Kuulumisia seurakunnasta

Kuulumisia seurakunnasta Kalvolan seurakunnan joululehti 2015 Nouse korkealle vuorelle, Siion, ilosanoman tuoja! Korota äänesi, Jerusalem, ilosanoman saattaja! Korota äänesi, älä pelkää! Julista Juudan kaupungeille: Teidän Jumalanne tulee! Itse Herra tulee suuressa voimassaan, hän hallitsee vahvalla kädellään. Hän kuljettaa mukanaan työnsä palkkaa, johdattaa laumaa, jonka on omakseen hankkinut, paimenen lailla hän kaitsee sitä, omin käsin hän kokoaa sen yhteen. Karitsoita hän kantaa sylissään, emolampaita hän ohjailee eteenpäin. Jes. 40:9 11

Jouluyö, juhlayö Antti Herkkola Tässä lehdessä on Meri Kuotolan haastattelu, jossa hän sanoo Jouluyö, juhlayö -laulun olevan yksi hänelle mieluisista joululauluista. Se on kohti tuleva, sanoo yli satavuotias haastateltava. Moni tuntee tuon ympäri maailmaa lauletun ja rakastetun laulun merkilliset synnyinjuuret vuodelta 1816. Pienessä Mariapfarrin kylässä (nykyisessä Itävallassa) oli pastori Joseph Mohr jouluaattona kirjoittamassa saarnaa jouluyön messuun. Kesken kaiken muuan nainen tuli hänen luokseen pyytämään, että pastori lähtisi korkealla vuorenrinteellä asuvan miilunpolttajan perheeseen siunaamaan vastasyntynyttä lasta. Astuessaan sisään vaatimattomaan ja hämärään majaan, pappi näki vuoteellaan makaavan äidin lapsi vieressään. Pappi joutui liikutuksen valtaan ja aisti tuossa hetkessä jotain samankaltaista, kuin mistä jouluevankeliumi kertoo. Palattuaan kotiinsa, hän kirjoitti kokemansa runoasuun. Näin syntyi Jouluyö, juhlayö. Kaksi vuotta myöhemmin Mohr oli siirtynyt papiksi Obendorfin kylään Salzburgin lähelle. Joulunaikaan Pyhän Nikolauksen kirkon urut olivat rikki ja jouluyön messu oli toimitettava ilman niitä. Seurakunnan kanttori Franz Gruber oli nähnyt ennen messua papin sepittämän joulurunon. Hän viehättyi siitä ja sävelsi pienessä hetkessä sille melodian. Seurakuntalaisia odotti kaunis yllätys, kun kanttori ja pappi lauloivat kaksiäänisesti, kitaran säestyksellä uuden laulun. Se valloitti heidät niin kuin myöhemmin lukemattomat muutkin eri puolilla maailmaa, kun se alkoi tulla tunnetuksi. Moni muukin kuin Meri Kuotola on kokenut laulun tulevan kohti ja koskettavan ihmisen sisintä. Jeesuksen kautta näemme selvästi, miten paljon Kaikkivaltias Jumala on meitä rakastanut ja välittää meistä. Hän ei jäänyt omaan yksinäisyyteensä ja etäälle meistä. Hän tuli ihmiseksi ja meidän tykömme, sillä syntiinlankeemuksen tähden koko ihmiskunta on joutunut eksyksiin, pois siitä, mihin Jumala on meidät tarkoittanut. Kaikki ovat luopuneet hänestä - kelvottomia kaikki tyynni! Ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei yhtäkään. (Ps 14:3) Siitä huolimatta, että me olemme kääntäneet selkämme Jumalalle, hän ei kääntänyt meille selkäänsä. Jos Hän olisi niin tehnyt, meidän edessämme olisi vääjäämättä ikuinen ero Jumalasta eli kadotus. Jumala tuli ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa. Jumalan valtakunta, sen hyvyys ja rakkaus meitä kohtaan, sen voima, joka on kuolemaa väkevämpi, murtautui tähän maailmaan pienessä Jeesuslapsessa. Suuri Jumala tuli meidän takiamme aivan pieneksi. Kunnian kuningas verhoutui pienuuteen, vaatimattomuuteen ja nöyryyteen. Kuka tahansa uskaltaa lähestyä tällaista Jumalaa. Hänen rakkautensa tuli aivan erityisellä tavalla esille Golgatan ristillä. Jeesus astui alas meidän pimeyteemme ja avuttomuuteemme. Hän kärsi kuoleman meidän syntiemme sovitukseksi. Yksikään ihminen ei voi omin voimin pelastaa itseään ikuiseen elämään, mutta Jeesus teki sen meille mahdolliseksi. Ainoa, mitä me voimme tehdä pelastuksemme eteen, on uskoa Häneen Vapahtajanamme. Raamattu rohkaisee meitä siihen. Anteeksiantava ja laupias on Herra. Hän on kärsivällinen ja hänen armonsa on suuri. Ei hän iäti meitä syytä, ei hän ikuisesti pidä vihaa. Ei hän maksanut meille syntiemme mukaan, ei rangaissut niin kuin olisimme ansainneet. Sillä niin kuin taivas on korkea maan yllä, niin on Herran armo suuri niille, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä. Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meidän syntimme. Niin kuin isä armahtaa lapsiaan, niin armahtaa Herra niitä, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä. Hän tuntee meidät ja tietää meidän alkumme, muistaa, että olemme maan tomua. (Ps 103:8-14) Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen siunaamaa joulujuhlaa Sinulle. Vanha Pyhän Nikolauksen kirkko 2

103-vuotias muistelee Antti Herkkola Jokin aika sitten tapasin palvelukoti Hultintuvassa 103-vuotiaan Meri Kuotolan, joka kuultuaan, että olen Kalvolan seurakunnan työntekijä, alkoi kertoa muistojaan Kalvolasta. Hän antoi luvan tehdä muutamia kysymyksiä, jotka saa julkaista seurakuntalehdessämme. Mistä ja minä vuonna te muutitte Kalvolaan? Olen syntynyt Ylöjärvellä kesällä 1912. Isäni oli Otto Kuotola ja äitini Olga. Isäni syntyi Janakkalassa ja äitini Lempäälässä. Minulla oli yksi veli, Eino, joka oli vanhin lapsista ja yksi minua vanhempi sisar, Hellä. Hekin syntyivät Ylöjärvellä. Muutimme Kalvolaan Etelä-Suomesta, Siuntiosta, kun olin seitsemän vuoden ikäinen. isäni työn vuoksi asua kuin muutaman vuoden. Muutimme Mäntsälään Kalvolasta. Minkälaisia muistoja Teillä on Kalvolan seurakunnasta? Isäni ja äitini olivat seurakuntaväkeä ja opettivat lapsetkin olemaan seurakunnan yhteydessä. Me menimme aina perheenä kirkkoon, koko perhe. Seurakunnassa käytiin aina, kun se oli mahdollista. Sanoisin: aina mentiin. Perheemme lapset, minä, veljeni ja siskoni olimme kuorolaisia. Kiertokoulun opettaja opetti meitä laulussa, ja hän myös osasi ohjata meitä. En muista hänen nimeään. Lauloimme usein seurakunnan tilaisuuksissa kun tarvittiin ja muuallakin kuin kirkossa. Seurakunnan elämä oli silloin vilkasta ja seurakunta oli melkein aina mukana, kun kylillä jotakin tapahtui. Se oli sitä aikaa, kun nuorillekaan ei ollut erikoisen paljon ohjelmaa, niin kuin nykyään. Muistelen, että suurella joukolla mentiin sinne, missä tapahtui. Onko jokin tilaisuus erityisesti jäänyt mieleenne? Kalvolan kirkon vihkiäiset oli kaunis juhla. Piispa suoritti vihkimisen ja juhla kesti niin pitkään, että välillä menimme syömään ja muistaisin, että hautausmaallakin, maantien toisella puolella, oli jonkinlainen juhla. Olin silloin yhdeksän vuoden ikäinen. Kuoromme lauloi urkulehterillä ja saimme kiitoksia. Se on toinen asia, oliko se ansaittua. Meri Kuotola, 103 vuotta Mihin Kalvolassa Teidän perheenne muutti ja mihin Teidän perheenne täältä lähti? Isäni oli työnjohtajana kartanoissa. Asuimme Keikkalan kylässä Franssila -nimisessä paikassa. Minulla on sellainen käsitys, että myöhemmin vanhainkoti rakennettiin siihen samalle paikalle. Siihen aikaan, kun olin lapsi ja nuori, rahan saanti oli tiukassa. Oli vaatimatonta, mutta pienet asiat otettiin suurina lahjoina. Sanoisin: elämä otettiin todesta. Meillä oli mukava lapsuus, jota mielihyvin muistelen, vaikka Kalvolassa emme ehtineetkään Kalvolan kirkon vihkiäisten ohjelma. Ohjelma on kokonaisuudessaan nähtävissä kirkkoherranvirastossa. Millaisia koulumuistoja Teillä on Kalvolan ajoilta? Koulua kävin vain vajaat kolme vuotta Kalvolassa, mutta jälkeenpäin minä ja sisareni menimme talouskouluun Sääksmäen kansanopistoon. Veljemme kävi Virolahdella maatalousoppilaitoksen. Myöhemmin sain olla suurtalousemäntänä maatiloilla, joissa isänikin vielä ehti olla työssä ennen kuolemaansa. 3

Mitä haluaisitte sanoa tämän päivän nuorille? Haluan sanoa, että vanhemmat ohjaisivat lapsia seurakuntaan mukaan. Se on suuri asia. Minunkin lapsuuden perheeni oli aina mukana ja vaikka olin nuorin, minua ei jätetty sivuun. Jos lapsia tahdottiin johonkin ohjelmaan, me menimme kaikki. Se oli yhteistyötä. Jos nämä olisi kirjoitettu johonkin kirjoihin, olisi kiva näyttää se nykyaikana. Onko Teille jäänyt lapsuudesta joku hengellinen laulu mieleenne? Vanhat veisut kun pysyisivät mielessä, se olisi ihana asia. Tämäkin laulu on pysynyt mielessäni, kun sen usein luen iltarukouksenani ja niin se pysyy mielessä: Tule luokseni Herra Jeesus, tule siunaa päivän työ. Tule illoin ja aamuin varhain, tule vielä kun joutuu yö, tule vielä kun joutuu yö. Tule askele askeleelta, minun kanssani kulkemaan, minun kanssani kulkemaan. Sua ilman en saata olla, pysy luonani ainian, pysy luonani ainian. (Meri Kuotola toisti sanat ulkoa alusta loppuun asti katkeamattomasti.) Joulu on lähestymässä. Onko jokin joululauluista teille erityisen mieluinen? Jouluyö, juhlayö! Se on kohti tuleva. Muitakin lauluja on. Ne ovat aarteita ihmiselle. Vanhoja lauluja, jotka pysyvät vieläkin hyvin mielessä, kun ne on kerran otettu vastaan. T T T T T T T T T T T Räsymatto ja joululaulut Elisa Peltonen Selailin viimejouluista Kauneimmat joululaulut - vihkosta. Vihkossa on ne tutut laulut, joista moni ei luopuisi ja mukana on muutama uusikin laulu. Joululauluihin kietoutuu paljon muistoja elämän varrelta vähän samalla tavoin kuin räsymattoihin. Juuri jotain tiettyä laulua mummo aina lauloi tai joku lapsi oppi pienenä laulamaan tai soittamaan jonkun joululaulun. Radiosta on saattanut juuri kuulua tietty joululaulu, kun kuultiin joku viesti; onnellinen tai surullinen. Laulut tavallaan muodostavat sillan menneisyydestä nykypäivään: ne ovat jotain muuttumatonta ja kestävää ajan vaihteluissa. Joululauluissa on kuvattuna perinteiseen jouluun kuuluvia asioita: joulusiivousta, kuusen koristelua, jouluruokien laittoa, kirkkomatkaa hevosella ja reellä, kaipuuta koti-suomeen, köyhän auttamista ja valkoista, lumista joulua. Lauluissa on lämmin jouluinen tunnelma ja muisteleva tyyli. Niissä on kuitenkin myös selkeä kristillinen sanoma. Ne eivät ole pelkkää tunnelmointia vaan Jeesuksen syntymä juhlan aiheena tulee hyvin esille. Joissain lauluissa sanotaan aika suoraan, että moni touhu on turhaa, jos laps sivuun jää eli juhlan aihe on hukassa. On hienoa ajatella, että kirkot ja seurakuntasalit täyttyvät joululaulujen laulajista aikana, jolloin joulun kuten muidenkin kristillisten juhlien sanoma ei enää itsestään selvästi kuulu kaikkialla. Elämässä on kovin vähän pysyviä asioita. Moni on sen kokenut sairauden, työttömyyden ja monien ihmissuhdevaikeuksien keskellä. Jouluun liittyy paljon vaatimuksia, joilla teemme elämästämme kiireisen ja ahdistavan. Unelmoimme jostain harmoniasta, joka on harvoin mahdollista tässä elämässä. Maailman rauhattomuus on myös läsnä tänäkin adventtina ja jouluna. Pakolaisvirrat ovat tuoneet turvapaikanhakijoita koti-suomeenkin. Tällaisen pimeyden ja rauhattomuuden keskellä joulun sanoma kertoo rakastavasta Jumalasta. Jumalan rakkaus tuli esiin Jeesuksen syntymässä, julkisessa toiminnassa, ristinkuolemassa ja ylösnousemuksessa. Jumala haluaa osoittaa meille, että Hänen sanomansa on suurempi ja kestävämpi kuin maailman tuhovoimat. Hän ei hylkää meitä missään tilanteessa oli sitten kyse henkilökohtaisesta asiasta tai maailman tilanteesta. Olemme Hänelle rakkaita joka tilanteessa ja hän kutsuu meitä elämään Hänen kanssaan joka päivä, tänä adventin aikana, jouluna ja jokaisena tulevana päivänä. Tästä iloitsemme ja laulamme Kauneimpia joululaulu- 4

ja tänäkin adventtina ja samalla saamme antaa tukemme lähetystyölle. Herra, en osaa laulaa hyvin enkä soittaa kunnolla, mutta tule kotiimme tänä adventtiaikana, tule yhteisen laulun ja adventin Jumalan sanan kautta. Viritä sydämeemme Vapahtajan syntymäjuhlan odotus. (Jorma Laulajan kirjasta Tämän päivän matka) Adventin ja joulun iloa ja siunausta! Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. -Jer. 29:11 Herra itse kulkee sinun edelläsi. Hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua yksin eikä hylkää sinua. Älä lannistu, älä pelkää. -5. Moos. 31:8 Olet innokas korttien askartelija, kuinka kauan olet harrastanut askartelua ja mikä sai sinut innostumaan? Kortteja olen askarrellut viimeiset 25 vuotta. Jo lapsena ja nuorena minusta oli kivaa tehdä käsitöitä ja askarteluja. Äiti, äidinäiti ja isän sisko osasivat tehdä monenlaisia käsitöitä eli geeniperimääkin on asiaan. Mitkä aiheet ovat mieluisimpia? Syntymä- ja nimipäiväkortteihin askartelen yleensä kukkia erilaisia taustoja vasten. Ystävänpäiväkortteihin laitan vaaleanpunaisia sydämiä ja pääsiäiskortteihin munia ja tipuja. Joulukortteihin asettelen enkeleitä, tähtiä, kynttilöitä, tummanpunaisia tai kullanvärisiä sydämiä ja kuusia. Haastattelu Elisa Peltonen Kerro itsestäsi, kuka olet? Olen Taina Lehtinen, tällä hetkellä pitkällä sairauslomalla oleva kouluohjaaja. Onko Sinulla joku asia, jota haluat välittää korttiesi kautta? Sisältyykö niihin hengellistä sanomaa? Haluan välittää korteilla vastaanottajalle iloa ja viestin siitä, että olet minulle tärkeä. Etenkin jouluna haluan välittää evankeliumin ilosanomaa. Tonttuja ja joulupukkeja en yleensä askartele. Mitä muuten ajattelet näin adventin aikaan? Erityisesti tämän adventin ja jouluajan otan rauhallisemmin, koska toivun kotona polvileikkauksesta. Joulu tulee vähemmällä leipomisella, siivoamisella ja kaupassa käynnillä. Jouluhan on jo sisäisesti meissä Jeesuksen myötä! Kiitos Taina haastattelusta! Siunausta joulunaikaan Sinulle ja miehellesi! 5

Lähetysterveisiä Arja Inovaara Jälleen on vuosi vierähtänyt ja on aika kiittää Teitä kaikkia yksityisiä henkilöitä, järjestöjä ja yhteisöjä kuluneesta vuodesta. Kiitos lähetyspiiriläisille ja lähimmäistuvan henkilöille arvokkaasta talkootyöstä! mikä on päinvastaista sanomaa epävarmuuteen ja valheeseen tottuneille. Vladimir ja Anitta Kalvolan seurakunnalla on ilo olla toteuttamassa Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä (Matt 28:18 20). Seurakuntamme on tukenut vuodesta 1988 asti Keniassa tehtävää työtä Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen kautta. Seurakunnan nimikkolähetti Anitta Lepomaa ja hänen miehensä Vladimir tekevät lähetystyötä lähetysyhdistys Kylväjän kautta Itä-Siperiassa. Tuemme myös Medialähetys Sanansaattajat ry:n kautta tehtävää arabiakielistä televisiotyötä. Sanansaattajien mediatyön laajuudesta muutamia lukuja: evankeliumi 2 miljardin ihmisen ulottuvilla 39:llä kielellä ohjelmia säännöllisesti toimitaan yli 20:ssa maassa yhteistyökumppaneiden kanssa internetin kautta tavoitetaan lähes jokainen maailman kolkka Evankeliumilla on ennennäkemätön tilaus kansojen keskuudessa, joita perinteisen lähetystyön on vaikea saavuttaa. Media vie evankeliumin perille perinteisiä keinoja nopeammin, helpommin ja edullisimmin. Mediateknologia avaa jatkuvasti uusia lähetystyön keinoja. Kristillinen satelliittitelevisio SAT-7 Arabic tarjoaa erilaista katsottavaa kuin muut kanavat. Se opettaa jokaisen ihmisen kunnioittamista, anteeksiantamista ja sovussa elämistä, Pia ja Rene perheineen Seurakuntamme nimikkolähetit Pia ja Rene Rendic palaavat perheineen Suomeen joulukuussa ja Pia tekee työkautensa jäljellä olevan puoli vuotta Kansalähetyksen palveluksessa. Kotimaantyön lisäksi Pia konsultoi ja tukee Room of Hope - päiväkeskuksen toimintaa Kyproksella. Kuunnellaan itseämme ja riemuitaan Vapahtajan tuomasta sanomasta ja rukoillaan Herraa Hänessä on voima ja viisaus. Näillä sanoilla toivotan teille siunattua adventtiaikaa ja rauhallista joulua! Kutsu vapaaehtoistoimintaan Seurakunnan toiminnassa on erilaisia tehtäviä, joissa voi toimia vapaaehtoisena. Diakoniatyössä voi toimia yksinäiselle vanhukselle ystävänä ja ulkoiluttajana. Lähimmäistuvassa vapaaehtoiset toimivat vuorotellen päivystäjinä: hoitavat kahvitarjoilun, kirpputorin ja seurustelevat tuvassa vierailevien kanssa. Erilaisissa tapahtumissa tarvitaan apua tarjoiluissa ja muissa järjestelyissä. Kevättalvella taas Yhteisvastuukeräys kaipaa lipasja listakerääjiä sekä tapahtumien järjestäjiä. Lähetystyössä kokoontuu lähetyspiiri, jossa tehdään erilaisia käsitöitä ja askarteluja lähetystyön tukemiseksi. Myös kirkkokahvit ja lähetyslounaat tarvitsevat talkooväkeä. Donkkis Big Night - toimintailtoihin kaivataan aikuisia pitämään helppoja toimintapisteitä ja juttelemaan lasten kanssa. Nämä ovat muutamia esimerkkejä. Ota rohkeasti yhteyttä meihin työntekijöihin niin selvitetään, mikä olisi sinun paikkaasi kotiseurakunnan toiminnassa. Rukous on myös tärkeää ja se on kaikille mahdollista! 6

Kysymyksiä kirkkoherralle Seurakunnan työntekijät ovat tehneet eläkkeelle jäävälle työtoverilleen Antille muutamia kysymyksiä. Kun katselet työvuosia taaksepäin, mistä olet erityisen kiitollinen? Minusta on hienoa, että olen voinut olla näin pitkään samassa seurakunnassa työssä. Olen oppinut tuntemaan lukuisan joukon seurakuntalaisia ja saanut jakaa heidän kanssaan iloja ja surua. Ennen kaikkea olen saanut elää Kalvolassa jäsenenä hengellisessä yhteisössä, jossa usko Jeesukseen Vapahtajana, rukous ja Jumalan Sanan esillä pitäminen ovat yhdistäneet eri ihmisiä. Raamattu opettaa, että Jeesus on kuin ruumis, jossa on erilaisia ruumiinjäseniä. Kaikilla on oma paikkansa. Se, mikä yhdistää heitä, on elämä, jonka Jumala Henkensä kautta antaa. Onko jotain, mikä harmittaa tai toimisit nyt toisin? Meidän on jatkuvasti tehtävä valintoja eri vaihtoehtojen väliltä. Joku ratkaisu on tehtävä ja sitten mentävä sen mukaan eteenpäin. Jälkeenpäin voi varsinkin vaikeuksien keskellä alkaa miettiä, millaista olisi nyt, jos olisin valinnut toisin. Kristityn on oikeus uskoa ja luottaa, että kun asioiden kulkuun ja ratkaisuihin on pyydetty Jumalan johdatusta ja viisautta, kaikki yhdessä vaikuttaa lopulta niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat. Totta kai sellaisissa asioissa haluaisi saada tehdä vielä kerran uudestaan, jossa on huomannut loukanneensa toista. Anteeksipyyntö, anteeksiantaminen ja anteeksiuskominen ovat luovuttamattoman tärkeitä ja niitä tulisi myös käyttää. Millä tavalla papin työ on näiden vuosien aikana muuttunut? Minut vihittiin papiksi 30.12.1979. Aluksi olin puoli vuotta Lahden varuskunnassa pappina ja sitten syksyllä 1980 sain työn Vanajan seurakunnassa Hämeenlinnassa. Olin aikaisemmin ollut kahtena kesänä 1975 ja 1979 kesäteologina Kalvolassa ja kun tänne tuli papin paikka avoimeksi 1988, hain siihen ja tultuani valituksi aloitin pääsiäispäivänä 1.4.1988. Siinä mielessä työ ei kovin paljon muuttunut, että pienessä Kalvolan seurakunnassa, jossa on muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta ollut aina yksi pappi, hänen työnsä on keskittynyt suurelta osin kirkollisten toimitusten, jumalanpalvelusten ja seurakunnan muiden tilaisuuksien ympärille. Kalvolassa papin työ on monipuolista. Vanajan seurakunnassa olin yleisen seurakuntatyön ohessa nuorisopappina ja silloin keskityin erityisesti siihen. Siinä mielessä työ on muuttunut paljon, että yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat aina myös seurakunnan elämään. Me elämme voimakkaasti muuttuvassa maailmassa. Muutosta on ollut siinäkin, että kaikki kirkolliset kirjat ja jumalanpalvelukset ovat muuttuneet. Aina on vienyt aikansa, että on oppinut käyttämään uutta virsikirjaa, raamatunkäännöstä, katekismusta, rippikoulun opetustapoja ja jumalanpalvelusten muotoja. Varsinkin viimeisten vuosien aikana on seurakunnan työhön vaikuttanut taloudellisten resurssien muutokset. Elämme adventin aikaa ja joulu lähestyy. Se aika on kuulunut työhösi kaikkina vuosina. Tuleeko mieleesi joku erityinen joulumuisto, joka liittyy työhösi? On moniakin joulumuistoja, mutta yhden minusta hauskan kerron. Jouluaamun jumalanpalvelus joskus 20 vuotta sitten eteni harrastunnelmaisena. Kesken kirkkokuoron Jouluyö, juhlayö -laulun juoksi kaikessa rauhassa hiiri hiirulainen poikki alttarialueen ilman minkäänlaista kiirettä. Se oli kuin kotonaan vilkuillen ympärilleen ja kirkossa se taisikin asustaa. Oli joulu ja tottahan sekin juhlaan osallistui. Kuvittelin mielessäni pienen tonttulakin jouluhiiren päähän. T T T T T T T T T T T 7

Kertoisitko jonkin hauskan työkommelluksen, joka on jäänyt mieleesi? Sain kerran osoitteen, mennäkseni jakamaan ehtoollista eräälle vanhukselle. Osoite oli kuitenkin väärä ja menin naapuriin, jossa yllätys oli tietysti suuri, kun kutsumaton vieras saapui. Selitin asiani ja pyysin anteeksi, mutta tilanne jatkuikin niin, että ehtoollista vietettiin ja se ei jäänyt viimeiseksi tuossa kodissa. Se oli ihana kommellus ja vahinko, jonka koin kuitenkin edeltä käsin järjestetyksi. Kävin kyllä oikeassakin osoitteessa. Lapsilla on hauskoja juttuja. Onko jotain erityistä, mikä olisi jäänyt mieleesi? Reijo Sillanpää oli muutaman vuoden työparinani Kalvolan seurakunnassa. Hänellä oli komea kokoparta. Erään kerran oli perhekirkko ja Reijo oli liturgina. Kun hän meni alttarille valkoisessa albassaan ja komea parta korostui valkoista taustaa vasten, hihkaisi eräs lapsi penkissä äidilleen: Äiti katso, onko tuolla Jeesus! Lasten taideteoksia 3 5-vuotiaiden askartelemat kynttilät tuovat valoa ja lämpöä. Ekaluokkalaiset taiteilivat suojelusenkeleitä. 8

Mooses ja Joosua Tuomo Saarikko Ja Mooses meni ja puhui kaikelle Israelille nämä sanat; hän sanoi heille: "Minä olen nyt sadan kahdenkymmenen vuoden vanha; en voi enää mennä ja tulla, ja Herra on sanonut minulle: 'Sinä et mene tämän Jordanin yli'. Mutta Herra, sinun Jumalasi, kulkee sinun edelläsi. Hän tuhoaa nämä kansat sinun tieltäsi, ja sinä lasket heidät valtasi alle. Joosua kulkee sinun edelläsi, niinkuin Herra on puhunut. Ja Herra tekee heille, niinkuin hän teki Siihonille ja Oogille, tuhoamillensa amorilaisten kuninkaille, ja heidän maallensa. Herra antaa heidät teille alttiiksi; tehkää heille aivan sen käskyn mukaan, jonka minä olen teille antanut. Olkaa lujat ja rohkeat, älkää peljätkö älkääkä säikähtykö heitä, sillä Herra, sinun Jumalasi, käy itse sinun kanssasi; hän ei jätä eikä hylkää sinua." Ja Mooses kutsui Joosuan ja sanoi hänelle koko Israelin läsnä ollessa: "Ole luja ja rohkea, sillä sinä viet tämän kansan siihen maahan, jonka Herra heidän isillensä vannotulla valalla on luvannut antaa heille, ja sinä jaat sen heille perinnöksi. Ja Herra itse käy sinun edelläsi, hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua eikä hylkää sinua; älä pelkää äläkä arkaile." (5. Moos. 31:1 8) Mooses oli johtanut pitkään Israelin kansaa aina Egyptistä asti, 40 vuoden ajan autiomaassa ja lopulta Luvatun maan rajoille asti. Mooseksen aika tuli kuitenkin täyteen, hän oli jo 120 vuotta vanha. Kansa tarvitsi johtajan, joka veisi heidät Luvattuun maahan, ja Jumala valitsi sellaisen: Joosuan. Jumala huolehti kansasta sen kaikissa vaiheissa. Jumala löysi sille sopivan johtajan sopivana aikana, ensin Mooseksen ja sitten Joosuan (sekä tietenkin monia muitakin). Jumala myös antoi suuret lupaukset uudelle johtajalle sekä koko kansalle: Ole vahva ja rohkea. Herra itse kulkee sinun edelläsi. Hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua yksin eikä hylkää sinua. Älä lannistu, älä pelkää. (5. Moos. 31:7, 8) Jumala tulisi siis huolehtimaan koko Israelin tulevaisuudesta, kun se lähtisi kohti entuudestaan tuntematonta maata ja joutuisi kohtaamaan taisteluita. Minun mielestäni tämä koskee nykyään Kalvolan seurakuntaa. Pitkäaikainen ja rakastettu kirkkoherramme Antti Herkkola on jäämässä eläkkeelle ja hänelle etsitään seuraajaa. Seuraajan valinta ei ole Antin harteilla eikä tietyssä mielessä edes seurakunnan harteilla, koska Jumala on se, joka huolehtii Kalvolan seurakunnasta ja sen tarpeista. Meitä koskevat samat lupaukset, jotka Joosua ja Israel saivat. Jumala on kanssamme eikä hylkää meitä. Sen tähden olisi tärkeää nyt kääntyä Jumalan puoleen ja anoa ja rukoilla Häntä antamaan seurakunnallemme oikeanlaisen johtajan, papin ja paimenen. Kun annamme Jumalalle sen aseman ja paikan, joka Hänelle kuuluu, Hän voi toimia meidän omaksi ja koko seurakunnan parhaaksi. Jos yritämme ottaa vallan omiin käsiimme, se on käytännössä aina tie, joka johtaa huonoon lopputulokseen. Annetaan Jumalan olla todellinen Kalvolan seurakunnan Johtaja ja Herra. Rukoillaan Häntä lähettämään työmiehiä elonkorjuuseen (Luuk. 10:2). Rukoillaan seurakunnalle viisautta tehdä oikeita päätöksiä. Rukoillaan rohkaisua tulevalle joosualle. Rukoillaan siunausta väistyvälle moosekselle. Ja rukoillaan Jumalaa opettamaan meille kuuliaisuutta kristittyinä ja seurakuntana. Vain tätä kautta Jumala voi johtaa Kalvolan seurakuntaa tulevaisuuteen, kohti Luvattua maata, ja viedä meidät läpi taisteluiden ja vaikeuksien, kunnes kerran saamme nähdä Jeesuksen palaavan ja kokoavan omansa Iankaikkiseen elämään. Olkoon tämä Jeesuksen omien joukko suuri täällä Kalvolassa! 9

Muistoja Hietajärveltä Elisa Peltonen Teimme retken Hietajärvelle 5.8. Saunarakennuksen edustalla laulettiin ja tarinoitiin ja myös hiljennyttiin rukoukseen. Jotkut kävivät saunomassa ja uimassakin. Saunan terassilla Auli Numminen paistoi suussa sulavia muurinpohjalettuja. Kaunis, kesäinen, lähes koskematon luonto lumosi taas kerran meidät kaikki osallistujat. Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää. - 1. Moos. 1:31a Ihana maa on tullut osakseni, kaunis perintö on minulle annettu. - Ps. 16:6 10

Joulun ajan tilaisuuksia Kalvolan seurakunnassa Jumalanpalvelukset Su 29.11. 1. adventin messu klo 10 kirkossa, lauletaan Hoosianna. Su 6.12. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus klo 10 kirkossa. Klo 11.15 kunniakäynti Kalvolan sankarihautausmaalla, jonka jälkeen kahvihetki kirkon takasalissa. Su 13.12. Messu klo 10 kirkossa. Su 20.12. Messu klo 10 kirkossa. To 24.12. Jouluaaton perhehartaus klo 15 kirkossa. Klo 16.15 Aattohartaus Kalvolan sankarihautausmaalla. Pe 25.12. Jouluaamun sanajumalanpalvelus klo 8 kirkossa ja klo 10 Rimmin rukoushuoneessa. La 26.12. Tapaninpäivän messu klo 10 seurakuntatalossa. Su 27.12. Joululaulumessu klo 18 kirkossa. Pe 1.1. Uudenvuoden messu klo 10 kirkossa. Su 3.1. Sanajumalanpalvelus klo 10 kirkossa. Ke 6.1. Loppiaisen messu sekä lähetysjuhla klo 10 seurakuntatalossa. Musiikki Su 29.11. Kaija Pohjolan joulukonsertti klo 18 kirkossa, ohjelma 15 e. To 10.12. Timotei kuoron joulukonsertti klo 19 kirkossa, ohjelma 5 e. Su 13.12. Lasten kauneimmat joululaulut ja enkelikirkko klo 15 kirkossa. Su 13.12. Kauneimmat joululaulut klo 18 kirkossa. Ti 15.12. Kauneimmat joululaulut klo 18 Rimmin rukoushuoneessa. Muu toiminta Ti 1.12. Eläkeväen joulujuhla klo 12 seurakuntatalossa. Ti 15.12. Lasten jouluhartaus klo 10 kirkossa. Ti 15.12. Nuorten joulujuhla klo 19 Jessen majalla. 11

Lehden julkaisija: Kalvolan seurakunta Puh. 040-804 9490 Hallintotie 3 www.kalvolanseurakunta.fi 14500 Iittala Lehden valokuvat ja oikeudet: kansi Alenka Rebernik / freeimages.com, s. 2 stillenacht.at, s.3 clipartpanda.com, s. 4 pixabay.com, s. 6 Kylväjä ja lähetystyö.com, s. 9 sweetpublishing.com, s.11 pixabay.com, takakansi Ina Graj / freeimages.com, muut Kalvolan seurakunta 12