellisten etujen puolustamisen kanssa, vaan päinvastoin merkitsee niidenkin puolustamista. Puolustaessaan kaikkien kansojen perusetujen mukaista tasavertaista yhteistyötä sosialistinen Neuvostoliitto on kaikkien kansojen keskeisen ystävyyden ja rauhan suojelija. Siksi kysymys, oletteko Neuvostoliiton puolella vai sitä vastaan, on sama kuin kysymys, oletteko rauhan ja kansojen veljeyden puolella vai sitä vastaan. Tämä Neuvostoliiton kansainvälisen merkityksen ymmärtämiminen näkyy O. V. Kuusisen kaikissa periaatteellisesti tärkeissä kirjoituksissa, ja selostaessaan jatkuvasti tätä kysymystä Suomen kansalle hän on tehnyt Suomen ja Neuvostoliiton lujan ja ikuisen ystävyyden aikaansaamiseksi enemmän kuin kukaan toinen suomalainen isänmaanystävä. Ei tietysti ole sattuma, että tämän kokoelman ensimmäisenä kirjoituksena on O. V. Kuusisen laatima SKP:n perustavan kokouksen avoin kirje toveri Leninille ja viimeisenä kirjoituksena toveri Stalinin 70-vuotispäiväksi julkaistu kirjoitus: Missä on Stalin, siellä on voitto?. O. V. Kuusinen on ollut läheisessä yhteistyössä sekä Leninin että Stalinin kanssa, hän on näiden vallankumousliikkeen suurmiesten uskollinen oppilas, ja sen vuoksi hänen Leniniä ja Stalinia koskevilla kirjoituksillaan on erikoinen historiallinen arvo. On tavallaan vertauskuvallista, että tämä kokoelma, jonka kaikki kirjoitukset ovat Maraan, Engelsin, Leninin ja Stalinin maaumaamullistavien aatteiden läpitunkemat, alkaa Leninistä ja päättyy Staliniin. Se on kehityslinja, jonka koko marxi-

lainen työväenliike on kulkenut kaikissa maissa marssiessaan voitosta toiseen. Otto Ville Kuusinen on tuonut rmrxismin-leninismin suuret aatteet Suomeen, tuonut ne omalla tavallaan, omaperäisen ajatuksen tulen kirkastamina, suomalaisittain, toisinaan miltei keskisuomalaisittain! Tuokin, ainoastaan O. V. Kuusiselle ominainen esitystapa on erikoinen ansio, josta Suomen voitokas työväenliike on oleva suurmestarilleen yhtä kiitollinen kuin kaikista muistakin viisaista opetuksista. Helsingissä 5. 6. 1951. Armas Äikiä. 13