Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti Pohjois-Savo 17.04.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy
2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Pohjois-Savon maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 4 Pohjois-Savon maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja
3 OSA 1 Johdanto
4 Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 23% (24 / 105 vastaajaa). Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui kaikkiaan 59 henkeä.
5 Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti
6 Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu
7 OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset
8 Keskeisiä kehittämisteemoja (1/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 1. YRITTÄJYYDEN VAHVISTAMINEN JA UUSIEN YRITTÄMISEN MUOTOJEN KEHITTÄMINEN (yht. 20) Yrittäjyyden vahvistaminen (9) Huippuyrittäjyyden ja yrittäjävalmiuksien kehittäminen Yhteistyö ja huipputiimit Yrittäjien osaamisen arvostaminen Tutkimus ja kehittämispuolen vahvistaminen: tiedonsiirtoa ja käytäntöä, minimitekijöiden tunnistamista Toimialojen yhteistyö (esimerkiksi matkailuyritysten sesonkityövoima muille aloille) Joustavat yrittämisen muodot (5) Työn tekemisen uudet muodot Sosiaalinen yrittäjyys Yhteisöllinen yrittäjyys Yritystuet Uudet yrittäjyysmahdollisuudet ja joustavuus Villinä korttina sijaisyrittäjyys Palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistäminen (2) Vahvojen elinkeinojen tarpeisiin vastaaminen (6) Business Planning Uudet yritysmallit Luomu: yrtit ja muut Asiakkaan ja kuluttajan huomiointi Yrittäjyyteen kannustaminen Uusia yrittäjätyyppejä (nuoria ulkopuolelta) Tukijärjestelmät riskinottoa tukemaan Asumisen ja yrittämisen yhdistäminen 2. YHTEISTYÖ JA YHTEISET INVESTOINNIT (yht.17) Yhteistyö ja yhteiset investoinnit (14) Mm. maito ja liha Oman näköiset investoinnit Kärkitilojen ympärille kehittyvä laaja alihankintaverkosto (yht.5) Villi Kortti: Palveluyrittäjien yhteiset pilvipalvelut (3) Kirjanpito, laskutus, arkisto Yhteistyömalli lähin palveluntuottaja palvelee Yhteiset ohjelmistot ym.
9 Keskeisiä kehittämisteemoja (2/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 3. ELINTARVIKEKETJUN KOKONAISVALTAINEN KEHITTÄMINEN JA BRÄNDÄYS (yht.17) Vahvistettava kehittämis- ja tutkimustoimintaa (15) Linkitystä toimintojen välillä on tehostettava Bioenergian hyödyntäminen Maisemalliset arvot 4. PALVELUTUOTANNON KEHITTÄMINEN ASIAKASLÄHTÖISELLÄ TUOTTEISTAMISELLA JA YHTEISTYÖLLÄ (yht. 17) Asiakaslähtöinen tuotteistaminen ja yhteistyö (17) Yritysverkostojen luominen Osaamisen ja voimavarojen yhdistäminen Pohjois-Savon ruokabrändi (2) Vastuullisesti ja puhtaasti Pohjois-Savolaisessa ympäristössä tuotettu maukas erikoistuote Taloudellisesti kannattavasti! Villinä korttina yrteistä tehdyt eläinlääkintätuotteet Palvelutuotannon kehittäminen Asuminen Logistiikka Nuoret Palvelut
10 Keskeisiä kehittämisteemoja (3/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 5. KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN: osaamiskeskittymät ja järjestelmät (yht.14) Osaamiskeskittymät (7) Yritys-koulutus-TK Työvoimaosaamisen kehittäminen Yrittäjyys Aluetalous Lokaali-Globaali Osaamisen lisääminen ja ylläpito (yht.4): Koulutuksen kehittäminen Osaamisen siirto, uudistuminen TK-toiminnan tehostaminen (innovointi) Oy-perusteinen toiminta Henkilökohtainen koulutusohjelma (yht.1) Yrityksen osaamistarpeet Koulutustuki Asumisratkaisut Kielikoulutus Etämahdollisuuksien huomiointi Usean oppilaitoksen tarjonnasta Kokonaisvaltaisuus Mallia Limousine Koulutus- ja osaamisjärjestelmän kehittäminen (2) Tukee vahvuusalueiden kehittymistä Yrittäjyys Globaalit verkostot
11 Keskeisiä kehittämisteemoja (4/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 6. MAA- JA METSÄTALOUDEN KEHITTÄMINEN JA RESURSSIEN INNOVATIIVINEN HYÖDYNTÄMINEN (yht. 13) Metsän bioenergian jalostusasteen nosto (5) Liikenne Sähkö Tisleet Puukaasu Yrittäjyys Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen (5) Kaivannaisteollisuus Luomutuotannon lisääminen Ravinteiden käytön tehostaminen Kierrätysmaatalous Resurssitehokkuus: bioenergia ja uusiutuvat energiamuodot Tutkimuksen, uuden viljelytekniikan ja verkostojen hyödyntäminen erikoiskasviviljelyssä (2) Metsäsuunnittelun uudelleen ajattelu (1) Metsävaratiedon, metsän omistajan ja kysynnän kohtaaminen Ajan tasalla, saatavilla, markkinaehtoisesti 7. INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN (yht.8) Hyvät tietoliikenneyhteydet (8) Uudenlaista yritystoimintaa Sisältöjen ja palvelujen kehittäminen ja hyödyntäminen Tiestön kunto 8. MAASEUTUASUMISEN EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN JA ASUMISEN UUDET MUODOT (yht.6) Maaseutuosakkuudet (5) Maatila, tilan työt, tuottaminen ja viljely Kalastus, muut harrasteet Yhteisöllisyys, ekologisuus Y-sukupolvelle, suurille ikäluokille Hyvinvointi, elämyksellisyys Kansanväliset markkinat Maaseudun asumisen edellytysten parantaminen (1) Maaseudun ja kaupungin välisen vuorovaikutuksen lisääminen Maankäytön esteiden poisto Tietoliikenneyhteydet ja etätyö Palveluinnovaatiot ja asiakaslähtöisyys Yhteisöllisyys, taajamien elinvoimaisuus, turvallisuus
12 Keskeisiä kehittämisteemoja (5/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 9. MATKAILUN KEHITTÄMINEN (yht.5) Matkailu (3) Luonnonympäristössä tehtävä matkailu Ikea, Ikano alueen hyödyntäminen Paikallisen ruoan hyödyntäminen Onnellisen elämän lähde Villinä korttina Savolaiset luksus lomat Oy (3) Räätälöidyt luontopalvelukokonaisuudet Lomaosakkeet (2) Marjan poiminta-osake Metsästys-, kalastus-, mökötysretriitit 10. VESIRESURSSIEN HYÖDYNTÄMINEN (yht.5) Bisnestä vedestä vedellä Maailman vesipulaan vastaaminen Teknologia 11. KUNTAUUDISTUKSEN MAHDOLLISUUDET (yht.4) Lähidemokratian kehittäminen Kylille rahaa, valtaa ja sopivat tehtävät Kyläkaavojen asukaslähtöisyys paikallisten tarpeiden mukaan Palveluiden syntyminen Riskeinä keskittyminen ja demokratiavaje
13 Keskeisiä kehittämisteemoja (6/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 12. VESISTÖJEN JA LUONNONYMPÄRISTÖN SUOJELU (yht.2) Vesien suojelu Lannan käsittelyn uusi teknologia Vesien kunnostus Pohjavesivarannot ja suojelu Puhtaan veden saannin turvaaminen Luonnonympäristö viihtyisänä asuinympäristönä Asumisen edistäminen Taajamien läheinen syvä maaseutu Viihtyisä asuinympäristö Matkailu 13. UUSI YHTEISÖLLISYYS Uusien toteuttamiskanavien hyödyntäminen Uutta verta kylille positiivinen sysäys Pienten yhdistysten yhdistäminen Riskit: Ikärakenne, Liikaa samojen harteilla 14. IKÄRAKENTEEN TUOMAT MAHDOLLISUUDET Palveluelinkeinojen kysyntä Senioripalvelut ja kylät Riskit: Turvallisuus, viihtyvyys, kirkonkylien väestökato
14 Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Yrittäjyyden vahvistaminen ja uusien yrittämisen muotojen kehittäminen Yhteistyö ja yhteiset investoinnit Palvelutuotannon kehittäminen asiakaslähtöisellä tuotteistamisella Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen Toimialat Bioenergia Matkailu Läpäisevät osaamisalueet Perusmaatalous Erikoismaatalous Metsätalous Elintarvikejalostus Muu yritystoiminta
15 OSA 3 Pohjois-Savon maaseudun toimintaympäristön muutostekijät
16 Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät
17 Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2009-2013 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille 2012-2015
18 Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä)
19 Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus 10 SUURI E N N U S T E T T A V U U S 8 6 4 Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Ympäristö ja ilmastonmuutos Luomu- ja lähiruoan suosio Maaseutumatkailun kysyntä Kolmannen sektorin rooli Globalisaatio ja kansainvälistyminen Maahanmuuttajat maaseudulla Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Kuntarakenteen muutokset Suomen vientimarkkinoiden kehitys EU:n poliittinen kehitys Euroopan talouden kehitys Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Maaseudun elinkeinorakenne Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Tieverkko ja muu Metsien käyttö liikenneinfrastruktuuri Energian hinta Bio- ja lähienergian tuotanto Muutokset elintarvikeketjussa Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne Tietoliikenneyhteydet Suomen talous ja kilpailukyky Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 2 PIENI PIENI 2 4 V A I K U T T A V U U S 6 8 SUURI 10
20 Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus
21 OSA 4 Pohjois-Savon maaseudun voimavarat ja rajoitteet
22 Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET V O I M A V A R A T Vahva maa- ja metsätalous sekä valtakunnallisesti merkittävä maitotalous ja marjanviljely elintarvikeketju (meijeritoiminta, marjojen jalostus) Bioenergiaosaaminen ja bioraaka-aineen saatavuus Puhdas luonnonympäristö ja laajat vesistöt asuin- ja matkailuympäristönä, edullinen asuminen Savolaiset asukkaat ja yhteisöllisyys Maatalouden ja elintarvikeketjun osaaminen, tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminta Monipuolinen ja uudistuva elinkeinorakenne ja taajamien vahva teollisuus Maakunnan hyvä saavutettavuus keskellä Suomea Rakenteilla hyvät tietoliikenneyhteydet Osaavan työvoiman toistaiseksi hyvä saatavuus Osaavien työntekijöiden vähäisyys ja uskon puute yrittäjyyden kehittämiseen Liikenneyhteyksien heikentyminen ja tiestön huono kunto Väestön ikääntyminen Nuorisokato ja väestön väheneminen Kehittämistoimien hajanaisuus Palvelujen väheneminen ja siirtyminen kauemmaksi Maatalouden ongelmat: Peltojen heikko saatavuus ja ontuvat sukupolvenvaihdokset Kuntien heikentynyt taloudellinen tilanne Pitkät välimatkat Työllistymisen ja työvoiman saatavuuden vaikeudet Negatiiviset asenteet Elinkeinorakenteen yksipuolisuus R A J O I T T E E T
23 LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja
24 Learning Café Pohjois-Savo 7 pöytää ja teemaa Pöydän kattaja Pöytä 1 Pöytä 2 Perusmaatalouden tuotanto- ja kysyntäympäristön muutokset (maito, liha) Erikoismaatalouden tuotanto- ja kysyntäympäristön muutokset (marjat, yrtit jne.) Mika Repo Juha Minkkinen Pöytä 3 Metsävarojen käyttö: metsätalous, bioenergia, puutuoteteollisuus Miika Kajanus Pöytä 4 Pöytä 5 Ympäristönhoito: maatalous ja vesiensuojelu, luonnon hyödyntäminen, ympäristöteknologia Maaseutuyrittäjyys: työvoiman saatavuus, yrittäjyysilmapiiri ja toimintaympäristö, yrittämisen uudet muodot Jaana Tuhkalainen Teemu Juntunen Pöytä 6 Palveluyrittäjyys: matkailu, hyvinvointipalvelut, urakointi Tarja Pöyhönen Pöytä 7 Kylien elinvoima: asukkaat, yhteisöllisyys, maaseudun infrastruktuuri Pekka Leskinen
25 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Perusmaatalouden tuotanto- ja kysyntäympäristön muutokset (maito, liha) MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Tuotannon ja kysynnän tasapaino: kysyntä ei ole laskemassa, tilamäärä laskee Tuotanto mm. Keski-Euroopassa ja Venäjällä? MAHDOLLISUUDET Kiintiöjärjestelmä 2015? Tilatasolla mahdollisuus kehittää tuotantoa Tukee jalostavaa teollisuutta ja sen kilpailukykyä ja samalla teollisuuden kysyntä säilyy RISKIT Tuotantoon kohdistuu epävarmuustekijöitä Onko tuotanto kannattavaa? Tuotannon riskinhallinta? Tautiriskit, työvoiman riittävyys? Ympäristö? Pellon riittävyys Investoinnit vähissä Saadaanko kaiken kokoisia investointeja jotka perustuvat tilan omiin lähtökohtiin? STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Laaja-alaisen yhteistyön lisääminen, myös yhteisinvestoinnit Investointien ja kehittämisen kokonaisvaltainen tukeminen Yrittäjyyteen kannustaminen, osaamisen tukeminen Kärkitilojen ympärille kehittyvä laaja alihankkijaverkosto
26 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Erikoismaatalouden tuotanto- ja kysyntäympäristön muutokset (marjat, yrtit, puutarhakasvit jne.) MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Ilmaston lämpeneminen voi tuoda uusia mahdollisuuksia, Kasvinjalostus Pohjoisessa mahdollisuudet paranevat, Etelä- ja Keski-Euroopassa heikkenevät (keväthallat, kuivuus) Geenimuuntelun mahdollisuudet Uudet viljelytekniikat (kasvatustunnelit) ja lajikkeet Erikoiskasvien terveysvaikutukset Kysyntä on suurempi kuin tarjonta Kotimaisuusasteen kasvattaminen (50-60% kotimaisuusaste) MAHDOLLISUUDET Vesi, valoisat ja pitkät kesäpäivät Kuljetuskustannukset tuonnin kallistuminen Työvoima (ulkomaiset työntekijät) Uudet kestävämmät marjalajikkeet (vientimahdollisuus) Villikasvit ja niiden tuotteistaminen, uudet yrttilajikkeet Brändin rakentaminen ja markkinointi Viljelyä on jo jonkin verran olemassa, rukiin viljely ja sen kasvinjalostus, speltti, maissi, stevia (kun lupa tuottaa EU:ssa) ja vihanneskasvistuotanto: sipuli, porkkana, kaali, luomu Peltokasvien viljelyssä voidaan tehdä nopeita muutoksia Tuottajaorganisaation perustamiset Vähän tauteja ja tuholaisia RISKIT Taudit ja tuholaiset ilmastonmuutoksen myötä Kuljetuskustannukset Työvoima Luomuehdot ja siihen liittyvä byrokratia Huono kannattavuus, tuottajahinta Ikääntyminen tuottajien parissa Kehitystyön pysähtymisen uhka STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Vastuullisesti, puhtaasti ja taloudellisesti kannattavasti Pohjois-Savolaisessa ympäristössä tuotettu maukas erikoistuote BRÄNDI! Tutkimuksen, uuden viljelyteknologian ja verkostojen hyödyntäminen erikoiskasviviljelyssä VILLI KORTTI; eläinlääkintä yrteistä tehdyillä tuotteilla; lehmät, hevoset, koirat
27 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Metsävarojen käyttö: metsätalous, bioenergia, puutuoteteollisuus MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Ilmastonmuutos voi edistää metsien kasvamista Perinteisistä käyttömuodoista siirrytään uusiin käyttömuotoihin Sellua tarvitaan, paperin kysyntä vähenee Haasteet saatavuudessa Puunjalostus, omistus siirtyy ulkomaille uhka Energiakäyttö: Tarve: kysyntä lisääntyy räjähdysmäisesti/tasaisesti? Metsien riittävyys bioenergialähteeksi? Metsäsuunnittelun oltava ajan tasalla, saatavilla ja markkinaehtoisesti käytettävissä Suomessa metsäenergiantuotanto on kestävällä pohjalla kilpailuetu Työntekijöiden saatavuuden muutokset: koulutus, infra, kilpailukykyiset palkat Metsäomistajuuden rakenne Puun muut käyttötavat Moninaiskäyttö puurakentaminen lisääntyy puutuoteteollisuus sitoo energiaa Kiinteistövero miten käy metsien käytölle? Voi selkeyttää pelisääntöjä, jos huomioidaan alusta lähtien
28 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Metsävarojen käyttö: metsätalous, bioenergia, puutuoteteollisuus MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kts. Edellinen dia MAHDOLLISUUDET Alan yrittäjyyden lisääntyminen rakennemuutoksen myötä Puurakentaminen lisääntyy, puutuoteteollisuus sitoo energiaa Puu, joka ei mene mekaaniseen jalostukseen energiatuotantoon Yhteistoiminta, osaamiskeskittymät Pienpuunkäyttö, teknologiakehitys Kasvumahdollisuudet: puuta käytetään vähemmän kuin kasvaa Koulutuksen ja t&k-tiedon yhteys RISKIT Työvoiman saatavuus Asenteet: halutaanko metsiä hyödyntää? Turvetuotantoon suhtautuminen Yritysten kannattavuus Ison teollisuuden lähteminen Ilmastoriskit, hyönteistuhot, myrskytuhot Miten saadaan hyötyä jäämään aluetalouteen? STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Osaamiskeskittymät Asenneympäristö, metsävaroja pitää käyttää Metsäsuunnittelun edistäminen, metsävaratiedon, metsänomistajan ja kysynnän kohtaaminen Aluetaloudellisuus: hyödystä jäätävä suuri osa alueelle! (Kilpailukykyiset palkat, alueelliset verkostot) Metsäbioenergian jalostusasteen nostaminen
29 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Ympäristönhoito: maatalous ja vesiensuojelu, luonnon hyödyntäminen, ympäristöteknologia MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Ilmastonmuutos EU:n maatalouspolitiikkaan ympäristöpainotus Hiilitase Väestönkehitys Puhtaan veden puute vesien suojelun merkitys kasvaa sekä pohja- että pintavesien osalta MAHDOLLISUUDET Kaivannaisteollisuus, kestävällä tavalla Vesiensuojelu ja vesien kunnostus Säästäminen, materiaalivirrat, sivuvirrat, niiden yhdistäminen Kuluttajanäkökulma huomioon maataloustuotannon ympäristöpäästöissä. Vahvuudet matkailuun luonnonarvoista + vedet, järvet, perinnemaisemat, rapsutuspuistot Ympäristöteknologian kehittäminen: lietteen määrä, veden poistaminen lietteestä ja ravinteet takaisin peltoon. Luomutuotannon, luonnonvarojen ja luontomatkailun potentiaali palvelut ja tuotteistaminen RISKIT EU:n prosenttipohjaiset säädökset Direktiivit, säädökset prosenttipohjaisia, miten käy mallioppilaalle? Putkitukset, harmaa vesi? Lannan käsittely, lietteen levityssäädökset Moottorikelkkareitit? Matkailupotentiaali, mutta ympäristövaikutukset? Lakipykälät ja biologia ei kohtaa (esim. nitraattidirektiivi) Ympäristösäädökset tehty Etelä-Suomen mukaan Eläin- ja kasvitaudit Maatalouden puhtaan veden tarve ja vesihuolto STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Lannan käsittelyssä uuden teknologian hyödyntäminen, lannan tuotteistaminen, bioenergia, biokaasutus, suljetun kierron konsepti Ympäristönhoitoon tulee satsata. Järvet juotavaksi! Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Vesiensuojelu ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Luonnonympäristössä tapahtuva matkailu Pohjavesivarannot ja suojelu Villi kortti: bisnestä vedestä/vedellä
30 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Maaseutuyrittäjyys: työvoiman saatavuus, yrittäjyysilmapiiri ja toimintaympäristö, yrittämisen uudet muodot MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy Työperäisen maahanmuuton merkitys kasvaa (Viro) Nuorten työelämään kiinnittyminen työelämään korostuu Peruskäsitteiden murentaminen. Yrittäjyys tulevaisuudessa? Ei välttämättä suuria muutoksia koulutuselämässä MAHDOLLISUUDET Luotettavan mentorijärjestelmän rakentaminen (yrityskummitoiminta) Pientenkin opiskelijamäärien kouluttaminen tarpeisiin (resurssit?) Joustavia ja räätälöityjä koulutusratkaisuja Työperäiset maahanmuuttajat uutta työvoimaa Elinkeinotoiminta monipuolistuu tulomuuttajien ansiosta Pehmeämpien arvojen korostuminen, Kulttuuriyrittäjyys kehittyy Monialayrittäjyys, voi tehdä useampia asioita samalla alueella Maaseutuasumisen mahdollisuus markkinointikeinona (kyläkaavat) Palvelusetelien uudet muodot, esim. kotiapusetelit, Palveluiden yksityistäminen ja yhteisöllisten yritysmuotojen korostuminen, kolmas sektori palveluiden tuottajana Mahdolliset verotuksen muutokset (3-sektori verotuksellisesti raskas) Perustoimeentuloturva maaseudulla niukasti eläville perheille Maailman viljantuotannon ratkaiseminen paikallisesti Pohjois-Savon tuotannossa RISKIT Maaseudulla ei vetovoimaa nuorten keskuudessa Asennemuutosta kaivataan Talkootyötä ei olla valmiita tekemään Kotouttamisen epäonnistuminen: maahanmuuttajien kotouttamisohjelmaa toteutetaan vain 8-16v. 30% riski, että kouluttamaton ja työtön ulkomaalainen nuori syrjäytyy. On alueita, joilla ei saada enää ulkomaista työvoimaa Vastaanottajien on myös sopeuduttava, ei vain maahanmuuttajien Innovatiivisuuden (uusien ideoiden) vähäisyys Riittämätön panostus kehittämiseen + pirstaleisuus Puuttuu yhteinen näkemys maaseudun kehittämisen tarpeesta Vuorovaikutuksen puute kunnan ja eri toimijoiden välillä STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Osaamisen turvaaminen Osaavan työvoiman varmistaminen ja ylläpito Koulutuksen kehittäminen (aikuiskoulutus) Osaamisen siirto, uudistaminen, mentorointi, asenteet Työperustainen maahanmuutto Markkinointitoimenpiteet ja T&K toiminta Yritystukien yksinkertaistaminen Joustavat uudet yrittämisen muodot Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys, Kolmas sektori, yhteisöyrittäjyys Yritystukien joustavuus Nuorten uusien yritysmuotojen-/tukien etsiminen Sijaisyrittäjyys (Villi kortti)
31 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Palveluyrittäjyys: matkailu, hyvinvointipalvelut, urakointi MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Hyvinvointipalveluiden tarve kasvaa (vapaa-ajan merkitys kasvaa) Väestön epätasa-arvoistuminen Väestön ikääntyminen vs. julkisen sektorin säästöt Ympäristön merkityksen kasvu, ilmastonmuutos Bioenergian merkityksen kasvu, energian tuotannon tarve kasvaa Paikallisen kulttuurin vahvistuminen Luomun ja lähiruoan kulutus kasvaa Venäjä Kaupunkikeskeinen suunnittelu, keskittämispolitiikka Viestintäteknologian kehitys Työn tekemisen muuttuvat muodot (esim. pätkätyö) Kansainvälistyminen
32 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Palveluyrittäjyys: matkailu, hyvinvointipalvelut, urakointi MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kts. edellinen dia MAHDOLLISUUDET Julkisten palveluiden tarve Palvelujen lisääntyvä tarve on mahdollisuus maaseudulle: Terveys ja hyvinvointi, hoivakodit, matkailu, kulttuuri, paikallisuus, lähiruoka Hoivamaatalous, green care Luontomatkailun kaupallistaminen Palvelusetelien käyttö antaa pienille yrityksille mahdollisuuksia Mobiiliyrittäjyys (hyvinvointipalveluja, esim. suuhygienia, kampaamo) Venäläisten viisumivapaus Pilvihotellit yrittäjien apuna yhteistyöverkostot Maaseuturyitysten ja matkailun yhteistyö: Koneiden hyödyntäminen + työvoima / sesonkiluonteisuus RISKIT Kilpailun kiristyminen (monikansalliset yritykset vs. paikalliset yritykset) Synnyttääkö pirstaleinen työn tekemisen malli toimeentuloa? Kehittyykö liiketoimintaa? Julkisen sektorin hankintapolitiikka Resurssien suuntaaminen: Mihin panostetaan? Teoreettiset strategiat ohjaavat liikaa? Strategiat liian kaukana yrittäjistä? STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Luontomatkailun asiakaslähtöinen tuotteistaminen Eri alojen yhteistyö (majoitus, elämykset, kuljetukset) Osaamisen ja voimavarojen yhdistäminen Verkostojen luominen Palveluyrittäjyyden uudet mahdollisuudet (esim. softan luominen mahdollista toimivien tietoliikenneyhteyksien kautta) Yrittäjävalmiuksien kehittäminen, koulutus, asennekasvatus
33 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Kylien elinvoima: asukkaat, yhteisöllisyys, maaseudun infrastruktuuri RISKIT MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Väestön ikääntyminen, väestökato Kuntarakenteen / palvelurakenteen muutos Energian hinnan vaikutus liikkumiseen Tietoverkot Yhteisöllisyys: miten käy, kun yksilöllisyys korostuu? Yhteisöllisyydestä tullut nyt harrastus, ennen se oli elämää. Miten vastuunkantajien väsyminen estetään, miten joukkoa laajennetaan, tuetaan? Globaali muutos luonnonvarojen hyödyntämisessä veden puute, elintarvikekriisi, energian saannin muutokset MAHDOLLISUUDET Lisää työmahdollisuuksia, seniorikylät: hiljaisen tiedon keskittymä Kyläyhdistysten aktivoituminen Yhteisöllisyyden hyödyntäminen (asukkaiden oma aktiivisuus) palvelujen turvaamisessa ulkoinen uhka toimii aktivaattorina Uusia viestintäkanavia ja verkkopalveluita käyttöön Maallemuuttajat (perheitä ulkopuolelta) tuovat uutta verta Lähidemokratia aidosti käyttöön. Elintarvikekriisi muualla mahdollistaa kylillä tuotannon lisäämisen, osaamisen käyttöönoton uusien markkinoinnin avautumisen Väestön ikääntyminen ja väestökato Viihtyvyyden väheneminen Turvattomuuden lisääntyminen Väen väheneminen johtaa teiden kunnon edelleen huononemiseen, Keskittyminen. Riskinä saasteiden laskeutuminen Palveluiden loitontuminen STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Väestökato ja ikärakenteen muutos. kts. keskustelua edellä (maallemuuttajat, senioripalveluista töitä ja yrittäjyyttä ) Uusyhteisöllisyys Uudenlaiset muodot (netin kautta) Kylät itse tuottamaan palveluita Villi kortti; Kylien rajattomat mahdollisuudet Ei kuntarajoja Palvelujen tarjonta yrittäjyyteen perustuvaa, käyttäjät maksaa niistä, monipuolisia palveluja
34 Johtopäätöksiä keskeisistä muutostekijöistä STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET JOHTOPÄÄTÖKSET PÖYTÄ 1 Vahvan perusmaatalouden kehittäminen ja tukeminen Erittäin vahva perusmaatalous kysyntä- ja asiakaslähtöisyys, lähi- ja luomuruoka ja logistiikka Metsätaloudessa ja bioenergia-alalla paljon tulevaisuuden mahdollisuuksia Mahdollisuuksia Ravinteiden käytön tehostaminen (mm. energian hinta, ympäristönäkökohdat), hyvä ravinteiden käyttö tukee myös esim. asumista ja matkailua Teknologinen kehittyminen maataloudessa tuotannon tehokkuuden kehittyminen Kiviosaaminen ja -varat, soravarat Mekaaninen puutuoteteollisuus Tuulienergia Yhteistyö elinkeinojen välillä, suvaitsevuus, ilmapiiri, kannustavuus tasapaino toimijoiden kesken, esim. elinkeino/työllistämisvaikutus-luonto, ympäristönäkökohdat hyväksytään kompromissit, ei lukkiuduta omiin bunkkereihin vaan kehitetään yhdessä. Toimialojen väliset vahvat kytkökset, esimerkiksi maatalous-matkailu (esim. työvoima, raaka-aineet) Mökit ja rantarakentaminen (nyt n. 30.000 mökkiä), puolet kaavoitetuista tonteista rakentamattomia Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat tärkeitä Huoltovarmuus sekä energiassa että ravinteissa Tutkimus: lähellä, paikallinen hyödyntäminen, osaamisen ja koulutuksen kehittäminen yrityslähtöisesti, osaamiskeskittymät vahvuutena Voimavarat Rannat, metsät, maatalous Tietotaito maitotaloudessa Luonnonolosuhteet Elintarvike- ja energiaomavaraisuus Rajoitteet Kilpailun olemattomuus vähittäiskaupassa (vaikutus tuottajiin) Raaka-ainetta (puu) on, mutta sen saaminen hyötykäyttöön haaste (asenneongelma) Haasteena työvoiman saatavuus (sekä metsä- että maatalous) ja tiestön kunto