SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1996 N:o 968 976 SISÄLLYS N:o Sivu 968 Laki kalastuslain muuttamisesta... 2685 969 Asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen muutosten voimaansaattamisesta... 2687 970 Kiinteistörekisteriasetus... 2688 971 Valtioneuvoston päätös erityishuoltopiireistä annetun valtioneuvoston päätöksen 1 :n muuttamisesta... 2692 972 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen maksullisista suoritteista... 2693 973 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös valtion mielisairaaloiden maksullisista suoritteista... 2695 974 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös valtion koulukotien maksullisista suoritteista... 2696 975 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen maksullisista suoritteista... 2697 976 Suomen Pankin ilmoitus vahvistetusta viitekorosta ja viivästyskorosta... 2699 N:o 968 Laki kalastuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 16 päivänä huhtikuuta 1982 annettuun kalastuslakiin (286/82) uusi 91 a 91 c seuraavasti: 91 a Asianomainen ministeriö pitää kertyvien kalastuksenhoitomaksujen seurantaa, mainittujen varojen jakamista, kalatalouden suunnittelua, päätöksenteon valmistelua ja muiden kalatalouteen liittyvien tehtäviensä hoitamista varten tarpeellista kalastuksenhoitomaksurekisteriä. Rekisteriä pidetään automaattisen tietojen käsittelyn avulla. Rekisterinpitäjä voi antaa sivulliselle toimeksiantona suoritettavaksi rekisterinpitoon ja käyttöön liittyviä avustavia tehtäviä. Rekisterinpidosta aiheutuvat kustannukset maksetaan kalastuksenhoitomaksuina kertyvistä varoista. 91 b Kalastuksenhoitomaksurekisteriin merkitään seuraavat tiedot: 1) sen henkilön nimi ja osoite, jonka puolesta kalastuksenhoitomaksu on maksettu; 2) suoritetun kalastuksenhoitomaksun määrä sekä maksuaika ja -paikka; 3) aika, jolta kalastuksenhoitomaksu on maksettu; sekä 4) ajankohta, jolloin kadonneen maksutositteen tilalle on annettu maksutta todistus kalastuksenhoitomaksun suorittamisesta. 91 c Kalastuksenhoitomaksurekisterin tietoja HE 141/1996 MmVM 14/1996 EV 182/1996 137 1996 460301A
2686 N:o 968 saadaan sen lisäksi, mitä 91 a :ssä säädetään, käyttää kalatalouden muuhunkin edistämiseen sekä tutkimus- ja tilastotarkoituksiin. Asianomainen ministeriö voi luovuttaa kalastuksenhoitomaksurekisterin nimi- ja osoitetietoja kohtuullista maksua vastaan myös kalatalousalan suoramarkkinointiin, jollei rekisteriin merkitty henkilö ole sitä kieltänyt. Rekisterissä olevien tietojen käsittelystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä henkilörekisterilaissa (471/87) säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
2687 N:o 969 Asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen muutosten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996 Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään: 1 Lontoossa 16 päivänä toukokuuta 1995 ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 11/81) liitteeseen tehdyn muutokset, jotka tasavallan presidentti on hyväksynyt 26 päivänä huhtikuuta 1996, tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997 niin kuin siitä on sovittu. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Vt. ulkoasiainministeri Pääministeri Paavo Lipponen (Muutokset ovat nähtävinä ja saatavissa merenkulkuhallituksessa, joka myös antaa niistä tietoja suomeksi ja ruotsiksi.)
2688 N:o 970 Kiinteistörekisteriasetus Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996 Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään 16 päivänä joulukuuta 1985 annetun kiinteistörekisterilain (392/1985) nojalla: 1 Kiinteistötunnus Kiinteistötunnus muodostuu kunta-, sijaintialue-, ryhmä- ja yksikkönumerosta. Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) sijaintialueella kylää, kaupunginosaa tai muuta niihin verrattavaa aluetta; ja 2) ryhmällä asemakaavan mukaista korttelia tai muuta siihen verrattavaa ryhmää ja tilojen osalta taloa. 2 Kuntanumero ja sijaintialuenumero Kuntanumerona käytetään väestötietoasetuksen (886/1993) 14 :ssä tarkoitettua kuntanumeroa. Sijaintialuenumerona käytetään kylän, kaupunginosan tai muun niihin verrattavan alueen numeroa. Jos rekisteriyksiköt ryhmitellään kaupunginosajaotuksesta poikkeavasti, kiinteistörekisterin pitäjän on annettava kullekin sijaintialueelle numero ja nimi. Jos kunta-, kylä- tai kaupunginosajaotusta muutetaan, kiinteistörekisterin pitäjän on muutettava rekisteriyksiköiden ryhmittely vastaamaan uutta jaotusta. 3 Ryhmänumero ja yksikkönumero Tontin ryhmänumerona käytetään asemakaavan mukaisen korttelin numeroa ja yksikkönumerona tonttijaon mukaista tontin numeroa tai muuta tunnusta. Jos korttelin numeroksi on asemakaavaan merkitty kaupunginosan ja korttelin numerot käsittävä numerosarja, korttelin numeroksi katsotaan korttelia koskeva numerosarjan osa. Yleisen alueen ryhmä- ja yksikkönumerona käytetään sille yleisen alueen mittauksessa annettua tunnusta. Muille kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuille rekisteriyksiköille antaa ryhmä- ja yksikkönumeron kiinteistörekisterin pitäjä. 4 Kiinteistötunnuksen muuttuminen Kiinteistötoimituksessa muodostetuille kiinteistöille ja muille rekisteriyksiköille annetaan uusi kiinteistötunnus. Jos lohkomisen emäkiinteistö on yhteinen alue tai muu kiinteistö kuin tila, emäkiinteistön tunnus annetaan kantakiinteistölle. Kun kiinteistön osuus yhteiseen alueeseen tai osa sanotusta osuudesta muodostetaan tilaksi tai siirretään toiseen kiinteistöön, luovuttavan ja vastaanottavan kiinteistön tunnusta ei muuteta. Yhdistämällä muodostetulle kiinteistölle annetaan uusi kiinteistötunnus, jos yhdistettävät kiinteistöt ovat samaa laatua. Kun lunastus- tai pakkolunastusyksikköön, valtion metsämaahan tai suojelualueeseen yhdistetään muun laatuinen kiinteistö, muodostettavalle kiinteistölle annetaan vastaanottavan kiinteistön tunnus. Yhdistämällä muodoste-
N:o 970 2689 tulle yleiselle alueelle antaa kiinteistötunnuksen kiinteistörekisterin pitäjä. 5 Sijaintialue- ja kuntajako Kiinteistötoimituksessa tai yhdistämällä muodostetut kiinteistöt ja muut rekisteriyksiköt sekä lunastuksen perusteella muodostetut kiinteistöt on rekisteröitävä sellaiseen sijaintialueeseen ja ryhmään, johon ne sijaintinsa ja kiinteistöjärjestelmän selvyyden kannalta parhaiten sopivat. Kiinteistöön tai muuhun rekisteriyksikköön saa kuulua vain yhden kunnan alueella sijaitsevia tiluksia. Yhteinen alue voi kuitenkin muodostua eri kuntiin kuuluvista rekisteriyksiköistä. Kun tila on muodostettu osuuksista sellaiseen yhteiseen alueeseen, joka kuuluu eri kunnissa oleville kiinteistöille, muodostettu tila on rekisteröitävä siihen kuntaan, jossa yhteinen alue tai pääosa siitä on. 6 Kiinteistörekisteriin merkittävät tiedot Kiinteistörekisterilain (392/1985) 7 :ssä mainittujen tietojen lisäksi kiinteistörekisteriin merkitään kiinteistönmuodostamisviranomaisten tuottamina kutakin rekisteriyksikköä koskevina tietoina: 1) entinen kiinteistötunnus tai niiden rekisteriyksiköiden kiinteistötunnukset, joista kiinteistö on muodostettu; 2) niiden määräalojen tunnukset, joista rekisteriyksikkö on kokonaan tai osaksi muodostunut; 3) niiden yhteisalueosuuksien määräalatunnukset, joista tila on muodostunut tai jotka on kiinteistöön siirretty; 4) rekisteriyksiköstä luovutetut tai muulla saannolla saadut määräalat ja yhteisalueosuudet; 5) rekisteriyksikön muodostamista tai muuttamista tarkoittava taikka muu vastaava yksikköä koskeva toimenpide; 6) rekisteriyksikön toimitusmerkki, jos yksiköllä on kiinteistötoimituksessa ollut yksikkötunnuksesta poikkeava toimitusmerkki; 7) kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 21 :n 2 momentissa tai 226 :n 1 momentissa tarkoitettu merkintä kantakiinteistöstä; 8) erityiset etuudet sekä osuudet yhteisiin erityisiin etuuksiin; 9) niiden yhteisten alueiden kiinteistötunnukset, joihin kiinteistöllä on osuus, samoin kuin osuuden suuruus, jos osuus ja sen suuruus on kiinteistötoimituksessa lainvoimaisesti ratkaistu; 10) yhteisen alueen osakaskiinteistöt ja niiden osuuksien suuruudet, jos asia on kiinteistötoimituksessa lainvoimaisesti ratkaistu tai jos osuuksien rekisteröinti on tarpeen väliaikaisen osakasluettelon ylläpitämisen vuoksi; 11) rekisteriyksikön kokonaispinta-ala sekä lisäksi tonttia ja yleistä aluetta lukuun ottamatta myös yksikön maa- ja vesipinta-alat erikseen; 12) rasitteisiin rinnastettavat kiinteistötoimitukseen verrattavassa toimituksessa perustetut käyttöoikeudet ja -rajoitukset; 13) rasitteiden sekä 12 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien ja rajoitusten voimassaoloaika, jollei se ole pysyvä, sekä tarpeen mukaan muita tietoja rasitteista, oikeuksista ja rajoituksista; 14) alueet, joiden rajat on kalastusasetuksen (1116/1982) 11 :n tai 51 :n 2 momentin mukaisesti määrätty; 15) kalastuslain (286/1982) 124 :ssä tarkoitetussa toimituksessa määrätty ulkosaariston raja; sekä 16) muita kiinteistönmuodostamisviranomaisen tuottamia tietoja sen mukaan kuin muualla lainsäädännössä merkittäväksi säädesäädetään tai määrätään. Jos 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetun osuuden suuruutta ei ole lainvoimaisesti ratkaistu, kiinteistörekisteriin merkitään, kuinka suuri osuus kiinteistöllä on sen emäkiinteistön tai muodostajakiinteistön osuuteen yhteisestä alueesta. Rasitealueet ja 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetut käyttöoikeuden alaiset alueet voidaan merkitä kiinteistörekisteriin käyttöoikeusyksikköinä. Jos kiinteistönmuodostamislain 34, 35 tai 36 :ssä tarkoitetulla alueella suoritetussa lohkomisessa tai halkomisessa ei ole selvitetty, voidaanko kiinteistöksi muodostettua määräalaa tai halkomalla muodostettua kiinteistöä käyttää rakennuspaikkana, tehdään tästä merkintä kiinteistörekisteriin.
2690 N:o 970 7 Muut kiinteistörekisteriin merkittävät tiedot Kiinteistörekisteriin merkitään 6 :ssä mainittujen tietojen lisäksi rekisteriyksikköä koskevina tietoina: 1) yksikön tai sen osan sijaitseminen voimassa olevan vahvistetun yleiskaavan alueella; 2) yksikön tai sen osan sijaitseminen voimassa olevan asema-, rakennus- tai rantakaavan alueella; 3) asemakaavan mukaisen yksikön osalta sen kaavassa määrätty käyttötarkoitus; 4) rakennus- ja rantakaavan mukaisen yksikön osalta sen kaavassa määrätty käyttötarkoitus kiinteistön muodostamisajankohtana; 5) yksikön tai sen osan sijaitseminen alueella, jolla on rakennuslain 42 :n 2 momentin 3 tai 5 kohdan tai 100 :n 2 momentin 1 tai 3 kohdan mukainen rakennuskielto taikka rakennuslain 123 b :n 3 momentin mukainen päätös rantakaavan tarpeellisuudesta; 6) tontteja koskevat hyväksytyt tonttijaot; sekä 7) muita tietoja sen mukaan kuin muualla lainsäädännössä merkittäväksi säädetään tai määrätään. 8 Määräalan ja yhteisalueosuuden rekisteröinti Kiinteistörekisterin pitäjä antaa kullekin määräalalle tai kiinteistöstä luovutetulle yhteisalueosuudelle määräalatunnuksen. Jos samalla saannolla on saatu määräaloja useasta rekisteriyksiköstä, annetaan kullekin oma tunnus. Milloin luovutettua määräalaa seuraa osuus yhteisiin alueisiin, vain määräalalle annetaan tunnus. Määräalatunnus muodostuu rekisteröintiajankohdan mukaan sen rekisteriyksikön kiinteistötunnuksesta, johon määräala tai yhteisalueosuus kuuluu, lisättynä tyyppikirjaimella M ja yksilöivällä numerolla. Jos sen rekisteriyksikön, johon määräala kuuluu tai josta yhteisalueosuus on luovutettu, kiinteistötunnus muuttuu, määräalatunnusta ei muuteta. Määräalaa koskevina tietoina kiinteistörekisteriin merkitään: 1) määräalatunnus; 2) määräalan rekisteröintipäivä; 3) sen rekisteriyksikön tai määräalan, josta määräala on ensimmäisen kerran luovutettu, luovutuksen aikaisen omistajan nimi ja henkilötunnus tai liike- ja yhteisötunnus; 4) määräalan ensimmäisen omistajan nimi ja henkilötunnus tai liike- ja yhteisötunnus; 5) saannon päivämäärä; 6) määräalan lakkaaminen ja sen peruste sekä lakkaamispäivämäärä; 7) määräalasta muodostettujen rekisteriyksiköiden ja edelleen luovutettujen määräalojen tunnukset; sekä 8) sen rekisteriyksikön tunnus, jolla määräala sijaitsee. Kiinteistöstä luovutettua yhteisalueosuutta koskevina tietoina kiinteistörekisteriin merkitään soveltuvin osin edellä 3 momentissa tarkoitetut tiedot. 9 Lakanneen rekisteriyksikön tiedot Lakanneesta rekisteriyksiköstä on kiinteistörekisterissä säilytettävä sitä koskevat kiinteistörekisterilain 7 :n 1 momentissa mainitut tiedot ja yksikön rekisteröimisajankohta, laatu, osuus yhteiseen alueeseen ja edellä 6 :n 1 momentin 1 13 kohdassa sekä 7 :n 7 kohdassa ja 8 :ssä mainitut tiedot. Lakanneen rekisteriyksikön kohdalle on tehtävä merkintä lakkaamisen perusteesta ja ajankohdasta. 10 Kiinteistörekisterikarttaan merkittävät tiedot Kiinteistörekisterilain 14 :ssä mainittuun kiinteistörekisterikarttaan on merkittävä voimassa olevien rekisteriyksiköiden rajat ja yksiköiden tunnistamiseksi tarvittavat tiedot. Karttaan merkitään myös kiinteistörekisteriin merkityn määräalan määräalatunnus ja sijainti saantokirjan mukaan. Lisäksi karttaan merkitään kiinteistörekisteriin merkityt rasitteet sekä käyttöoikeudet ja -rajoitukset samoin kuin 6 :n 1 momentin 15 kohdassa tarkoitettu raja ja 7 :n 1 3 kohdassa tarkoitettujen alueiden rajat. 11 Kylää koskevasta päätöksestä tiedottaminen Maanmittaustoimiston päätös, joka koskee kyläjaotuksen tai kylän nimen muuttamista,
N:o 970 2691 on lähetettävä hakijan lisäksi asianomaiselle kunnalle tiedoksi. 12 Otteiden antaminen Kiinteistörekisterin pitäjien lisäksi kunnat, käräjäoikeudet ja maistraatit saavat antaa otteita kiinteistörekisteristä. 13 Voimaantulosäännös Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Tällä asetuksella kumotaan 14 päivänä kesäkuuta 1985 annettu kiinteistörekisteriasetus (481/1985) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 14 Siirtymäsäännökset Tämän asetuksen 10 :n säännöstä rasitteista sovelletaan asetuksen voimaantulon jälkeen kiinteistörekisteriin merkittyihin rasitteisiin. Kiinteistörekisterissä tulee säilyttää asetuksen voimaan tullessa olleet tiedot osaluvusta ja manttaalista. Lisäksi kiinteistörekisteriin merkitään asetuksen voimaantulon jälkeen rekisteröidyn tilan osaluku ja manttaali, jos ne on kiinteistötoimituksessa ennen asetuksen voimaantuloa määrätty. Tietoa siitä, että tila on tämän asetuksen voimaan tullessa ollut kruunuluontoinen, ei saa poistaa kiinteistörekisteristä. Muut kuin 2 ja 3 momentissa tarkoitetut aikaisemmin voimassa olleen lainsäädännön perusteella kiinteistörekisteriin merkityt tiedot, joita tämän asetuksen voimaantulon jälkeen ei merkitä kiinteistörekisteriin, voidaan poistaa kiinteistörekisteristä sen mukaan kuin maanmittauslaitoksen keskushallinto määrää. Lisäksi kiinteistörekisteristä voidaan poistaa tiedot, jotka koskevat ennen tämän asetuksen voimaantuloa lakanneita määräaloja sekä tällaisista määräaloista muodostettujen kiinteistöjen osalta tieto siitä, mistä määräalasta kiinteistö on muodostettu. Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
2692 N:o 971 Valtioneuvoston päätös erityishuoltopiireistä annetun valtioneuvoston päätöksen 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1996 Valtioneuvosto on sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä lisännyt erityishuoltopiireistä 24 päivänä elokuuta 1994 annetun valtioneuvoston päätöksen (769/1994) 1 :ään uuden 2 momentin seuraavasti: 1 Mitä 1 momentin 5 ja 7 kohdassa säädetään Heinolan kaupungista, sovelletaan Heinolan kaupungin ja Heinolan maalaiskunnan lakkauttamisesta ja uuden kunnan perustamisesta annetun sisäasiainministeriön päätöksen (514/1996) 1 :ssä tarkoitettuun kuntaan. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1996 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen Nuorempi hallitussihteeri Riitta Kuusisto
2693 N:o 972 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996 Sosiaali- ja terveysministeriö on 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/92) 8 :n nojalla päättänyt: 1 Maksuttomat suoritteet Valtion maksuperustelain 5 :ssä tarkoitettuja sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen maksuttomia suoritteita ovat 1) kansainvälisten sitoumusten mukaiset tilastoraportit ja tilastolliset selvitykset; 2) lehdistötiedotteet ja muut kuin 3 :n 6 kohdassa mainitut lehdet; 3) tiedonantajapalautteena ja tiedottamistarkoituksessa käytetyt julkaisut silloin, kun se sosiaali- ja terveysalan kehittämisen kannalta perusteltua; 4) sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta annettavat 3 :n 3 kohdassa tarkoitetut palvelut. 2 Kiinteät maksut Valtion maksuperustelain 6 :ssä tarkoitettuja maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita, joista sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus perii kiinteät maksut, ovat seuraavat suoritteet: 1) terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeudesta, -luvasta tai hänen keskusrekisteriin merkitsemistä nimikesuojattuna ammattihenkilönä koskeva rekisteriote 100 mk. 3 Liiketaloudellisesti hinnoiteltavat maksulliset suoritteet Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja muita suoritteita, jotka sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat seuraavat suoritteet: 1) koulutus- ja konsultointipalvelut; 2) asiantuntijalausunnot; 3) laitoksen omiin rekistereihin ja tietokantoihin perustuva tietopalvelu, jollei 1 :n 4 kohdasta muuta johdu; 4) muista kuin edellä 3 kohdassa tarkoitetusta aineistosta tilauksesta tehdyt selvitykset ja tutkimukset sekä muut tiedonkeruu- ja jakelupalvelut; 5) laitoksen tietokantojen suorakäyttö; 6) myytävät sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen lehdet, julkaisut ja kustannuspalvelut; 7) sähköiset tietotuotteet; 8) kirjasto- ja tietopalvelut; 9) valokopiot ja muut jäljennökset; 10) julkaisujen ja muun aineiston lähettäminen ja postitus, mikäli tämä ei sisälly niistä perittäviin hintoihin; sekä 2 460301A/137
2694 N:o 972 11) sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen hallussa olevien tilojen ja laitteiden käyttö sekä virasto- ja toimistopalvelut ulkopuolisille. 4 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen Ylitarkastaja Tuula Karhu
2695 N:o 973 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös valtion mielisairaaloiden maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996 Sosiaali- ja terveysministeriö on 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/92) 8 :n nojalla päättänyt: 1 Maksuttomat suoritteet Valtion maksuperustelain 5 :ssä tarkoitettuja valtion mielisairaaloiden maksuttomia suoritteita ovat mielentilatutkimukset ja Niuvanniemen sairaalan oikeuspsykiatrian yliopisto-opetus ja alan tieteellinen tutkimus. 2 Liiketaloudellisesti hinnoiteltavat maksulliset suoritteet Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja muita suoritteita, jotka valtion mielisairaalat hinnoittelevat liiketaloudellisin perustein, ovat seuraavat suoritteet: 1) hoitovuorokausi; 2) lääkärin todistus ja lausunto; 3) muu oikeuspsykiatrinen lausunto kuin mielentilatutkimuslausunto; 4) EEG- ja EKG-tutkimus; 5) muut laboratoriotutkimukset; 6) ulkopuolinen konsultointi, työnohjaus ja muut työsuoritukset; 7) pesulapalvelut; 8) ravintopalvelut; 9) tilojen ja laitteiden käyttö ulkopuolisille; 10) toimistopalvelut sekä 11) maatilatalouden tuotteet ja palvelut sekä muut työsuoritukset. 3 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen Ylitarkastaja Tuula Karhu
2696 N:o 974 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös valtion koulukotien maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996 Sosiaali- ja terveysministeriö on 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/92) 8 :n nojalla päättänyt: 1 Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja muita suoritteita, jotka valtion koulukodit hinnoittelevat liiketaloudellisin perustein, ovat seuraavat suoritteet: 1) hoitovuorokausi; 2) asumis- ja hoitopalvelut; 3) koulupaikka; 4) kriisihoito; 5) jälkihuolto; 6) koulutus-, työnohjaus- ja konsultointipalvelut; 7) perhekuntoutusleiri; 8) ravintopalvelut ulkopuolisille; 9) tilojen ja laitteiden käyttö ulkopuolisille; 10) toimistopalvelut sekä 11) maatilatalouden tuotteet ja palvelut sekä muut työsuoritukset. 2 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen Ylitarkastaja Tuula Karhu
2697 N:o 975 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996 Sosiaali- ja terveysministeriö on 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/92) 8 :n nojalla päättänyt: 1 Maksua ei peritä raskauden keskeyttämistä, steriloimista tai kastroimista koskevassa asiassa annetusta päätöksestä eikä mielenterveyslain (1116/90) 24 :ssä tarkoitetuista päätöksistä. Maksua ei myöskään peritä tuomioistuimen tai muun valtion viranomaisen pyytämistä asiantuntijalausunnoista eikä terveydenhuollon asian käsittelystä ja tästä annetusta päätöksestä. 2 Valtion maksuperustelain 6 :n tarkoittamista julkisoikeudellisista suoritteista terveydenhuollon oikeusturvakeskus perii seuraavat kiinteät maksut: 1) lupa elimien ja kudosten irroittamiseen 350 mk; 2) sairaalan tai laitoksen hyväksyminen elimien ja kudosten irroittamiseen 350 mk; 3) määräys toimia lausunnonantajalääkärinä raskauden keskeyttämistä koskevassa asiassa 350 mk; 4) sairaalan hyväksyminen raskauden keskeyttämissairaalaksi 350 mk; 5) terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/94) 2 :ssä tarkoitetun terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeutta tai -lupaa koskeva päätös 400 mk tai kun päätös annetaan oppilaitoksen yhteishakemuksen perusteella 130 mk; 6) terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 2 :ssä tarkoitetun nimikesuojatun terveydenhuollon ammattihenkilön ammattiin johtavan koulutuksen hyväksymistä koskeva päätös 400 mk tai kun päätös perustuu oppilaitoksen yhteishakemukseen 130 mk; 7) terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 2 :ssä tarkoitetun nimikesuojatun terveydenhuollon ammattihenkilön merkitsemistä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin koskeva päätös 400 mk tai kun päätös perustuu oppilaitoksen yhteishakemukseen 130 mk; 8) terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu päätös ulkomailla saadun terveydenhuollon koulutuksen tai erikoispätevyyden edellyttämän koulutuksen ja tällaisesta koulutuksesta saadun tutkintotodistuksen tai muun muodollista kelpoisuutta osoittavan asiakirjan hyväksymisestä 400 mk, mikäli se ei liity edellä 5, 6 tai 7 kohdassa tarkoitettuun päätökseen; 9) ammatinharjoittamisoikeudesta, -luvasta, koulutuksesta, erikoispätevyydestä tai nimikesuojatun rekisteröimisestä annettu todistus 200 mk; sekä 10) viraston tai virastolle esitetystä asiakirjasta otettava jäljennös ja sen oikeaksi to-
2698 N:o 975 distaminen 10 mk sivulta, kuitenkin enintään 100 mk asiakirjalta. Mikäli edellä kohdassa 6 tarkoitettua hyväksymistä ja kohdassa 7 tarkoitettua rekisteriin merkitsemistä haetaan yhtaikaa, hyväksymistä ja rekisteriin merkitsemistä koskevista päätöksistä peritään vain yksi yhteinen maksu joko 400 mk tai 130 mk. 3 Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja suoritteita, jotka terveydenhuollon oikeusturvakeskus hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat: 1) tieto- ja informaatiojärjestelmiin liittyvä tietopalvelu silloin, kun kysymyksessä ei ole vähäinen opastus- tai neuvontapalvelu; 2) koulutus- ja konsultointipalvelut; 3) tilauksesta tehdyt selvitykset ja tietopaketit sekä käännökset; 4) julkaisut; 5) terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hallinnassa olevien tilojen ja laitteiden käyttö; 6) valokopio- ja muut jäljennökset; sekä 7) toimeksiantoon perustuva aineiston lähettäminen, kun se ei sisälly 1 4 kohdissa tarkoitetusta aineistosta perittävään hintaan. 4 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Päätös on voimassa 31.12.1999 saakka. Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen Ylitarkastaja Tuula Karhu
2699 N:o 976 Suomen Pankin ilmoitus vahvistetusta viitekorosta ja viivästyskorosta Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996 Suomen Pankki ilmoittaa 20 päivänä elokuuta 1982 annetun korkolain (633/82) 12 a :n nojalla, sellaisena kuin se on 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa laissa (284/95), että korkolain 3 :n 2 momentissa tarkoitettu Suomen Pankin vahvistama viitekorko on 4 prosenttia vuodessa ja 4 :n 3 momentissa tarkoitettu viivästyskorko 11 prosenttia vuodessa 1 päivästä tammikuuta 1997 alkaen. Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996 SUOMEN PANKKI Matti Vanhala Johtokunnan jäsen Matti Louekoski Johtokunnan jäsen
SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 968 976, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1996