Päivitetty 1/2016 1 (8) LITURGI SIUNAUSTA TEHTÄVÄÄSI, KIITOS ETTÄ OTIT SEN VASTAAN! Messun valmistelu Messu valmistelaan 2-4 viikkoa ennen messua pidettävässä suunnittelukokouksessa. Kokouksen kutsuu kokoon messun kokoaja/juontaja ja siihen kutsutaan liturgi, saarnaaja, messun musiikinjohtaja ja esirukousjohtaja. Kokouksessa tutustutaan kirkkovuoden kyseisen sunnuntain teemaan, sovitaan messussa luettavat tekstit sekä sovitaan messun toimittamisen päälinjat ja käydään yksityiskohtaisesti läpi messun kulku ja työnjako sekä keskustellaan musiikkitoivomuksista ja sovitaan käytettävistä laulukirjoista. Voitte yhdessä miettiä miten teema yhdistää teitä eri rooleissa ja tehtävissä ja sopia, kuka tuo minkäkin puolen teemasta esille, jotta ei tule turhaa toistoa ja päällekäin puhumista. Päävastuu laulujen valinnasta on musiikinjohtajalla, mutta paras messu syntyy, kun kaikki ovat saaneet omalta osaltaan vaikuttaa lauluvalintoihin. Niihin vaikuttavat messun teema (kirkkovuoden teema tai muu aihe), bändin kokoonpano, mahdollinen musiikkivieras sekä messun rakentajien oma musiikkimaku. Messun ajoituksessa otetaan huomioon messuun mahdollisesti tulevat ylimääräiset ohjelmanumerot. Sovi musiikinjohtajan kanssa yksityiskohtaisesti messun liturgiasta: mitä vuorolauluja käytetään, tuleeko psalmi, kunnia, epikleesihymni, otetaanko ylistyslaulu loppuun ja tuleeko Herran siunaus laulettuna vai lausuttuna. Liturgiassa seurakunnan lausumien osuuksien suhteen tulee noudattaa yhtenäistä linjaa näiden ohjeiden mukaisesti. Messua ja omaa osuuttasi valmistellessasi on hyvä muistaa, että kun messu on melko pitkä ja se radioidaan (ja videoidaan), on syytä pyrkiä kaikessa sujuvuuteen ja pyrkiä välttämään pitkiä taukoja. Messussa saattaa olla tulkkaus englanniksi. Myös liturgi lähettää silloin oman osuutensa tekstit tulkille mielellään muutamaa päivää ennen messua. Mikäli tulkki on, messun kokoaja ilmoittaa tulkin sähköpostiosoitteen. Iloa ja Pyhän Hengen läsnäoloa messun valmisteluun ja sen toteutukseen! Tuomasmessun kulku ja sävelmäsarjat löytyvät tästä linkistä: http://www.tuomasmessu.fi/matskuja-27-tuomasmessun-kulku-ja-savelmasarjat.pdf Neuvoa ja opastusta voit kysyä tuomaspappi Pirjo Kantalalta, pirjo.kantala(at)tuomasmessu.fi tai Ennen messua puh. 040 511 1989 Olet tervetullut avoimeen messukokoukseen, messua edeltävänä torstaina. Aamumessu kirkon kuorissa klo 7. Messupäivänä Tule kirkolle klo 17 mennessä ja ilmoittaudu messun kokoajalle. Saat alban ja kasukan sakastista. Kaikille yhteinen alkupalaveri Café Agricolassa klo 17.30, palaveri päättyy rukoukseen, jonka sinä lopetat. Osallistut messun toimittajien kanssa prosessioon, kuljet prosession viimeisenä yhdessä saarnaajan kanssa, kantaen kalkkia ja pateenia. Messun jälkeen kättelet messuvieraat kirkkosalin pääovella yhdessä saarnaajan kanssa.
2 (8) Seuraavassa messun kulku pähkinänkuoressa liturgin näkökulmasta katsottuna. JOHDANTO Alkumusiikki Messun kokoajan alkujuonto Alkulaulu ja prosessio Prosessiosta ehtoollisavustajat siirtyvät kuoriin ja jäävät sinne seisomaan, jollei muuta ole sovittu. Avustajat voivat myös niin sovittaessa jäädä liturgin kanssa alttarin eteen ja polvistua synnintunnustukseen liturgin kanssa. Muussa tapauksessa liturgi jää eteen. Alkusiunaus Messussa käytetään normaalisti Petri Laaksosen tai Veikko Rauhaniemen sävelmäsarjaa (sävelmäsarjat löytyvät messulaulukirjojen takaosasta). Messun säilyttämiseksi mahdollisimman lyhyenä, suositellaan vain lausuttua alkusiunausta, ei vuorolaulua. L: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. S: Aamen. YHTEINEN RIPPI TAI RESITOITU PSALMI Kuoro, esilaulaja tai liturgi voi resitoida psalmin, jos synnintunnustus siirretään ehtoollisrukouksen alkuun. Johdatus synnintunnustukseen Liturgi johdattaa seurakunnan synnintunnustukseen lyhyillä ja persoonallisilla kehotussanoilla. Synnintunnustuksen ajaksi liturgi polvistuu polvistumistyynylle alttariin päin ja ehtoollisavustajat tyynyille tuoliensa eteen. Liturgi ottaa mikrofonin käteensä ja lausuu valitsemansa synnintunnustuksen. Messulaulukirjan takana vaihtoehtoja A, B ja C. Synnintunnustajia ei useimmiten käytetä. Synnintunnustuksen voi myös rakentaa itse valitsemansa rukouksen tai laulun ympärille. Tästä on hyvä sopia ennakkoon musiikinjohtajan kanssa. Synnintunnustus A L+S: Tunnustan Jumalalle ja teille kaikille, että olen paljon syntiä tehnyt ajatuksin, sanoin, teoin ja laiminlyönnein. Omasta syystäni, omasta syystäni, omasta suuresta syystäni. [Messukansa osaa ulkoa yllä olevan synnintunnustuksen. Jos käytetään muita messulaulukirjassa lueteltuja sanamuotoja, mainitaan sivu, jolta synnintunnustus löytyy]. Synnintunnustuksen jälkeen hetken hiljaisuus ja tavallisesti Kyrie.( Avustajien lausumat tunnustukset, molempien jälkeen hetken hiljaisuus ja Kyrie. Liturgi johdattaa mahdolliseen katumushiljaisuuteen.) Synninpäästö
3 (8) Jumala on kuullut rukouksemme. Siksi Kristuksen ja hänen kirkkonsa palvelijana sanon sinulle, joka tunnustat Jumalalle syntisi: Jumala antaa kaikki sinun syntisi anteeksi armosta, Kristuksen tähden, eikä niitä muista. Sinulle, joka tuot Jumalalle ahdistuksesi ja turvattomuutesi, huolesi, häpeäsi ja haavasi sinulle kuuluu Jumalan lupaus: Kristuksen tähden Hän näkee sinut, Hän kuulee sinua, Hän tuntee sinut. Kristuksen tähden sinulla on rauha. Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen. Liturgin lausuman synninpäästön jälkeen seurakunta lausuu S: Aamen. Ehtoollisavustajat nousevat ja menevät istumaan paikoilleen. Kunnia (joko liturgi tai esilaulaja laulaa) [Liturgi ja esilaulajat ohjaavat seurakuntaa lausumaan aamenet. Tästä voidaan erikseen sopia esilaulajien kanssa.] Liturgi tai esilaulaja laulaa: Kunnia Jumalalle korkeuksissa. Kiitoslaulu S: Ja maassa rauha ihmisille, joita hän rakastaa. ESIRUKOUS Esirukousjohtaja johdattaa seurakunnan rukoukseen kertomalla mahdollisimman lyhyesti, mitä jakson aikana tapahtuu. Ei luetteloa kaikesta mitä voi tehdä, vaan mainiten lähinnä siunauksen ja keskustelumahdollisuuden eri puolilla kirkkoa. Rukousjakson aikana lauletaan. Liturgi ja ehtoollisavustajat nousevat heti ensimmäisten sävelten soidessa ja osa jää kuoriin keskustelemaan ja rukoilemaan, osa menee kirkon takaosaan ja sivulle eteen keskustelemaan ja rukoilemaan. Rukousjakson aikana on syytä välttää pitkiä sielunhoidollisia keskusteluja ja tarvittaessa tarjota mahdollisuus keskusteluun messun jälkeen. Öljyllä voitelu suoritetaan pyydettäessä, mutta sitä voi myös tarjota sopivassa tilanteessa. Myös kirkon etu- ja takaosassa tarjotaan öljyllä voitelua. Öljyllä voitelu tapahtuu voitelemalla keraamisessa astiassa olevalla oliiviöljyllä sitä pyytävän otsaan sormella ristinmerkki ja lausumalla: Herramme Jeesuksen Kristuksen armo, Isän Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon sinun kanssasi nyt ja aina. Aamen. Jakson lopussa rukousalttaripalvelijat keräävät kirjoitetut esirukoukset ja valitsevat niistä muutaman rukoiltavaksi ääneen. Esirukousjohtaja päättää rukousjakson kokoavaan rukoukseen, jossa on hyvä rukoilla myös yleisten asioiden puolesta. Päivän virsi tai laulu Vanhan / Uuden testamentin lukukappale Evankeliumi E: Kuuntelemme Vanhan / Uuden testamentin lukukappaletta, joka on - - - kirjasta (tekstin lukeminen) Tämä on Jumalan sana. S: Kiitos Jumalalle. E: Tämän päivän evankeliumi on --- evankeliumista S: Halleluja E: Evankeliumin lukeminen
4 (8) SAARNA Tämä on pyhä evankeliumi. S: Kiitos sinulle, Kristus. Halleluja Saarnan pituus enintään 12 minuuttia, kesällä enintään 8 minuuttia. Uskontunnustus Saarnaaja (tai liturgi) kehottaa seurakuntaa nousten lausumaan yhteisen uskontunnustuksen. Hän aloittaa uskontunnustuksen mikrofoniin ja kääntyy sitten itse alttariin päin lausumaan sitä. Messukansa osaa uskontunnustuksen ulkoa. Radioinnin kannalta on tärkeää, että annettaan seurakunnan äänen kuulua. EHTOOLLINEN Ehtoollisen ja kolehtiaiheen esittely Messun kokooja Kolehtilaulu Kolehtilaulun aikana liturgi (ja avustajat) valmistelee ehtoollisaineet (viini on jo kaadettu kalkkeihin). Kolehtirukous (Offertorium) Kolehdin kerääjät kokoontuvat kolehtikorit kädessä alttarin eteen, jossa liturgi siunaa kolehdin, esimerkiksi: L: Jumala, me kiitämme sinua kaikesta siitä hyvästä, jota olet meille antanut ja kiittäen tuomme omastamme sinulle takaisin. Siunaa tämä uhrilahja TAI Rukoilkaamme. Pyhä Jumala Iloiten ja kiittäen annamme Sinulle takaisin, mitä Sinä ensin olet antanut meille itsemme, aikamme ja omaisuutemme, Sinun armahtavan rakkautesi merkit. Ota nämä kaikki vastaan Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden, joka on uhrannut itsensä meidän puolestamme. Siunaa (kolehdin kohde). Kiitetty olet Sinä, kaiken Luoja, koska Sinun hyvyydestäsi olemme saaneet leivän ja viinin, maan hedelmän ja ihmisten työn hedelmän. Kannamme ne Sinun eteesi, että niistä tulisi meille elämän leipä ja hengellinen juoma. Aamen. Liturgi voi myös itse muotoilla kolehtirukouksen, samoin kuin muitakin eukaristisen rukouksen osia. Seurakunnan liturgiassa lausumat osuudet on kuitenkin otettava huomioon. S: Kiitetty olkoon Jumala iankaikkisesti. [Liturgin on syytä aloittaa selvästi seurakunnan vuorosanoiksi merkitty lause.] Ehtoollisvuorolaulu Sävelmä ja intonaatio sovitaan musiikinjohtajan kanssa ennen messun alkua. Prefaatiorukous Käytetään esimerkiksi käsikirjan antamia, kirkkovuoden ajankohtaan liittyviä rukouksia. Jos erillinen anamneesi- eli muistorukous jätetään pois, prefaatio voidaan myös laatia sitä silmällä pitäen toisin. Esimerkiksi Sinä olet arvollinen saamaan ylistyksen,
5 (8) Luoja, kaiken elämän antaja. Sinua me kiitämme ja ylistämme Jeesuksen Kristuksen kautta. Me ylistämme sinua Pojastasi Jeesuksesta. Hän elämän leipä, toivomme, on kaiken alkulähde. Siksi kaiken elävän, ennen eläneiden, tulevaisuudessa syntyvien kanssa tahdomme kiittäen laulaa: (Ruotsin kirkon käsikirja) TAI Rakastava Jumala, hyvyydessäsi olet antanut meille jaettavaksemme tämän leivän ja viinin, jonka maa on antanut ja ihminen tehnyt. Me tunnemme läsnäolosi kun jaamme tämän leivän ja viinin. Me ylistämme sinua näin laulaen: Pyhä hymni Ehtoollisrukous (Rukous ja asetussanat) Ehtoollisrukouksen alussa luetaan epikleesirukous, johon voi liittyä epikleesihymni. Hymnin tulisi olla sisällöltään Pyhää Henkeä kutsuva. Epikleesihymniä käytettäessä tulisi liturgian muiden osien kohdalla ottaa huomioon siihen kuluva aika. Epikleesirukouksen voi myös lukea asetussanojen jälkeen. Esim. Epikleesirukous Me kiitämme sinua, taivaan ja maan Herra, joka avaat kätesi ja hyvyydessäsi ravitset kaiken mikä elää. Sinä annat meille päivittäisen leivän, terveyden ja voiman. Peltojen viljasta ja vuorenrinteiden rypäleistä sinä valmistat meille leivän ja viinin. Sinä katat meille pöydän. Pyhitä Hengelläsi meidät ja nämä lahjat, taivaallinen leipä ja siunauksen malja: Kristuksen ruumis ja veri. (Ruotsin kirkon käsikirja) TAI Kuule meitä, Kristus, ja lähetä Pyhä Henkesi meidän ja tämän leivän ja viinin päälle. Tulkoon näistä sinun ruumiisi meille, täynnä elämää, joka parantaa ja uudistaa meidät ja tekee meistä kokonaisia. Ja kun tämä leipä, jota syömme ja tämä viini, jota juomme tulevat meihin, me tulemme osaksi Sinua. Olemme yhtä Kristuksessa ja toinen toisissamme ja annamme nämä lahjat ja niiden kautta itsemme yhdeksi, pyhäksi ja eläväksi uhriksi. Aamen.
6 (8) (Vaikutteita saatu näihin rukouksiin Iona Communityn jumalanpalveluksista). Asetussanojen lukemisen yhteydessä liturgi voi kohottaa vuorollaan pateenin ja lausua Tämä on Kristuksen ruumis ja kalkin ja lausua Tämä on Kristuksen veri. Asetussanojen jälkeen liturgi ottaa vielä käteensä sekä kalkin että pateenin ja lausuu: L: Suuri on uskon salaisuus S: Me julistamme sinun kuolemaasi Herra, ja juhlimme sinun ylösnousemustasi siihen saakka, kun kunniassa tulet. Asetussanoja seuraa anamneesirukous, jonka voi lukea myös joku (maallikko)avustaja albapukuisten joukosta. Isä meidän -rukous voidaan laulaa ambrosiaanisella sävelellä (Virsikirja xxx). Rukoukseen voi johtaa myös joku avustajista. Esim. Anamneesirukous Jeesus Kristus, me muistamme yön, jolloin sinut hylättiin. Me muistamme ristinkärsimyksesi ja ylösnousemuksesi. Me näimme tyhjän haudan ja kohtasimme sinut elävänä. Me muistamme taivaaseenastumisesi. Olimme sinun siunaavien käsiesi alla. Kaikki on läsnä, tässä ja nyt. Tässä sinä olet luvannut kohdata meidät. Odottaessamme, että saamme nähdä sinut kasvoista kasvoihin me rukoilemme: (Ruotsin kirkon käsikirja) Isä meidän Herran rauha Laulaen. Sävelmä sovitaan ennen messua muusikoiden kanssa. Rauhan toivottaminen Liturgi tai hänen valitsemansa avustaja kehottaa seurakuntaa tervehtimään toisiaan rauhan merkillä. Rukous- ja ehtoollisavustajan tervehtivät myös toisiaan ja valmistautuvat samalla ottamaan ehtoollisenjakoastiat ja täyttöastiansa alttarilta. Jumalan Karitsa Sävelmä: Petri Laaksonen. Laulun aikana ehtoollisenjakajat ottavat ehtoollisenjakoastiat ja täyttöastiansa alttarilta ja lähtevät jakopaikoilleen. Kirkon takaosassa (ja jakopaikalla 9) jakavat parit lähtevät liikkeelle yhtenäisenä prosessiona heti ensimmäisten sävelten soidessa. Edessä jakavat ehtoollisparit siirtyvät samoin paikoilleen. Paikalla 4 (edessä) ja 5 (takana) jaetaan alkoholiton ehtoollinen sekä pyydettäessä gluteiiniton leipä. Alkoholittoman ehtoollisen jakovälineet ovat alttaripöydän päissä äärimmäisinä ja täyttökannut sekä kalkit on merkitty kuminauhalla. Muutama gluteeniton leipä on valmiina erillisillä pateeneilla. Tultuaan paikoilleen ehtoollisenjakajat asettuvat seisomaan kasvot alttariin päin kääntyneinä laulun loppuun saakka. Ehtoolliskutsu Liturgi lausuu keskusalttarin takaa ehtoolliskutsun haluamillansa sanoilla, esimerkiksi: L: Tulkaa, ottakaa vastaan Kristuksen ruumis. Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä. S: Herra, en ole sen arvoinen, että tulet luokseni. Lausu vain sana, niin minä paranen.
7 (8) Ehtoollisen jakaminen Jakosanat: Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu. Herramme Jeesuksen Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu. Ehtoollisaineet pyritään käyttämään loppuun, tämä otetaan huomioon astioita täytettäessä. Täyttämisen yhteydessä jakoparina oleva pappi siunaa leivät. Viiniä lisätään kalkissa olevan viinin päälle. Jakoparit jakavat lopuksi ehtoollisen toisilleen. Kun kaikki ovat saaneet ehtoollisen, liturgi ja ehtoollisavustajat palaavat takaisin kuoriin alttarin luokse. Päätössanat Liturgi lausuu pateeni ja kalkki käsissään esimerkiksi: Kiitosrukous L: Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis ja veri kätkevät meidät iankaikkiseen elämään. Voi käyttää myös jotain muuta käsikirjan mukaista tai vapaata ilmaisua. Mukana voi olla lyhyt Raamatun jae. Liturgi peittelee omat ehtoollisastiansa. Liturgi lausuu lyhyen kiitosrukouksen. Esim. Kiitosrukous ehtoollisesta Jeesus, kiitos, että tulet luoksemme leivässä ja viinissä. Kiitos, että olet kanssamme joka päivä. Opeta meitä auttamaan muita ja pitämään huolta toisistamme. (Ruotsin kirkon käsikirja) [Ylistyslaulu] S: Aamen. Liturgi ja avustajat jäävät kirkon kuoriosaan, palauttavat ehtoollisastiat alttarille ja jäävät seisoen vastaanottaman siunausta sekä sytyttämään tuohuksia. PÄÄTÖS Loppujuonto Messun kokoaja (liturgi ja messun kokoaja sopivat etukäteen, onko juonto ennen vai jälkeen siunauksen) Siunaus Käytetään joko lausuttua tai laulettua Herran siunausta. Lähettäminen S: Aamen Liturgi lausuu vapaasti tai esimerkiksi L: Lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa. Rukouksessa, työssä ja levossa, ilossa ja murheessa on Kristus
8 (8) Päätöslaulu tai virsi teidän kanssanne. Kaikki alussa prosessioon osallistuneet järjestäytyvät kulkueeksi, liturgi ja saarnaaja viimeisinä. He myös kättelevät kirkosta poistuvat kirkkosalin pääovella. Yksi avustajaa menee kättelemään seurakuntalaisia kummallekin kirkkosalin sivuovelle ja yksi kummankin parvelta tulevan portaikon alapäähän. Kaikkien albapukuisten toivotaan varaavan hieman aikaa messun päätyttyä kirkon penkkiin mahdollisesti jääviä rukous- ja sielunhoitoapua kaipaavia varten. SIUNAUSTA TEHTÄVÄÄSI, KIITOS ETTÄ OTIT SEN VASTAAN!