Kantaverkon häiriöt eri vuosikymmeninä
1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 min / lp kpl / lp Keskimääräinen häiriöaika ja -määrä liittymispisteissä (yli 1 min häiriöt) 8 4 7 3.5 6 3 5 2.5 4 2 3 1.5 2 1 1.5 keskeytysaika/liittymispiste keskeytysmäärä/liittymispiste
Toimittamatta jäänyt sähköenergia vuosina 1971-212 5 1 15 2 25 3 35 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 TJSE [MWh]
Häiriöiden vaikutus sähkön siirtoon Siirtämättä jäänyt energia Keskeytysaika liittymispisteissä 6 5 4 3 2 1 Poikkeama miljoonasosissa (ppm) täydestä siirretystä energiasta, a 35 3 25 2 15 1 5 min/liitt. piste, a
5 Häiriöt eri vuosikymmeninä 196-luvulla erityisesti taajuushäiriöt olivat varsin tyypillisiä. Nykypäivään verrattuna taajuuspoikkeamat olivat hyvin merkittäviä, koettiin jopa 4...42,5 Hz taajuuksia johtuen verkon jakaantumisista saarekkeisiin. 197-luvulla oli viisi suurhäiriötä, ja viimeisimmästäkin on aikaa jo lähes 35 vuotta. Erityisen synkkä vuosi oli 1974, jolloin tapahtui kolme suurhäiriötä. 198-luvulla käyttövarmuus oli parantunut atomirenkaan rakentamisen myötä, eikä laajoja häiriöitä sattunut. Oma vaikutuksensa myönteiseen käyttövarmuuden kehitykseen oli sähköasemalaitteiden ja niiden kunnossapidon kehitys. 199- ja 2-luvuilla ei ole sattunut laajoja häiriöitä kantaverkossa. Verkko on vahvasti silmukoitu.
6 Viisi laajinta häiriötä vuodesta 196 alkaen 1. Petäjäskoski-Pikkarala 4 kv johdolla tapahtui ukkoshäiriö 21.6.1971. Kemijoelta katkesi yhteys sekä Etelä-Suomeen ja Ruotsiin. Etelä-Suomi erosi omaksi saarekkeeksi, siellä taajuus laski alimmillaan 42,5 Hz:iin. Jännite ei ollut kokonaan pois miltään muuntoasemalta, mutta kuormien eroamisten ja erottamisten takia sähköä jäi toimittamatta 2 MWh. 2. Alajärvellä tapahtuneen työvirheen seurauksena sattui Etelä-Suomea koskenut häiriö 7.1.1974. Kemijoki jäi syöttämään Pohjois-Suomea ja Ruotsia, Etelä-Suomeen oli Oulujoelta vain kaksi 22 kv yhteyttä. Alajärvellä menivät kaikki 4 kv katkaisijat kiinni aikajälleenkytkennällä (25 s). Häiriö koski Seinäjoki-Jyväskylä-Varkaus linjan eteläpuolista aluetta. Kesketykset sähkönsiirrossa olivat melko lyhyitä, pisimmillään puolen tunnin mittaisia. Tästä syystä sähköä jäi toimittamatta "vain" 15 MWh.
7 3. Alajärvellä räjähti 3.6.1974 4 kv katkaisija. Seuranneen kiskomaasulun aiheuttamana kaikki Alajärven johdot laukesivat. Sähkö Etelä-Suomeen tuli Oulujoelta kahta 22 kv johto pitkin (PY-PE ja NU-PE), ne kuitenkin laukesivat Petäjäveden päästä. Lähes kaikilla asemilla oli keskeytyksiä, pituudeltaan nämä vaihtelivat puolesta tunnista tuntiin. Jännite oli vain Itä- ja Kaakkois-Suomessa, suurimmassa osassa Helsinkiä, Harjavallan ympäristössä sekä Emäjoen ja Iijoen alueilla (saarekkeita). Häiriö tapahtui klo 2: ja kantaverkko saatiin koottua klo 21:2. Sähköä jäi toimittamatta 16 MWh (vrt. 85 MWh vuonna 28 ja keskiarvo 154 MWh vuosina 1998-28). 4. 3.8.1974 tapahtui Ruotsissa häiriö, jonka seurauksena koko Suomi Kaakkois- Suomea lukuunottamatta oli jännitteetön paikallisia saarekkeita (esim. Helsinki) lukuunottamatta. Runkoverkkoon käyttö palautettiin kahdessa minuutissa, ja pääosin tilanne saatiin palautettua normaaliksi puolen tunnin kuluttua tapahtuneesta. Sähköä jäi toimittamatta 35 MWh. 5. Alajärvellä vaurioitui katkaisija 13.1.1975, tapahtuneen kiskomaasulun vuoksi kaikki Alajärven syöttö laukesivat. Kemijoki jäi syöttämään Pohjois-Suomea ja Ruotsia, maa oli jakaantunut kahtia Oulujoelta etelään. Alajärvellä aikajälleenkytkentä sulki 4 kv katkaisijat, lukuun ottamatta Kangasalan suunnan katkaisija. Häiriö koski Vaasa-Jyväskylä-Kuopio linjan eteläpuolista osaa. Tilanne saatiin palautettua normaaliksi tunnin kuluessa, sähköä jäi toimittamatta 9 MWh.