MATKARAPORTTI INSTITUT TEKNOLOGI BANDUNG Kevätlukukausi 2013 Eero Salenius
1. Valmistautuminen vaihtoon Ei voi muuta kuin onnitella, jos sinut on valittu Bandungiin vaihtoon. Jos kaipaat vaihdoltasi muutakin kuin pelkästään opiskelua, niin Indonesia on juuri sopiva paikka sinulle. Voin myös onnitella sinua myös siitä, että sinulla on kaksi vaihtoraporttia luettavanasi ennen lähtöäsi, koska tiedät etukäteen jo hieman minne olet menossa ja säästyt tiedon etsimiseltä, johon minulla kului runsaasti aikaa lähtiessäni vaihtoon tietämättä vaihtokohteesta juuri mitään etukäteen. Onneksi Henri ja Joonas ovat tehneet syksyn 2012 matkakertomuksesta hyvin kattavan, joten en toista tässä samoja asioita, koska ne asiat eivät ole muuttuneet mitenkään puolen vuoden aikana. Käytännön asiat eivät eroa kandi- ja maisterivaihdon osalta juuri muuten kuin kurssien sisällön ja lukukauden pituuden osalta, ja käyn nämä erot tarkemmin läpi. Aalto yliopisto suosittelee Bandungiin vaihtoon lähtöä syksyllä ja itsekin olin alun perin niin suunnitellut, mutta nilkkamurtuman johdosta vaihtoni siirtyi keväälle 2013. Suurimpana erona on vaihtarien lukumäärä (12 kpl syksyllä 2012, 5 kpl keväällä 2013) ja orientaatioviikon puuttuminen kevät lukukaudella. Tosin SBM ITB käy koko ajan neuvotteluita vaihtoyhteistyöstä uusien yliopistojen kanssa ja kuulemma vaihtarien lukumäärään on odotettavissa kasvua tulevina vuosina. Nyt vaihtosopimuksia on Suomen lisäksi ainakin Saksan ja Hollannin kanssa. Saavuin Bandungiin vasta päivää ennen lukukauden alkua (20.01.2013) ja luennot alkoivat heti seuraavana aamuna. Saavuin lennolla suoraan Bandungin lentokentälle Kuala Lumpurista (Air Asia), mutta muut vaihtarit lensivät Jakartaan ja tulivat noin kolme tuntia bussilla Bandungiin. Sunnuntaina saapumisesta koitui myös aikamoinen säätäminen, koska en ehtinyt käydä ennen luentojen alkua opintotoimistossa, josta olisin saanut ohjeita esimerkiksi oikean luokan löytämisessä. Varsinaista orientaatiota ei järjestetty kevät lukukaudella ja koulu ei ollut myöskään tehnyt kattavaa tietopakettia vaihtareille, joten jouduin käytännössä itse selvittämään suurimman osan käytännön jutuista. Osasyynä tähän oli myös se, että saavuin niin myöhään ja olin käynyt kursseja jo kolme päivää ennen kuin ehdin käydä opintotoimistossa selvittämässä asioita.
Suosittelen saapumista Bandungiin vaikka muutama arkipäivä etukäteen ennen luentojen alkua, jotta pääsee rauhassa asettumaan aloilleen eikä joudu järjestelemään asioitaan kiireessä ja matkaväsymyksen kourissa. Lisäksi netissä ei ollut kovin tarkkoja lukukauden ajankohtia, joten ne kannattaa selvittää etukäteen ennen lentolippujen ostamista. Lennot kannattaakin olla joustavat, jotta niitä voi tarpeen tullen vaihtaa. Valmistautumisesta vaihtoon kannattaa huomioida että koulun nettisivuilla vaihtareille tehdyt ohjeet eroavat monelta osin todellisuudesta, koska ohjeet on laadittu vähintään vuoden vaihdossa oleville ja esim. KITAS yms. asiat eivät koske puolen vuoden vaihto- oppilaita ollenkaan. Näissä ohjeissa mm. mainitaan, että pitää vuorokauden sisällä Indonesiaan saavuttuaan käydä poliisiasemalla ilmoittautumassa (police report) majoituksen isännän kanssa, ja jos sitä ei tee kolmen vuorokauden sisällä niin voi saada isot sakot. Tämä koskee vain yli vuoden kestäviä vaihtoja, mutta raportti pitää tehdä, mutta se on erilainen ja ei tarvitse samanlaista paperisotaa. Ei kannata mennä omin päin poliisiasemalle hoitamaan asiaa, koska voi joutua maksamaan ylihintaa (tippiä) poliiseille raportin tekemisestä, vaikka sen kuuluisi olla ilmainen. Kannattaa selvittää opintotoimistosta, miten se kannattaa hoitaa majoituksen isännän kanssa. Rooftop Residencessä asia hoitui helposti antamalla kopio passista, viisumista ja paluuleimasta majoituksen henkilökunnalle, ja siitä ei tarvinnut erikseen maksaa eikä käydä itse poliisiasemalla. 2. Opiskelu vaihtokohteessa Olin valinnut kursseja etukäteen annetun listan perusteella, mutta käytännössä kohtasin samoja ongelmia kuin Henri ja Joonas syyslukukaudella eli jouduin valitsemaan kursseja uusiksi. Kaikkia kursseja ei järjestetty, koska ei ollut tarpeeksi ilmoittautuneita ja jotkut kurssit olivat indonesiaksi (Bahasa). Sinänsä kurssivalinnoista ei tarvitse stressata, koska koulussa on hieman outo käytäntö, että kursseja pystyy muuttamaan aina helmikuun loppuun asti. Eli pystyi vaihtamaan uuteen kurssiin käytännössä käymättä alkuosaa uudestaan, mutta tästä olisi koitunut lisää työtä, koska välitentissä oli kuitenkin osattava alkukurssin asiat. Näin ollen parempi on valita sopivat kurssit heti alkuunsa.
Kursseja ei ollut kovinkaan paljoa tarjolla ja maisterivaihdossa ei voi valita kanditason kursseja. Maisteri tasolla luokkia oli kolme A, B ja C. A ja B olivat normaaleja luokkia ja C oli yrittäjyyteen ja kulttuuriin erikoistunut. Näistä kaikista luokista pystyi valitsemaan kursseja, mikä tarkoitti sitä että sama kurssi saatettiin järjestää kolme kertaa viikossa eri aikaan ja se edesauttoi kurssien aikatauluttamisen alkuviikkoon, jolloin loppuviikko oli käytännössä vapaa reissaamiselle. Itse valitsin kurssit ma- ke ja joillain vaihtareilla oli kurssit ma- ti, mutta silloin toisen päivän pituus oli 8:00-19:00. Maisteritason kurssit eroaa kanditason kursseista, että paikalliset opintopisteet voi kertoa kolmella, jotta saadaan Aallossa käytettävät ECTS opintopisteet (kanditasolla kerroin on kaksi). Maisteritason luentoja on viikossa enemmän, mutta lukukausi loppuu noin kuukautta kanditasoa aikaisemmin. Maisterikurssit ovat myös työläämpiä kuin kanditason, mutta eivät kuitenkaan ole lähellä Kauppakorkean maisterikurssien tasoa. Kurssikuvauksia lukiessa maisteritason kurssit kuulostavat tosi työläiltä (paljon harjoitustöitä, pari tenttiä ja läsnäolopakko luennoilla yms.) ja parin ensimmäisen viikon aikana olin aika kauhuissani, kuinka ehdin tehdä kaiken valmiiksi. Todellisuus oli kuitenkin toinen ja kurssit oli lopulta aika helppoja. Luennoilla on läsnäolopakko ja poissaoloja saa olla lukukauden aika kaksi kpl per kurssi eli lukukauden aikana voi vetää kahden viikon loman, jos muuten käy luennoilla ahkerasti. Joillain vaihtareista tuli muutama ylimääräinen poissaolo ja ne pystyi kyllä sopimaan. Vaihtareiden vähäisyys kevätlukukaudella johti siihen, että olin kahdella valitsemallani kurssilla ainoastaan paikallisten kanssa ja yhdellä kurssilla oli yksi hollantilainen vaihtari minun lisäksi. En pitänyt tätä ollenkaan negatiivisena asiana, koska oli ihan hauska tehdä kaikki ryhmätyöt paikallisten oppilaiden kanssa. Luennoilla pärjäsi englannilla ja parilla kurssilla luennoitsija puhui välillä Bahasaa, kun hän halusi tarkentaa jotain juttua, mutta se ei haitannut, koska asiat omaksui muutoin ihan hyvin. SBM ITB on vielä aika lapsen kengissä kansainvälistymisen kanssa ja sen huomasi opetuksen tasossa ja siinä että luennoilla puhuttiin Bahasaa silloin, kun olin poissa luennolta eli käytännössä nämäkin kurssit olisi pidetty paikallisella kielellä, jos siellä ei olisi ollut vaihtareita. Englannin taso ei myöskään päätä huimaa. Luennoitsijat puhui pääasiassa ihan hyvää englantia, mutta jotkut paikalliset
oppilaat eivät välttämättä osanneet kovin hyvin. Yksi syy tähän on, että aikanaan Indonesiassa ei opetettu kouluissa englantia ollenkaan vaan ainoa vaihtoehto oli itseopiskelun lisäksi hankkiutua yksityiskouluun ja tähän ei kaikilla ollut varaa. Nykyään englannin kieli on kuulemma sisällytetty opetukseen kaikissa kouluissa. Indonesian yhteisöllinen kulttuuri (kollektivismi) vallitsee myös opetustyylissä ja luennoitsijan monologin ja kalvojen läpikäymisen sijaan luennoilla panostetaan keskusteluun ja ryhmätöiden tekemiseen. Tämä sopi hyvin pitkille luennoille (luentoajat 8:00-13:30, johon yleensä kurssista riippuen sisältyi kaksi 15 min taukoa), koska osallistuminen keskusteluun ja luennoilla tehtävät ryhmätyöt pitivät hereillä ja aika kului nopeasti. Yleisellä tasolla kaikki kurssit kestivät koko lukukauden tammikuu- huhtikuu ja niiden pisteytys jakautui välitentin, lopputentin, kurssin aikaisten tehtävien ja tuntiaktiivisuuden yms. perusteella. Tentit sisälsi ainoastaan edeltävät luennot eli ei tarvinnut lopputentissä osata välitentissä olevia asioita. Tältä osin kursseja voi pitää kaksiosaisina. Tenteissä sai pääasiassa käyttää kirjaa/ kurssimateriaaleja hyväksi. Tässä lyhyt kuvaus käymistäni kursseista: MM5002 People in organization, maisteritason kurssi, 3 paikallista op (9 ECTS) Kurssin vetäjä vaihtui kolme kertaa lukukauden aikana, mutta kaikki luennoitsijat olivat päteviä. Luennoille valmistauduttiin lukemalla materiaalia (artikkeleita, caseja, kirjaa yms.) etukäteen läpi ennen luentoa. Joka luennolla oli ryhmätöitä, mutta ne ei ollut kovin isoja ja käytännössä kaikki ryhmätyöt tehtiin luennolla ja niille annettiin rutkasti aikaa, joten huonolla lukemisellakin pärjäsi ihan hyvin. Ihan hyvä kurssi, jos johtaminen kiinnostaa. Käytiin paljon käytännön caseja läpi ja luentokalvoja oli paljon ja niiden läpikäyminen riitti myös tenttiin valmistautumiseen. Tenttiajasta (3h) puolet oli varattu casen tekemiseen, jonka apuna sai käyttää materiaaleja ja toinen puoli sisälsi kysymyksiä kurssin aikana käydyistä asioista ja materiaalien käyttö oli kiellettyä.
MM5004 Operations management, maisteritason kurssi, 3 paikallista op (9 ECTS) Kurssin vetäjä vaihtui kolme kertaa lukukauden aikana ja opetuksen taso vaihteli suuresti luennoitsijoiden välillä. Ensimmäinen oli aika pitkästyttävä ja kävi kurssia käytännössä kalvoilla läpi. Kaksi seuraavaa olivat pätevämpiä ja vaativat myös enemmän valmistautumista luennoille lukemalla kirjan kappaleita läpi. Kurssi muistutti paljon kauppiksen tuotantotalouden kurssia, mutta materiaalit ja caset erosivat jonkin verran. Kurssin aikana oli paljon ryhmätöitä, jotka piti palauttaa luennon alussa. Materiaalia oli paljon, joten luennoilla keskityttiin kappaleiden läpikäymiseen ja tehtäväesimerkkien ratkaisemiseen. Kurssi oli suhteellisen työläs ja jos tuotantotalous ei kiinnostanut kauppiksessa niin suosittelen ottamaan jonkun toisen kurssin. Tenteissä sai käyttää kirjaa apuna ja teoriaosuutta ei kysytty vaan ainoastaan laskuja. Tosin laskuja oli niin paljon että tuli kiire ehtiä tehdä kaikki. Ilman kirjaa ei pärjännyt, joten se kannatti hankkia. Indonesiassa myydään kirjakaupoissa käsin kopioituja kirjoja ja ne maksaa noin kymmenen euroa. MM5005 Accounting, maisteritason kurssi, 2 paikallista (6 ECTS) Mielenkiintoisin käymistä kursseista ja se sisälsi niin sisäistä kuin ulkoistakin laskentaa. Luennoitsija oli opiskellut jenkeissä ja osasi esittää asiat tosi hyvin. Käytännössä laskiksen opiskelijalle ei kovin haastava kurssi, mutta yhteen kurssiin oli sisällytetty tosi paljon asiaa ja lukuisat caset käsittelivät myös hyvin haastaviakin asioita. Kurssilla ainoa pisteytetty työ tenttien lisäksi oli ryhmätyö, jostain casesta. Jokaiselle ryhmälle jaettiin yksi case, jonka yksi ryhmä aina esitti joka luennon päätteeksi. Tenteissä sai käyttää kirjaa apuna, mutta silti tuli kiire ehtiä tehdä kaikki laskut loppuun kolmessa tunnissa. 3. Vapaa- aika ja muuta Bandungissa koulun käymiseen ei kulu muuta rahaa kuin muutama kymppi kirjoja varten (jos on sellainen kurssi, jossa niitä oikeasti tarvitsee). Rahaa kuluu lähinnä ruokaan, majoitukseen, viisumi yms. lupa- asioihin ja tietysti shoppailu, reissaaminen ja muu viihde (esim. lukuisat yökerhot). Hintataso Bandungissa on Kaakkois- Aasian tasolla ja opintotuki riittää mainiosti
elämiseen ja jos jättää reissaamisen ja shoppailun vähemmälle niin rahaa jää säästöönkin. Paikallisista katukeittiöistä (Warung) saa aterian halvimmillaan noin 0,70 eurolla, mutta Bandung on täynnä hienoja ravintoloita ja näissä hinnat ovat korkeammalla, mutta silti todella halpoja. Koko vaihtoni ajan kallein ravintolalaskuni taisi olla noin 10-15 euroa ja sillä saa jo paljon. Bandungista löytää myös paljon vaateliikkeitä ja hinnat ovat todella halpoja varsinkin outlet- myymälöissä. Bandungin lähistöllä sijaitsee monet vaatetehtaat ja vaatteiden aitoudesta ei aina saa täyttä varmuutta ja olen kuullut että samassa liikkeessä voi olla sekä aitoa että feikkiä. Jos haluaa jotain massasta erottuvaa niin suosittelen ulkomaalaisten brändiliikkeiden lisäksi käymään liikkeissä, joissa myydään paikallisten suunnittelijoiden tekemiä vaatteita. Asuin aluksi Sky City Homessa ja siellä oli luksushuoneet (vuokra 265 /kk), mutta siellä ei ollut muita vaihtareita ja se oli enemmänkin puolityhjä hotelli ja asiakkaat viettivät aikaansa huoneissaan, joten vaihdoin rooftoppiin (vuokra 130 /kk) ensimmäisen kuukauden jälkeen. Suosittelen sitä, vaikka huoneet olivat kaukana Sky City Homen tasosta, koska siellä oli enemmän meininkiä ja seuraa. Tosin arvostin kyllä Sky City Homen rauhaa, koska rooftopissa oli pakko nukkua korvatulpat päässä, sillä musaa soitettiin usein yöllä nukkujista piittaamatta. Sky City Home sisälsi lakanat yms petivaatteet, mutta Rooftopissa piti hankkia paikallisesta marketista omat (noin 20 ). Rooftopissa oli myös paikallisia opiskelijoita paljon ja futsal pelit oli kerran viikossa. Suosittelen vuokraamaan skootterin (vuokra n. 60 /kk), koska sillä pääsee kulkemaan kätevästi ympäri kaupunkia ja myös vierailemaan lähialueilla kuten tulivuoret ja kuumat lähteet. Bensa maksaa noin 0,5 euroa litra joten päristely ei tule kalliiksi. Bandungissa on helppo liikenne jos vertaa esim. Jakartaan. Meillä kaikilla vaihtareilla oli skootteri eikä kellään ollut ongelmia niiden kanssa. Sadekausi kevätlukukaudella kestää aina huhti- toukokuulle ja Bandungissa sataa usein, mutta sateet kestää yleensä muutaman tunnin päivässä ja siihen osasi varautua. Bandungin ilmasto on muuta Javan saarta mukavampi, koska lämpötila on vain 20-25 astetta ja ilma raikkaampaa, koska se sijaitsee vuoren kupeessa.
Matkustelulle jää rutkasti aikaa varsinkin, jos ajoittaa luennot alkuviikkoon. Suosittelen käymään Javalla Yogyakartassa, jossa on temppeleitä yms. kulttuuria sekä surffareille Batu Karas on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Se on parhaita surffispotteja aloittelijoille sekä myös lajin taitajille. Jos menee Balille niin suosittelen käymään Gilin saarilla (Lombokissa). Junalla liikkuminen on halpaa ja mukavaa tosin esim. Batu Karasiin asti ei junalla pääse. Autotiet ovat usein huonossa kunnossa ja siksi matkustusaika autolla tai bussilla on tavallista pidempi. Indonesialaiset ovat mielestäni Kaakkois- Aasian ystävällisintä ja avuliainta kansaa (jos olet käynyt Balilla niin olet saanut väärän kuvan indonesialaisista, koska siellä on vaan röyhkeitä myyjiä). Esimerkiksi jos kysyt tietä niin välttämättä et saa vain ohjetta mihin mennä vaan sinut saatetaan oikeaan paikkaan. Älä usko kulttuurishokki tai muita hömpötyksiä Indonesiasta, koska todellisuus on toisenlainen. 4. Loppukommentit Suosittelen ehdottomasti lähtemään Indonesiaan, jos haluat tutustua indonesialaisiin ja Aasian kulttuuriin ja koulunkäynnin ohella tykkäät reissaamisesta. Indonesiassa on halpaa, lämmintä, paljon nähtävää ja ihmiset ovat mukavia. Jos lähtisin vaihtoon niin en tekisi mitään eri tavalla ja lupaan että näiden matkaraporttien jälkeen on helppo saapua paikan päälle. Suosittelen myös opettelemaan paikallista kieltä, koska on kohteliasta osata perussanat ja paikalliset ovat yleensä aika innoissaan, jos osaat sanoa jotain heidän kielellään. Se auttaa myös asiointia katukeittiöissä, joissa ei puhuta juurikaan englantia. Indonesiassa oppii kunnioittamaan muita uskontoja ja kulttuureita ja erityisesti tutustumaan muslimien tapoihin. Siellä oppii myös arvostamaan monia asioita, joita Suomessa pidetään itsestäänselvyytenä ja havaitsemaan että kaikilla ei ole samaa mahdollisuutta esimerkiksi koulunkäyntiin ja leipänsä ansaitsemiseen, mutta ovat silti hyvin onnellisia.