1(11) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 4 YLO LOS-2005-Y-750-131 Annettu julkipanon jälkeen 24.1.2006 ASIA Päätös Petri Kaskisen Nasukas Oy:n lukuun tekemästä ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 1 936 lihasian sikalan perustamista. LUVAN HAKIJA Nasukas Oy Petri Kaskinen Kalannintie 620, 23200 VINKKILÄ Toimialatunnus: 01012 Liike- ja yhteisötunnus: 2009868-2 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Sikalan suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee Vehmaan kunnan Pitkiskallion kylässä kiinteistöllä Pitkiskallio RN:o 1:29. Sikalan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 3.6.2005 ja sitä on täydennetty 9.9.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyseessä on uusi toiminta. Hakemusasiakirjoihin on liitetty neljä vuokrasopimusta, jotka koskevat noin 40 hehtaarin peltoalaa ja viisi lannanlevityssopimusta, jotka koskevat noin 180 hehtaarin peltoalaa. Sikalan suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3509 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3759 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Tfn (02) 525 35 00 Fax (02) 525 37 59 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Tfn +358 2 525 35 00 Fax +358 2 525 35 09 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los
2/11 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikala sijaitsee Puttanjoen vesistöalueella (82.056). Sikalan sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Sikalan rakennuspaikka sijaitsee noin 1,4 kilometrin päässä toiminnanharjoittajan talouskeskuksesta ja olemassa olevasta 1 200 lihasian sikalasta. Kulku sikalalle tapahtuu Pitkiskallion metsäautotien kautta. Sikalan ympäristö on metsäaluetta. Lähin naapuri sijaitsee sikalan suunnitellun rakennuspaikan lounaispuolella noin 950 metrin päässä. Sikalan suunnitellun rakennuspaikan eteläpuolella noin 1350 metrin päässä sijaitsee Vihtjärvi. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan 1 936 lihasian sikalan perustamiseen. Tilalle porsaat tuodaan noin 25 35 - kiloisina. Sikalassa tullaan tuottamaan noin 520 000 kiloa sianlihaa vuodessa. Sikala tulee toimimaan lietelantajärjestelmällä. Sikalan yhteyteen rakennetaan noin 500 m 3 :n katettu lietesäiliö ja sikalaan tulee lietekuiluja noin 700 m 3. Hakemuksessa on esitetty, että tässä vaiheessa ei rakennettaisi vuoden varastointitilavuutta, vaan sikalan yhteydessä olevan puskurivaraston lisäksi rakennetaan tarvittavat etälietesäiliöt. Helmikuun aikana on tarkoitus rakentaa toiminnanharjoittajan talouskeskukseen katettu noin 1 500 m 3 :n lietesäiliö. Lisäksi talouskeskuksessa on noin 1 350 m 3 lietetilavuutta. Kaikki lietesäiliöt ovat betonirakenteisia ja ne täytetään alta päin. Sikalan pesu- ja WC- vedet johdetaan lietesäiliöön. Lietelannan käsittelystä on tehty sopimus Biovakka Oy:n kanssa ja tarkoitus on käsitellä kaikki lanta biokaasulaitoksella. Lietteen siirto biokaasulaitokselle hoidetaan 34 m 3 :n kuljetusrekalla, jonka täyttö tapahtuu imukärsällä. Lietettä kuljetetaan ympäri vuoden kerran kuukaudessa kahden päivän ajan. Sikalasta tuleva lanta (noin 3 870 m 3 lietelantaa vuodessa) levitetään toiminnanharjoittajan omille pelloille (28 ha), vuokrapelloille (40 ha) ja sopimuspelloille (186 ha) keväällä ja kesällä (70 %) ja syksyllä (30 %). Noin 3,5 hehtaaria vuokrapelloista sijaitsee Nousiaisten kunnassa pohjavesialueella eikä tälle peltoalalle levitetä lantaa. Sikalassa käytettävä vesi tullaan ottamaan omasta kaivosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta vesitiiviissä lantavarastoissa. Hajuhaittoja aiheuttavat sikalan ilmanvaihto sekä lannan käsittely, varastointi ja levitys. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. käsittelemällä kaikki lanta biokaasulaitoksella sekä kattamalla sikalan yhteyteen sijoittuva lietesäiliö ja täyttämällä lietesäiliö alta päin. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Eläinten tuontia ja rehujen toimitusta tapahtuu noin kerran viikossa. Teuraseläimiä viedään 1 2 kertaa viikossa. Lietelannan ajoa suoritetaan kaksi päivää kerran kuukaudessa ympäri vuoden. Tilalla kuolleet eläimet (arvion mukaan noin 6 tonnia vuodessa) varastoidaan sikalan yhteydessä kylmätilassa ja toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokselle. Loisteputket viedään ongelmajätteiden keräykseen.
3/11 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Vehmaan kunnan virallisella ilmoitustaululla 26.10. 28.11.2005 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 25.10. 24.11.2005. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Vakka-Suomen Sanomissa 1.11.2005. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Vehmaan kunnanvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 25.10.2005 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Sikalan suunnitellulla sijaintipaikalla suoritettiin 16.1.2006 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Vehmaan kunnanhallitus (12.12.2005) ja Vehmaan kunnan tekninen lautakunta (8.12.2005) toteavat lausuntoinaan puoltavansa mainittua sikalatoimintaa, mikäli siitä ei aiheudu terveyshaittaa, ympäristön pilaantumisvaaraa taikka muuta kohtuutonta rasitusta. Vehmassalon kuntayhtymä (1.12.2005) toteaa lausuntonaan, että - hakemuksen johdosta on jätetty kaksi muistutusta, joissa vastustetaan sikalan rakentamista. Näissä korostuu huoli Vehmaan kunnan alueella tapahtuneesta kotieläintuotannon keskittymisestä suuriin yksiköihin ja haisevien yhdisteiden päästöt ilmaan koetaan tuotannon suurimpana ongelmana. Lisäksi muistutuksissa on kiinnitetty huomiota meluhaittaan sekä liikenteen lisääntymiseen; - sikala sijoittuu metsäalueelle ja lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa noin 900 metriä. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat sikalan eteläpuolella eli sikalasta katsottuna vallitsevan tuulensuunnan yläpuolella. Sikalan sijaintipaikka täyttää etäisyyksistä annetut suositukset, sillä ilmanvaihdosta ja lannan varastoinnista aiheutuva hajuhaitta kohdistuu sijaintipaikan lähiympäristöön ja hakemuksen mukaisella eläinmäärällä keskimäärin noin 400 metrin etäisyydelle. Tämä kuitenkin edellyttää, että sikalan ilmanvaihto- ja muissa teknisissä ratkaisuissa käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa siten kuin se on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista. Myöskään lannan siirtokuljetukset ja levitys eivät saa aiheuttaa kohtuutonta haju- tai muuta haittaa ympäröivälle asutukselle ja kuljetukseen käytettävät tiet ja kalusto on pidettävä siisteinä ja että - toiminnanharjoittajalla tulee olla eläinmäärään nähden lannan varastointitilaa ja levitysalaa riittävästi ottaen huomioon maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettu asetus. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty kaksi muistutusta.
Sikalan lähistöllä vapaa-ajanasunnon omistajan muistutuksessa vastustetaan sikalan rakentamista mm. siksi, että - sikalasta tulee aiheutumaan kohtuutonta haittaa mm. hajuhaittoja; - kiinteistön arvo laskee ja että - sikalan ilmastointi ja muun toiminta sekä liikenne aiheuttaa meluhaittaa. 4/11 Toisessa muistutuksessa vastustetaan hanketta mm. siksi, että Vehmaalla toimii jo tällä hetkellä useita samankokoisia sikaloita ja niistä aiheutuvat hajuhaitat ja ympäristökuormitukset ovat pilaamassa Vehmaan ympäristökuntineen täysin. Muistutuksessa todetaan, ettei biokaasulaitos ole poistanut mitään haittoja ja nyt on kiireesti saatettava jo olemassa olevat sikalat kuntoon. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Vastine on jätetty 16.1.2006. Vastineessa todetaan, että muistutuksen jättäjän loma-asunto sijaitsee 1,15 km päässä rakennettavasta sikalasta. Suositeltava vähimmäisetäisyys tämän kokoisesta sikalasta asutukseen on 400 m. Hajuhaittoja itse sikalan toiminnasta ei välity kyseiselle tontille asti. Sikalan liikenne kulkee pääosin Kalannintien kautta metsäautotielle, josta lähimmillään on loma-asunnolle noin 450 m. Hakija katsoo, että liikenne ei aiheuta kohtuutonta haittaa lomaasunnon haltijalle. Loma-asunnon viereinen peltolohko on luvanhakijalla vuokralla. Kyseiselle lohkolle on levitetty lietettä hakijan vanhasta yksiköstä. Uusi yksikkö ei tule muuttamaan vanhan yksikön toimintaa. Hakija katsoo, että kyseinen sikalahanke ei vaikuta lomakiinteistön arvoon millään tavoin. Rakennettava sikala sijaitsee maa- ja metsätalousalueella. Sijoituspaikka on valittu mahdollisimman kauas vesistöistä ja asutuksesta. Hakijan vanha sikalayksikkö, jossa on paikat 1200 eläimelle sijaitsee noin 300 m lähempänä muistutuksen tekijän loma-asuntoa kuin rakennettava yksikkö. Toisen muistutuksen jättäjän asunto sijaitsee yli 15 kilometrin päässä rakennettavasta sikalasta. Rakennettavalla sikalalla ei ole välittömiä vaikutuksia muistuttajalle. Lietteen käsittely tullaan hoitamaan lupaehtojen mukaisesti hankituille levitysalueille. Hakija katsoo, että kyseistä muistutusta ei tule ottaa huomioon asiaa käsiteltäessä. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Nasukas Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 1 936 lihasian sikalan perustamiseen Vehmaan kunnan Pitkiskallion kylässä kiinteistöllä Pitkiskallio RN:o 1:29. Ympäristölupa ei koske rakennettavia etälietesäiliöitä. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.
5/11 LUPAMÄÄRÄYKSET Lannan varastointi ja käsittely 1. Sikalan pohjarakenteet, lietekuilut rakennelmineen ja lietesäiliö tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Sikala ja lietesäiliö on sijoitettava kiinteistölle siten, että sikalan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat haju- ja meluhaitat voidaan estää mahdollisimman tehokkaasti. Sikalarakennuksen ja lietesäiliön salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Sikalakiinteistön kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lietelannan pääsy ojiin on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. 2. Sikalan toiminnassa syntyvä lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 3870 m 3 lietetilavuutta. Jos lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm. Poikkeaminen 12 kuukauden varastointitilan tilavuudesta on mahdollista, mikäli lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle valtioneuvoston asetuksen (931/2000) maataloudesta peräisin olevan nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta mukaisella tavalla varastoitavaksi. 3. Sikalan yhteyteen sijoitettavassa lietesäiliössä tulee olla säiliön alta päin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Lisäksi lietesäiliö on katettava kiinteällä katteella. Etälietesäiliöiden rakentamista varten tulee hankkia sijaintikunnasta asianmukainen rakentamisen lupa. Lietesäiliöiden valmistumisesta tulee ilmoittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. 4. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Lietelannan siirtokuljetuksia lietesäiliöstä toiseen tai biokaasulaitokselle ja siihen liittyvää lietelannan sekoitusta lietesäiliössä saa suorittaa arkisin maanantaista perjantaihin pois lukien arkipyhät enintään kahtena päivänä kuukaudessa. 5. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 6. Lanta, pesu- ja jätevedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 176 ha. Uudet lannanlevityssopimukset ja ko. peltoalojen sijaintikartat on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ennen sikalan käyttöönottoa.
6/11 7. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja koulujen yms. juhlatilaisuuksien aikana. 8. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 9. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. 10. Eläinten pito, sikalarakennuksen ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnasta aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta. Hajun leviämisen rajoittamismenetelminä on käytettävä sikalan ja lietesäiliön rakenteellisia menetelmiä, kuten lietesäiliön kattaminen, sikalan poistoilman johtaminen haitattomampaan suuntaan ja korkeammalle. Mikäli edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta hajuhaittoja ilmenee, on sikalan poistoilmaa ja lietesäiliössä muodostuvia hajukaasuja puhdistettava esimerkiksi suodattamalla hajuttomammiksi. Jätteet 11. Sikalassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 12. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 13. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 14. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 15. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 16. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä;
7/11 - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 18. Sikalan toiminnasta, lietelannan ja raaka-aineiden käsittelystä sekä sikalakiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä kello 7 22 ekvivalenttimelutasoa 45 db(l Aeq ) eikä yöllä kello 22 7 ekvivalenttimelutasoa 40 db(l Aeq ). 19. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 20. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 21. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 22. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat huomioon ottaen laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1 3 ja 5 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta
8/11 riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Mikäli epäillään vuotoja rakenteissa, salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan asia tutkia. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy vesiuomiin. Tarvittaessa kiinteistön ojitusjärjestelyjä muuttamalla saadaan riittävä suojaetäisyys ojiin. Lupamääräys 2 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Ylimääräisten vesien pääsy lannan varastointitiloihin aiheuttaa lantavarastojen täyttymisen ennenaikaisesti. Kattamattomissa lantavarastoissa tulee varautua vuosittaisen keskimääräisen sadevesimäärän varastointiin. Lupamääräykset 1 10 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lietesäiliön kattaminen estää ammoniakin haihtumista ilmaan ja pienentää hajuhaittoja. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Koska levityspellot sijoittuvat osittain lähelle taajaa asutusta, on tarpeen lupamääräyksillä pyrkiä pienentämään lannan levityksen aiheuttamaa viihtyvyyshaittaa naapurustolle. Asutukselle aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi on tarpeen rajoittaa myös lietteen sekoituksesta ja levityksestä aiheutuvien hajuhaittojen esiintymistä ajallisesti. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Lupamääräyksen 11 mukaisesti tilalla kuolleiden eläinten (raadot) asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000, muut. 6/2001) eläinjätteen käsittelystä 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa.
9/11 Koska maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen valvonta kuuluu terveysviranomaiselle, on tarkoituksenmukaista, että terveysviranomainen hyväksyy väliaikaiset varastointitilat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Lupamääräysten 12 16 mukaisesti jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 17 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) melutason ohjearvoista on loma-asumiseen käytettävillä alueilla sekä taajaman ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Lupamääräyksellä 18 on laitoksen toiminnasta aiheutuvia melutasoja rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 19 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 20 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 21 ja 22 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ellei luvan mukaista toimintaa ole aloitettu viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, niin lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2016 mennessä. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto raporteista ja soveltuvin osin ympäristösuojeluasetuksen 9 12 :ssä tarkoitettu selvitys toiminnasta ja sen vaikutuksista. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO 10/11 Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 46, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/92) 2 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000), maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, muut. 6/2001) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 200 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Nasukas Oy Petri Kaskinen Kalannintie 620, 23200 VINKKILÄ Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Vehmaan kunnanhallitus Vehmaan kunnan tekninen lautakunta Vehmassalon kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Vehmaan kunnan ilmoitustaulu Vakka-Suomen Sanomat Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. 11/11 Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus