Häme Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonvarayksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro LUV/249/2012 Annettu julkipanon jälkeen 10.12.2012 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaisen ilmoituksen johdosta ILMOITTAJA Lahden kaupunki Vesijärvenkatu 11 15140 LAHTI PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖN OMISTAJA VIREILLETULOPERUSTE Veistämönkatu 5 Kunta: Lahti Kaupunginosa: Niemi Kiinteistörekisteritunnukset: 398-4-4302-2 ja 398-4-4302-3 Lahden kaupunki VIREILLETULOAIKA 17.10.2012 MAKSU 1050 Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 momentti HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 025 000 Kirkkokatu 12 www.ely-keskus.fi/hame PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, 13101 Hämeenlinna
YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Pilaantunut alue sijaitsee Lahdessa Niemen kaupunginosassa Vesijärven rannassa Joutjoen suulla osoitteessa Veistämönkatu 5. Kohde rajautuu länsi- ja eteläpuolelta Vesijärveen ja muissa ilmansuunnissa teollisuusalueisiin. Alueelta on purettu kaksi telakkatoiminnan aikana käytössä ollutta vanhaa hallia. Alueen kaakkoiskulmassa on Lahti Energia Oy:n omistama ponteista tehty allasrakenne, josta on yhteys viereiseen Joutjokeen. Allasta käytetään Joutjoesta tulevan roskan ja vahinkoöljyn keräämiseen. Kiinteistöllä ei ole tällä hetkellä toimintaa. Aluetta on suunniteltu käytettävän jatkossa teollisuus- ja varastoalueena, jolle sijoittuu mm. veneiden ja laivojen korjaustelakka. Uudisrakentamisen yhteydessä kiinteistön ranta-aluetta on tarkoitus täyttää. Asemakaavassa alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, jolle saa rakentaa laivatelakan. Tiedot kohteen naapurikiinteistöistä on esitetty ilmoituksessa. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella, mutta ympäristöhallinnon luokitteleman, vedenhankintaa varten tärkeän I lk:n pohjavesialueen (Lahti) raja on välittömästi kohteen eteläpuolella. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET TUTKIMUSTULOKSET Alueella on toiminut telakkayrittäjä 1970-luvulta vuoteen 2012. Tänä aikana alueella on huollettu veneitä (mm. öljynvaihtoja) ja säilytetty veneitä, romuautoja, öljytynnyreitä ja muuta romua ja sekalaista jätettä. Ennen telakkatoimintaa alue on liittynyt vanhaan saha-alueeseen, ja sinne on tuotu sekalaista täyttömaata, jossa on mm. sahanpurua ja kuorta. Maaperä on pilaantunut öljyhiilivedyillä, metalleilla sekä dioksiineilla ja furaaneilla. Pilaantunutta maata on arviolta noin 750 m 3, eli noin 1 250 tonnia. Tehdyt maaperän pilaantuneisuustutkimukset ja niiden tulokset on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Insinööritoimisto Gradientti Oy:n 11.6.2012 laatimassa maaperätutkimusraportissa. Tutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut öljyhiilivedyillä, kuparilla, sinkillä ja lyijyllä sekä PCDD/F-yhdisteillä. Pilaantuminen ulottuu noin 1,5 m:n syvyyteen maanpinnasta. Todetut pitoisuudet ylittävät öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), kuparin ja sinkin sekä PCDD/F-yhdisteiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot. Paikoitellen PCDD/F-yhdisteiden pitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon ja POP-asetuksen (asetus pysyvistä orgaanisista yhdisteistä) raja-arvon (0,015 mg/kg). Lisäksi raskaiden öljyjakeiden (>C 21 -C 40 ) ja lyijyn pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot. Laboratoriotutkimusten mukaan maaperän öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 -C 21 ) pitoisuus on enimmillään 2 300 mg/kg, raskaiden öljyjakeiden pitoisuus enimmillään 1 800 mg/kg, kuparipitoisuus enimmillään 420 mg/kg, sinkkipitoisuus enimmillään 450 mg/kg, lyijypitoisuus enimmillään 270 mg/kg ja PCDD/F-yhdisteiden pitoisuus enimmillään 0,18 mg/kg. Maaperä on kohteessa sekalaista, savesta, hiekasta ja sorasta koostuvaa täyttömaata, jonka seassa on noin metrin syvyydeltä alkaen purua ja vähän kuorta. Täyttömaassa on orsivettä, jonka pinta on noin 1,5 metrin syvyydellä maanpinnasta, Vesijärven vedenpinnan tasoa myötäillen. 2
RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA Ilmoitukseen sisältyy riskin ja puhdistustarpeen arviointi, jossa on tarkasteltu haitta-aineiden ominaisuuksia ja altistumisreittejä sekä vertailtu haitta-aineiden pitoisuuksia haitattomina pidettäviin pitoisuuksiin ja ohjearvoihin, ja arvioitu terveysriskiä ja haitta-aineiden kokonaismääriä. Arvioinnin mukaan alue on tarpeen puhdistaa vesipinnan yläpuolelta ylempään ohjearvotasoon, etteivät haitta-aineet rajoita alueen käyttöä teollisuus- ja varastoalueena. Öljyhiilivetyjen suhteen maaperä on arvioinnin mukaan kuitenkin tarpeen puhdistaa vesipinnan yläpuolelta alempaan ohjearvotasoon, koska öljyhiilivedyt voivat kulkeutua maaperässä, ja päätyä veteen sekä läheiselle pohjavesialueelle. Maaperää ei esitetä puhdistettavaksi orsivesipinnan alapuolelta, koska vedenpinnan alapuolinen kaivu aiheuttaisi todennäköisesti haitta-aineiden leviämisen ympäristöön, erityisesti Vesijärveen. Tutkimusten mukaan pilaantuneet maat sijaitsevat orsivesipinnan yläpuolella lukuun ottamatta PCDD/F-pitoisia maita, joista osa ulottuu orsivesipinnan tasoa syvemmälle. PUHDISTUKSEN TAVOITETASOT PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistusmenetelmä Maaperä esitetään puhdistettavaksi orsivesipinnan tason yläpuolelta ja puhdistuksen tavoitetasoksi esitetään valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaista ylempää ohjearvotasoa, paitsi öljyhiilivetyjen osalta alempaa ohjearvotasoa seuraavasti: Kupari 200 mg/kg Sinkki 400 mg/kg PCDD/F-yhdisteet 0,0015 mg/kg Öljyhiilivetyjen keskitisleet 300 mg/kg Raskaat öljyjakeet 600 mg/kg Puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Insinööritoimisto Gradientti Oy:n 9.10.2012 laatimassa maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa. Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla. Alueelta poistetaan kaivamalla kaivinkoneella orsivesipinnan yläpuolelta maa-aines, jonka pitoisuus ylittää puhdistuksen tavoitetason. Pilaantunut maa-aines kuljetetaan kuorma-autoilla käsittely- tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä ko. tavalla pilaantunutta maa-ainesta. Pilaantuneiden maiden poiston jälkeen kaivannot täytetään tulevaan käyttötarkoitukseen soveltuvilla maa-aineksilla. Kaivantojen täyttöön voidaan käyttää pitoisuudeltaan puhdistuksen tavoitearvot alittavia kaivumassoja, jos ne soveltuvat geoteknisesti täyttömateriaaliksi. Kaivu etenee vaiheittain niin, että viimeiseksi puhdistetaan rannan tuntumassa olevat alueet. Ranta pontataan ennen rannassa olevien pilaantuneiden maiden kaivamista, jotta Vesijärven veden pääsy kaivantoihin ja pilaantuneen maaaineksen leviäminen Vesijärveen voidaan minimoida. Kaivantoihin kertyvä sadevesi käsitellään hiekan- ja öljynerottimella ennen vesistöön johtamista. 3
Puhdistusaikataulu Maaperän kunnostustyö toteutetaan vuonna 2013, ja se kestää noin kuukauden. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Maaperän kunnostustyön aloittamisesta ilmoitetaan etukäteen kirjallisesti Hämeen ELY-keskukselle ja Lahden kaupungin ympäristöpalveluille. Tarvittaessa Lahden kaupunki tiedottaa kunnostustyön aloittamisesta, vaiheista ja lopetuksesta naapureille ja laajemmalle yleisölle. Työn ympäristöteknisenä valvojana toimii ulkopuolinen laadunvalvoja, jonka tehtävänä on valvoa, että pilaantuneen maan kunnostustyö tehdään suunnitelmien ja viranomaispäätösten ja ohjeiden mukaisesti. Poistettavista maa-aineksista otetaan laadunvalvontanäytteet. Osanäytteitä otetaan 50 t välein ja osanäytteistä kootaan kokoomanäytteet 300 t välein. Kokoomanäytteistä analysoidaan kenttämittauksilla öljyhiilivedyt (C 10 -C 40 ) ja VNa 214/2007 mukaiset raskasmetallit. Kenttämittauksista 10 % varmennetaan laboratoriossa. Laboratorioon lähetetyistä näytteistä analysoidaan öljyhiilivedyt jakeittain (C 10 -C 21, C 21 -C 40 ), VNa 214/2007 mukaiset metallit ja PCDD/F-yhdisteet. Tarvittaessa kaivantojen seinämistä ja pohjalta otetaan seurantanäytteitä, joilla arvioidaan pilaantuneisuuden laajentumista arvioidun kaivualueen ulkopuolelle. Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan tarvittaessa kasoille odottamaan kuljetusta. Pilaantuneet maat lajitellaan eri kasoihin haitta-aineiden ja haittaainepitoisuuksien mukaan. Kasat kuljetetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Jäännösnäytteillä varmistetaan, että kunnostuksen lopputulos täyttää kunnostuksen tavoitetasot. Kaivannoista otetaan osajäännösnäytteet 200 m 2 :n välein 4-5 kohdasta kaivannon pohjalta ja 4-5 kohdasta kaivannon reunoilta. 1-4 osanäytteestä kootaan kokoomanäyte kaivannoittain. Kokoomanäytteistä analysoidaan laboratoriossa VNa 214/2007 mukaiset raskasmetallit, öljyhiilivedyt (C 10 -C 40 ) ja PCDD/F-yhdisteet. Jäämänäytteiden näytteenottopisteet esitetään loppuraportissa. Jos työmaalla ilmenee kunnostussuunnitelmasta poikkeavaa, kuten muita haittaaineita, kuin kunnostussuunnitelmassa on ilmoitettu, kunnostustyön valvoja ilmoittaa siitä valvontaviranomaiselle. Kunnostuksen aikana pidetään kirjaa tehdyistä mittauksista, poiskuljetetuista massoista, jäännöspitoisuuksista ja poikkeamista. Haitta-ainepitoisuuksien kenttämittauksista kirjataan päivämäärä, mittausmenetelmät, näytepisteiden sijainti ja näytetulokset. Poiskuljetettavista massoista pidetään kirjaa siirtoasiakirjoista laaditun yhteenvedon avulla. Ympäristötekninen laadunvalvoja laatii jokaiselle kuormalle siirtoasiakirjan, joka on autossa mukana kuljetuksen ajan ja jonka kuljettaja luovuttaa pilaantuneen maa-aineksen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta selviää pilaantuneen maa-aineksen haltija ja lähtöpaikka, kuljetuksen suorittava yritys, maa-aineksen vastaanottaja, vastaanottopaikka ja vastaanottopaikan yhteyshenkilö. Lisäksi siirtoasiakirjassa mainitaan siirron ajankohta, työmaavalvojan yhteystiedot ja kuvaus kuljetettavasta maa-aineksesta (haitta-ainepitoisuudet). Alueen jäännöspitoisuuksien raportoimiseksi kirjataan jäännöspitoisuuksien näytteenoton päivämäärä sekä näytteenottopaikan sijainti ja näytetulokset. Toteutuneista kaivannoista kirjataan sijainti ja tilavuus. Täyttömateriaaleista kirjataan tuontipaikka, 4
tuodun maa-aineksen määrä ja laatu sekä sijoituspaikka. Lisäksi pidetään kirjaa työvaiheista. Kunnostuksesta laaditaan loppuraportti, jossa esitetään tiedot tehdyistä toimenpiteistä, tiedot toteutuneista kaivannoista, kaivettujen maa-ainesten määristä, haitta-ainepitoisuuksista, maa-ainesten käsittelytavoista, kuljetusajoista ja maaainesten vastaanottajasta. Loppuraportissa esitetään lisäksi jäännösnäytteiden haitta-ainepitoisuudet ja näytteenottopisteet sekä lopuksi arvio kunnostustavoitteiden saavuttamisesta. Loppuraportti toimitetaan Hämeen Ely-keskukselle ja Lahden kaupungin ympäristöviranomaisille kolmen kuukauden kuluessa töiden päättymisestä. Loppuraportista tehdään lisäksi tiivistelmä julkishallinnon lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Ympäristövaikutukset ja haittojen ehkäisy ILMOITUKSEN KÄSITTELY Pilaantuneiden maiden kunnostuksessa merkittävimmät ympäristö- ja terveysriskit aiheutuvat haitta-aineiden leviämisestä vesistöön ja maa-aineksen pölyämisestä. Kunnostuksen aikana mahdollisesti aiheutuvat haitat minimoidaan mm. estämällä haitta-aineiden leviäminen maa-aineksen mukana vesistöön ja maaaineksen pölyäminen. Rantaan tehdään ponttiseinämä ennen rannassa olevien pilaantuneiden alueiden kaivamista, jotta minimoidaan Vesijärven veden pääsy kaivantoihin ja pilaantuneen maa-aineksen leviäminen vesistöön. Kaivua ei uloteta vesipinnan alapuolelle, jotta estetään haitta-aineiden leviäminen veden mukana. Kaivantojen tuentaan kiinnitetään erityistä huomiota sortumien ehkäisemiseksi. Pilaantuneen maa-aineksen pölyäminen kaivun, kuormauksen ja kuljetuksen aikana estetään tarvittaessa mm. maa-aineksia kastelemalla ja peittämällä välivarastokasat. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kuorma-autoilla, joissa on vesitiiviit lavat. Kuormat peitetään kuljetusten ajaksi pölyämisen estämiseksi ja kunnostusalueelta lähtevien ajoneuvojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa. Kunnostettavan alueen portille asennetaan sepeliarina tai vastaava estämään pölyn kulkeutuminen ajoneuvojen renkaissa alueen ulkopuolelle. Voimakkaalla tuulella ja rankkasateella kaivutyöt keskeytetään. Ulkopuolisten henkilöiden altistuminen haitta-aineille estetään mm. estämällä ulkopuolisten henkilöiden pääsy kaivualueelle merkitsemällä ja aitaamalla työmaa-alue. Ennen kunnostustyön alkamista työmaa-alue aidataan ja aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostustyöstä kertovat varoituskyltit. Ennen työn aloittamista laaditaan lisäksi toimenpidesuunnitelma, jossa esitetään tarkennetut tiedot mm. maa-ainesten vastaanottopaikoista, kuljetusreiteistä, työnaikaisesta laadunvarmennuksesta ja työskentelyaikarajoituksista. Hämeen ELY-keskus on tehnyt alueelle tarkastuksen 28.11.2012. Ilmoitus on lähetetty tiedoksi Lahden seudun ympäristöpalveluille. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 1. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muutoin määrätä. 5
2. Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. Kiinteistöjen 398-4-4302-2 ja 398-4-4302-3 pilaantunut maaperä on puhdistettava orsivesipinnan yläpuolelta siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat: mg/kg Kupari 200 Sinkki 400 Lyijy 750 PCDD-PCDF-PCB (WHO-TEQ) 0,0015 Öljyhiilivetyjen keskitisleet (>C 10 -C 21 ) 300 Raskaat öljyjakeet (>C 21 -C 40 ) 600 3. 4. 5. Käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maiden pitoisuudet (Cu, Zn, Pb, PCDD/F, öljyhiilivedyt) on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa vaarallisen jätteen raja-arvon. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. 6
6. 7. 8. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely. Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. PCDD/F-pitoiset pilaantuneet maat, joiden pitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon ja pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (POP) annetun asetuksen raja-arvon (0,015 mg/kg), on käsiteltävä polttamalla. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maaaineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella ja rankkasateella. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. Pilaantuneen maan kaivun aikana kaivantoihin kertyvä pilaantunut hulevesi on toimitettava esim. säiliöautolla käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaavan jäteveden käsittelyyn tai johdettava esikäsiteltynä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Johtamisesta jätevesiviemäriin ei saa aiheutua haittaa viemäriverkossa, jätevedenpuhdistamolla eikä ympäristössä ja johtamisessa on noudatettava Lahti Aqua Oy:n ohjeita esikäsittelystä ja sen viemäriin johdettavalle jätevedelle asettamia raja-arvoja. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maamassojen määrä, pitoisuudet (Cu, Zn, Pb, PCDD/F, öljyhiilivedyt), käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden 7
Määräysten perustelut ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Tiivistelmä loppuraportista tulee toimittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle myös sähköisellä lomakkeella suomi.fi-asiointipalvelun kautta (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä pitoisuuksista (Cu, Zn, Pb, PCDD/F, öljyhiilivedyt) on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-7) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-7) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 8) kannalta. Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) ilmoituksessa esitetyn ja sen puhdistustarpeen arvioinnin perusteella orsivesipinnan yläpuolelta öljyhiilivetyjen osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon ja muiden haitta-aineiden osalta ylempään ohjearvotasoon pintaja pohjavesiriskin ja maankäytön rajoitteiden poistamiseksi. Pilaantunutta maata ei tarvitse kaivaa orsivesipinnan alapuolelta, koska vedenalainen kaivaminen rannan tuntumassa saattaisi aiheuttaa haitta-aineiden kulkeutumisen alueen ulkopuolelle vesistöön tai pohjaveteen, minkä lisäksi vedenalainen kaivu ja sen aikainen vesien käsittely rannassa on vaikeasti hallittavissa. Maa-ainesjätteen luokittelussa on noudatettu ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2007 esitettyjä periaatteita. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä annetut vaarallisen jätteen rajaarvot tai jolla on jokin muu ko. asetuksen mukaisista vaaraominaisuuksista. Pilaantuneeseen maa-ainekseen sovellettavia vaarallisen jätteen raja-arvoja on esitetty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 liitteessä 14. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997, muutos 202/2006) mukaisesti, kriteereinä mm. liukoisuusraja-arvot ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuus (määräys 5). Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. PCDD/F-yhdisteet ovat pysyviä orgaanisia yhdisteitä (POP-yhdisteet). Niillä pilaantuneiden maiden käsittelyssä on otettava huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (805/2004/EY) pysyvistä orgaanisista yhdisteistä ja direktiivin (79/117/ETY) muuttamisesta. Asetuksessa on säädetty raja-arvopitoisuudet, joiden ylittyessä jätteet on pääsääntöisesti käsiteltävä niin, että POP-yhdisteet tuhotaan tai muunnetaan palautumattomasti (määräys 5). 8
Sovelletut säännökset Päätöksen voimassaolo Maksun määräytyminen Maaperän puhdistaminen pilaantuneella alueella ja pilaantuneen maa-aineksen poistaminen ja toimittaminen käsiteltäväksi luvan omaavaan paikkaan voidaan tehdä ilmoitukseen perustuen ilman ympäristölupaa, koska pilaantuneen maaperän laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on ilmoituksen liitteenä raportoiduissa tutkimuksissa riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa massanvaihtomenetelmää, eikä puhdistamisesta aiheudu muuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle. Ympäristönsuojelulaki 4, 7, 75, 77, 78, 96, 105 Ympäristönsuojeluasetus 25, 26, 27 Jätelaki 5, 12, 13, 15, 17, 118, 119, 121 Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2012 (1538/2011) Päätös on voimassa toistaiseksi. Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (1538/2011) perusteella 1050. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 50 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 21 h. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös Lahden kaupunki Petri Honkanen Vesijärvenkatu 11 15140 LAHTI saantitodistuksella Lahden seudun ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo (sähköisenä) Insinööritoimisto Gradientti Oy, Niemenkatu 73, 15140 LAHTI Ilmoittaminen kunnassa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Lahden kaupungin ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja antaa diplomi-insinööri Olli Valo, puh. 0295025240 9
MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Ulla-Maija Liski Diplomi-insinööri Olli Valo 10
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42611; faksi 029 56 42760; aukioloaika: 8.00 16.15 e-mail: vaasa.hao@oikeus.fi 11