1 Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry SÄÄNNÖT I LUKU TARKOITUS JA TOIMINTA NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa. TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU 2 Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on: - valvoa jäsentensä ammatillisia, oikeudellisia, palkkauksellisia ja sosiaalisia etuja - kohottaa jäsentensä ammattitaitoa - lisätä jäsentensä yhteenkuuluvuuden tunnetta - edistää sisäasiainministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalalla työskentelevien henkilöiden ammatillista järjestäytymistä - edistää Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL ry:n toimintaa 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: - tekee esityksiä ja antaa lausuntoja jäsentensä palkkauksen sekä ammatillisten ja sosiaalisten etujen kehittämiseksi - valvoo osaltaan jäsenistöä koskevien palkka-, työ- ja virkaehtosopimusten noudattamista - edustaa jäsenistöä sitä koskevissa asioissa - järjestää kursseja, esitelmä- ja neuvottelutilaisuuksia - tiedottaa - järjestää virkistystoimintaa - kuuluu jäsenenä Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL ry:een, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi - voi kuulua jäsenenä muihin järjestöihin, joihin kuuluminen palvelee yhdistyksen tarkoitusperiä - pyrkii muilla samantapaisilla toimenpiteillä saavuttamaan tarkoituksensa 4 Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, panna toimeen asianomaisella luvalla rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä hankkia, omistaa ja vuokrata toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä ja irtainta omaisuutta. II LUKU JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
2 JÄSENLAJIT 5 Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, kunniajäseniä, kunniapuheenjohtajia ja eläkeläisjäseniä. VARSINAISET JÄSENET 6 Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä henkilön, joka työskentelee toimistotehtävissä, tutkintaa avustavissa tehtävissä, tietohallintotehtävissä, teknisenä avustajana, vartijana tai muissa näihin verrattavissa tehtävissä sisäasiainministeriön tai oikeusministeriön hallinnonalalla. Jäseneksi pyrkijän on täytettävä jäsenhakemus, jossa hän sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä ja sen tekemiä päätöksiä. KUNNIAJÄSENET JA KUNNIAPUHEENJOHTAJA 7 Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua yhdistyksen kunniajäseneksi henkilön, joka on ansioitunut yhdistyksen toiminnassa. Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi henkilön, joka on pitkään ja erityisen ansioituneesti ollut mukana yhdistyksen toiminnassa. Kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta eikä äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa eivätkä he ole vaalikelpoisia, elleivät he ole olleet myös yhdistyksen varsinaisia jäseniä. ELÄKELÄISJÄSENET 8 Varsinaisen jäsenen siirtyessä työelämästä eläkkeelle hän voi siirtyä eläkeläisjäseneksi. Eläkeläisjäsenellä ei ole äänioikeutta eikä hän voi toimia yhdistyksen hallituksen jäsenenä eikä varajäsenenä eikä muussa yhdistyksen luottamustehtävässä. Jos varsinainen jäsen siirtyy eläkkeelle toimiessaan hallituksen varsinaisena tai varajäsenenä tai muussa yhdistyksen luottamustehtävässä, hänen tulee erota tehtävästään. JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN 9 Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Hallitus voi erottaa jäsenen, joka - ei enää täytä jäsenyyden ehtoja,
- on laiminlyönyt jäsenmaksunsa maksamisen - toimii vastoin yhdistyksen tarkoitusperiä, - rikkoo näitä sääntöjä tai liiton sääntöjä - toiminnallaan vahingoittaa yhdistystä, tai - jättää noudattamatta yhdistyksen tai liiton päättävien tai hallintoelinten päätöksiä tai ohjeita Jos erottamisen syynä on muu kuin jäsenmaksun laiminlyönti erotettu jäsen voi saattaa päätöksen yhdistyksen kokouksen tutkittavaksi ilmoittamalla kirjallisesti hallitukselle 30 päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan. Yhdistyksen kokous ratkaisee asian seuraavan kerran kokoontuessaan. Erottamispäätös tulee voimaan valitusajan päätyttyä tai yhdistyksen kokouksen vahvistettua päätöksen. Eronnut tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksunsa sen kuukauden loppuun, jolloin eroaminen tai erottaminen on tapahtunut. Eronnut tai erotettu jäsen menettää kaikki oikeutensa ja luottamustehtävänsä yhdistyksessä. 3 III LUKU YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO YHDISTYKSEN TOIMIELIMET 10 Yhdistyksen toimielimet ovat yhdistyksen kokous ja hallitus. Päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous, joka voi olla joko sääntömääräinen tai ylimääräinen kokous. Toimeenpanovaltaa käyttää hallitus. SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN YHDISTYKSEN KOKOUS 11 Yhdistyksen sääntömääräinen kokous on vuosikokous. Se pidetään vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Vuosikokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää hallitus. 12 Vuosikokouksessa: 1. a) valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, ääntenlaskijat ja pöytäkirjan tarkastajat b) todetaan kokouksen päätösvaltaisuus 2. valitaan kokouksessa tarvittavat valiokunnat ja annetaan niille tehtävät 3. a) käsitellään hallituksen antama ja esittelemä vuosikertomus ja päätetään niistä toimenpiteistä, joihin se antaa aihetta. b) käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto, vahvistetaan tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille 4. päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta 5. a) käsitellään hallituksen esittämä toimintasuunnitelma seuraavalle toimintakaudelle
b) päätetään hallituksen puheenjohtajan, muiden hallituksen jäsenten, toiminnantarkastajien/tilintarkastajien ja muiden luottamushenkilöiden palkkioista ja kulukorvausten perusteista c) päätetään varsinaisten jäsenten ja eläkeläisjäsenten jäsenmaksusta seuraavalle vuodelle ottaen huomioon liiton ilmoitus sen perimästä jäsenmaksusta d) käsitellään hallituksen esittelemä talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle 6. a) valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi toimikaudeksi b) päätetään näiden sääntöjen pykälän 20 mukaan kuinka monta jäsentä valitaan erovuoroisten tilalle c) valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle ja hallituksen varajäsenet d) valitaan yhdistyksen toiminnantarkastajat/tilintarkastajat ja heille henkilökohtaiset varamiehet 7. valitaan alueyhteyshenkilöt kunkin alueen tekemän esityksen pohjalta 8. käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet 9. valitaan yhdistyksen ehdokkaat liiton luottamustehtäviin tai valtuutetaan hallitus suorittamaan nämä ehdokasasettelut 10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 11. käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi 2/3 määräenemmistöllä annetuista äänistä 4 ALOITTEET YHDISTYKSEN KOKOUKSEEN 13 Yhdistyksen jäsenet voivat tehdä aloitteita yhdistyksen vuosikokoukselle. Aloite on toimitettava hallitukselle tammikuun 15. päivään mennessä. Hallituksen on tuotava aloite omalla lausunnollaan varustettuna yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi. YLIMÄÄRÄINEN YHDISTYKSEN KOKOUS 14 Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään hallituksen niin päättäessä. Se on myös pidettävä, jos vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä vaatii hallitukselta määrätyn asian käsittelemistä varten. Tällöin hallituksen on kutsuttava kokous koolle viimeistään kahden kuukauden kuluttua tämän vaatimuksen esittämisestä. Kokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää hallitus. Ylimääräisessä kokouksessa voidaan käsitellä vain kokouskutsussa mainitut asiat. ÄÄNIOIKEUS JA PÄÄTÖKSENTEKO 15 Äänioikeus yhdistyksen kokouksissa on varsinaisella jäsenellä, joka on maksanut 3 kuukautta ennen kokousta erääntyneet jäsenmaksut. Yhdistyksen kokouksissa jokaisella äänioikeutetulla jäsenellä on yksi ääni.
5 16 Äänestys yhdistyksen kokouksessa on asiaäänestyksessä avoin. Jos suljettua lippuäänestystä kannatetusti vaaditaan, sellainen on toteutettava. Henkilövaalissa käytetään aina suljettua lippuäänestystä, jos ehdokkaita on enemmän kuin täytettäviä paikkoja. Äänestettäessä ratkaisee yksinkertainen enemmistö, paitsi näiden sääntöjen pykälissä 19, 31 ja 32 mainituissa asioissa. Äänten mennessä tasan, lopputuloksen ratkaisee arpa tai kokouksen puheenjohtajan ääni. Kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee, kun kaikki seuraavat ehdot ovat täyttyneet: - kyseessä on asiaäänestys, ei siis henkilövaali, - äänestyksessä on käytetty avointa äänestystapaa, - kokouksen puheenjohtaja on äänioikeutettu ja - kokouksen puheenjohtaja on äänestänyt yhtä aikaa ja samalla tavalla muiden osanottajien kanssa. Muissa tapauksissa arpa ratkaisee. KOKOUSKUTSU 17 Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus. Kutsu vuosikokoukseen lähetetään yhdistyksen jäsenille kirjallisena tai sähköpostilla jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen vähintään kuukautta ennen kokousta. Kutsu ylimääräiseen kokoukseen lähetetään yhdistyksen jäsenille kirjallisena tai sähköpostilla jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen vähintään viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa esille tulevat asiat. HALLITUS 18 Puheenjohtajan ja hallituksen varsinaisten sekä heidän henkilökohtaisten varajäsentensä tulee olla yhdistyksen varsinaisia jäseniä. 19 Puheenjohtajaa valittaessa valitun puheenjohtajan tulee saada hyväkseen yli puolet annetuista äänistä. 20 Yhdistyksen hallituksen muodostavat yhdistyksen vuosikokouksen valitsema puheenjohtaja ja 6-10 varsinaista jäsentä. Kullakin varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
6 Hallitukseen tulee, mikäli mahdollista, valita tasapuolisesti erilaisissa tehtävissä toimivia ja maan eri osissa asuvia jäseniä. 21 Puheenjohtajan toimikausi on kaksi toimintakautta. Hallituksen varsinaisten jäsenten ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä toimikausi on kaksi toimintakautta siten, että osa heistä on vuosittain erovuorossa. Jos toimikauttaan jatkava hallituksen jäsen valitaan puheenjohtajaksi, myös hänen henkilökohtaisen varajäsenensä toimikausi päättyy. Heidän jäljellä olevaksi toimikaudekseen valitaan uusi hallituksen jäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen. 22 Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä kirjallisesti vaatii erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten. 23 Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä. Varsinaisen jäsenen ollessa estynyt, hänen tilallaan voi olla hänen henkilökohtainen varajäsenensä. 24 Äänten mennessä tasan ratkaisee henkilövaalissa ja suljettua lippuäänestystä käytettäessä arpa, avoimessa asiaäänestyksessä kokouksen puheenjohtajan kanta. 25 Hallituksen tehtävänä on muun muassa: 1. Pitää järjestäytymiskokous kuukauden kuluessa vuosikokouksesta. Järjestäytymiskokouksessa muun muassa hallituksen tulee valita keskuudestaan varapuheenjohtaja ja keskuudestaan tai ulkopuolelta taloudenhoitaja, sihteeri ja muut tarpeelliset toimihenkilöt sekä päättää työvaliokunnan ja muiden valiokuntien ja toimikuntien perustamisesta, nimetä niihin jäsenet ja antaa niille tehtävät 2. Johtaa ja kehittää yhdistyksen toimintaa näiden sääntöjen, yhdistyksen kokouksen ja liiton päättävien ja hallintoelinten päätösten mukaan 3. Päättää aluetoiminnasta ja valvoa ja ohjata alueiden toimintaa. 4. Hoitaa yhdistyksen varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia kirjanpidosta ja tilinpäätöksen valmistumisesta 5. Kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat 6. Huolehtia, että ilmoitus sääntöjen muuttamisesta sekä hallituksen puheenjohtajan ja nimenkirjoittajien vaihtumisesta tehdään viipymättä yhdistysrekisteriin 7. Hyväksyä yhdistyksen jäsenet ja pitää heistä luetteloa 8. Edustaa yhdistystä sekä kantaa ja vastata sen puolesta IV LUKU YLEISTÄ NIMEN KIRJOITTAMINEN 26 Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, heistä aina kaksi yhdessä.
7 Pankki-, posti- ym. raha-asioita varten hallitus voi määrätä taloudenhoitajan kirjoittamaan yksin yhdistyksen nimen. TOIMINNANTARKASTAJAT/TILINTARKASTAJAT 27 Yhdistyksellä on kaksi toiminnantarkastajaa/tilintarkastajaa ja heillä varahenkilöt. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien toimikausi on kalenterivuosi. Toimikausi alkaa valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta. Toiminnantarkastajilla/tilintarkastajilla tulee olla sellainen tilinpitoa ja yhdistyksen hallintoa koskeva asiantuntemus, joka yhdistyksen toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen on tehtävän kannalta katsottava tarpeelliseksi. TILI- JA TOIMINTAKAUSI 28 Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi ja toimintakausi on vuosikokousten välinen aika. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina helmikuun loppuun mennessä. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee toimittaa tilintarkastuskertomus viimeistään kuukauden kuluttua saatuaan tilinpäätösasiakirjat. Tilintarkastuskertomus osoitetaan yhdistyksen kokoukselle ja toimitetaan hallitukselle. ALUETOIMINTA 29 Hallitus päättää aluetoiminnasta erillisellä aluetoiminnan ohjeella. 30 Jos havaitaan tarpeelliseksi, yhdistyksen kokous voi näiden sääntöjen ja yhdistyslain puitteissa vahvistaa sisäistä toimintaa koskevia säännöksiä. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN 31 Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia yhdistyksen kokouksessa, jos asia on mainittu kokouskutsussa ja muutosta on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä. 32 Yhdistyksen purkamiseen vaaditaan vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä yhdistyksen kokouksessa.
8 Yhdistyksen purkautuessa tai sen tultua lakkautetuksi sen varat luovutetaan Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL ry:lle tai sen toimintaa lähinnä jatkavalle rekisteröidylle järjestölle käytettäväksi yhdistyksen pyrkimyksiä edistävään tarkoitukseen. Yhdistykselle lahjoitettujen tai testamentattujen varojen käytöstä päätetään yllämainitulla tavalla, ellei lahjoittaja tai testamenttaaja ole nimenomaan toisin määrännyt. JÄSENOIKEUKSIEN SÄILYMINEN 33 Tällä sääntömuutoksella ei loukata jo saavutettuja jäsenoikeuksia. 34 Siirtymäsäännökset Vuoden 2012 vuosikokouksessa valittavien toimihenkilöiden toimikausi on vuoden 2012 vuosikokouksesta seuraavaan vuosikokoukseen. Vuoden 2013 vuosikokouksessa kaikki hallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat erovuorossa. Vuoden 2013 vuosikokouksessa valitaan uusi hallitus, jonka jäsenistä ja henkilökohtaisista varajäsenistä puolella toimikausi päättyy vuoden 2014 vuosikokoukseen ja puolella vuoden 2015 vuosikokoukseen. Toimikauden pituuden päättää arpa.