37. Teurastamo (Yleinen teurastamo) Teurastamon toimintakertomus ) v:lta 949 oli seuraavan sisältöinen: Teurastamolautakunta Kokoonpano ja kokoukset. Kokouksessaan joulukuun 5 p:nä 948 kaupunginvaltuusto valitsi teurastamolautakunnan puheenjohtajaksi isännöitsijä J. Mehton sekä lautakunnan muiksi jäseniksi kunnaneläinlääkäri A. G. Backmanin, kauppias W. J. Elkin, agronomi U. H. Forssin, talousneuvos J. Heiton, insinööri B. I. Kajanderin, tarkastaja S. Koskisen, teurastaja Y. A. ajulan sekä kauppias A. J. Saarisen. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa toimi kiinteistöjohtaja V. V. Salovaara. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimi kauppias Elki ja sihteerinä apulaiskaupunginsihteeri A. A. Blomberg. Teurastamolautakunta kokoontui 2 kertaa ja oli sen käsittelemien asiain pykäläluku 63 ja lähetettyjen kirjeiden luku 87. Lausunnot ym. Lautakunnan kertomusvuonna kaupunginhallitukselle antamista lausunnoista ja esityksistä mainittakoon seuraavat, jotka koskivat: aloitetoiminnan järjestämistä kaupungin laitoksissa; teurastamon hallintorakennuksen korottamista kahdella kerroksella ja mainitun lisätilan luovuttamista maidontarkastamon käyttöön; teurastamon vapauttamista koiraveron suorittamisesta; naispuolisten työntekijöiden puku- ja pesuhuoneen järjestämistä; riittävän tilan varaamista maidontarkastamorakennuksen yhteyteen teurastamon laboratoriota varten; siipikarjateurastamon uusia taksoja; takavarikoimisaseman toiminnan järjestämistä; ompelukoneen hankkimista teurastamolle; rakennusohjelman laatimista pitempää ajanjaksoa silmälläpitäen; kahden tilapäisen toimistoapulaisen ja yhden tilapäisen vaakaajan palkkaamista v:ksi 9; lisätalousarviota; kalasataman ulkopuolisen vesijohdon uusimista; johtajan ja apulaisjohtajan eroanomuksia; eläinlääkäri A. G. Backmanin kesälomaa; muistotaulun hankkimista sodassa kaatuneille; kunnallisten teurastamoiden yhdistyksen jäsenmaksun suorittamista; syväjäähdyttämön rakentamista; vihannestukkukaupan järjestämistä; eläinraatojen ja pilaantuneen tavaran kuoppaamisen järjestämistä; eläinlääkärien eroanomusten peruuttamista; lounaan ja päivällisen tarjoamista Föreningen Svenska städers offentliga slakthus nimisen yhdistyksen retkeilyn osanottajille; henkilökunnan röntgenläpivalaisun toimittamista; sekä ylityön teettämistä yli lain salliman määrän. Edellisten lisäksi mainittavat muut lausunnot ja esitykset koskivat: Lihakeskusliiton esitystä lihantarkastuksessa hylätyn lihan ja elimien sekä teurastamolle tuoduista lehmistä saadun maidon myynnistä kertyvien tulojen tilitystä teurastamon käyttäjille; Suomen kunnaneläinlääkäriliiton esitystä eläinlääkärien palkkojen tarkistuksesta; Viranhaltijat nimisen yhdistyksen esitystä kuukausipalkalla toimivien teurastajien kesäja sairaslomakorvauksista; ylityökorvauksen suorittamista eläinlääkäreille; Karja- ja maataloustuotteiden tukkukauppiasliitolle annettavaa esitystä teurastamon toiminnasta; kassa- ja tililaitoksen johtosäännön uusimista; sekä teurastajaoppilaiden koulutuksen järjestämistä. Eräät kertomusta seuranneet taulukko tiedot, joita ei ole tähän merkitty, on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa v:lta.
37. Teurastamo 34 Kalasatama Kalasataman neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja T. J. Tallqvist sekä jäseninä agronomi U. H. Forss lautakunnan edustajana, tarkastaja S. Koskinen vähittäiskuluttajien edustajana, johtaja A. K. Vainio, edustaen Suomen kalakauppiasten liittoa, professori T. H. Järvi Suomen kalastusyhdistystä, kauppias N. F. Karlsson Helsingin kalakauppiaiden yhdistystä sekä kalastusneuvos F. G. Gottberg Nylands fiskarförbund nimistä liittoa. Teurastamon toiminta Henkilökunnassa tapahtuneet muutokset. Lämmittäjä A. Lammi toimi lämmittäjänä tammikuun. Vartija A. Roivaiselle myönnettiin eläke tammikuun p:stä lukien, mutta hänet oikeutettiin pysymään virassaan maaliskuun 3 p:ään; samoin siirtyi eläkkeelle vahtimestari J. E. Martinmäki syyskuun pistä lukien. Halliapulaiselle V. Nykäselle myönnettiin palkatonta virkavapautta joulukuun 7 pistä 948 toukokuun 8 piään 949, samoin halliesimies H. R. Nordbergille lokakuun 7 pistä joulukuun 3 piään, viransijaisenaan halliapulainen K. V. Tamminen, sekä vuotatarkastaja M. Hyväriselle lokakuun p:stä joulukuun 3 piään, viransijaisenaan halliapulainen V. E. Lindberg. Toimistoapulainen H. L. esonen erosi maaliskuun 5 pinä, toimistoapulaiseksi valittiin rouva E. E. Grén heinäkuun pistä lukien. Vartija K. Gustafsson sanoutui irti toimestaan toukokuun 3 pistä, uusi vartija valittiin kesäkuun pinä, mutta erotettiin jo lokakuun 7 pinä. Samoin valittiin vartijaksi kesäkuun pistä lukien H. Tähkäpää. Taloudenhoitaja M. Vuorisalo sanoutui irti toimestaan heinäkuun 3 pistä lukien, tointa määrättiin hoitamaan toimistoapulainen K. K. Carlander, hänen tehtäviään hoiti vaakaaja H. O. Heino. Lämmittäjäksi valittiin S. Uusikallio kesäkuun 7 prstä lukien, hänet erotettiin syyskuun 5 pistä lukien. Halliapulainen V. A. Saavalainen erotettiin syyskuun 5 pistä lukien. Tilapäinen työvoima ja kesälomasijaiset. Toimistoapulaisen sairaslomasijaisena toimi U. Vuorio tammikuun 3 pin ja 24 pin välisen ajan. Toimistoapulaiseksi otettiin rouva A.-M. Varhala maaliskuun 3 pistä lukien toistaiseksi. Lihantarkastamossa toimi tarkastuseläinlääkärin kesälomasijaisena eläinlääkäri B. Henriksson kesäkuun ajan, toimistoapulaisen kesälomasijaisena toimivat neidit I. Lappalainen ja A. Hintze kesäkuun pistä elokuun 3 piään. Laboratorion laboratorioapulaisen kesälomasijaisena toimi neiti A. L. ärssinen heinäkuun 4 pin ja elokuun 3 pin välisenä aikana; tointa otettiin hoitamaan marraskuun pistä lukien M.-L. Maikki. Teurastamon tuotantokomiteaan valittiin viksi 949 seuraavat henkilöt i työnantajan edustajiksi toimitusjohtaja T. J. Tallqvist ja käyttöpäällikkö K. V. Virtanen vakinaisiksi sekä tarkastuseläinlääkäri B.-O. Engdahl ja taloudenhoitaja M. T. Vuorisalo varajäseniksi, toimihenkilöiden edustajaksi hallin yliesimies R. Åkerman, varalle toimistoapulainen K. K. Carlander ja työntekijäin edustajiksi aputyöntekijä T. Leppänen, teurastaja Y. A. ajula ja metallikorjausmies A. A. Virtanen, varalle vaakaaja H. O. Heino, lämmittäjämekaanikko N. Lahti ja vaakaaja H. Landén. uheenjohtajana toimi metallikorjausmies Virtanen ja sihteerinä käyttöpäällikkö Virtanen. Teurastusosastot. Teurastusosastoilla teurastettiin ja tarkastettiin v. 945 49 seuraava määrä eläimiä. Vertailun vuoksi julkaistaan myös vin 938 luvut: 938 Sonneja ja härkiä 4 439 Lehmiä 20 05 Hiehoja ja isoja vasikoita 7 294 ikkuvasikoita 4 27 Lampaita ja vuohia 4 039 Sikoja 24 orsaita 200 Hevosia 207 oroja 945 946 947 948 949 8 648 067 2 438 5 462 3 80 3 5 5 9 2 20 2 009 877 7 002 0 485 2 349 259 4 4 5 6 743 8 429 4 082 7 499 5 24 2 7 878 89 2 43 5 887 44 69 9 28 235 297 65 3 823 2 538 439 Yhteensä 85 367 388 0 892 49 8 64 5 6 546
342 37. Teurastamo Edellä luetellut v:n 949 ruhot vastasivat 8 236 75 kg lihaa, josta 45. o % oli nautakarjan, 2. e % lampaan, 48.8 % sian ja porsaan sekä 3.6 % hevosen lihaa. Tarkastuksessa määrättiin erikoiskäsiteltäväksi 4 sonnin, 2 lehmän, 22 hiehon ja ison vasikan ruhoa, kun taas seuraava määrä hylättiin: Hylättyjä Hylättyjä koko ruhoja, ruhonosia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Sonneja 0.5 0.5 Lehmiä 4 785 39 299.5 2 084.5 Hiehoja ja isoja vasikoita 9 434 6 57.5 49.5 ikku vasikoita 49 67.5 67.5 Lampaita 35 343.5 0.5 354 Sikoja 63 4 630 566 3 225.5 7 855.5 orsaita 2 Hevosia 487 4 26 53 Yhteensä 28 9 297 629 3 620.5 2297.5 Sitäpaitsi hylättiin kaikkiaan 49 08.75 kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli 7 936.2 5 kg. Teurastusosastoilla teurastetut eläimet oli tuotu kaupunkiin joko maanteitse tai rautateitse kuten alla olevasta yhdistelmästä lähemmin selviää: Maanteitse Rautateitse saapuneita saapuneita Kaikkiaan Raavaita 573 35 868 47 44 Lampaita ja vuohia 9 344 2 406 2 7 Sikoja ja porsaita 28 0 7 5 45 96 Hevosia 43 008 439 Yhteensä 49 359 67 87 6 546 Karjatallien käyttö. Kaikkiaan oli talleissa yötä 76 378 eläintä eli 65. e % kaikista teuraseläimistä. Raavaita oli talleissa 29 047 eli 38. o %, lampaita 4 755 eli 9.3 %, hevosia 93 eli I.2 % ja sikoja 3 663 eli 4.5 %. Rehujen käyttö. Kaikkiaan käytettiin vuoden aikana 84 57 kg heiniä ja pahnoja sekä 52 328 kg perunoita ja kauroja. Suolipesimössä puhdistettiin 6 546 eläimen sisälmykset, nimittäin 39 02 raavaan, 38 738 sian ja hevosen sekä 38 796 pikku vasikan ja lampaan suolet ja mahat. Vuotien tarkastus. Teurastamossa teurastettujen eläinten vuotia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät: Tarkastettu, Leimattu, kpl Nylkyvikoja, Luounonviko j a, kpl I lk II lk III lk kpl % kpl kpl % Tammikuu 2 943 2 839 04 33 l.i 39 32 l.i Helmikuu 2 096 993 93 0 6 0.8 24 63 3.0 Maaliskuu 3 076 2 864 98 4 23 0.7 53 36 4.4 Huhtikuu 3 8 3 358 284 66 49.3 45 256 6.9 Toukokuu 4 399 4 027 272 79.8 5 278 6.3 Kesäkuu 4 776 4 69 448 59 86.8 8 3 0.5 Heinäkuu 6 755 6 040 482 233 94 2.9 22 499 7.4 Elokuu 8 5 7 398 75 2 288 3.5 27 402 5.0 Syyskuu 0 0 9 69 4 97 2.0 49 25 2. Lokakuu 9 35 9 02 23 6.2 36 6 0.7 Marraskuu 8 988 8 773 24. 64 56 0.» Joulukuu 5 329 5 36 93 78.6 52 63.«Yhteensä 69 5 65 38 *)3 676 586 254.8 )444 2 564 3.7 Teurastustavasta johtuen on 444 uskonnollisten menojen mukaisesti teurastetun eläimen vuotaa merkitty II luokkaan.
37. Teurastamo 343 Lisäksi tarkastettiin seuraavat määrät maalaisvuotia: Tarkastettu, Leimattu, kpl kpl I lk II lk III lk Hylkyjä Tammikuu 488 33 64 Helmikuu 266 062 74 26 4 Maaliskuu 573 367 86 9 Huhtikuu 982 69 254 36 Toukokuu 2 0 757 275 54 9 Kesäkuu 79 496 253 42 Heinäkuu 783 434 304 45 Elokuu 3 406 63 34 Syyskuu 2 579 2 299 24 39 Lokakuu 562 428 04 30 Marraskuu 44 279 92 43 Joulukuu 5 354 33 8 Yhteensä 20 64 7 886 2 343 397 5 Lihantarkastamoissa (Helsinki teurastamolla ja Helsinki 2 Malmilla) tarkastettiin v:n 949 kuluessa 3 630 kg lihaa keskipainojen mukaan laskettuna. Tarkastukset kohdistuivat 27 64 kgraan paloiteltua lihaa ja seuraavassa mainittuihin ruholajeihin; vertailun vuoksi julkaistaan myöskin v:n 938 ja 948 vastaavat luvut: 938 948 949 Koko uoli- Koko uoli- Koko uoliruhoja. ruhoja, ruhoja, ruhoja, ruhoja. ruhoja, kpl kpl kpl kpl kpl kpl Sonneja 53 96 58 Lehmiä 4 973 37 6 26 43 5 284 2 Hiehoja ja isoja vasikoita... 3 059 7 4 946 7 8 7 ikkuvasikoita 26 86 30 23 402 34 20 366 2 Lampaita ja vuohia 5 788 5 9 563 30 24 640 4 Sikoja ja porsaita 6 78 246 0 333 455 629 86 Hevosia 86 73 85 Yhteensä 67 738 335 65 829 569 7 399 94 Tarkastuksen johdosta erikoiskäsiteltiin kertomusvuonna 2 lehmän, 2 hiehon ja ison vasikan sekä sian ruho, kun taas seuraava määrä ruhoja ja ruhonosia hylättiin: Hylättyjä koko ruhoja, Hylättyjä ruhonosia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Sonneja 32 32 Lehmiä 03 4 7 5 8 5 59 Hiehoja ja isoja vasikoita. 34 52 7 69 6 ikkuvasikoita 26 3 699 54 33 402 Lampaita ja vuohia 39 374 7 38 42 Sikoja ja porsaita 4 3 30 9 434 4 744 Hevosia 3 5 496 8 23 5 727 Yhteensä 9 29 329 3 097 32 208 Sitä paitsi hylättiin 2 kg paloiteltua lihaa ja 2 29 kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli 44 769 kg.
344 37. Teurastamo Tukkumyyntihallin, jäähdyttämön ja syväjäädyttämön sekä eri laitteiden käyttö. Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöä ja syväjäädyttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. I Toukok. Kesäk. Heinäk. S o? S F Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Tukkumyyntihallissa myytiin: Raavaita kpl 2 548 2 78 2 785 2 649 2 732 2 2 2 556 3 044 3 8 3 566 4 30 3 2 35 768 Isoja vasikoita» 2 52 2 432 3 363 2 757 2 642 2 656 3 3 4 4 5 489 4 992 5 472 4 648 44 544 ikkuvasikoita» 2 275 2 3 4 54 5 79 4 285 2 9 78 7 927 2 246 2 25 32 46 Lampaita...» 4 74 2 229 4 4 4 4 4 034 3 37 4 7 8 67 0 985 2 3 89 7 23 77 749 Sikoja» 3 962 4 983 7 068 6 393 6 363 5 565 4 257 6 9 9 86 8 392 7 07 8 024 78 855 Hevosia» 293 22 67 4 98 87 53 06 69 32 6 47 2 3 Yhteensä, kpl 5 764 4 34 22 24 2 587 20 54 6 346 5 832 24 948 3 963 3 792 30 845 25 879 27 665 Muuta tavaraa kg 40 772 34 52 475 43 488 28 75 33 345 28 9 29 79 34 209 09 66 223 7 5 53 392 Kilogrammoiksi muunnettuina muuttuvat edellä esitetyt numerot seuraaviksi: Tammikuu Helmikuu. Maaliskuu. Huhtikuu. Kg 007 20 053 863 388 049 272 24 Toukokuu Kesäkuu.. Heinäkuu Elokuu... Kg 255 929 83 928 035 9 447 596 Kg Syyskuu.. 6 57 Lokakuu. 737 08 Marraskuu 832 09 Joulukuu.. 636 520 Koko vuosi 6 0 993 Edellä mainittuihin lukuihin sisältyy 755 779 kg ulkomaille lähetettyä lihaa, josta 79 69 kg sianlihaa, 35 455 kg hevosenlihaa sekä 55 kg lampaanlihaa. Teurastamossa säilytettiin kertomusvuonna seuraavat määrät: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik Toukok. Kesäk. Heinäk. S ct? Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Jääl idyttäi nön rii; ppuvie] a ruho; en osa: stoilla : säilytet :tiin!): Raavaita ja isoja vasikoita kpl 4 56 8 565 92 8 694 0 36 0 738 2 407 8 458 2 944 7 630 6 354 0 83 646 ikkuvasikoita» 3 565 2 746 7 296 5 299 3 438 4 2 597 2 643 2 88 835 5 2 27 37 343 Lampaita...» 5 29 6 26 4 354 6 239 6 4 3 4 6 746 99 9 036 2 928 06 6 866 738 Sikoja» 322 2 272 4 074 829 7 424 0 90 8 945 376 4 70 3 934 3 5 4 477 6 68 Hevosia» 2 7 53 434 485 549 274 0 456 347 930 524 9 3 Yhteensä, kpl 36 3 30 375 35 369 38 936 38 222 27 430 30 796 44 852 39 225 47 257 44 976 35 7 449 948 Muuta tavaraa kg 65 892 44 635 52 275 47 40 52 92 4 098 77 530 48 628 55 59 075 43 855 7 678 659 398 Metsänriistaa kg Kanoja ym. siipikarjaa..» Lihaa» Muuta tavaraa» Metsästäjäkopeissa» 272 2 340 29 6 255 7 3 84 4 3 20 435 7 77 4 762 6 3 Syvaj aadytt; ä,mössä säilyti sttiin: 986 0 779 3 340 620 7 927 4 220 2 962 5 305 3 845 9 82 5 933 3 33 238 4 02 32 445 5 306 46 82 26 520 36 045 230 594 2 893 3 44 765 365 3 2 57 74 25 000 20 25 000 Yhteensä, kg 3 720 30 25 684 336 6 05 32 767 9 7 4 9 20 96 57 989 33 566 62 655 346 026 Luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua ruhomäärää.
37. Teurastamo 345 Lihantarkastamosta suoraan vietiin tukkumyyntihallia käyttämättä 72 raavaan, 3 2 pikkuvasikan, 923 lampaan, 54 sian ja 9 hevosen ruhoa eli yhteensä 5 7 ruhoa. Lisäksi vietiin tarkastamosta suoraan 43 54 kg paloiteltua lihaa. Teurastamon juoksuratoja, sähkövinttureja ym. laitteita käytettiin seuraavaa muualla tarkastettua lihamäärää varten: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Raavaita... kpl 999 979 99 00 938 77 523 855 7 085 244 083 38 Isoja vasikoita» 79 099 86 09 866 69 4 57 435 308 4 3 3 68 ikkuvasikoita» 732 872 493 2 444 8 4 65 85 279 434 658 624 0 256 Lampaita...» 2 335 3 2 407 2 358 685 236 85 2 788 3 579 5 566 4 838 2 8 33 967 Sikoja» 798 2 052 2 229 87 429 225 05 843 766 859 7 2 367 2 26 Hevosia» 4 39 6 28 39 2 9 35 36 58 36 45 Yhteensä, kpl Muuta tavaraa kg 6 696 3 877 8 5 4 5 8 367 3 858 8 748 6 332 6 837 3 002 4 3 94 3 640 848 6 847 8 05 0 288 0 038 8 3 403 2 4 735 3 65 6 533 5 646 54 39 Edellä mainittu lihamäärä oli kilogrammoissa laskettuna eri kuukausina seuraava: Kg Tammikuu 382 2 Helmikuu 426 65 Maaliskuu 468 008 Huhtikuu 426 875 Kg Toukokuu 3 6 Kesäkuu 298 426 Heinäkuu 228 2 Elokuu 37 244 Kg Syyskuu 42 94 Lokakuu 427 40 Marraskuu 476 040 Joulukuu 494 765 Koko vuosi 4 763 966 unnitseminen. Teurastamossa punnittiin vuoden aikana 59 62 vuotaa. Uudelleen punnittiin yhteensä 5 678 vuotaa. Lihanhinnoittelu. Tammikuun 2 p:nä määräytyi tukkuhinta säännösteltyyn vähittäishintaan. Hinnoitellun lihan korkein ja alin hinta eri hintaryhmissä kunakin kuukautena ilmenee taulukosta n:o V. Laboratorio. Vuoden kuluessa tehtiin laboratoriossa 296 täydellistä bakteriologista tutkimusta keittokokeineen ja ph-määräyksineen, 289 pienempää bakteriologista, bakterioskopista ja histologista tutkimusta, 38 keittokoetta ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta, 27 sekalaista tutkimusta sekä 45 96 sian ruhoa koskevaa trikinikoetta. Täydellisiä koko ruhoja koskevia bakteriologisia tutkimuksia valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Eläinlajit Eläinten luku Bakteeripitoisuus Keittokokeen tulos Toimenpide Runsaasti j Vähän Voimakas vieras haju Heikko vieras haju Ei vierasta hajua Hylättyjen luku Bakteerittornia Hyväksyttyjen luku Raavaita 7 27 66 24 36 32 49 67 Hiehoja ja isoja vasikoita 26 2 8 6 8 5 3 6 0 ikkuvasikoita 0 4 5 4 5 6 4 Lampaita 2 Sikoja 98 8 53 27 25 25 48 4 57 Hevosia 5 2 9 3 5 7 3 2 Rokko vasikat Yhteensä 268 28 53 52 3 63 5 74 72 22 7 5 28
346 37. Teurastamo Tutkituista ruhoista oli 85 teurastusosastolta ja lihantarkastamolta, mikä on 0.i6 % kaikista teurastamolla teurastetuista ja tarkastetuista ruhoista. Tutkituista ruhoista, rokko vasikoita lukuunottamatta, hylättiin 43.7 %. Hylkäämisen syynä oli 24 tapauksessa, 9. o %, bakteeripitoisuus, 5 tapauksessa, 9. o %, keittokokeessa todettu vieras haju tai liian korkea ph-luku, 27 tapauksessa, lo.i %, sekä bakteeripitoisuus että vieras haju tai liian korkea ph-luku sekä 5 tapauksessa 5.«%, patologisanatomiset muutokset. Määrilteltyjä verenmyrkytyksiä todettiin 8 lehmässä, joista 5 oli aiheutunut kolibakteereista, 2 streptokokeista ja pernaruttobasilleista, 4 isossa vasikassa, joista 2 oli aiheutunut streptokokeista, kolibakteereista ja anaerobabakteereista, 2 pikkuvasikassa, joista kolibakteereista ja streptokokeista aiheutunut, 9 siassa, joista 7 kolibakteereista, streptokokeista ja sikaruusubakteereista aiheutunut sekä hevosessa, joka oli kolibakteerien aiheuttama. Tutkittavaksi otettiin seuraavista syistä: septikemian merkkejä 66 tapausta, erysipelas suis 35, hätäteurastus 33, rokkovasikat 28, maksatulehdus 25, mastitis 5, pericarditis traumatica 2, partus 0, peritonitis 8, icterus 8, pneumonia 5, vieras haju 5 ja muista syistä 54 tapausta. ienemmät bakteriologiset, bakterioskofiset ja histologiset tutkimukset koskivat 43 pernaruttokoetta, joista 2 myönteistä ja 4 kielteistä, 37 tuberkuloosikoetta, 55 bakteriologista ja 30 histologista koetta sekä 24 maitonäytettä. Kaikki tuberkuloosikokeet suoritettiin ainoastaan mikroskoopilla ja tulos oli 28 tapauksessa, 75.? %, myönteinen ja 9 tapauksessa, 24.3 %, kielteinen. Tuberkuloosin tähden tutkitut, jotka kaikki olivat sikoja, olivat kaikki teurastusosastolta. Keittokokeita ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Tulos Toimenpide Eläinlajit Eläinten + + + luku Voimakas Heikko Ei Hylättyjesyttyjen Hyväk- vieras vieras vierasta haju haju hajua luku luku Raavaita 44 0 23 0 34 Hiehoja ja iso ja vasikoita 4 6 5 3 6 8 ikkuvasikoita. Lampaita 4. 4. 4 Sikoja ja porsaita 75 0 40 25 0 65 Yhteensä 38 27 68 43 27 Tutkituista ruhoista oli 86 teurastusosastolta ja 52 lihantarkastamolta. Tutkimusten perusteella hylättiin 27 ruhoa kokonaan eli 9. e % koko tarkastetusta määrästä. Tutkimusten syinä olivat 27 tapauksessa pullistustauti, 4 vieras haju, 63 karjun vikaa, 0 keltatauti, 9 munuaistauti ja 5 tapauksessa joku muu tauti. Trikiininäytteet olivat kaikki kielteisiä. Sairasosasto. Sairasosastolla teurastettiin 26 ja obdusoitiin 96 eläintä, nimittäin 5 raavasta, 0 isoa vasikkaa, 36 pikku vasikkaa, 26 lammasta, 43 sikaa ja 7 hevosta. 35 oli kuollut matkalla ja 52 teurastamon navetassa. Matkalla pistettyjä oli 9. Tarttuvia tauteja ei todettu. Kuoleman tai sairauden syyksi todettiin sikaruusua 2 tapausta, koliseptikemiaa, streptokokkiseptikemiaa 4, sekä anaerobabakteeriseptikemiaa 3 tapausta. Muista syistä mainittakoon luunmurtumat, ruhjevammat, ruokamyrkytys ym. Tarkastuslääkärien toteamat taudit ja niistä johtuvat toimenpiteet käyvät selville taulukosta n:o II. Matorakkulataudin (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin (Tuberculosis) esiintymistä valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot:
37. Teurastamo 347 Matorakkula (Cysticercus inermis ): Tarkastuspaikka Rakkuloiden luku Rakkulat olivat Rakkulat löytyivät Teurastus osastot Yksi Useampia Eläviä ja kuolleita Lihantarkastamot Ainoastaan kuolleita Ainoastaan päästä Ainoastaan sydämestä Useammista paikoista Ruhoja kaikkiaan 39 86.7 23 3.3 I 5. Absoluuttiset luvut 22 35 0 27 3 45 rosenttiluvut 48.9 77.8 22.2 f.0. 28.9 loo.o Nystyrätautia ( Tuberculosis) ei vuoden aikana todettu ainoassakaan nautaeläimessä. Sioissa tavattiin muutoksia 8 tapauksessa ainoastaan nielurauhasissa ja 20 tapauksessa ainoastaan suolirauhasissa. Matorakkulan (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin (Tuberculosis) esiintymiset v. 938 ja v. 945 49 ilmenevät alla olevasta yhdistelmästä: Cysticercus inermis Tuberculosis Nautojen Nautojen Sikojen Vuosi luku % luku % luku % 938 264 0.4 227 0.T3 945 33 0.48 3.0 946 25 0.8 2 0.63 947 42 0.2 25 0.O 948 55 0.6 30 0. 949 45 0. 0 7 28 0. 0 6 Käyttöosasto. Konekeskus käsitti konehallin, korjauspajan, jäätehtaan varastoineen sekä kellarikerroksessa olevat ainesten ja voiteluöljyn varastot. Jäähdytyshuoneiden jäähdyttämistä varten oli konehallissa kaksi turbojäähdytyskonetta ä 240 000 ly/t 8 9 C +25 C, syväjäähdytyshuoneiden jäähdyttämistä varten kaksi turbojäähdytyskonetta ä 000 ly/t 8 C +25 C tarpeellisine apukoneineen sekä kirkkaan jään valmistuslaitos, jonka vuorokautinen valmistusmäärä oli 400 kpl 25 kilon painoista jääkuutiota. Jäähdytyshuoneiden lämpötilojen ja ilman kosteuden tarkkailua varten oli konehalliin sijoitettu kaukolämpömittarit. Jäähdytyskoneiden I IV käyttöaika oli kertomusvuonna seuraava: I:n 3 302 tuntia 5 minuuttia, II:n 763 tuntia 40 minuuttia, III:n 054 tuntia ja IV:n 2 634 tuntia minuuttia. Kloorikalsiumia käytettiin säiliössä I 7 0 kg ja säiliössä II 56 200 kg, yhteensä 73 0 kg. Jäätä valmistettiin 47 230 kg. Lämpökeskus. Eri rakennusten lämmittämistä varten sekä tarvittavan lämpimän veden valmistamiseksi on kaksi Babcock & Wilcox vesiputkikattilaa ä m 2, yhteensä 3 m 2 0 kg:n työpaineella, varustettuna m 2 :n suuruisella savukaasu-etulämmittäjällä sekä koneellisella hiilensyöttölaitteella (ketjuarinalla). Toinen kattila on varustettu nykyään puulämmitykseen soveltuvalla tulipesällä. Höyrykattilat lämmitettiin 3 844 tuntia 30 minuuttia, siitä kattila I 3 03 tuntia 30 minuuttia ja kattila II 83 tuntia. Halkoja kulutettiin 4 044 m 3 ja kivihiiliä 288 tonnia eli kivihiilen määrä muunnettuna haloiksi, kaikkiaan 5 768 m 3 halkoja. Vettä kulutettiin 092 m 3. Vedenkulutus. Helsingin kaupungin vesijohtolaitokselta tulevan veden kulutus kuutiometreissä jakaantui eri osastoille seuraavasti: Lämpökeskus 092 Lämminvesi 27 278 Jäähdytyskoneet 694 Hallintorakennus 2 022 Ilmatiivistäjä Jäätehdas 3 663 Tukkuhallin kellari 2 257 Jäähdytyshuoneet 49
348 37. Teurastamo Sikateurastamo 5 768 Suolipesimö 29 2 Mahojen tyhjennys 29 Suuren karjan teurastamo 6 579 Lihantarkastamo 7 Saniteettiteurastamo 3 3 Suuren karjan talli 8 ienen karjan talli 3 5 Lantala 622 Viemäriveden puhdistamo 392 Karjan vaunujen puhdistamo 22 Lihavaunujen puhdistamo 2 Kanateurastamo 394 Kesänä vettä 27 ihojen kastelu 44 Vuotavarasto 3 Maidontarkastamo 6 Yhteensä m 3 84 3 Sähkönkulutus. Laitoksen tarvitsema sähkövirta saadaan Helsingin kaupungin sähkölaitokselta 5 2 voltin suur jännitteisenä teurastamon omalle muuntoasemalle, jossa jännite alennetaan 0 ja 220/27 voltin jännitteiseksi. 0 voltin jännitteinen virta käytetään jäähdytyskoneiden moottoreissa ja 220 voltin jännite pienemmissä moottoreissa, tuulettajissa ja valaistuksessa, ollen lamppujännite 27 volttia. Eri jännitteisen sähkövirran kulutus kilovattitunneissa selviää seuraavasta: valaistusvirtaa käytettiin 7 783 kwh, 220 voltin voimavirtaa 48 657 kwh ja 0 voltin voimavirtaa 735 0 kwh, yhteensä 226 kwh. Rautatievaunupesimöt. Teurastamolle kuuluu sinne saapuvien liha- ja karjavaunujen puhdistus ja desinfioiminen. Kertomusvuoden aikana puhdistettiin 2 365 karjavaunua ja 5 lihavaunua, yhteensä 2 4 vaunua. Lämpimän veden kulutus oli 2 m* ja kylmän veden 233 m 3. Kalasatama. Kertomusvuoden aikana tuotiin Helsinkiin kalaa kaikkiaan 0 235 788 kg, josta suolattua silliä 4 87 2 kg ja tuoretta silakkaa 3 028 98 kg. Seuraavat luvut valaisevat kalasataman toimintaa: Kuukausi Jäähdytyskone käynyt tuntia ja Jäähdyttämössä säilytetty tavaraa, kg ) Kalaa Muuta tavaraa Yhteensä Sähkövirran kulutus, kwt Valovirta Voimavirta Yhteensä Halkojen Koksin Veden telu- öljyn Voi- kulutus m 3 tonn. m 3 kg kg Tammik.... Helmik Maalisk.... Huhtik Toukok.... Kesäk Heinäk Elok Syysk Lokak Marrask.... Jouluk Koko vuosi 74.0 62.0 5 45.3 0 94.5 6 287.5 5 279.3 0 340.3 0 36. oo 24.20 243.0 5 59.5 8.45 82 98 29 0 2 488 3 65 34 22 6 29 32 24 06 034 9 8 72 85 736 2 920 2 6 030 375 20 3 8 320 3 0 4 3 5 9 85 26 3 420 23 648 9 66 76 22 6 29 32 27 93 354 204 668 76 5 9 76 28 28 22 59 53 9 2 244 306 323 4 598 368 872 643 2 394 2 936 2 492 2 235 885 26 579 285 86 5 03 796 2 474 3 047 2 683 2 446 2 29 522 2 l.o.5 l.o 0.5.6.5 302 727 445 585 84 2 059 736 3 288 005 769 46 2 225.5 5 937 94 4 275 97926 2 489 7 222 9 7 29 7.il3827.5 67 Tulot ja menot. Tuloja oli kertomusvuonna talousarvion mukaan arvioitu kertyvän 5 336 420 mk, josta teurastamon tuloja 9 mk ja kalasataman tuloja 827 2 mk. Tilien mukaan nousivat tulot 74 5 999 mk:aan, josta teurastamon tuloja 73 60 869 mk ja kalasataman tuloja 940 mk. Tulot olivat siten teurastamon osalta 23 0 729 mk ja kalasataman osalta 2 8 mk arvioituja suuremmat. Kokonaisuudessaan olivat tulot 23 24 579 mk arvioitua määrää suuremmat. Luvut tarkoittavat säilytyspä!vien yhteenlaskettua kilomäärää.
37. Teurastamo 349 Eri tuloerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Talousarvion Tilien Ylitulot (+) mukaan, mukaan, Vajaus ( ), Tuloerä mk mk mk Teurastusosastot 4 0 000 26 57 043 + 2 07 043 Lihantarkastamot 7 000 000 7 072 98 + 72 98 Tukkumyyntihalli 7 0 000 8 768 735 + 268 735 Kuljetusratojen ym. laitteiden käyttämisestä... 3 000 000 2 998 729 27 Jäähdyttämöt 2 0 000 7 573 937 + 5 073 937 Luontoisetujen korvaukset 94 05 720 + 5 Muut tulot 6 742 2 53 97 + 4 77 637 Yhteensä 5 336 420 74 5 999 +23 24 579 Seuraavasta prosenttilaskelmasta ilmenee v:n 938 ja 946 49 eri tuloryhmien osuus kokonaistulosta: Tuloerä 938 946 947 948 949 Teurastusosastot 26. * 7. s 7.7 28. s 35.» Lihantarkastamot 2.4 7.8.7 2.«9. s Tukkumyyntihalli 25.3 5.9 5. a 4. s. s Kuljetusradat ym 5.4 3.6 6.6 6. i 4. o Jäähdyttämöt 4.4 39.7 25.2 24.2 23.6 Luontoisedut 0. s 0.7 0.3 0.3 0. i Muut tulot 5.3 34.8 23.3 3.7 5.4 Yhteensä. o. o. o. o. o Menot. Kaupungin v:n 949 talousarvioon merkittiin teurastamoa varten määrärahoja yhteensä 5 248 0 mk, johon kertomusvuonna myönnettiin ylitysoikeuksia, lisämäärärahoja sekä kalliinajanlisäyksiä yhteensä 456 09 mk. Kaikkiaan oli siis käytettävissä 62 4 5 mk, mistä käytettiin 58 0 039 mk. Eri menoeriin määrärahat ja kustannukset jakaantuivat seuraavasti: Säästö (+) tai ylitys ( ) Talousarvion Käytetty tilien talousarvioon Menoerä määräraha, mk mukaan, mk verraten, mk alkkiot 08 0 76 385 + 32 55 Sääntöpalkkaiset virat 4 222 6 4 896 006 673 346 Tilapäistä työvoimaa 69 665 4 763 263 098 Kesälomasi j aiset 400 000 26 663 + 83 337 Vuokra 993 337 993 337 Lämpö 6 666 730 7 545 74 879 0 Valaistus 89 7 233 86 44 Siivoaminen 25 000 3 0 + 940 Vedenkulutus 864 2 44 42 2 27 uhtaanapito 3 0 000 5 88 03 238 03 ainatus ja sidonta 0 000 5 059 05 059 Tarverahat 3 000 8 439 358 439 Vaatteiden pesu 000 77 425 27 425 Koneiden ja työkalujen hankinta 3 299 7 2 00 77 + 288 999 Yleisten laitteiden kunnossapito 2 232 000 63 3 + 68 640 Tapaturmavakuutusmaksut 000 4 844 40 844 Käyttövoima 2 342 0 3 436 2 094 002 Rehut ja kuivikkeet 320 000 5 383 230 383 Tarveaineet 94 598 939 576 + 2 022 Rakennusten, teiden ja ratojen korjaukset ja ja kunnossapito 5 0 000 2 638 774 + 2 86 226 Aputeurastajien palkat 6 000 000 0 073 638 4 073 638 Yhteensä 5 248 0 *)58 0 039 6 82 979 l ) Muistotaulun hankkimiseksi viime sodassa kaatuneille käytettiin lisäksi kaupunginhallituksen yleisistä käyttövaroistaan myöntämänä 2 6 mk.
3 37. Teurastamo V:n 949/ vaihteessa oli teurastamon varastossa 3 m 3 halkoja eli 2 064mk:n arvosta ja 73 tonnia kivihiiliä 5 358 264 mk:n arvosta, yhteensä 5 3 328 mk:n arvosta. Kalsiumkloridia oli 4 240 kg 9 mk:n arvosta. Varaston kokonaisarvo oli siis 5 46 488 mk. Selvemmän kuvan saamiseksi kokonaismenot on alla olevassa yhdistelmässä jaoiteltu pääryhmiinsä ja vertailun vuoksi on niihin rinnastettu v:n 948 menot, minkä lisäksi menoerien osuudesta kokonaismenoihin on tehty prosenttilaskelma: 948 949 938 948 949 Kokonaismäärä, Kokonaismäärä, Menoerä mk mk % % % alkkausmenot 24 200 59 32 7 062 37. o 57.9 56. s alkkiot 76 639 76 385 0. e 0. 2 0. Sääntöpalkkaiset virat 4 99 34 4 896 006 28.5 34. o 25.6 Tilapäistä työvoimaa 384 767 4 763 6. o 3.3 3.4 Kesälomasijaise t 3 56 26 663 0. s 0.3 0.4 uhtaanapito 3 533 629 5 493 7. 8.4 9. s Teurastajien palkat 4 892 294 0 073 638.7 7.3 Vuokra 993 337 993 337 25. s 4. s 3.6 Käyttökustannukset 8 57 79 4 300 0 24.7 20.4 24.«Lämpö 4 0 96 7 545 74 6.» 9.7 3.0 Valaistus 48 422 233 86.6 0.4 0.4 Vedenkulutus 267 04 2 44 42 5.6 3.0 3.7 Käyttövoima 2 35 557 3 436 2 7.8 5.6 5.9 Tarveaineet 689 225 939 576 2.8.7.6 Kunnossapitokustannukset 5 083 3 6 262 5 7.9 2.2 0. s Koneiden ja työkalujen hankinta 64 087 2 00 77 2.2 l.s 3.5 Yleisten laitteiden kunnossapito Korjaus ja muutostyöt 34 343 3 54 930 63 3 2 638 774 \ c ) / \ 3.i 7. e 2. a 4. 5 Muut kustannukset 984 394 2 2 634 4.6 4.7 4.8 Hylkylihan korvaus 568 084 387 424.4 0.7 Siivoaminen 9 923 3 0 0.x O.o O.o ainatus ja sidonta 57 6 5 059 l.o.4 l.o Tarverahat 394 777 8 439 2.5 0.9.2 Vaatteiden pesu 38 55 77 425 0.3 0. 0. Tapaturmavakuutusmaksut 3 08 4 844 0.2 0.3 O.s Rehut ja kuivikkeet 2 245 5 383 O.s 0. e l.o Menot yhteensä 4 778 429 58 0 039. o. o. o Tulot yhteensä 39 552 857 74 5 999 Ylitys (+) Vajaus ( ) 2 225 572 +6 4 9
37. Teurastamo 35 I. Kalantuonti Helsinkiin rautateitse, autoilla ja meritse kuukausittain v. 949 Rautateitse Autoilla Meritse Kaik- Tuo- Suo- Savus- Tuo- Suo- Savus- Tuo- Suo- Kui- kiaan retta lattua tettua retta lattua tettua retta lattua vattua kalaa, kg Tammikuu 08. o 5.2.6 88.7 0.8 204.3 Helmikuu. 3.2 35.4.8 998.5 259.0 Maaliskuu 06.4 6.8 208.6 2.2 2.8 4.i 340.9 Huhtikuu 22.9 2.4 0.4 266.3.5 4.5 49.8 447.8 Toukokuu 94.6 0.6 8J 440.9 2.2 0.4 87.8 548.9 923.9 Kesäkuu 62.o 2.4 252.0. 0.9 328.5 0.8 656.6 Heinäkuu 49.i 2.4 0.8 3.2.6 49.4 28.3 362.8 Elokuu.2 0.6 97.5 2.9 83.9 l.o 296.; Syyskuu 5.4 2.4 3.2 43.6 2.5 87.3 75.5 2.4 Lokakuu 88.8.3 2.8 02.3. 64.2 75.5 _- 976.o! Marraskuu 35.8 2.6.7 0.9 52.2 079.3 372. 73.6 Joulukuu.3.6 92.7 43.8 498. 37.9 764.4! Koko vuosi 39.6 29. 29.7 2 029.9 5.9 29.4 69.o 4 87.2 40.0 0 235. s
352 37. Teurastamo II. Hylkäämiset ryhmitettyinä niiden T eurastus- Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasik. ikkuvasikoita - Hylkäämisen syy Abscessus Märkäpesäkkeet _ 2 4 3, 2., _ 2 Acetonaemia uutostauti 3 Actinomycosis Sädesienitauti 4 3 2 4 Angiectasia hepatis ilkkumaksa 4 5 Anthrax ernarutto - Arthritis, bursitis. Nivel-, limapussin- tai pol- 8 gonitis vitulehdus. 2 Bronchopneumonia catarrhalis! 7 chron. suum orsasyskä! 8 Cachexia Nääntyminen 4 :. 3 Contusiones, fracturae, Ruhjevammat, luunmurtu- ; 9 haemorrhagia mat, verenvuodot 8 2 4 0 Cystae Rakkokasvaimet 3 Cysticercus inermis Matorakkulat 4 2 22 2» tenuicollis Matorakkulat.! 3 Distomatosis Maksamadot 7 644 37 2! 4 Erysipelas suis Sikaruusu Gastritis et pericarditis Traumaattinen maha- ja sy- 5 traumatica dänpussitulehdus 3 8 6 Icterus Keltatauti 2 7 Kehittymättömyys 3 8 T lro OtrfllTYl tl DT 9 Mastitis Utaretulehdus 58 20 Metritis Kohtutulehdus 2. 2 Nephritis Munuaistulehdus 6 2 22 ilaantuminen 23 iroplasmosis unatauti. 24 neumonia Keuhkokuume Rehu-, kalttausvesi-, veri- 25 aspiratio 2 53 2 o oep S^rvfiroATYI llcdcnild i o \/öton m TrflrTr+xrc! 2 2 7 Tnfiar/'nlrtoio A U L/vi O UlUola 28 Tumores Kasvannaiset 5 29 Vieras haju, väri, maku... 5 30 Alii morbi Muut taudit 2 6 6 62 9 2 7 35 3 Yhteensä 3; 4 39 032 9 6 CO 49 4 Huom.! Taulukkosarakkeeseen merkityt luvut eivät osoita elinten lukua, vaan eläinten
37. Teurastamo 353 syyn ja kohteiden mukaan vuonna 949 osastot Lampaita Sikoja orsaita Hevosia Sonneja ja härkiä Lihantarka s t a m o Lehmiä Hiehoja ja isoja vasik. ikkuvasikoita 2 2 2 30 22 5 2 8 4 3 4 5 6 3 2 4 6 2 7 8 9 9 332 5 6 5 3 5 7 3 3 9 0 2 3 4 3 2 7 22 6 7 30 4 2 25 7 2 36 25 535 60 8 7 4 7 9 42 2 2 2 6 4 2 28 4 39 9 6 8 30 9 5 2 2 2 9 A 38 5 6 7 8 9 20 o 8 2 22 23 24 39 30 0 5 7 35 8 63 566 26 5 2 8 4 7 4 03 5 26 34 7 05 26 54 94 3 jukua, joista ne on hylätty. 25 26 27 28 29 30 Kunnall.kert. 949, II osa 23
354 37. Teurastamo Jatkoa Lihantarkastamo Lampaita Sikoja orsaita Hevosia Hylkäämisen syy il 0O e> b J s s o 5 2* g S et- O fe-fll. g 2. to Ü fo e» il M ^ 3 e»s I* B o ö 2. 9 0 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Abscessus Acetonaemia Actinomycosis Angiectasia hepatis Anthrax Arthritis, bursitis, gonitis Bronchponeumonia catarrhalis chron, suum Cachexia Contusiones, fracturae, haemorrhagia Cystae Cysticercus inermis» tenuicollis Distomatosis Erysipelas suis Gastritis et pericarditis traumatica Icterus Mastitis Metritis Nephritis iroplasmosis neumonia Septicaemia Tuberculosis Tumores Alii morbi orsasyskä Nääntyminen Ruhjevammat, Märkäpesäkkeet uutostauti Sädesienitauti ilkkumaksa ernarutto Nivel-, Ilmapussin- tai polvitulehdus luunmurtumat, verenvuodot Rakkokasvaimet Matorakkulat Matorakkulat Maksamadot Sikaruusu Traumaattinen maha- ja sydänpussitulehdus Keltatauti Kehittymättömyys Likaantuminen Utaretulehdus Kohtutulehdus Munuaistulehdus ilaantuminen unatauti Keuhkokuume Rehu-, kalttausvesi-, veriaspiratio Verenmyrkytys Nystyrätauti Kasvannaiset Vieras haju, väri, maku Muut taudit Yhteensä 39 28 78 0 93 02 7 7 30 38 9 25 555 4 3 3 Huom.: Ks. edell. siv. huomautusta.
37. Teurastamo 355 III. Tukkumyyntihallin ja jäähdyttämön käyttö vuosina 940 49 Vuosi orsaita Raavaita Isoja I ikku vasi- vasikoita koita Ruhoja, kpl Lampaita Sikoja Hevosia Hir- viä, poroja Kettuja Muuta tavaraa, kg Yhteensä, kg Tukkumyyntihallissa myytiin 940 66 25 57 985 36 065 40 455 30 396 5 3 025 99 235 5 04 54 94 0 4 3 067 388 5 07 6 546 464-228 894 3 377 678 942 5 38 5 006 7 552 622 2 474 39 976 82 359 57 026 943 5 533 8 3 4 472 2 84 4 657 66 037 9 229 2 266 066 944 3 85 993 3 863 5 57 9 542 27 2 426 9 762 3 945 627 945 2 377 6 65 3 678 3 9 3 320 33 839. 67 372 2 925 794 946 766 7 049 4 024 5 029 3 699 49 239 56 238 2 3 839 947 35 487 87 22 63 52 2 4 65 5 4 299 288 9 42 036 948 28 948 26 28 77 6 832 45 08. 4 0 577 58 76 022 949 35 768 44 544 32 46 77 749 78 855 2 3 53 392 6 0 993 940 49 225 740 200 74 94 536 255 962 226 58 0 23 408 2 224 8(7 53 235 Jäädyttämössä säilytettiin 940 7 09 34 042 39 766 33 204 8 8 6 88 206 94 37 44 4 968 6 79 9 363 378 3 627 7 335 942 20 053 586 2 0 3 533 397 2 204 6 84 943 36 456 24 833 5 5 6 407 323 3 6 29 228 349 768 944 37 3 25 737 5 7 2 2 629 7 99 545 44 945 33 75 7 787 5 384 7 676 73 4 8 44 6 946 36 593 24 744 9 462 0 43 08 7 37 62 9 947 88 87 25 3 78 5 89 055 225 20 72 7 777 948 93 755 32 225 93 39 6 22 252 692 6 949 646 37 343 738 6 68 9 3 659 398 940 49 6 209 248 5 323 88 445 76 3 02 89 839 245 32 4 5 848 IV. Syväjäädyttämön käyttö vuosina 940 49 Vu o s i Metsänriistaa S y v ä j ä ä d y ä m ö s s ä Kanoja ym. siipikarjaa Kaniineja Lihaa Kilogrammaa säilytettiin Muuta tavaraa Metsästäjäkopeissa Yhteensä 940 2 775 28 34 3 842 65 38 96 94 42 057 23 936 9 663 527 87 83 942 78 737 39 2 82 566 2 487 9 000 33 2 943 65 329 5 853 8 83 236 39 58 23 0 536 433 944 03 576 54 309 28 267 53 2 30 943 23 400 394 97 945 27 24 67 085 34 48 7 43 776 27 200 3 436 946 64 238 8 052 48 962 23 88 6 69 27 400 352 089 947 26 43 27 53 2 3 49 34 27 400 262 464 948 9 4 3 055 302 7 7 99 25 000 386 286 949 20 33 238 230 594 57 74 25 000 346 026 940 49 729 729 537 287 3 662 68 577 2 577 98 3 548 932
Isot sonnit Lehmät V. Lihan tukkuhinnat Helsingissä vuonna 949 Hiehot ja nuoret sonnit Kuukausi ja hintataso ST p g sr w p - ff X sr ^d ST W - X sr sr w p - ff X srtj sr w E s ff M 3 c/j ff p S-8 S ff E 53 g CO ff E ff 8 * C CO ff Rl 5 S E $ - TR X * g 6 ff CO 3 M c g Tammikuu, korkein... Helmikuu, korkein... Maaliskuu, korkein... Huhtikuu, korkein... Toukokuu, korkein... Kesäkuu, korkein... Heinäkuu, korkein... Elokuu, korkein... Syyskuu, korkein... Lokakuu, korkein... Marraskuu, korkein... Joulukuu, korkein... 55 35 35 35 65 55 55 35 65 c g 5 35 35 5 5 85 75 85 35 40 75 75 55 35 35 35 35 Ruohovasikat ikkuvasikat Juotto vasikat Lampaat Lihotussiat Emakot sr ^ g sr w s cff 2 ai S- "* fu p H* S co ff E ff p * ^ CO ff E ^ g c ff rt M CO Hinta kilogrammalta, markkaa 65 35 35 5 5 5 5 5 65 sr sr M sr ^ H- FFI sr ^ sr w X s ff E c g sr t) W as a 8 ff 8 ff E ff sr 'rj sr W p p E M * g C ff E* CO ff Rl E Alle kg:n jouluporsaan korkein hinta oli parhaasta laadusta 75 mk, keskilaadusta mk ja huonosta laadusta 55 mk kilogrammalta. Alm hinta oli vastaavasti 65 mk, mk ja mk. oooooooooooooooooooooooo 65 65 05 65 65 65 40 40 225 200 2 225 2 220 200 200 200 200 200 220 2 220 200 200 20 5 5 5 05 5 85 o o o o o o o o ooooooooooo o o o o o OJOOCOCOI>LOT>.^U5COCDCCCOCOI>^CC)IR>CDTFL>.LOXCC) 75 85 55 55 65 55 85 85 75 75 85 85 75 75 55 65 35 5 c g 65 65 40 40 40
37. Teurastamo 357 VI. Kalantuonti Helsinkiin kuukausittain ja kalalajeittain sekä lähetyspaikkakuntien mukaan vuonna 949 Kuukausi: f*r K a e pr > tr <J * tr C/3 s : < : s o p tr o tr 000 kg pr p* o H c p pr w S c pr Tammikuu 72.4 37.4 3.7 2.7 25.4 0.7 8.9 3.2 28.2.3 0.8 9.6 204.3 Helmikuu 34.o 42.5 5.i 3.8 24.5 0.2 0.2 9.2 7.9 25.7 0.7 998.5 6.7 259.o Maaliskuu 22.o 35.8 2.4 5.9 9.4 5.5 0.4 9.3 8.4 8.8 2.6 5.6 5.8 340.9 Huhtikuu 209.8 40.3 22.4.8.6 35.4. 8.2 2.2 7.i 0. 39.9 447.8 Toukokuu 6.3 40.9 47.2 29.3 69.9 6.4 20.6 25.3 0.8 0.4 548.9 7.9 923.9 Kesäkuu 4.7 42.8 24.7 6.4 49.4 2.4 26.o 5.6 O.i 0.2 3.3 656.6 Heinäkuu 205. 37.3 3.9 6.9 4.6 2.2 ll.o 3.4 6.6 0.9 28.3 4.6 362.8 Elokuu 77.7 35.4 5.3 2.3 0.6 2.o 9.8 7.2 9.9 0. o 0.6 l.o 4.3 296. Syyskuu.6 34.4.3 9.5 9.4 2.2 3.4 2.3 24.8 0.2 4.3 2.4 Lokakuu 24.5 36.2 0.2 2.7 6.2 3.o 7.2 2.o 72.9 0.9 2.4 662.7 25.i 975.0 Marraskuu. 27.2 2.5 2.8 3.6 2.4 5.o 8.i 43.5 4.6 374.o 079.3 0.5 73.6 Joulukuu 23.4 24.6 9.2 3. 5.2 0.7 0.8 5.7 9.9 0.2 38.9 498.i 4.6 764.4 Koko vuosi 3.6 434.8 77.9 87.2 38.8 73.i 75.8 88.9 2.2 96.4 422.3 4 833. 2 26.6 0 235.8 Siitä Tuoretta 3 028.2 434.8 77.9 87.2 38.8 73.i 75.8 64.i 249.7 96.4 2.3 5.6 26.6 4 8.5 Suolattua 63.3 24.8 0.5 4 87.6 4 6.2 Savustettua 59.i 59.i Tv n nro 4-fn o 40 o 40. o Lähetyspaikkakunta: Helsinki Hanko... 773.8 54.6 32.8 5.i 45.5 6.i 32.4 0.4 8.3 9.9 3.i 6.2 988.2 Helsinki Loviisa Kotka 229.o 35.4 8.o 6.o 73.9 4.2 36.9 2.8 5.4 3.8 8.i 8.9 462.4 Hanko Turku 887.2 24.o 79.7 48.i 2.8 36.i 6.5 36.7 6.6 26.2 l.i.5 22.7 534.2 ori 7.5 20.3 4.9 4.3 9.9 0. o 2.7 29.5.5 2.4 242.o Kristiina Vaasa Oulu 39.9 40.8 0.7 2.o.7 5.2 27. 38.6 45.9 29.4 0.3 Tampere Hämeenlinna 3.o 0.6 8.8 0.4 O.i 0.6 2.8 8.9 25.2 Kuopio Kajaani... O.i.6 0. o O.i 6.4 8.2 Ahvenanmaa 03.2 66.6 2.2.3 5.6.4 9.2 6.2 6.2 2.7 233.6 "Rno+si 42.4 42.4 Norja 40.o 549.6 9.6 Hollanti. 999.6 999.6 Iso-Britannia 3 240. 3 240. i Kaikkiaan 3.6 434.8 77.9 87.2 38.8 73.i 75.8 88.9 2.2 96.4 422.3 4 833.2 26.6 0 235.8