Merimaskun Osuuspankin LOPPUTILITYS 30.4.2019
SISÄLLYSLUETTELO sivu 1-17 Toimintakertomus 18-19 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 20-21 Rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 22-38 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 39-61 Liitetiedot 62-71 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 72 Hallituksen allekirjoitus 72 Hallintoneuvoston lausunto 72 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Merimaskun Osuuspankki fuusioitui Turun Seudun Osuuspankkiin 30.4.2019. Viralliset vertailuluvut ovat tilanteesta 31.12.2018. Lopputilityksen tilikausi on neljän kuukauden pituinen ja näin ollen tilikaudet eivät ole vertailukelpoisia. Avainlukuja OP Ryhmä Avainlukuja 4/2019 2018 Liikevoitto, 1000 euroa 42 22 Kulujen suhde tuottoihin, % 84,3 95,3 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,8 0,7 Ydinpääoman (CET1) 90,63 95,06 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 4 4 Omistaja-asiakkaat 1 192 1 180 Merimaskun Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Kaikki jäsenet ovat omistajaasiakkaita, joista jokaisella on yksi yhtäläiset oikeudet tuottava jäsenosuus. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP Asiakaspalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat yhteenliittymän, josta säädetään laissa talletuspankkien yhteenliittymästä (Yhteenliittymälaki). Yhteenliittymälain mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Vuosi 2019 alkoi epävarmoissa tunnelmissa. Luottamus maailmantalouteen oli tammikuussa heikoimmillaan sitten vuoden 2016 alkusyksyn. Epävarmuus kuitenkin laantui vähitellen, ja suhdanneindikaattorit kohentuivat ensimmäisen vuosineljänneksen kuluessa. Maailmantalouden kasvu jatkui ennakkotietojen mukaan kohtalaisen hyvänä. Euroalueen talous kasvoi yhä vaimeasti. Epävarmuuden hellittäessä osakemarkkinat toipuivat selvästi vuoden lopusta. Myös monien raakaaineiden hinnat kallistuivat. Sen sijaan pitkät markkinakorot laskivat selvästi. Euroalueen lyhyet markkinakorot säilyivät vakaina. Euroalueella sekä inflaatio että markkinoiden inflaatio-odotukset laskivat. Euroopan keskuspankki kertoi maaliskuussa aikovansa pitää ohjauskorot korkeintaan nykytasolla vuoden loppuun saakka. Samalla keskuspankki ilmoitti aloittavansa syyskuussa uuden kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarjan. Suomen talouskasvu jatkui verrattain hyvänä mutta hidastui hieman. Työllisyys koheni yhä, ja kotitalouksien luottamus omaan talouteen säilyi vahvana. Yleinen luottamus Suomen talouteen laski pitkän ajan keskiarvon tuntumaan. Vienti veti vuoden alussa hyvin, ja yritysten liikevaihto jatkoi kohtalaisen hyvässä kasvussa.
2 Vastuullisuus Asuntorakentaminen jatkui yhä vilkkaana. Asuntomarkkinoiden kehitys jatkui vakaana. Asuntojen hinnat nousivat keskimäärin hieman edellisen vuoden alkuun nähden. Yhteiskuntavastuu on tiivis osa OP Ryhmän ja osuuspankkien liiketoimintaa ja strategiaa. Vastuullisuuden perusta rakentuu OP:n perustehtävälle, yhteisille arvoille, vahvalle vakavaraisuudelle ja osaavalle riskienhallinnalle, joita asiakasomisteinen liiketoimintamalli tukee. Yhteiskuntavastuun näkökulmista OP Ryhmässä huomioidaan taloudellinen ja sosiaalinen vastuu sekä ympäristövastuu. OP Ryhmän tavoitteena yhteiskuntavastuussa on olla toimialan edelläkävijä Suomessa. OP:n vastuullisuusraportointi perustuu GRI-standardeihin ja on luettavissa osana OP Ryhmän vuosikatsausta osoitteessa op-year2018.fi. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Sulautumiseen liittyviä käytännön järjestelyjä on hoidettu koko alkuvuoden ajan. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 4/2019 2018 2017 Tuotot Korkokate 132 382 373 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 90 92 96 Palkkiotuotot, netto 58 168 138 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 0-1 - Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta - - 260 kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot - - 0,3 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 0 0 0 Liiketoiminnan muut tuotot 6 19 30 Yhteensä 153 279 263 Tuotot yhteensä 285 660 636 Kulut Henkilöstökulut 89 204 222 Muut hallintokulut 105 305 243 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 4 11 10 Liiketoiminnan muut kulut 42 110 85 Kulut yhteensä 240 630 560 Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun 3 9 51 419 hankintamenoon kirjatuista rahoitusvaroista Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 3,1 9 51,4 Muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevat - - - luottotappiot sekä arvonalentumistappiot Liikevoitto (-tappio) 42 22 24
3 Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 4/2019 2018 Talletuksista 0 1 Luotonannosta 14 42 Maksuliikkeestä 34 103 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 6 17 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 1 20 Takauksista 0 1 Vakuutusten välityksestä 33 62 Muut 20 86 Yhteensä 108 333 OP-bonukset -41-134 Palkkiotuotot yhteensä 67 199 Palkkiokulut 9 31 Palkkiotuotot, netto 58 168 Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistaja-asiakkaille myönnetyt OP-bonukset. Vertailukaudella OP Ryhmän henkilöstön lakisääteistä työeläketurvaa hoitavan OP-Eläkekassan edustajisto päätti noin 1,1 miljardin euron eläkevastuun siirtämisestä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen hoidettavaksi. Siirto toteutui vuoden 2018 lopussa ja siirrosta tuloutui vertailukaudella Merimaskun osuuspankille ylimääräisen vakavaraisuuspääoman palautusta yhteensä 15 tuhatta euroa. Ylimääräisen vakavaraisuuspääoman palautus esitettiin vertailukauden tuloslaskelman henkilöstökulujen eläkekuluissa. Muuten henkilöstökulut supistuivat hieman johtuen toiminnan tehostamisesta. Odotettavissa olevat luottotappiot saamisista suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyivät matalalla tasolla. Odotettavissa olevat luottotappiot 1000 euroa 4/2019 2018 Odotettavissa olevien luottotappioiden 3 9 määrä yhteensä Odotettavissa olevat luottotappiot luotto- ja takauskannasta % 0 0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2019 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 30.4.2019 31.12.2018 Muutos, % 31.12.2017 Tase 39 015 39 191-0,4 37 761 Luotot 36 317 35 978 0,9 32 382 Saamistodistukset - - - Osakkeet ja osuudet 2 132 2 132 0 2 134 Talletukset 26 259 26 275-0,1 22 981 Oma pääoma 4 658 4 605 1,2 4 291 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 1 633 1 854-11,9 1 512
4 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 2 918 tuhatta euroa. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 36 418 tuhatta euroa (36 099 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Ongelmasaamiset ja lainanhoitojoustosaamiset kehittyivät tilikauden aikana seuraavasti: Ongelmasaamiset ja lainanhoitojoustot 1000 euroa 30.4.2019 31.12.2018 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 93 101-8,5 Yli 90 päivää erääntyneet saamiset 71 74-4,0 Järjestämättömät 0 0 0,0 lainanhoitojoustosaamiset Todennäköisesti maksamatta jäävät 21 27-21,0 saamiset Terveet lainanhoitojoustosaamiset 816 973-16,1 Ongelmasaamiset yhteensä 909 1 074-15,4 Taulukon luvuissa on vähennetty odotettavissa olevat luottotappiot. Yli 90 päivää erääntyneenä saamisena esitetään jäljellä oleva pääoma sellaisesta saamisesta, jonka korko tai pääoma on ollut erääntyneenä ja maksamatta yli kolme kuukautta. Lainahoitojoustosaamisena esitetään saamiset, joiden sopimusten ehtoja on neuvoteltu uudelleen asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuen. Todennäköisesti maksamatta jäävinä saamisina esitetään muut heikompiin luottoluokkiin kuuluvat saamiset. Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 30.4.2019 31.12.2018 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 101 104 Prosenttia taseesta 0,3 0,3 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 11 11 Prosenttia taseesta 0,0 0,0 Käypä arvo 50 50 Nettotuotto, % -7,1-1,8 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 111 115 Prosenttia taseesta 0,3 0,3 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä olevia kiinteistöjä on taseessa 101 tuhatta euroa, joista ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 0 euroa. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2018.
5 Sijoituskiinteistöt Pankki on sijoittanut sijoituskiinteistöjen osakkeisiin 11 tuhatta euroa. Näille yhtiöille pankki ei ole myöntänyt luottoja. Sijoituskiinteistöistä ei ole kirjattu arvonalennuksia. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OP Yrityspankki Oyj:ltä, olivat 161 tuhatta euroa (668). Tilikauden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 2 130 tuhatta euroa (2 130). Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 30.4.2019 31.12.2018 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 14 240 14 338-0,7 Säästämistilit 3 492 3 724-6,2 Sijoittamistilit 8 527 8 214 3,8 Valuuttatalletukset - - Yhteensä 26 259 26 275-0,1 Muut velat - - Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 26 259 26 275-0,1 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat veloista OP Yrityspankki Oyj:lle ja ns. väliluotosta OP- Asuntoluottopankki Oyj:lle, vähenivät 6 551 tuhanteen euroon (6 909). Osuuspankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Merimaskun Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 8,6 prosenttia 4 658 tuhanteen euroon (4 605). Osuuspääoma oli 1 318 tuhatta euroa (1 284). Omistaja-asiakkailla oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 121 tuhatta euroa (121) ja Tuotto-osuuksiin 1 197 tuhatta euroa (1 162). Irtisanottuja Tuotto-osuuksia oli tilikauden lopussa 40 tuhatta euroa (60) ja irtisanottuja jäsenosuuksia 2 tuhatta euroa (3). Osuuspankki maksaa Tuotto-osuuksille vuodelta 2018 korkoa 3,25 prosenttia eli yhteensä 32 521,76 euroa.
6 Veroperusteiset varaukset Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 1 192 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 11 966 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsen- ja tuotto-osuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa jäsenosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuotto-osuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Palautuksiin vaaditaan valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Luottotappiovaraus pysyi ennallaan ja oli tilikauden lopussa 1 081 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksen yhteydessä. OP Ryhmän tilinpäätös ja Pilari III mukaiset vakavaraisuustiedot ovat luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa.
7 Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.3.2019 31.12.2018 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 4 673 4 605 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 865 865 Ydinpääoma (CET1) ennen vähennyksiä 5 539 5 471 Tilintarkastamaton tilikauden voitto -69-90 Suunniteltu voitonjako -33 - Omista varoista vähennettävät osuuspääomat - -32 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -28-25 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 5 409 5 324 Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 5 409 5 324 Toissijainen pääoma (T2) Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen ylijäämä 29 27 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 29 27 Omat varat yhteensä 5 438 5 351 * pl. mahdollinen arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Ydinpääomasta on vähennetty asiakkaille palautetut irtisanotut osuuspääomat. Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin. Vertailuvuoden luvut vastaavat tilinpäätöksessä 2018 julkaistuja. Kokonaisriski 1000 euroa 31.3.2019 31.12.2018 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) 84 72 Saamiset yrityksiltä 16 17 Saamiset valtioilta, keskuspankeilta ja julkisyhteisöiltä 68 55 Sisäisten luottoluokitusten menetelmä (IRB) Saamiset yrityksiltä 1) 477 492 Yritysvastuut pk-yritykset 477 492 Vähittäissaamiset 2) 2 152 1 740 Kiinteistövakuudelliset 1 826 1 410 Muut vähittäisvastuut 325 331 Muut erät 2 246 2 249 Luottoriski yhteensä 4 959 4 553 Operatiivinen riski 1 010 1 048 Yhteensä 5 969 5 601 1) Saamisiin yrityksiltä ja luottolaitoksilta sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäissaamisten riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF).
8 Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.3.2019 31.12.2018 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 90,63 95,06 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 90,63 95,06 Vakavaraisuussuhde 91,12 95,54 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) 20,2 20,5 Pääomavaateet 1000 euroa 31.3.2019 31.12.2018 Omat varat 5 438 5 351 Minimipääomavaade + puskurivaateet * 627 588 Omien varojen ylijäämä 4 812 4 763 *Minimivaade 8 %, kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä mahdollinen maakohtainen muuttuva lisäpääomavaatimus Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälain mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki OP Yrityspankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa 156 osuuspankkia sekä OP Yrityspankki Oyj, OP- Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP Asiakaspalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti. Keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa toistensa veloista. Velkoja, joka ei ole saanut jäsenluottolaitokselta suoritusta erääntyneestä saatavastaan, voi vaatia suoritusta keskusyhteisöltä, kun päävelka on erääntynyt. Mainitussa tapauksessa keskusyhteisön on laadittava laissa tarkoitettu osittelulaskelma kunkin jäsenluottolaitoksen maksettavaksi tulevasta vastuuosuudesta. Jäsenluottolaitosten keskinäinen vastuu määräytyy luottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden mukaisessa suhteessa. Jäsenluottolaitokset ovat velvollisia osallistumaan toisen jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin sekä keskusyhteisön toisen jäsenluottolaitoksen puolesta suorittaman velan maksuun talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain 5 luvun
9 mukaisesti. Jäsenluottolaitoksilla on lisäksi keskusyhteisön maksukyvyttömyystilanteessa osuuskuntalain mukainen rajaton lisämaksuvelvollisuus keskusyhteisön veloista Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit ja OP Yrityspankki Oyj. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Kriisinratkaisusääntelyn mukaan kriisinratkaisuviranomaisella on oikeus puuttua pankin velkojen ehtoihin velkojan asemaan vaikuttavalla tavalla. OP Ryhmän kriisinratkaisuviranomainen on Brysselissä toimiva EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board). Kriisinratkaisuviranomainen määrittää kriisinratkaisulain mukaisten velkojen minimimäärän OP Ryhmän tasolla. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 4/2019 2018 2017* Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,8 0,7 1,3 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,4 0,1 0,2 Omavaraisuusaste, % 14,2 14 13,9 Kulu-tuotto-suhde, % 84,3 95,3 83 * Tunnusluvut vastaavat tilinpäätöksessä 2017 julkaistuja, eikä niitä ole oikaistu takautuvasti. Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo)
10 Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinottokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinottokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta ja likviditeetistä. Osuuspankin riskipolitiikka sisältää ne riskienhallinnalliset linjaukset, toimenpiteet, tavoitteet ja rajaukset, joilla liiketoimintaa ohjataan ryhmän strategiassa ja riskitoleranssijärjestelmän periaatteissa sekä ryhmän riskipolitiikassa vahvistettujen linjausten toteuttamiseksi. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa osuuspankin hallintoa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet, vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinottokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinottokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinottokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinottokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa.
11 Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita ja siitä aiheutuu pankille taloudellinen tappio. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskien hallinta perustuu asiakkaan hyvään tuntemiseen, asiakassuhteen aktiiviseen hoitoon, vahvaan ammattitaitoon, kattavaan dokumentointiin ja vakuuksiin. Keskeisessä asemassa luottoriskien hallinnassa on päivittäinen luottoprosessi ja sen laatu. Asiakkaan riittävä velanhoitokyky on kaiken luotonmyönnön edellytys. Luottopäätökset ovat huolellisia ja harkittuja, ja ne perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, voimassa olevaan ja ajantasaiseen luottoluokitukseen sekä vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Pankin arvio asiakkaan velanhoitokyvystä ja luottoriskistä muodostuu luottoluokittelusta ja maksukäyttäytymistiedoista ja yritysasiakkailla tarpeen mukaan myös tilinpäätösanalyysistä ja ennusteista, yritystutkimuksen laatimista dokumenteista, asiakasvastaavan tekemästä tarvekartoituksesta, luottokelpoisuusarvioista sekä mahdollisista muista dokumenteista. Henkilöasiakkaiden maksukyvyn riittävyys varmistetaan koronnousun varalta. Asiakkaat voivat suojautua koronnousulta käyttämällä luotoissaan kiinteää korkoa, korkokattoa tai -putkea. Luotonmyönnössä vältetään korkeita luototussuhteita. Asiakkaille tarjotaan takaisinmaksun turvaavia vakuutuksia sairauden ja työttömyyden varalle. Ennakoitavissa oleviin ongelmiin reagoidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asiakkaat, joiden taloudellisen tilan kehitystä, luottoriskin määrää ja maksukäyttäytymistä halutaan tarkastella tavallista tiiviimmin, otetaan erityisseurantaan. Uusluotonannolle ja luottokannalle on asetettu luottoluokittaisia tavoitearvoja, jotta luottosalkun laatu säilyy hyvänä. Luottoriskien kehitystä seurataan säännöllisesti suhteessa asetettuihin limiitteihin, valvontarajoihin ja tavoitteisiin. Lisäksi seurataan luottosalkun laatua ja rakennetta, vakuuksien kattavuutta sekä ongelmasaamisia. Luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Suurella asiakasriskillä tarkoitetaan sellaisia vastuita samalta asiakkaalta tai asiakaskokonaisuudelta, joiden yhteismäärä vähennyserien jälkeen on vähintään 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Säännösten mukaan yksittäisen asiakasriskin enimmäismäärä saa olla enintään 25 prosenttia omista varoista, keskusyhteisön luvalla enintään 40 prosenttia. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat helmikuussa 2019 yhteensä 5 438 tuhatta euroa. Pankilla ei ole yhtään sellaista asiakaskokonaisuutta, jonka asiakasriski ylittäisi 10 prosenttia omista varoista. Likviditeettiriski Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan luotonannon ja sijoitusten sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan OP Yrityspankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa.
12 Markkinariskit Operatiiviset riskit OP Osuuskunta osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä on antanut jäsenluottolaitoksilleen talletuspankkien yhteenliittymälain mukaisen poikkeusluvan, jonka mukaan jäsenluottolaitoksiin ei sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen kuudennessa osassa mainittuja luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Asetuksen mukaista maksuvalmiutta valvotaan ja raportoidaan osuuspankkien yhteenliittymän tasolla. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, sijoitustoiminnan hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottospreadriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotuloriski eli korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, jolloin korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin luotonannosta ja talletusvarainhankinnasta syntyvää korkoriskiä hallitaan OP Ryhmän keskuspankkisijoitus- ja -rahoitustuotteilla, OP- Asuntoluottopankin väliluoton korkosidonnaisuusvalinnoilla sekä ryhmän käytössä olevilla korkoriskin johdannaissuojausmalleilla, joista keskeisin on euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtojen suojaus koronvaihtosopimuksilla. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään OP Yrityspankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Compliance-
13 Strategiset riskit riskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2019 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy kilpailuympäristön muutoksista, hitaasta reagoinnista muutoksiin, väärän strategian valinnasta tai strategian toteuttamisen epäonnistumisesta. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Tilikauden lopussa Merimaskun osuuspankilla oli yksi täyden palvelun konttori Naantalin Merimaskussa OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys on kasvanut niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa. Omistaja-asiakkaat Pankin omistaja-asiakkaiden määrä kasvoi tilikauden aikana 12 jäsenellä ja oli tilikauden lopussa 1 192. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Henkilöstö Tilikauden aikana pankin henkilöstössä ei tapahtunut muutoksia ja tilikauden päättyessä Merimaskun Osuuspankissa oli 4 toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta.
14 Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Merimaskun Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää mm. osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 20.03.2019. Kokoukseen osallistui 3 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja mahdollisen toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja merkitsee tiedoksi Keskusyhteisön ohjeistuksen mukaisesti hallintoneuvostossa käsiteltävät ohjeet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle (/edustajiston kokoukselle) lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 7 ja enintään 21 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 8. Jäsenet valitaan osuuspankin omistaja-asiakkaista ja heidän tulee edustaa monipuolisesti omistaja-asiakaskuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 63 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2019 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunta auttaa hallintoneuvostoa varmistumaan, että pankkia ja sen konsernia hoidetaan asiantuntevasti ja tavalla, joka edistää pankin kilpailukykyä ja menestystä. Valiokunnan jäsenillä tulee olla pankin toiminnan laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus laskentatoimesta, kirjanpidosta, taloudellisesta raportoinnista, tilinpäätöskäytännöistä ja sisäisestä tarkastuksesta sekä riittävä sisäisen valvonnan periaatteiden tuntemus ja pankin toimialan ja ansaintalogiikan ymmärrys. Kaikkien valiokunnan jäsenien on oltava pankista riippumattomia. Valiokunta laatii vuosittain toimintasuunnitelman ja kokoontuu puheenjohtajan kutsusta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Valiokunta voi kuulla esittelijä- ja asiantuntijaroolissa myös valiokunnan ulkopuolisia henkilöitä. Hallintoneuvosto vahvistaa tarkastusvaliokunnalle työjärjestyksen.
15 Nimitysvaliokunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva nimitysvaliokunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Valiokunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Valiokunta tekee osuuskunnan kokoukselle/edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valiokunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallintoneuvosto vahvistaa nimitysvaliokunnalle työjärjestyksen. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen, hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön sekä keskusyhteisön vahvistamien ohjeiden mukaisesti. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle /edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin omistajaasiakkaita. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 63 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien enemmän kuin puolet sen jäsenten koko lukumäärästä on saapuvilla. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 6. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten sekä keskusyhteisön vahvistamien ohjeiden mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla.
16 Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Rosita Louhenperä (2018 2021) opettaja, Naantali Varapuheenjohtaja Eeva Sariola* (2017 2020) emäntä, Naantali Muut jäsenet Markus Helenius (2018 2021) palomies, Naantali Heikki Hiltunen (2019 2022) maanviljelijä, Naantali Ann-Karin Koskinen (2018 2021) markkinointijohtaja, Naantali Jaana Koskivaara-Coniel (2019 2022) yrittäjä, Naantali Ossi Ranki (2018 2021) yrittäjä, Naantali Saija Tähtinen* (2017 2020) kätilö, Naantali Hallitus *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Puheenjohtaja Olavi Sahlstén, s. 1958 kalastusyrittäjä, Naantali hallituksen jäsen ja puheenjohtaja vuodesta 2011 Varapuheenjohtaja Airi Laurila, s. 1963 talouspäällikkö, Naantali hallituksen jäsen vuodesta 2014 hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2017 Muut jäsenet Matti Aaltonen, s. 1961 käyttöönottopäällikkö, Naantali hallituksen jäsen vuodesta 2017 Tommi Unkuri, s. 1987 Business Development Manager, Naantali hallituksen jäsen vuodesta 2016
17 Toimitusjohtaja Sauli Jalonen, 39 v. tradenomi, Lieto pankin palveluksessa ja toimitusjohtajana vuodesta 2015 Tilintarkastajat Oy Soinio & Co KHT Jussi Viitanen Muu tarkastustoiminta Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on avustaa Osuuspankin hallitusta ja johtoa toiminnan ohjauksessa, valvonnassa ja varmistamisessa suorittamalla toimintaan kohdistuvaa sisäistä tarkastusta. Sisäisestä tarkastuksesta vastaa OP Osuuskunnan Sisäinen tarkastus. Sisäinen tarkastus on liiketoiminnoista riippumaton toiminto, joka tarkastaa koko OP Ryhmän sisäisen valvontajärjestelmän, riskienhallinnan sekä johtamis- ja hallintoprosessien riittävyyttä ja tehokkuutta. Sisäinen tarkastus noudattaa tarkastustyössään Sisäisen tarkastuksen toimintaperiaatteita ja IIA:n (Institute of Internal Auditors) vahvistamia kansainvälisiä sisäisen tarkastuksen ammattistandardeja. Sisäistä tarkastusta on suoritettu välillisesti osana OP Ryhmän keskitettyihin toimintoihin sekä osuuspankkeihin kohdistuvaa tarkastusta. Sisäinen tarkastus arvioi tarkastuksissaan esimerkiksi OP Ryhmän keskitettyjen tietojärjestelmien ja toimintaprosessien kontrollien ja sisäisen valvonnan toimivuutta sekä riskienhallinnan ja riskienhallintamenettelyjen asianmukaisuutta. Tulevaisuuden näkymät Talouskehitys on vähitellen vaimenemassa, mutta ei niin jyrkästi kuin vuodenvaihteessa rahoitusmarkkinoilla pelättiin. Euroalueella korot säilyvät tänä vuonna matalalla. Suomessa talouskasvu vaimenee yhä hieman, mutta talouden yleistilanne säilyy verrattain suotuisana.
18 MERIMASKUN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 30.4.2019 1.1.-31.12.2018 Korkotuotot 141 016,69 410 770,12 Korkokulut 9 156,93 28 947,15 KORKOKATE 131 859,76 381 822,97 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 90 072,10 92 265,70 Muista yrityksistä 90 072,10 92 265,70 Palkkiotuotot 66 569,67 199 354,68 Palkkiokulut 9 027,36 30 919,91 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -56,16-789,76 Arvopaperikaupan nettotuotot -56,16-789,76 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -186,76-186,76 Liiketoiminnan muut tuotot 5 560,60 18 845,69 Hallintokulut 194 164,41 509 089,06 Henkilöstökulut 88 720,18 204 055,64 Palkat ja palkkiot 74 942,46 187 259,47 Henkilösivukulut 13 777,72 16 796,17 Eläkekulut 9 885,16 13 210,36 Muut henkilösivukulut 3 892,56 3 585,81 Muut hallintokulut 105 444,23 305 033,42 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 3 584,82 10 754,40 Liiketoiminnan muut kulut 42 264,82 109 797,80 Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusvaroista 3 096,11 9 008,22 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 41 681,69 21 743,13 Tilinpäätössiirrot -68 000,00 Tuloverot -9 655,46-154,41 Laskennallinen vero -9 655,46-154,41 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 51 337,15 89 897,54 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 51 337,15 89 897,54
19 MERIMASKUN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 30.4.2019 31.12.2018 VASTAAVAA Käteiset varat 193 735,69 224 378,84 Saamiset luottolaitoksilta 160 847,69 668 142,18 Vaadittaessa maksettavat 0,00 0,00 Muut 160 847,69 668 142,18 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 36 317 249,87 35 977 728,71 Muut 36 317 249,87 35 977 728,71 Osakkeet ja osuudet 2 131 903,68 2 131 959,84 Johdannaissopimukset 2 268,98 2 213,08 Aineelliset hyödykkeet 115 340,43 118 925,25 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 10 514,40 10 514,40 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 100 873,43 104 170,79 Muut aineelliset hyödykkeet 3 952,60 4 240,06 Muut varat 28 992,58 17 431,89 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 33 260,78 28 172,63 Laskennalliset verosaamiset 31 564,31 21 908,85 VASTAAVAA YHTEENSÄ 39 015 164,01 39 190 861,27 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 6 550 510,45 6 908 613,98 Luottolaitoksille 6 550 510,45 6 908 613,98 Vaadittaessa maksettavat 1 650 510,45 508 613,98 Muut 4 900 000,00 6 400 000,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 26 258 963,28 26 275 318,75 Talletukset 26 258 963,28 26 275 318,75 Vaadittaessa maksettavat 25 773 711,67 25 812 479,39 Muut 485 251,61 462 839,36 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 108 168,82 73 204,22 Muut velat 131 971,78 42 781,57 Muut velat 127 228,02 37 149,86 Pakolliset varaukset 4 743,76 5 631,71 Siirtovelat ja saadut ennakot 225 724,80 204 133,26 Laskennalliset verovelat 0,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 33 275 339,13 33 504 051,78 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 1 081 388,92 1 081 388,92 Verotusperusteiset varaukset 1 081 388,92 1 081 388,92 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 1 318 000,00 1 283 800,00 Jäsenosuudet 121 400,00 121 400,00 Tuotto-osuudet 1 196 600,00 1 162 400,00 Muut sidotut rahastot 347 061,80 347 061,80 Vararahasto 347 061,80 347 061,80 Vapaat rahastot 770 305,25 770 305,25 Muut rahastot 770 305,25 770 305,25 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 2 171 731,76 2 114 355,98 Tilikauden voitto (tappio) 51 337,15 89 897,54 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 4 658 435,96 4 605 420,57 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 39 015 164,01 39 190 861,27 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 23 740,72 24 087,03 Takaukset ja pantit 23 740,72 24 087,03 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 1 609 497,15 1 829 652,31 Muut 1 609 497,15 1 829 652,31 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 1 633 237,87 1 853 739,34
20 MERIMASKUN OSUUSPANKKI Rahoituslaskelma 2019 2018 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Kauden voitto 51 337,15 89 897,54 Kauden voittoon tehdyt oikaisut -93 239,33-128 486,87 LIIKETOIMINNAN VAROJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) 182 762,06-1 983 044,53 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0,00 0,00 Saamiset luottolaitoksilta 507 294,49 1 456 340,53 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä -307 883,59-3 448 086,13 Leasingkohteet 0,00 0,00 Saamistodistukset 0,00 0,00 Osakkeet ja osuudet 0,00-718,85 Johdannaissopimukset 0,00 0,00 Sijoituskiinteistöt 0,00 0,00 Muut varat -16 648,84 9 419,92 LIIKETOIMINNAN VELKOJEN LISÄYS (+) TAI VÄHENNYS (-) -295 775,13 1 102 908,21 Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille -358 103,53-2 191 386,02 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille -16 355,47 3 294 229,62 Johdannnaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 0,00 0,00 Muut velat 78 683,87 64,61 Maksetut tuloverot 0,00 38 164,79 Saadut osingot 90 072,10 92 265,70 A. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA YHTEENSÄ -64 843,15-788 295,16 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Tytär- ja osakkuusyritysten hankinnat 0,00 0,00 Tytär- ja osakkuusyritysten myynnit 0,00 0,00 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 0,00 0,00 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset 0,00 0,00 B. INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ 0,00 0,00 RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset 0,00 0,00 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset 0,00 0,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset 0,00 0,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset 0,00 0,00 Osuus- ja osakepääoma, lisäykset 64 500,00 215 400,00 Osuus- ja osakepääoma, vähennykset -30 300,00-44 500,00 Maksetut osingot ja osuuspääoman korot 0,00-32 396,00 Maksetut bonukset omistajajäsenille 0,00 0,00 Muut oman pääoman erien rahamääräiset lisäykset 0,00 0,00 Muut oman pääoman erien rahamääräiset vähennykset 0,00 0,00 C. RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ 34 200,00 138 504,00 D. VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS RAHAVAROIHIN 0,00 0,00 RAHAVAROJEN NETTOMUUTOS (A+B+C+D) -30 643,15-649 791,16 RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA 224 378,84 874 170,00 RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 193 735,69 224 378,84 RAHAVAROJEN MUUTOS -30 643,15-649 791,16 Saadut korot 134 952,80 423 146,37 Maksetut korot 15 320,49 29 476,40
21 Kauden voittoon tehdyt oikaisut Erät joihin ei liity maksutapahtumaa Kaupankäynnin käyvän arvon muutos 56,16 789,76 Valuuttatoiminnan realisoitumaton nettotulos 0,00 0,00 Sijoitusomaisuuden käyvän arvon muutos 0,00 0,00 Poistot, poistoeron ja vapaaehtoisten varausten muutos 3 584,82-57 245,60 Maksuohjelmamuutosten voitot ja tappiot luotoista 0,00 0,00 Saamisten arvonalentumiset 3 271,13 9 008,22 Muut -100 151,44-81 039,25-93 239,33-128 486,87 Erät, jotka esitetään muualla kuin liiketoiminnan rahavirrassa Myyntivoitot, investointien rahavirtaan kuuluva osuus 0,00 0,00 Myyntitappiot, investointien rahavirtaan kuuluva osuus 0,00 0,00 Maksetut bonukset omistajajäsenille 0,00 0,00 0,00 0,00 Oikaisut yhteensä -93 239,33-128 486,87 Rahavarat Käteiset varat 193 735,69 224 378,84 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 0,00 0,00 Rahavarat yhteensä 193 735,69 224 378,84