Äänekosken kaupunki Ympäristölautakunta Hallintokatu 4 44100 Äänekoski MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Dnro 1035/10.03.00.11/2018 Pvm 24.4.2019 Annettu julkipanon jälkeen 7.5.2019 ASIA Maa-aineslain (555/1981) 4 :n mukainen lupa maa-aineksen ottamiseen Pyhäkankaan alueella sekä toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. HAKIJA Haapasora Oy Päivöläntie 6 44420 Liimattala Y-tunnus 0796619-0 TOIMINNAN SIJAINTI Toiminta sijaitsee Äänekoskella Pyhäkankaan alueella kiinteistöllä Jekkula 2 (992460-4-402). Ottoalue sijaitsee Pyhäkankaan vedenottoon soveltuvalla pohjavesialueella (FI09 72951). HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Maa aineslupahakemus koskee hiekan ja soran ottoa. Ottamisalue on osa tilasta 992-460-4-402. Koko tilan pinta-ala on 5.0 ha, josta 2,97 ha on ottamisalueen pinta-ala. Lupaa haetaan 10 vuodeksi yhteensä 194 000 m3:n maa-aineksen ottoon. Suunnitelman alimmaksi ottosyvyydeksi on määrätty N2000 +136.50 m. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 27.11.2018. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Maa-aineslain 4 1 momentti.
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Hakemuksen mukaisen ottoalueen välittömässä läheisyydessä on Haapasora Oy:llä Jekkula 2 tilalle maa-ainesten ottolupa, jonka ympäristölautakunta myöntänyt 15.5.2012 (32 ). Hakemuksen mukainen ottoalue rajautuu pohjoisesta Haapasoran nykyiseen ottoalueeseen ja hakemuksen massoissa on otettu huomioon nykyisen luvan jäljellä oleva ottomäärä. Jekkula 2 tilaan on lainhuuto Haapasora Oy:llä (7523/3.12.2012/9025515). ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava Maakuntavaltuuston 1.17.2017 hyväksymässä Keski-Suomen tarkistetussa maakuntakaavassa alue on merkitty biotalouteen tukeutuvaksi alueeksi sekä matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueeksi. Maakuntakaavassa alueelle on merkitty pohjavesialue ja alueen läheisyyteen on merkitty luonnonsuojelualue. Maakuntakaavan suojelualue nro 219, Pyhäkankaan lähteikkö, sijaitsee kaivuualueen pohjoisreunasta 400 m pohjoiseen. Suunnitelma-alueen luoteisreunan moottorikelkkailureitti. tuntumaan on merkitty voimalinja ja Yleiskaava ja asemakaava Alueella ei ole voimassa osayleiskaavaa ja asemakaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Suunniteltu ottamisalue sijaitsee Konginkankaan taajamasta noin 6 km länteen Liimattala Häkkilä maantien pohjoispuolella 350 metrin etäisyydellä tiestä. Alue on nk. Pyhäkankaan ainesten ottoaluetta, josta on Saarijärven ja Äänekosken kuntarajan molemmin puolin otettu maa-aineksia jo kymmenien vuosien ajan. Ottamisalue rajoittuu pohjoisesta maa-ainesten ottamisalueisiin. Alueen pohjoisosassa on hakkuuaukkoa ja eteläosassa kasvaa männikköä. Lännessä ja etelässä suunnitelma-alue rajautuu tilaan Pyhäkangas 992-460-4-341. Tilalla sijaitsee metsän koeviljelys. Idässä on suunnitelma-alueen rajana alueelle tuleva tie. Tien takana sijaitsee metsätalouskäytössä oleva tila Pyyrinlahti 992-4604-265. Asutus Lähin asuttu talo sijaitsee noin 320 m:n etäisyydellä ottoalueen reunalta itään. Pohjavesialueet Ottoalue sijaitsee Pyhäkankaan vedenhankintakäyttöön soveltuvalla 2-luokan pohjavesialueella (FI09 72951). Pohjavesialue sijoittuu pääasiassa Saarijärven kaupungin puolelle. Suunnitelma-alueen itäreunan tuntumassa on pohjavesiputki PVP 15. Putken pohjavesitasoa on seurattu useamman vuoden ajan. Mittaustulokset ovat vaihdelleet tasolla +131.6- +132.1. Putken pohjavesitasoksi mitattiin 26.4.2018 ja 20.11.2018 + 131.60. Pyhäkankaan pohjavesialueen hydrogeologisen kartan mukaan pohjavesi vaihtelee tasolla +132 - +133. Vesistöt Lähin vesistö, Isojoki sijaitsee noin 240 m etäisyydellä ottamisalueelta itään. Kortehetto - järvi sijaitsee ottamisalueelta noin 1,2 km lounaiseen Saarijärven kaupungin puolella.
3 Luonnon ja maisemansuojelulliset näkökohdat Pyhäkankaan lähteikkö luonnonsuojelualue sijaitsee ottamisalueen rajalta 400 m pohjoiseen. Alue on hakemuksen mukaisesti joen uurtamaan harjualueeseen syntynyt kanjoni, jossa lähteiden tihkuvaikutuksesta on erikoista suo- ja lehtokasvustoa. Lähin Natura-alue, Lehtisenneva (FI0900137) sijaitsee noin 1,2 km kiinteistöstä lounaiseen. Muinaisjäännös Pyhäkankaan rauhoitettu karsikko (1000019134) sijaitsee ottamisalueen rajalta noin 800 metriä länteen. Maastomittaukset ja pohjakartta Alueen pohjakartta on piirretty marraskuussa 2018 tehdyn GPS-kartoituksen ja Maanmittauslaitoksen avoimen laserkeilausaineiston pohjalta. Koordinaatisto on ETRSTM35 ja korkeustaso on N2000. HAKEMUS Suunnittelualue, ottamismäärät ja - aika Ottamisalue on yhteensä 2,97 ha ja maa-aineksia otetaan n. 194 000 m3 ktr vuosien 2019 2029 aikana. Massojen laskennassa on huomioitu nykyisen luvan mukainen jäljellä oleva ottomäärä ottoalueiden rajalla. Kaivuusyvyydet ja ottamissuunta ilmenevät suunnitelmakartasta. Ottamissyvyys on suurimmillaan n. 15 m. Alimaksi ottotasoksi on määritetty N2000 +136.5. Ottamistaso nousee loivasti kohti alueen länsireunaa. Ottamistaso niveltyy nykyiseen Haapasoran ottamisalueen tasoon. Kalustona ottamisessa käytetään maa-ainesten ottamiseen tarvittavaa kuormaus- ja kuljetuskalustoa. Alueella ei säilytetä öljyä eikä huolleta koneita. Kaivun aikana syntyvät jyrkät luiskat suojataan lippusiimalla. Alueen rajauspaalut, luiskamallit ja korkeushäkit rakennetaan luvan myöntämisen jälkeen.. Maisemointi ja jälkihoito Materiaalin oton jälkeen alueelle varastoidut pintamaat levitetään ja tasoitetaan. Alueen luiskat luiskataan kaltevuuteen 1:3. Alue metsittyy luontaisesti. Mikäli luontainen uudistus viivästyy, kylvetään alueelle männynsiementä. Ympäristövaikutusten arviointi Maa-ainesten ottaminen muuttaa maisemakuvaa. Alueelta kuljetettava maa-ainesten ajo kuormittaa jonkin verran lähiteitä. Ympäristöhaittojen vähentämiseksi suunnitellut toimenpiteet, arviot toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunniteluista toimista sekä toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailusta hoidetaan viranomaisten vaatimassa laajuudessa. KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA Ottamisen edestä poistettava pintamaa (noin 5 000 m3-ktr), ottamisalueen kannot ja hakkuutähteet (noin 200 m3-ktr) käytetään alueen maisemointiin.
4 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen vireilläolosta kuuluttaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu maa-aineslain 13 :n mukaisesti Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä internetsivuilla 25.1.-25.2.2019. Hakemuksen vireille tulemisesta on ilmoitettu Pikkukaupunkilainen lehdessä 16.1.2019. Kuuleminen Ottamisalueen sisältävään kiinteistöön rajoittuvien kiinteistöjen omistajille ja haltijoille on lähetetty kuulutustiedote ja saatekirje 15.1.2019, sekä tieto päivämäärästä johon mennessä muistutukset ja mielipiteet lupahakemuksesta on toimitettava lupaviranomaiselle. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta ja Saarijärven kaupungilta. Saarijärven kaupunki ei ole toimittanut asiasta lausuntoa. Keski-Suomen ELY -keskus toteaa 19.2.2019 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Suunnitellulla ottoalueella ei ole ELY-keskuksen tiedossa olevia luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita kohteita. Ottamissuunnitelmassa esitetyn mukaan Keski-Suomen maa-kuntakaavassa on alueella merkintänä pohjavesialue ja matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue. Suunnitelma-alueen luoteisreunan tuntumassa oleva voimalinja on merkitty maakuntakaavaan. Lähin suojelualue Pyhäkankaan lähteikkö (Maakuntakaavan luonnonsuojelualue numero 231: Joen uurtamaan harjualueeseen syntynyt kanjoni, jossa lähteiden tihkuvaikutuksesta erikoista suo- ja lehtokasvistoa) sijaitsee kaivualueen pohjoisreunasta 400 metriä pohjoiseen. Pyhäkankaan rauhoitettu karsikko sijaitsee ottamisalueen länsireunasta 800 metriä länteen. Vesiensuojelulliset näkökohdat Keski-Suomen ympäristökeskuksessa on laadittu vuonna 1997 Äänekosken kaupungin pohjavesialueista kuntakansio. Suunniteltu ottoalue sijaitsee Pyhäkankaan pohjavesialueella (nro 09 72951, II luokka), joka on varattu Saarijärven ja Äänekosken kaupunkien vedenhankintaa varten. Harjun itäosissa pohjavesi purkautuu lähteistä. Ympäristöministeriön julkaiseman: Maa-ainesten kestävä käyttö ohjeen 1/2009 mukaan: - Pohjavedenottamoiden kaukosuojavyöhykkeillä suojakerroksen paksuus on vähintään 4 metriä. Suoja-alueiden ulkopuolisilla pohjavesialueiden osilla, suojakerroksen paksuus on vähintään 3 4 metriä. Yhteenveto Ottaen huomioon luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelulliset näkökohdat, KeskiSuomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ilmoittaa pitävänsä mahdollisena maa-aineksen ottamista asiakohdassa mainitulta alueelta. Tällöin ottotoiminnassa tulee noudattaa seuraavia ohjeita:
5 - Kun otetaan huomioon hakemuksessa esitetyt pohjavesihavainnot, pohjavesipinnan korkeuden luontainen vaihtelu Keski-Suomessa sekä ympäristöministeriön ohjeistus suojakerrospaksuudesta, pitää ELY-keskus maa-ainesten ottoa esitettyyn tasoon +136,5 m N2000 mahdollisena. Alimman ottotason tulee olla kuitenkin vähintään 3 m ylimmän pohjavesipinnan yläpuolella. Ottotason alapuolisia massanvaihtoja tai pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua ei sallita. - Alueella sijaitsevista pohjaveden havaintoputkesta tulee havaita pohjavesipinnan korkeus neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy). Havaintotulokset ja havaintopäivä tulee merkitä havaintopäiväkirjaan. Tulokset on esitettävä kunnan maaainesotonvalvojalle kunkin vuoden tammikuun 31. päivään mennessä ja pyydettäessä ELY-keskukselle. - Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajoneuvoja. Autojen ja koneiden säilytys ja huolto on alueella kielletty, ellei ympäristön pilaantumisvaara ole poistettu asianmukaisilla tiloilla tai suojarakenteilla. Myös koneiden ja autojen tankkaus tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu öljy- tai polttoainepäästöjen vaaraa. Jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maaperään, on siitä välittömästi ilmoitettava Äänekosken kaupungin öljyvahinkojen torjuntaviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. - Ottoalueelle tulee sijoittaa selkeä taulu, josta ilmenee mm. maaainesluvanhaltijan / urakoitsijan yhteystiedot ja luvan voimassa oloaika. - Maa-ainesten ottaminen ja alueen jälkihoitotoimenpiteet tehdään vaiheittain ottamisen edistyessä. Niiltä osin, joilta ottaminen saadaan suoritetuksi, tulee muotoilu ja maisemointi tapahtua välittömästi. Vaiheittainen alueen maisemointitöiden tarkastus tulee tehdä kahden vuoden välein syksyisin, ensimmäinen kerran 30.9.2021 mennessä. Tarkastuksessa tulee olla läsnä luvanhaltija, kunnan maa-ainesoton valvoja sekä tarvittaessa ELY-keskuksen edustaja. - Sorakuoppien reunoille voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Törmäpääsky on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu laji, joka on lisäksi luokiteltu uhanalaiseksi (lajin uhanalaisuusluokka: vaarantunut / VU). Muodostuneet törmäpääsky-yhdyskunnat tulee ottaa huomioon maa-ainesten oton yhteydessä ja ottamisen jälkeisessä maisemoinnissa. Pesien hävittäminen on kiellettyä pesimäkauden aikana. Ottamisalueen jälkihoitoa tehtäessä pesimäalue tulisi jättää luonnontilaan. Sortumavaaran vuoksi näissä tapauksissa alueelle jäävät jyrkät rintaukset suojattaisiin aitaamalla. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine
Tarkastuskäynnit Hakijaa on kuultu annetusta lausunnosta hallintolain 34 mukaisesti toimittamalla hakijalle Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunto. Hakija ei antanut vastinetta lausunnosta. Ottoalueelle on tehty useita käyntejä ja tarkastuksia maa-ainesten ottoluvan voimassaoloaikana. Viimeisin maa-aineslain mukainen tarkastuskäynti tehtiin kesäkuussa 2018. Lupakäsittelyyn liittyvät tarkastuskäynnit suoritettiin 24.1.2019 ja 2.4.2019 6 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta myöntää Haapasora Oy:lle maaaineslain 4 :n mukaisen maa-ainesluvan Äänekosken kaupungissa Pyhäkankaan alueella sijaitsevalle tilalle Jekkula 2 (992-460-4-402). Maa-aineslupa myönnetään määräaikaisena 10 vuodeksi yhteensä 194 000 m 3 :n ktr:n kiviaineksen otolle. Lupa myönnetään 27.11.2018 päivätyn hakemuksen mukaisesti ja seuraavia lupamääräyksiä noudattaen: Yleiset määräykset 1. Alimmaksi sallituksi ottotasoksi määrätään suunnitelman mukainen N2000 +136.5 m, ollen kuitenkin vähintään 3 metriä ylimmän pohjavesipinnan tason yläpuolella. 2. Alueelle tulee asentaa riittävästi alinta ottotasoa osoittavia, selvästi näkyviä korkeusmerkkejä (vähintään kaksi kolmiopukkia, joista toinen alueen alimmalle ottotasolle +136,5 m N2000 heti kun taso ottoalueella saavutetaan). Ottamis- ja kaivuualueen rajat tulee merkitä maastoon selvästi. 3. Ottamisalueelle tulee sijoittaa selkeä taulu, josta ilmenevät mm. maa-ainesluvanhaltijan/ urakoitsijan yhteystiedot ja luvan voimassaoloaika. 4. Ottotoiminta on järjestettävä siten, että ympäristölle aiheutuvat melu-, pöly- ja tärinähaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 5. Ottamistoiminnan aikana tulee välttää jyrkkiä ja vaarallisia seinämiä. Mikäli näitä syntyy, tulee ne merkitä ja suojata lippusiimalla sekä varoitustauluilla. 6. Maa-ainesten oton piirissä olevien naapuritilojen rajoja vastaan olevat reunat tulee jättää koskemattomiksi, ellei naapuritilan kanssa ole tehty kirjallista sopimusta maa-ainesten otosta rajaan saakka. 7. Alueella ei sallita murskausasemia tai asfalttiasemia ilman ympäristölupaa. Pinta- ja pohjavesien suojelu ja tarkkailu 8. Ympäristöhallinnon avoimeen tietojärjestelmään merkitystä pohjavesiputkesta Hp 7 (6959787, 433046), joka sijaitsee hakijan ottotoiminnan alueella vanhan luvan (15.5.2012 32) ja nyt haetun luvan kohtaamisalueella, sekä hakijan ilmoittamasta kiinteistön itäpuolella sijaitsevasta pohjaveden havaintoputkesta
7 PVP 15 (HpGM1) tulee mitata pohjavesipinnan korkeus neljä (4) kertaa vuodessa tammi-maaliskuussa, huhti-kesäkuussa, heinä-syyskuussa ja loka-joulukuussa, siten että huhti-kesäkuun jakson pinnankorkeus mitataan toukokuussa. Havaintotulokset ja havaintopäivä tulee merkitä havaintopäiväkirjaan. Tulokset on esitettävä kunkin vuoden tammikuun 31. päivään mennessä kunnan maaainesotonvalvojalle ja pyydettäessä myös Keski-Suomen ELY-keskukselle. Jos kumpikaan pohjavesiputkista puuttuu, tuhoutuu tai muuten ei ole käytettävissä pohjaveden seurantaan, on luvanhaltijan toteutettava korvaava pohjavesiputki ennen seuraavaa neljästä vuotuisesta näytteenottoajankohdasta. Putken rakenne ja toteutus kuten se on yksilöity Ympäristöhallinnon ohjeen 1/2009 Maaainesten kestävä käyttö liitteen 6 mukaisesti. 9. Mikäli pohjaveden korkeustarkkailun yhteydessä havaitaan, että pohjavedenpinnan korkeustaso on noussut huomattavasti normaalia korkeammalle, lähestyen 3 metrin suojakerrosrajaa, tulee asiasta ilmoittaa välittömästi Äänekosken kaupungin maa-aineslupaviranomaiselle. Missään vaiheessa ottoa tule ulottaa alemmaksi kuin tasolle, joka on vähintään kolme metriä havaittua pohjavesipintaa ylempänä. Toiminnanharjoittajalla tulee olla kohdassa 8. yksilöidyistä pohjavesiputkista koko ajan tiedossa alle neljä (4) kuukautta vanhat pohjaveden pinnankorkeustiedot. 10. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajoneuvoja. Autojen ja koneiden säilytys ja huolto on alueella kielletty, ellei ympäristön pilaantumisvaara ole poistettu asianmukaisilla tiloilla tai suojarakenteilla. Myös koneiden ja autojen tankkaus tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu öljy- tai polttoainepäästöjen vaaraa. Lisäksi pohjaveden puhtaana säilymiseksi on huolehdittava siitä, että pohjavedelle vahingollisten aineiden käsittelyssä noudatetaan erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. Pohjaveden laatua on seurattava pohjavesiputkista Hp7 ja PVP 15 (HpGM1) vähintään öljyhiilivetyjen (C5-C40) osalta. Öljyhiilivedyt määritetään toukokuussa otettavista näytteistä. Ensimmäinen näyte on joka tapauksessa otettava ennen luvanmukaisen toiminnan aloittamista. Vesinäytetulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle kuukauden (1) kuluttua näytteiden ottamisesta. Jos määrätyissä pohjavesien laatunäytteissä ei todeta öljyhiilivetyjä, tulee seuraava analyysitulokset toimittaa luvan voimassaolon viimeisen vuoden 2029 osalta tai jos toiminta päättyy sitä ennen, ennen lopputarkastusta. 11. Poikkeuksellisista tilanteista esim. pohjaveden lammikoitumisesta on otettava välittömästi yhteys maa-ainesluvan valvojaan. Jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maaperään, on siitä välittömästi ilmoitettava Keski-Suomen pelastuslaitokselle ja Äänekosken kaupungin ympäristön-suojeluviranomaiselle sekä ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Öljyvahingon varalta alueella on pidettävä öljyn imeytykseen sopivaa turvetta tai muuta öljyn imeytykseen sopivaa ainetta. Jätteet 12. Luvansaaja on velvollinen huolehtimaan alueen yleisestä siisteydestä. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. Alueella ei saa polttaa eikä sinne saa haudata jätettä. Jätehuollossa tulee noudattaa Äänekosken kaupungin jätehuoltomääräyksiä. 13. Alueelle ei saa varastoida rakennus- tai muuta jätettä. Alueelle ei myöskään saa läjittää epäpuhtaita maa-aineksia tai maa-aineksia, joiden soveltuvuutta alueelle ei ole selvitetty.
Vuosiraportointi 14. Kaivannaisjäte tulee käsitellä lupahakemukseen liitetyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. 15. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoittaa lupaviranomaiselle edellisenä vuonna otetun maa-aineksen määrä ja laatu sekä määräyksen 8 mukaiset pohjavedenpinnan korkeustiedot. Tiedot tulee toimittaa ensi sijassa sähköisesti Notto-tietojärjestelmän kautta, josta ne ovat sekä kunnan lupaviranomaisen että ELY-keskuksen maa-ainesyhdyshenkilön käytössä. Maisemointi ja jälkihoito 16. Alue tulee maisemoida turvalliseksi ja ympäröivään maastoon sopivaksi. Luiskat tulee muotoilla vähintään kaltevuuteen 1:3. Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhoilussa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia materiaaleja. 17. Ottotoiminnan piiristä poistunut osa-alue tulee maisemoida välittömästi ja välttää muuta toimintaa alueella. Vaiheittainen alueen maisemointitöiden tarkastus tulee tehdä kahden vuoden välein syksyisin, ensimmäisen kerran 30.9.2021 mennessä. Tarkastuksessa tulee olla läsnä luvanhaltija, kunnan maa-ainesoton valvoja sekä tarvittaessa ELY -keskuksen edustaja. Pintamaat tulee varastoida kaivualueen ulkopuolelle siten, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä kasvualustan muodostamiseen. Suositeltu varastointiaika on enintään kolme vuotta. 8 18. Mikäli ottamisalue ei ottamisen jälkeen ole kahden vuoden kuluessa ottotoiminnan loppumisesta ja maisemointitöiden suorittamisesta luontaisesti metsittynyt on metsitystä täydennettävä istuttamalla alueelle männyn ja/tai kuusentaimia 2500 kpl/ha. 19. Maa-ainesten oton loputtua kaikki alueelle ja sen välittömään läheisyyteen pystytetyt rakennelmat on purettava ja kuljetettava pois. 20. Sorakuoppien reunoille voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Törmäpääsky on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu laji, joka on lisäksi luokiteltu uhanalaiseksi (lajin uhanalaisuusluokka: vaarantunut / VU). Muodostuneet törmäpääsky-yhdyskunnat tulee ottaa huomioon maa-ainesten oton yhteydessä ja ottamisen jälkeisessä maisemoinnissa. Pesien hävittäminen on kiellettyä pesimäkauden aikana. Ottamisalueen jälkihoitoa tehtäessä pesimäalue tulisi jättää luonnontilaan. Sortumavaaran vuoksi näissä tapauksissa alueelle jäävät jyrkät rintaukset suojattaisiin aitaamalla. Vakuus 21. Hakijan tulee toimittaa Äänekosken kaupungille jälkihoitovakuus, joka on suuruudeltaan 12 000 euroa lupavelvoitteiden ja jälkihoitotoimien suorittamiseksi. Vakuus on oltava voimassa ennen päätöksen mukaisen ottamistoiminnan aloittamista. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikki luvan ja sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty. Vakuus voidaan vapauttaa vain lupaviranomaisen päätöksellä.
22. Lupaviranomaisella on oikeus tarkastaa vakuuden suuruus jälkihoitotoimenpiteiden kustannustasoa vastaavaksi kesken lupakauden. Vakuuden arvoa voidaan vaiheittain pienentää lupakauden aikana, mikäli jälkihoitotoimenpiteet suoritetaan valmiiksi osa-alueittain ottamistoiminnan edetessä. Vakuuden suuruuden muuttamisesta tehdään tarvittaessa erillinen päätös. Luvan siirto 23. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Samoin konkurssitapauksissa, mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa kuuden (6) kuukauden kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. (Maa-aineslaki 13a ) 9 PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Yleiset perustelut Hakemuksen mukainen ottoalue on uusi. Jekkulan 2 kiinteistölle on myönnetty maaainesten ottolupa vuonna 2012 Haapasora Oy:lle. Uusi ottoalue rajautuu ja limittyy osittain pohjoisesta Haapasora Oy:lle vuonna 2012 myönnetyn luvan ottoalueeseen. Tällöin myönnetyn maa-ainesluvan ottosuunnitelman mukaisesta (110 000 m 3 ) sorasta on otettu ottoraporttien mukaan 78 600 m 3 vuosien 2002-2018 välillä. Maa-aineslakia sovelletaan kiven, soran, saven ja mullan ottamiseen poiskuljetettavaksi tai paikalla varastoitavaksi ja jalostettavaksi. (Maa-aineslaki 1 ja 11 :t) Lupahakemus koskee maa-aineksen ottamista ja poiskuljettamista. Maa-aineslailla säädellään maa-ainesten ottoa siten, että edellä mainittuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Lisäksi ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. (Maa-aineslaki 3 ) Alue sijaitsee Pyhäkankaan 2-luokan pohjavesialueella. Suunnitelma-alueen itäreunan tuntumassa on pohjavesiputki, jonka tasoja on seurattu usean vuoden ajan. Putken pohjaveden taso on vaihdellut mittauksissa + 131,6 - +132,1 välillä. Pyhäkankaan pohjavesialueen hydrogeologisen kartan mukaan ottamisalueen pohjavesi vaihtelee tasolla + 132 - +133. Maa-ainesten ottoon esitettyä tasoa +136,5 m N2000 voidaan pitää riittävänä pohjaveden 3 m suojakerrospaksuudelle. Ottoalueen rajanaapurina on ottotoiminnassa edelleen olevia tiloja Saarijärven ja Äänekosken puolella. Toiminta ei sijaitse asema- tai yleiskaava-alueella. Toiminta ei ole ristiriidassa muun alueen käytön eikä maakuntakaavan kanssa.
10 Kun huomioidaan annetut lupamääräykset, ei hakemus ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Maa-aineslain mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty, eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa laissa säädettyjen rajoitusten kanssa, kun lisäksi otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Maa-aineslupa on siten myönnettävä (Maa-aineslaki 6 ). Lupamääräysten yksityiskohtaiset perustelut Maa-ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jos nämä seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Ottamissuunnitelmassa on esitetty tiedot ottamisalueen rajauksesta, kaivausten ja leikkausten syvyydestä ja muodosta sekä ottamistoiminnan etenemissuunnasta. Alueen valvonnan, pinta- ja pohjavesien suojelemisen ja maaperän suojaamisen, siistimisen ja puuston uusimisen ja turvallisuusnäkökohtien osalta on ottamissuunnitelmaa täydennetty lupamääräyksin. Lupaviranomainen katsoo, etteivät lupamääräykset ole luvansaajalle kohtuuttomia hankkeen laajuus ja siitä saatava hyöty huomioon otettuna. Lupamääräykset 1 7 Lupamääräykset on annettu lupapäätöksen valvonnan toteuttamiseksi sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Lupamääräykset ovat tarpeen myös luvanhaltijan selvilläolovelvollisuuden toteutumiseksi. Lupamääräykset on katsottu tarpeellisiksi yleisen turvallisuuden vuoksi sekä toiminnanharjoittajan korvausvelvollisuuden selventämiseksi. Lupamääräykset 8-11 Lupamääräykset on katsottu tarpeellisiksi pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Maaainesalueilla luonnontilaisen pintakerroksen ja kasvillisuuden poistaminen lisäävät pohjaveden likaantumisriskiä, ainepitoisuuksia ja pohjaveden pinnan korkeuden vaihteluita sekä aiheuttavat maaperän eroosiota. Lisäksi on tärkeää, että pohjavesialueella polttonesteiden, voiteluöljyjen ja kemikaalien ym. käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta. Lupamääräykset 12-14 Lupamääräykset on annettu jätteistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen (maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaran sekä ympäristön roskaantumisen) ehkäisemiseksi. Lupamääräys 15 Lupamääräys on annettu lupapäätöksen valvonnan toteuttamiseksi. Lupamääräys on tarpeen myös luvanhaltijan omavalvonnan ja selvilläolovelvollisuuden toteutumiseksi. Lupamääräykset 16-20 Lupamääräyksillä on tarkennettu maa-ainesalueen jälkihoitoa ja maisemointia koskevaa suunnitelmaa. Alueelta kuoritut pintamaat suositellaan mahdollisuuksien mukaan käytettäväksi 2 3 vuoden kuluessa, koska varastoitaessa pintakerroksen orgaaninen aines hajoaa nopeasti. Lupamääräykset 21-22 Vakuuden asettaminen on tarpeen lupamääräysten ja maisemoinnin toteutumisen varmistamiseksi. Vakuuden suuruuden määrittämisessä on otettu huomioon ottamisalueen sijainti pohjavesialueella. Lupamääräys 23
11 Lupamääräys on informatiivinen. Lupamääräyksellä selvennetään luvanhaltijan vastuuta toiminnanharjoittajan muuttuessa tai konkurssitilanteissa. Lupamääräys on tarpeen myös valvonnan toteuttamiseksi. LUVAN VOIMASSAOLO Lupapäätös on voimassa 31.5.2029 saakka. Toiminnan olennaiselle muuttamiselle on haettava uusi lupa. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Toiminnan aloittamiselle on haettu lupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakemuksen mukainen toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Perustelut: Kyseessä on alue, jonka välittömässä läheisyydessä on jo olemassa olevaa ottotoimintaa, eikä siten toiminnan aloitus aiheuta sellaista pysyvää vahinkoa tai haittaa, joka estäisi toiminnan aloittamisen ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Toiminnanharjoittajan tulee asettaa Äänekosken kaupungille 12 000 euron suuruinen vakuus ennen toiminnan aloittamista niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Maa-aineslaki (555/1981) 3, 4, 5, 5a, 6, 7, 10, 11, 12, 13, 13a, 16a, 19, 20, 21, 23 ja 23 a :t Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1, 2, 2a, 3, 4, 6, 7, 8 ja 9 :t Muut ohjeet Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö, opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. TARKASTUS- JA VALVONTAMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN Käsittelymaksu Hakijan on suoritettava lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkistamisesta hakemuksen vireille tullessa voimassa olevan Äänekosken kaupungin maa-ainestaksan (ymp.ltk 18.4.2018 23) mukainen maksu (alv 0 %). Maksu muodostuu kokonaisottomäärän mukaan (11,00 /1 000 m3) Maksu on 2124. Lisäksi veloitetaan kuuluttamisista aiheutuneet kustannukset (lehti-ilmoitukset), sekä vakuuden hyväksymisestä perittävä taksan mukainen maksu.
12 Valvontamaksu Valvontamaksu määrätään kunakin vuonna määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaisesti. (Maa-aineslaki 23 ). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätöksestä tiedotetaan ilmoittamalla siitä Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Äänekosken kaupungin internetsivuilla. Päätös ja lupa-asiakirjat ovat nähtävillä valitusajan Äänekosken kaupungintalon ympäristö- ja rakennusvalvontatoimistossa. Ilmoitus päätöksestä julkaistaan Pikkukaupunkilainen- lehdessä. Päätös Hakijalle Tiedoksi (sähköisesti) Keski-Suomen ELY keskus Saarijärven kaupunki Äänekartta Ky Raimo Hernesmaa Haapasora Oy, Ari Liimatainen MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta valittamalla (valitusosoitus liitteenä). Liitteet 1. 2. 3. 4. Sijaintikartta Ottamissuunnitelma: nykytilanne Ottamissuunnitelma: suunniteltu tilanne Valitusosoitus
13 Liite 1. Sijaintikartta
Liite 2. Ottamissuunnitelma: nykytilanne 14
Liite 3. Ottamissuunnitelma, lopputilanne 15
Liite 4. Poikkileikkauskuvat 16
17 Liite 5: Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Tähän päätökseen saa hakea muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on toimitettava Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, juhannusaatto tai arkilauantai, valituskirjelmän saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa saantitodistus tai tiedoksiantotodistus. Jos päätös on lähetetty postitse tavallisena kirjeenä, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Virkakirjeen katsotaan kuitenkin tulleen viranomaisen tietoon kirjeen saapumispäivänä. Sijaistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sijaistiedoksiantoa koskevan tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Yleistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Sähköisesti lähetettyä valituskirjelmää ei tarvitse allekirjoittaa. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja. Asianajajan ja julkisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää. Jos sähköisessä valituskirjelmässä on selvitys asiamiehen toimivallasta, asiamiehen ei tarvitse toimittaa valtakirjaa. Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmä on toimitettava Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä klo 16.15 mennessä. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä, sähköisesti (faksina tai sähköpostina) taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Käyntiosoite Hämeenlinnan oikeustalo, Arvi Kariston katu 5, Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu 1. kerroksessa, Hämeenlinna Oikeudenkäyntimaksu Postiosoite Kirjaamon puhelinnumero 029 56 42210 Vaihde 029 56 42200 Tietoliikennekatkon sattuessa 050 407 3429 Raatihuoneenkatu 1, 13100 HÄMEENLINNA Telefaksi 029 56 42269 Sähköposti hameenlinna.hao@oikeus.fi Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä hallintooikeudessa 260 euron oikeudenkäyntimaksu. Oikeudenkäyntimaksua ei kuitenkaan peritä, jos hallintooikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.