1(10) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 91 YLO LOS-2004-Y-117-131 Annettu julkipanon jälkeen 6.10.2004 ASIA Päätös Pasi Karhulan perustettavan yhtiön, Erkki Mikkola Oy, lukuun tekemästä ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee porsastuotantoa harjoittavan 550 emakon sikalan perustamista. LUVAN HAKIJA Perustettava yhtiö, Erkki Mikkola Oy c/o Erkki Mikkola, Varttaistentie 92, 23200 VINKKILÄ Puh.nro: 050 5145310 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Sikalan suunniteltu sijaintipaikka sijaitsee Vehmaan kunnan Iso-Varttaisten kylässä tilalla Mikola RN:o 2:5 yllämainitussa osoitteessa. Sikalan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 3.3.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyseessä on uusi toiminta. Hakemusasiakirjoihin on liitetty luettelo lannanlevityssopimuksista. Sopimukset koskevat noin 162 hehtaarin peltoalaa. Postiosoite PL 47, 20801 Turku Puhelin (02) 525 3500 Telefax (02) 525 3509 Postadress PB 47, 20801 Åbo Telefon (02) 525 3500 Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi Besöksadress Självständighetsplan 2, 20800 Åbo www.vyh.fi/los
Sikalan suunniteltu sijaintipaikka sijaitsee alueella, jolla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa eikä asemakaavaa. 2/10 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikalan suunnitelman mukainen sijaintipaikka sijaitsee Saaristomeren rannikkovesistöalueella (82). Sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Sikalan ympäristö on pääosin metsää. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 500 metrin päässä suunnitellun sikalan lounaispuolella. Vinhan Majat niminen mökkikylä sijaitsee noin kilometrin päässä suunnitellun sikalan pohjoispuolella. Lisäksi suunnitellun sikalan luoteispuolella noin 500 metrin päässä sijaitsee toiminnassa oleva lihasikala. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan porsastuotantoa harjoittavan 550 emakon sikalan perustamiseen. Yhtiön päätuote on noin 25 kiloinen välitysporsas. Tilalla tullaan tuottamaan noin 9 000 10 000 porsasta vuodessa. Lisäksi tuotannon sivutuotteena syntyy noin 350 teurasemakkoa vuodessa. Tuotanto perustuu ryhmäporsitukseen eli samassa tuotantovaiheessa olevien emakoiden käsittelyyn. Emakko tuodaan porsituskarsinaan noin 2 3 viikkoa ennen laskettua porsimisaikaa. Porsaiden vierotus tapahtuu noin 4 viikkoa porsimisesta. Vierotus tapahtuu viemällä emakko pois karsinasta astutusosastoon. Porsaat jäävät vielä viikoksi karsinaan, jonka jälkeen ne siirretään kasvatusosastolle. Välitykseen porsaat lähtevät noin 25 kg:n elopainoisina. Neljän viikon astutusosastolla olon jälkeen emakot siirretään joutilasosastolle, jossa ne ovat noin kolme kuukautta. Emakoiden ja porsaiden ruokinta perustuu kuivaruokintaan. Sikala tulee toimimaan lietelantajärjestelmällä. Pääosin karsinat ovat nk. osaritiläkarsinoita, joissa on 1/3 ritilää ja 2/3 kiinteää betonilattiaa. Sikalarakennuksen kaikki pesu- ja jätevedet on tarkoitus johtaa lietesäiliöön. Sikalan lähelle rakennetaan noin 4 000 m 3 :n lietesäiliö. Lietesäiliö on betonielementtirakenteinen ja se täytetään alta päin. Lisäksi sikalaan tulee lietekuiluja noin 500 m 3. Sikalasta tuleva lanta (noin 3 850 m 3 lietelantaa vuodessa) toimitetaan joko Biovakka Oy:n käsiteltäväksi (esisopimus) tai kompostoidaan Esa ja Pasi Karhulan kompostorilla. Lanta levitetään sopimuspelloille (162 ha) keväällä, kesällä ja syksyllä ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Sikalarakennuksen huoltotilojen sisälle tulee noin 10 000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu suoja-altaalla, lukituksella ja ylitäytönestimellä. Sikalassa käytettävä vesi tullaan ottamaan omasta kaivosta ja kunnan vesijohdosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lietelanta vesitiiviissä lantavarastossa ja käsittelemällä lanta ennen peltolevitystä.
3/10 Hajuhaittoja aiheuttavat sikalan ilmanvaihto sekä lannan varastointi ja peltolevitys. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. käsittelemällä lietelanta ja täyttämällä lietesäiliö alta päin. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkastamalla niiden kunto riittävän usein. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Eläimiä kuljetetaan kerran viikossa ja myös rehuauto käy kerran viikossa. Lisäksi liikennettä aiheutuu lietelannan kuljetuksista ja levityksestä. Tilalla kuolleet eläimet (arvion mukaan noin 8 tonnia vuodessa) varastoidaan tilalla kylmäsäilytyksessä ja toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokselle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Vehmaan kunnan virallisella ilmoitustaululla 26.5. 28.6.2004 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 24.5. 23.6.2004. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Vakka-Suomen Sanomissa 28.5.2004. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Vehmaan kunnanvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 24.5.2004 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Sikalan sijaintipaikalla suoritettiin 7.9.2004 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Vehmaan kunnanhallitus (9.8.2004) on lausuntonaan todennut, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Vehmassalon kuntayhtymä (2.7.2004) on antamassaan lausunnossa esittänyt, että - sikala sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle ja ympäristössä sijaitsee myös muita eläinsuojia. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa noin 400 metriä. Kohde sijaitsee sikalarakennuksesta katsoen vallitsevan tuulensuunnan yläpuolella. Sikalan ilmanvaihdosta ja lietesäiliöstä aiheutuva hajuhaitta kohdistuu sijaintipaikan lähiympäristöön. Tähän tulee kiinnittää huomiota käyttämällä rakentamisessa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa siten kuin se on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista. Lietesäiliö tulee rakentaa sellaiseksi, että se voidaan myöhemmin tarpeen vaatiessa kattaa;
4/10 - lannan varastoinnin ja levityksen tulee täyttää maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun asetuksen vaatimukset. Sopimuspeltojen tulee sijaita siten, että niiden käyttö lannan levitykseen on kohtuullisten lannankuljetusmatkojen takia mahdollista; - lannan siirtokuljetukset ja levitys eivät saa aiheuttaa kohtuutonta haju- tai muuta haittaa ympäröivälle asutukselle. Kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja että - mikäli sikalasta tulevat kuolleet eläimet ja muu eläinjäte on ennen käsittelyyn kuljettamista varastoitava sikalan yhteydessä, on varastoinnin tapahduttava jäähdytetyssä tilassa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus, joka on päivätty 3.6.2004. Muistutuksessa todetaan, että ympäristölupahakemus tulee hylätä kokonaisuudessaan ja sikalalupaa ei tule myöntää. Perusteluina esitetään mm., että sikala lisää entisestään alueen hajukuormitusta. Lähistöllä sijaitsee neljän mökin vuokraustoimintaa ja alta 1,5 kilometrin säteellä on noin 150 vakituista tai kesämökkiasukasta. Lisäksi muistutuksessa mainitaan kaksi aikaisempaa ympäristölupaa, joilla on eri hakijat, ja vaaditaan niiden lupien uudelleen käsittelyä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on jättänyt vastineensa muistutuksesta 24.9.2004. Vastineessa todetaan mm., että muistutus koskee lähinnä lupamenettelyssä huomioon otettavaa NaapL 17 :n mukaista väitettyä kohtuutonta rasitusta. Eläinsuoja sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä muistutuksentekijän omistamasta kiinteistöstä. Kun otetaan huomioon maastonmuodot, välissä sijaitseva puusto, sikalan tekninen toteutus ja ympäristöluvassa annettavat yksityiskohtaiset ohjeistukset, niin hajuhaittoja ei ilmene enää ko. etäisyydellä. Lisäksi todetaan, että kyseessä on täysin uusi lupahakemus eikä eläinsuojaa tule mieltää samaksi kokonaisuudeksi muistutuksessa mainittujen jo olemassa olevien sikaloiden kanssa. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää perustettavalle yhtiölle, Erkki Mikkola Oy:lle, ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan porsastuotantoa harjoittavan 550 emakon sikalan perustamiseen Vehmaan kunnan Iso-Varttaisten kylässä tilalla Mikola RN:o 2:5. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.
LUPAMÄÄRÄYKSET 5/10 Lannan varastointi ja käsittely 1. Sikalassa syntyvä lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta sekä muut lietesäiliöön johdettavat jätevedet eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 3 850 m 3 lietetilavuutta. Jos lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm. 2. Sikalarakennuksen ja lietesäiliön rakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Rakennusten ja lietesäiliön salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Kiinteistön kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lietelannan pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteissa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lietesäiliössä tulee olla säiliön alta päin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Lietesäiliö on suunniteltava ja rakennettava siten, että se voidaan tarvittaessa myöhemmin kattaa kiinteällä katteella. Lietesäiliön valmistumisesta tulee ilmoittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. 4. Eläinten pito, sikalan ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnasta kiinteistöllä aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta hajuhaittoja ilmenee, hajuhaitta on arvioitava ja hajuhaitan torjuntaa on tehostettava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 5. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 6. Lanta, pesu- ja jätevedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 183 ha. 7. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä toiminnan alkaessa ja sen jälkeen 5 vuoden välein. Tuotantorakennuksesta viedystä lantamäärästä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. 8. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. 9. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Kiinteistön liikennöintialueet on pinnoitettava siten, että kuljetuskaluston pyörät pysyvät mahdollisimman puhtaina. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa.
10. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen rannoille sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 6/10 11. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Jätteet 12. Kaikki sikalassa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet siat, kuolleena syntyneet tai syntymättömät porsaat tai sanottujen eläinten osat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 13. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 14. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 15. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 16. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Raportointi 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 18. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 19. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
7/10 21. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat huomioon ottaen laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Ylimääräisten vesien pääsy lannan varastointitiloihin aiheuttaa lantavarastojen täyttymisen ennenaikaisesti. Kattamattomissa lantavarastoissa tulee varautua vuosittaisen keskimääräisen sadevesimäärän varastointiin. Lupamääräykset 2-5 ja 9 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lietesäiliön täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Mikäli epäillään vuotoja rakenteissa, salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan asia tutkia. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy vesiuomiin. Tarvittaessa kyseisen kiinteistön ojitusjärjestelyjä muuttamalla saadaan lietesäiliöistä riittävä suojaetäisyys ojiin. Lupamääräykset 1 11 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. Lannan ravinnesisältö on tunnettava, jotta tilat voivat ottaa huomioon lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmissaan ja siten ehkäistä myös vesien pilaantumista.
Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. 8/10 Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Lupamääräyksen 12 mukaisesti tilalla kuolleiden eläinten (raadot) asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000, muut. 6/2001) eläinjätteen käsittelystä 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Koska maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen valvonta kuuluu terveysviranomaiselle, on tarkoituksenmukaista, että terveysviranomainen hyväksyy väliaikaiset varastointitilat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Lupamääräysten 13 16 mukaisesti jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 17 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 18 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia.
9/10 Lupamääräyksellä 19 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 20 ja 21 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2014 mennessä. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 46, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 19 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000), maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, muut. 6/2001) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 800 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 10/10 Päätös Perustettava yhtiö Erkki Mikkola Oy c/o Erkki Mikkola, Varttaistentie 92, 23200 VINKKILÄ Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Vehmaan kunnanhallitus Vehmassalon kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Vehmaan kunnan ilmoitustaulu Vakka-Suomen Sanomat MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus