MILLESPAKAN UUTISLEHTI Millespakka Oy:n asiakaslehti 1/2004 Järviseudun Jätehuolto Oy on nyt Millespakka Oy Ei nimi miestä pahenna jos ei mies nimeä Jätteiden lajittelu entistä tärkempää Ongelmajätteet pois muista jätteistä Jätteet ovat jatkossa kysyttyä ainetta
Asiakaslehden sisältö Pääkirjoitus... 3 Jäteyhtiön nimi muuttui... 3 Jätteiden lajittelu... 4 Ongelmajätehuolto... 4 Jäte on materiaalia ja energiaa Jätevirrat... 5 Kysymyksiä jätehuollosta ja vastauksia... 6 Biojäte pois sekajätteestä omaan kompostiin... 7 Millespakan ja jäsenkuntien hyötyjäteasemien aukioloajat... 8 Asiakaslehti 2004 Julkaisuvastaava Kari Toivola Suunnittelu: Millespakka Oy:n henkilökunta Taitto: KPR media Oy Kuvat: Kari Toivola Painopaikka: FRAM
Jätehuolto pitkälle kehittynyttä, muttei vielä valmis Jokainen meistä tuottaa vuodessa noin 200 kg jätettä Jätehuolto on kehittynyt Suomessa melkoisin harppauksin viimeisen 10 vuoden aikana. Jäteyhtiö perustettiin 1996 hoitamaan ja kehittämään jätehuoltoa Järviseudulla, koska oli nähtävissä ettei yksittäinen kunta enää kykene vastaamaan tuleviin vaatimuksiin ja tarjoamaan jätelainsäädännön edellyttämiä palveluita asukkaille kohtuullisin kustannuksin. Järviseudulle perustettuun jäteyhtiöön liittyi nopeasti myös muita seutukunnan lähikuntia ja nyt osakaskuntina ja omistajina ovat: Kyyjärvi, Halsua, Perho, Alajärvi, Soini, Lehtimäki, Vimpeli ja Lappajärvi. Alajärven Millespakkaan valmistui 2001 ajanmukainen jätteiden loppusijoituspaikka ja öljyisten maiden käsittelylaitos. Muut jätejakeet kuten ruokajäte ja palavajäte ohjataan ostopalveluna asianmukaisiin käsittelypaikkoihin. Jätteen lajittelu syntypaikalla on jätehuollon halvinta tekniikkaa, ruokajäte omaan kompostiin ja paperi, metalli, muovi ja lasi Ekopisteeseen, ongelmajätteet Hyötyjäteasemille. Lainsäädäntö edellyttää 2005 alkaen, että 50% biohajoavasta jätteestä on otettava talteen ja pian prosenttiluku kohoaa 80%. Jätehuollossa on paljon tehty, mutta vielä riittää työsarkaa. Kari Toivola toimitusjohtaja Jäteyhtiön nimi muuttui Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä Järviseudun Jätehuolto Oy:n yhtiökokous on 25.5.2004 päättänyt muuttaa jäteyhtiön nimen. Uusi nimi on MILLESPAKKA OY. Nimen muutos on tullut voimaan 18.6.2004, kun muutos on rekisteröity. Syyt nimen muutokseen ovat mm:ssa seuraavia: Millespakan osakaskuntien alueella toimii lukuisia lähinnä kuljetuspalveluihin erikoistuneita yrityksiä, joiden toiminimessä esiintyy sana jätehuolto, asiakkaat sekoittavat jatkuvasti keskenään toiminta-alueen jätehuoltoa järjestävän yhtiön ja kuljetusyrityksen keskenään vaikka näillä on täysin eri toimiala. Millespakka Oy vastaa jätehuollon kokonaisjärjestelyistä osakaskuntien puolesta ja kuljetuspalveluita tarjoavat yhtiöt vastaavat jätteiden keräilystä ja kuljetuksista. Järviseudun Jätehuolto Oy perustettiin 1996 hoitamaan Järviseudun kuntien jätehuoltoa. Yhtiöön liittyi osakkaaksi kuntia myös perinteisen seutukunnan ulkopuolelta ja toisaalta yhtiöstä jäi pois Järviseudun seutukunnan kuntia, entinen nimi ei näin ollen kuvaa toiminta-aluetta ja nimen muutos oli perusteltu. Millespakka on keskeinen osa kahdeksan osakaskunnan jätehuoltoa ja paikka on tullut tutuksi kaikille jäteasioissa alueella toimiville, siksi oli luonnollista valita yhtiön uudeksi nimeksi Millespakka. Eli pakka sinne syntyy, (suomeksi mäki) kun jätetäytölle saadaan vuosien varrella korkeutta.
Jätteiden lajittelun tavoite Jätteiden lajittelu Kotitalouksien, laitoksien sekä yritysten vuotuisissa jätehuoltokustannuksissa säästetään huomattavasti ns. syntypaikkalajittelulla eli vanha loskasankoaika ei täytä jätelain ja -määräyksien tavoitteita. Keittiön kaapistojen suunnittelussa otetaan nykyään huomioon jätehuollon vaatimat tilatarpeet kalusteineen. Tiskipöytätasojen alle sijoitettavat muoviset lokerikkosangot liukukiskoineen ovat käteviä eri jätejakeiden lajittelussa, niillä voidaan viedä hyötyjätteet aluekeräyspisteiden eli ekopisteiden keräysastioihin. Ko. systeemi on asennettavissa myös olemassa oleviin keittiökalusteisiin kohtuullisin kustannuksin. Keräysmetalli Ekopisteet on varustettu 600 litran metallikeräysastioilla eli pääsääntöisesti pienmetallille alle 10 litraisille. Kaikki metallit käyvät (rauta, kupari, messinki, ruostumaton ja alumiini). Alumiiniset kahvipakkaukset ja viili-/ jogurttipurkkien kannet kuuluvat sekajäteastiaan. Isot metalliromut toimitetaan hyötyjäteasemille tai Millespakkaan aukioloaikoina. Ponnekaasua sisältävät metallipurkit ongelmajätteenä hyötyjäteasemille, purkkeihin jää lähes aina sisään ainetta eli EI REI- KIMÄLLÄ PÄÄSTETÄ YHDISTEITÄ ILMAKEHÄÄN! Loppukesällä järjestetään metallikeräyskampanjoita, joista tiedotetaan paikallislehdissä kunnittain. Ongelmajätehuolto on arkipäivää hyvin järjestettynä Millespakka Oy on järjestänyt jokaiseen osakaskuntaan ongelmajätteiden vastaanoton. Ongelmajätteitä vastaanotetaan jokaisen kunnan hyötyjäteasemalla kahtena päivänä viikossa. Hyötyjäteasemien aukioloajat selviävät takakannessa olevasta luettelosta. Hyötyjäteasemilla on kotitalouksien ongelmajätteitä vastaanottamassa koulutuksen saanut henkilö, joka varmistaa, että ongelmajäte päätyy oikeaan keräysastiaan. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään ja ne tulee tuoda keräyspisteeseen alkuperäisessä pakkauksessa. Ongelmajätteen tuoja on vastuussa astiansa sisällöstä. Ongelmajätteet noudetaan säännöllisesti Iisalmen Keräysöljy Oy:n toimesta, joka on kilpailutuksen perusteella valittu hoitamaan ongelmajätteiden kuljetuksen käsiteltäväksi. Ongelmajätteet vastaanotetaan kotitalouksilta vuotuista ekomaksua vastaan, joten ongelmajätteet kannattaa viedä pois kotoa heti, kun niitä ei enää tarvita. Vanhat lääkkeet viedään kuntien apteekkeihin.
Jäte on materiaalia ja energiaa, minne jätteet päätyvät Jätteitä ei tarvitse enää varastoida kotinurkkiin, vaan ne voidaan toimittaa Millespakan jätteenkäsittelyasemalle ja osakaskuntien Hyötyjäteasemille sekä Ekopisteisiin. Ennen jätteiden sijoittamista tulee selvittää mihin kukin jätejae kuuluu, tämän jälkeen jätehuolto on helppoa ja kohtuuhintaista. Mikäli kaikki jätteet pistetään kiinteistön sekajäteastiaan on hinta myös sen mukainen, ruokajätettä ei saa edes laittaa enää sekajäteastiaan vaan se tulee kompostoida tai sitten on liityttävä ruokajätteen erilliskeräykseen. MINNE JÄTTEENI PÄÄTYVÄT VAIKKA SAMA AUTO HAKEE KAIKKI JÄTTEET JÄTELAJIKE MINNE VIEDÄÄN KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN Paperi, lehdet, mainokset Ekopisteen paperinkeräysastiaan Tehdään uusia paperituotteita Paperikeräys Oy Metallipakkaukset, purkit, metalliset työkalut Lasipullot, purkit Paristot Ekopisteen metallinkeräysastiaan, isot metallit hyötyjäteasemalle Ekopisteen lasikeräysastiaan, pantilliset kauppaan Paristonkeräysastiaan tai hyötyjäteasemalle Tehdään uusiometallia, keräyksestä vastaa Jylhän Metalliromu Oy, Lapua Mahdollisuus tehdä uusiolasia ja lasituotteita, murskataan maarakentamiseen Ongelmajätteiden käsittelyyn Oy Ekokem Riihimäki Poltettava jäte, muovi, pahvi Hyötyjäteasemalle Pelletöitäväksi jätepolttoaineeksi Oy Ewapowerille Ab, Pietarsaari Biojäte Omaan kompostiin tai biojätteen erilliskeräysastiaan Mullaksi omaan puutarhaan, erilliskerätty biojäte menee Vaasaan biokaasulaitokselle Kaatopaikkajäte Kiinteistön sekajäteastiaan Kuljetusliike toimittaa Millespakkaan jätetäyttöön loppusijoitettavaksi Ongelmajäte Hyötyjäteasemalle Iisalmen Keräysöljy toimittaa Ekokemille Riihimäen ongelmajätelaitokselle Muut jätteet Kysy meiltä Jäteyhtiön toimisto puh: 06-5573249 Toimitusjohtaja 044-2844183 Jätehuoltomestari 044-2844180 Hyötyjäteasemille tulee kiertävä nauhoittava valvontakamera, ensimmäinen Lappajärvelle.
Kysymyksiä ja vastauksia 1. Minne vien hiuslakkapullot? Vastaus: Kaikki suihkepullot - hiuslakka, deodorantti, hyönteismyrkky, maali - ovat ongelmajätettä ja ne on vietävä hyötyjäteasemalle. 2. Mihin laitetaan valaisimen loisteputket? Vastaus: Lamput ovat ongelmajätteitä ja viedään hyötyjäteasemalle. Hehkulamput laitetaan sekajätteeseen. 3. Minne vien metalliromun? Vastaus: Metalliromu viedään hyötyjäteaseman metallikonttiin. Jos esineessä on myös vaikka muovia tai puuta metalli kuitenkin ohjaa romun lajittelua. Pienemmät metalliesineet voi viedä ekopisteeseen. 4. Missä on ongelmajätteiden vastaanotto? Vastaus: Pidä kaikki ongelmajätteet erillään. Autotalleista ja vajoista löytyviä ongelmajätteitä voivat olla liuottimet, hapot, akut, tinneri, tärpätti, maalit, jäteöljy, lakka, ruostesuoja-aineet ja silikonituubit. Säilytä ongelmajäte alkuperäispakkauksessaan. Jos maalipurkki on ihan kuiva, sen voi laittaa ekopisteen metallinkeräykseen. Kaikki ongelmajätteet viedään hyötyjäteasemille. 5. Kuka vastaanottaa autonrenkaat? Vastaus: Autonrenkaat voit viedä huoltoasemalle, josta ostit uudet renkaat, koska maksoit uusien renkaiden kaupassa vanhojen renkaiden kierrätysmaksun. Alajärven hyötyjäteasemalla on renkaiden kierrätyskontti, johon voi myös renkaat viedä. Muilla hyötyjäteasemilla ei ole renkaiden vastaanottoa. 6. Mihin laitetaan muovit ja styroxit, muovimatot ja pvc-putket? Vastaus: Muovit ja pienet styrox-laatikot voi laittaa Ekopisteen muovikeräysastiaan. Muovimatot ja pvc-putket ovat kaatopaikkatavaraa. Isot erät muovia viedään hyötyjäteasemalle, mutta muovien tulee olla puhtaita. 7. Minne vien puutarhajätteen? Vastaus: Puutarhajätettä voi tuoda Millespakkaan, muualla jäteyhtiö ei ole järjestänyt niiden vastaanottoa, mutta osakaskunnilla on vastaanottopisteitä, joita kannattaa kysyä teknisistä toimistoista. 8. Minne laitan vanhat vaatteet? Vastaus: Vanhat vaatteet voit viedä puhtaina kuntasi kirpputorille. Jäteyhtiö ei ole järjestänyt vanhojen vaatteiden vastaanottoa, mutta vaatteet yleensä kelpaavat kirpputoreille, mikäli ovat ehjiä. Muutoin ne ovat sekajätettä. 9. Minne vien roskat, kun siivoan varastoa? Vastaus: Suurin osa on varmaan kierrätyskelpoisia materiaaleja, jotka voi viedä hyötyjäteasemalle kuten metallit, muovit, paperit, pahvit, ongelmajätteet. Muut laitetaan kiinteistön sekajäteastiaan. 10. Mitä teen ruokajätteelle? Vastaus: Ruokajätettä ei saa laittaa sekajäteastiaan vaan se tulee kompostoida tai ohjata erilliskeräykseen, joka on kylläkin tarkoitettu isommille yksiköille ja on varsin kallista, joten kompostoi ja tee siitä multaa.
Biojäte pois sekajätteestä, biohajoava kaatopaikalta Biojätettä ei ole saanut sekoittaa 1.9.2003 alkaen enää kiinteistön sekajätteeseen. Määräys on ehdoton, koska Millespakan ympäristölupa kieltää jatkossa biojätteen sijoittamisen Millespakan jätetäyttöön. Biojätteellä tarkoitetaan tässä lähinnä ruokajätettä, mutta myös muun biohajoavan jätteen päätyminen Millespakkaan jätetäyttöön tulee jatkossa ehkäistä. Biohajoavaa jätettä ovat mm:ssa paperit, muovit, puutavara, pahvit ja pakkausmateriaalit sekä yleensä kaikki jäte, joka hajoaa luonnossa. Vuoden 2005 alussa tulee voimaan Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista, jonka tarkoitus on rajoittaa biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikoille: - Vuonna 2005 kaatopaikalle ei saa sijoittaa jätettä, jota ei ole esikäsitelty - Jätteen orgaanisesta ja biohajoavasta osuudesta yli 50 % hyötykäyttöön ja vuonna 2010 80 % Biojätteen komposti on kotitaloudelle edullisin tapa hyödyntää ruokajäte, biojätteen kompostorin tulee olla jätehuoltomääräysten 4 mukainen ja sitä on hoidettava kunnolla. Kompostointi ei ole sitä, että ruokajäte keitinvesineen heitetään kompostoriin, hajut ja kärpäset pyörivät nurkilla ja pian into kompostointiin laantuu. Kompostorin oikeasta hoidosta saa tietoja mm:ssa jäteyhtiön kotisivuilta: www.millespakka.fi ja jokaisen kunnan teknisistä toimistoista saa kompostointioppaita. Kompostin hoito ei ole tunkion hoitoa. Ennen kompostoinnin aloittamista tulee hankkia oikean kokoinen lämpöeristetty kompostori ja tutustua kompostointiin käytännössä. Kompostoinnin aloittamisesta tulee ilmoittaa kunnan ympäristöviranomaiselle Ei näin Ote jätehuoltomääräyksistä: 4 Taajama-alueella elintarvikejätteen kompostoinnin aloittamisesta on ilmoitettava ympäristöviranomaisille, jotka antavat tarvittaessa täydentäviä määräyksiä kompostoinnista. Elintarvikejätteen ympärivuotisen kompostoinnin tulee tapahtua lämpöeristetyssä kompostisäiliössä. Kompostiin ei saa sijoittaa jätteitä, jotka haittavat kompostoitumista tai kompostituotteen käyttöä. Komposti on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava niin, etteivät haittaeläimet pääse siihen, eikä siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Tiedote kotitalouksiin Kyyjärventie 1054, 62900 ALAJÄRVI puhelin (06) 557 3249, telefax (06) 557 6180 www.millespakka.fi Laskutus ja asiakasrekisterimuutokset: Mari Kuoppala (06) 557 3249 mari.kuoppala@millespakka.fi Jätehuoltomestari: Heikki Murtomäki 044 284 4180 heikki.murtomaki@millespakka.fi Toimitusjohtaja: Kari Toivola 044 284 4183 kari.toivola@millespakka.fi MILLESPAKAN JÄTTEENKÄSITTELYASEMA Kyyjärventie 1054, 62900 ALAJÄRVI Jätteenkäsittelyaseman hoito: Aulis Penttilä 044 284 4181 aulis.penttila@millespakka.fi Maanantai, keskiviikko, perjantai 9.00-17.00 Tiistai, torstai 10.00-18.00 HYÖTYJÄTEASEMAT Alajärvi Halsua Kyyjärvi Lappajärvi ti 10.00-13.00 to 13.00-18.00 ns. Keppo-halli Rengastie 29 044 284 4180 ti 15.00-18.00 la 13.30-16.00 teollisuusalue Ilmarisentie 3 040 557 5352 ke 10.00-13.00 la 9.00-12.30 teollisuusalue Syrjäläntie 9 0400 589 660 ti 15.00-18.00 to 10.00-13.00 jätevesipuhdistamo Kankaantie 120 0400 863 236 Lehtimäki Perho Soini Vimpeli ti 13.00-16.00 pe 14.00-17.00 kunnan keskusvarasto Peräläntie 17 0400 869 524 ti 10.00-13.00 la 9.00 12.30 lämpökeskuksen vieressä Teollisuustie 12 040 557 5352 ke 10.00-13.00 la 9.00-12.00 Soinin Puhtaanapito Möksyntie 78 040 510 3580 www.millespakka.fi Sähköposti: toimisto@millespakka.fi ke 15.00-18.00 la 9.00-12.00 Puutyön liittymästä Lähdetie 16 0400 369 164 KPR media oy / FRAM 2004