s. 1 / 6 Alue 151102 Lippajärvi-Tammimäki Asemakaavan muutos Asianumero 1558/10.02.03/2017 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kiinteistörakenteen selkeyttäminen muuttamalla käyttötarkoitusalueiden rajoja. Kaavamuutos mahdollistaa tonttijaon muuttamisen ja tarkoituksenmukaisten tonttien muodostamisen. Kuva: suunnittelualueen sijainti opaskarttapohjalla. Kuva: alustava suunnittelualueen rajaus ortokartalla Espoo kaupunki 2017.
s. 2 / 6 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Lippajärven Tammimäessä osoitteessa Tammimäentie 4-10. Suunniteltu muutos koskee korttelin 62047 pohjoisosaa ja tarkemmin tilaa 2:254 sekä erottamatonta määräalaa 2:239-M501. Alueen nykytilanne Alue on runsaspuustoista asuinaluetta Tammimäentien ja Tammimäenpolun risteyksessä. Alueen maasto nousee loivassa ylämäessä rannan suunnalta pohjoiseen kohti Lippajärven omakotitaloaluetta. Alueella on voimassa erillinen sitova tonttijako, jossa kiinteistö 2:239 on merkitty tontiksi numero 3 ja kiinteistö 2:254 merkitty tonteiksi 1 ja 2. Korttelin 62047 pohjoisosassa, kiinteistöllä 2:239, mäen päällä sijaitsee vuonna 1939 valmistunut asuinkäytössä oleva rakennus. Rakennusta ympäröivät puut ja viheralueet, ja rakennuksen länsipuolella on avokalliota. Rakennuksen itäpuolella, mäen huipulla sijaitsee talousrakennus. Asunnolta etelään kulkee kulkuväylä Tammimäenpolulle, jota pitkin ajo kiinteistölle tapahtuu. Tammimäenpolun Tammimäentiehen liittyvä osa on kiinteistön 2:254 omistuksessa ja kulku kiinteistölle 2:239 on järjestetty osittain rasiteoikeudella. Kiinteistön 2:239 länsipuoli on puustoa ja viheraluetta. Pysäköinti on hoidettu tonteilla eikä alueella ole yleistä pysäköintiä. Tammimäentien varressa ei ole jalkakäytävää, mutta Riistatien ja Tammihaantien varressa kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Lippajärventiellä jalankulku ja pyöräily kulkee molemmin puolin. Lähin bussipysäkki sijaitsee Lippajärventien varressa noin 600 metrin päässä suunnittelualueesta. Lippajärventien varren pysäkit palvelevat useita Espoon sisäisiä linjoja mm. Espoon keskukseen ja Leppävaaraan päin sekä pari seutulinjaa. Maanomistus Kortteli 62047 on yksityisessä omistuksessa. Ympäröivät katu- ja virkistysalueet omistaa Espoon kaupunki lukuun ottamatta kiinteistöjen 2:254 ja 2:239 väliin jäävää kiilamaista virkistysalueen osaa. Kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen eteläpuolella aukeaa luonnonsuojelualueeksi merkitty Lippajärvi. Korttelin luoteisosa on kiinteistön 2:254 käytössä asuinalueena. Kiinteistön itäosassa sijaitsee vuonna 1938 valmistunut yksiasuntoinen talo sekä kaksi talousrakennusta. Rakennuksia ympäröivät puusto sekä kiinteistön länsi- ja eteläreunaa pensasaita. Kulku rakennukselle käy Tammimäenpolulta. Kiinteistön 2:254 länsiosassa sijaitsee vuonna 1998 valmistunut yksiasuntoinen talo. Talolta nousevat rappuset polulle joka kulkee kaupungin omistaman yleisen alueen halki kiinteistölle 2:239. Kulku rakennukselle käy Tammimäentieltä. Tammimäenpolun eteläpuolella sijaitsee kaksi asuinkäytössä olevaa kiinteistöä, joiden takana aukenee luonnonsuojelualueeksi merkitty Lippajärvi. Korttelin 62047 pohjoispuolella, suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä, sijaitsee kaupungin omistuksessa oleva Kolkemäen puistoalue ja koillispuolella Tammimäen jalopuumetsä. Kulku suunnittelualueelle tapahtuu Tammimäentieltä, joka on Riistatieltä erkaneva lyhyehkö päättyvä tonttikatu. Riistatielle liitytään Lippajärventieltä ja Tammihaantieltä, joka on myös Lippajärventieltä erkaneva tonttikatu. Lippajärventie on alueellinen kokoojakatu ja sen liikennemäärä oli vuonna 2014 noin 7 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 5/2018 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) alue on varattu eteläpuolelta asuntoalueeksi (A). Pohjoisosiltaan alue on merkitty uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi virkistysalueeksi. Yleiskaavassa suunnittelualueen pohjoisosaa sivuaa länsiitäsuuntainen virkistysyhteys. Suunnittelualuetta reunustaa koillisessa luonnonsuojelualue (SL).
s. 3 / 6 Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (5/2018) Espoon kaupunki. Alueella on voimassa Lippajärvi-Tammimäki asemakaavan muutos (lainvoimainen 27.10.2010). Kiinteistö 2:239 on osoitettu itäosastaan erillispientalojen korttelialueeksi, johon tontille saa rakentaa yhden asunnon (AO-1). Rakennusalaa ympäröi luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa, joka on hoidettava niin, ettei maisemakuva oleellisesti muutu (s-2). Kiinteistön 2:239 rakennettavan alueen osan kerrosluvuksi on merkitty yksi ja rakennusoikeudeksi 150 k- m 2. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (5/2018) Espoo kaupunki. Kiinteistön 2:239 länsiosa on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Lähivirkistysalue jää kiilamaiseksi osaksi kiinteistöjen 2:239 ja 2:254 välille. Kiinteistö 2:254 on Lippajärvi-Tammimäki asemakaavassa merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Kiinteistö on asemakaavassa ohjeellisella tontin rajalle jaettu kahteen tonttiin. Kiinteistön länsi- ja eteläosia reunustaa alue, joka on merkitty pääasiassa puilla istutettavaksi alueen osaksi. Alueella on lisäksi s-3-merkintä, joka merkitsee alueen osaa, jolla oleva kuusiaita on suojeltava. Asemakaavassa kiinteistön 2:254 kerrosluku on ½kII, joka tarkoittaa, että puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennusoikeutta kummallekin ohjeellisen tonttijaon mukaiselle tontille on merkitty 200 k-m 2. Kiinteistön 2:254 kaakkoispuolella kulkee useampaa kiinteistöä palveleva ajoyhteys (ajo).
s. 4 / 6 Aloite ja perittävät maksut Asemakaavan muutosta ovat 30.3.2017 hakeneet kiinteistöjen 2:239 ja 2:254 maanomistajat. Hakija maksaa kaavanmuutoksen laatimiskustannukset (MRL 59 ). MITÄ JA MITEN SUUNNITELLAAN? Tavoitteet Tavoitteena on käyttötarkoitusalueiden uudelleenjärjestelyt hakijoiden omistamilla mailla tonttijaon helpottamiseksi. Tavoitteena on myös kiinteistön 2:239 kerrosluvun muuttaminen yhdestä kerroksesta puoleentoista kerrokseen sekä rakennusoikeuden nosto 200 kerrosalaneliömetriin. Asemakaavan muutoksen tavoitteena ei lähtökohtaisesti ole lisä- tai uudisrakentaminen. Suunnitelman kuvaus Alustavan suunnitelman mukaan noin 900 m 2 aluetta kiinteistöstä 2:239 esitetään muutettavaksi erillispientalojen korttelialueesta (AO-1) lähivirkistysalueeksi. Kiinteistön 2:239 omistamaa kiilamaista, kiinteistöjen 2:239 ja 2:254 väliin jäävää lähivirkistysaluetta (VL) sekä tämän alueen itäpuolella olevaa AO-1-aluetta esitetään liitettäväksi kiinteistön 2:254 itäpuoleiseen tonttiin. Kokonaisalaltaan liitos olisi noin 400 m 2 ja liitettävän alueen käyttötarkoitus muutettaisiin vastaamaan kiinteistön 2:254 käyttötarkoitusta (AO). Rakennusoikeus ei lisääntyisi liitoksen johdosta. Kiinteistön 2:239 AO-1-alueen kerroslukuun haetaan muutosta yhdestä puoleentoista, jotta se vastaisi olemassa olevan asuinrakennuksen kerroslukua. Samaisen alueen rakennusoikeutta nostettaisiin 50 k-m 2, eli 150 k-m 2 :stä 200 k-m 2 :iin. Perusteena on yhdenmukaisuus muiden hakijoiden kanssa. Hakijat ovat laatineet esisopimuksen omistamiensa maa-alueiden kaupoista. Kuvamateriaalia suunnitelmasta on tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman lopussa. Suunnittelun toteuttaminen Kaavaehdotusvaiheessa laaditaan asemakaavakartta, jota täydennetään tarvittaessa kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. Vaikutusten arviointi Viitesuunnitelman pohjalta kaavoituksen yhteydessä arvioidaan asemakaavan muutoksen merkittävimmät vaikutukset. Soveltuvin osin arvioidaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon, maisemaan, ihmisten elinoloihin sekä yhdyskuntatalouteen. Tärkeimmät vaikutukset esitetään kaavaselostuksessa. Vaikutusalueena ovat kortteli 62047 ja sen lähiympäristö. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia alueen kaavoituksen yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä kullekin aihepiirille tarkoituksenmukaisin menetelmin.
s. 5 / 6 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, maanomistajat, hallintaoikeuden omistajat, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. (MRL 63 ) Asemakaavatyö on käynnistynyt tämän osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksenperiaatteet ja tavat. Mielipiteet (MRA 30 ) Osalliset voivat osallistua kaavatyön valmisteluun kertomalla mielipiteensä suunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 30.7. 13.8.2018. Kirjallisia mielipiteitä voi jättää 13.8.2018 klo 15.45 mennessä osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, 02070 ESPOON KAU- PUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi, alue- ja asianumero (Lippajärvi-Tammimäki, 151102, 1558/2017) on mainittava. Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunkisuunnittelukeskus laatii suunnitelmien ja selvitysten pohjalta kaavaehdotuksen. Tavoitteena on, että se käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa syksyllä 2018. Kaavaehdotus on tämän jälkeen julkisesti nähtävillä 14 tai 30 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Muistutus tulee toimittaa kirjallisena nähtävilläolokuulutuksessa mainitulla tavalla ja aikataululla. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksen sekä siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Käsittelyn jälkeen lähetetään kaupungin vastine kunkin muistutuksen ensimmäiselle osoitteensa ilmoittaneelle allekirjoittajalle. Jos kaavaehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ) Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Tiedottaminen Nähtävilläoloista ja mahdollisista tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi kaava-alueen ja lähinaapuruston maanomistajille sekä asukasyhdistykselle lähetetään kirje. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kirjeitse niille muistuttajille, jotka ovat sitä pyytäneet kaavan nähtävilläoloaikana (MRA 94 ). Kaava-aineiston virallinen nähtävilläolopaikka on Espoon teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelu (käyntiosoite: Virastopiha 3, katutaso, Espoon keskus). Eri kaavavaiheissa aineistoa on esillä myös Leppävaaran asiointipisteessä (Leppävaarankatu 9, Kauppakeskus Sello, Sellon kirjasto, 02600 Espoo) ja kaupungin verkkosivuilla: www.espoo.fi/kaavoitus Lisätietoja Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: Paltsa-Kai Salama Otto Mäkelä, p. 050 553 2886 Markus Pasanen (liikennesuunnittelu), p. 043 824 7351 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@espoo.fi Lyhenteet: MRL = maankäyttö- ja rakennuslaki MRA = maankäyttö- ja rakennusasetus Päiväys ja allekirjoitus Espoossa, 11.6.2018 Torsti Hokkanen Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja
s. 6 / 6 KUVIA SUUNNITELMASTA Asemakaavan valmisteluaineistoon kuuluvat seuraavat kuvalähteinä toimineet suunnitelmat: - Muutoskartta, tavoiteltu tonttijako. Asunto Oy Espoon Tammimäki. 30.3.2017 Muutoskartta, tavoiteltu tonttijako.