RTS 19:25 HENKILÖSTÖTILAT Tässä ohjekortissa esitetään pysyvien työpaikkojen henkilöstötilojen suunnitteluohjeita. Ohjekortti on tarkoitettu hanke- ja arkkitehtisuunnittelun tueksi. Ohjekortti perustuu työturvallisuuslakiin ja -asetukseen työpaikkojen turvallisuus- ja terveellisyysvaatimuksista, mutta sisältää myös muita hyväksi katsottuja suunnittelu- ja mitoitusohjeita. Ohjekortissa paneudutaan eritysesti työmatkaliikunnan asettamiin vaatimuksiin henkilöstötiloille. 1 JOHDANTO Henkilöstötiloihin kuuluvat puku-, pesu- ja wc-tilat sekä ruokailu-, lepo- ja odotustilat. Henkilöstötilojen tulee täyttää työntekijän perustarpeet, ja niiden suunnittelussa otetaan huomioon lain vaatimukset, työn ja työympäristön laatu sekä tiloja käyttävien työntekijöiden määrä ja sukupuolijakauma. Erityisiä vaatimuksia syntyy työn luonteesta, kun työ on likaavaa tai vaatii korkeaa hygieniaa, ja työmatkoilla tapahtuvasta liikunnasta, kun työntekijä pyöräilee, kävelee tai juoksee työmatkansa. Asianmukaiset henkilöstötilat lisäävät työhyvinvointia. Työmatkaliikunta edistää terveyttä ja fyysistä toimintakykyä, jotka heijastuvat edelleen työkykyyn. Asianmukaiset puku- ja pesutilat ovat työmatkaliikunnan keskeinen edellytys ja parantavat työpaikan saavutettavuutta päästöttömillä ja terveellisillä kulkutavoilla. 2 LAINSÄÄDÄNTÖ Henkilöstötiloja koskevat yleiset määräykset on annettu työturvallisuuslaissa (738/2002) ja sen perusteella annetussa valtioneuvoston asetuksessa työpaikkojen turvallisuus- ja terveellisyysvaatimuksista (577/2003). Työturvallisuuslain (738/2002) 48 :n Henkilöstötilat 1 momentin mukaan Työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä on työntekijöiden käytettävissä oltava työn luonne ja kesto sekä työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen riittävät ja asianmukaisesti varustetut peseytymis-, pukeutumis- ja vaatteiden säilytystilat, ruokailu-, lepo- ja käymälätilat sekä muut henkilöstötilat. Työntekijöiden saatavilla tulee olla riittävästi kelvollista juomavettä. 48 :n 2 momentin mukaan Raskaana olevilla naisilla ja imettävillä äideillä on tarvittaessa oltava mahdollisuus mennä lepohuoneeseen tai muuhun sopivaan paikkaan lepäämään. Valtioneuvoston asetuksen 5 :n Pukeutumistilat 1 momentin mukaan Pukeutumistilojen tulee olla helppopääsyisiä ja työn luonteeseen ja työntekijöiden lukumäärään nähden riittävän tilavia. Niissä on oltava istuimet. Asetuksen 5 :n 2 momentin mukaan Työntekijöillä tulee olla mahdollisuus säilyttää vaatteensa lukitussa paikassa. Työvaatteille tulee olla erilliset säilytystilat kuin muille vaatteille, jos työssä käytettävät vaaralliset aineet, kosteus, lika ja muut vastaavat olosuhteet sitä edellyttävät. Tarvittaessa tulee olla tila vaatteiden kuivattamista varten. Asetuksen 6 :n Peseytymis- ja käymälätilat mukaan Peseytymistilojen tulee tarvittaessa olla lämmitettäviä ja niissä tulee olla saatavissa lämmintä pesuvettä. Niissä tulee myös olla tarvittava määrä peseytymislaitteita ja tarvittaessa kylpy- tai suihkulaitteet taikka sauna. Jos peseytymistilat ovat erillään pukeutumistiloista, niiden välillä on oltava helppo kulkuyhteys. Peseytymis-, pukeutumis- ja lepotiloja sekä käymälöitä tulee tarvittaessa olla erikseen miehille ja naisille. Lisäksi työturvallisuuslaki sisältää määräyksiä yhteistoiminnasta liittyen työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen, kuten myös Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006). Ohjeita ja neuvoja henkilöstötiloille asetettavista vaatimuksista saa myös työsuojeluviranomaisilta. Maankäyttö ja rakennuslakiin (132/1999) perustuvia henkilöstötiloja koskevia määräyksiä voi olla myös kuntien kaavamääräyksissä ja rakennustapaohjeissa. OHJEKORTTIEHDOTUS 27.06.2019 1 (12) korvaa RT 94-10515 RT 94-10969 LVI 06-10449 KH 62-00434 Infra 71-710073 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 LAINSÄÄDÄNTÖ 3 KÄYTTÄJIEN TARPEET 3.1 Perustarpeet 3.2 Työmatkaliikunnan tarpeet 3.3 Työmatkaliikunnan määrä 4 PUKU- JA PESUTILAT 4.1 Tilojen sijoitus 4.2 Mitoitus 4.3 Muuntojoustavuus ja sukupuolineutraalit puku- ja pesutilat 4.4 Vaatteiden ja varusteiden säilytys 4.5 Pesutilat 4.6 Sauna 4.7 Pukutilojen wc:t 5 WC-TILAT 6 RUOKAILUTILAT 7 TAUKO- JA LEPOTILAT 8 ODOTUSTILAT 9 TEKNINEN SUUNNITTELU KIRJALLISUUS
ohjekorttiehdotus 2 3 KÄYTTÄJIEN TARPEET Henkilöstötilat voivat palvella erilaisia käyttäjäryhmiä, joiden tarpeet on syytä selvittää suunnittelun aluksi. 3.1 Perustarpeet Työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä tulee olla: asianmukaisesti varustettuja käymälöitä juomavettä tila ruokailua varten jääkaappi ja mikroaaltouuni tai vastaava tila vaatteiden vaihtoa sekä tarvittaessa kuivausta varten paikka vaatteiden ja lukittava kaluste henkilökohtaisten tavaroiden säilyttämiseen peseytymismahdollisuus lepotila taukojen ja odotusaikojen viettämistä varten. Jos työpaikka on ikkunaton, taukotilassa tulee olla ikkuna; ikkunallisuutta kuitenkin suositellaan lepo- ja taukotiloihin aina. Työn likaavuudesta seuraa vaatimuksia sekä puku- että pesutiloille. Työ jaetaan neljään luokkaan sen likaavuuden perusteella: 1. likaamaton työ, esimerkiksi toimistotyö 2. vähäisessä määrässä likaava, esimerkiksi ompelutyö 3. likaava tai pölyinen työ tai terveydelle vaarallisten, tahraavien tai pahanhajuisten aineiden käsittely, esimerkiksi teurastus ja vulkanointityö 4. erittäin likaava työ, esimerkiksi valimot ja autokorjaamot. Jos työssä altistutaan vaaraa aiheuttaville biologisille tekijöille, asbestille, lyijylle, torjunta-aineille, syöpävaarallisille tai muille terveydelle vaarallisille aineille, tai työ vaatii korkeaa hygieniaa, tulee puku- ja pesuhuoneratkaisuihin kiinnittää erityistä huomiota ja tarvittaessa erottaa työ- ja pitovaatteiden säilytys ja käsittely toisistaan. Tällöin myös henkilökohtaisille suojavälineille saatetaan tarvita erillinen puhdistus- ja säilytystila. 3.2 Työmatkaliikunnan tarpeet Työmatkaliikuntaa palvelevat henkilöstötilat tarvitaan, jotta työpaikka on saavutettavissa pyörällä matkan pituudesta, säästä ja vuodenajasta riippumatta, ja jotta työmatka on mahdollista tehdä liikunnallisesti esimerkiksi kävellen tai juosten. Liikunnallisten työmatkojen tarpeita mitoittava käyttötilanne on pitkämatkainen pyöräily sateessa tai talvella. Tällöin henkilöstötilojen käyttäjän tarvitsee: kuivata märät päällysvaatteet, käsineet ja pyöräilykengät sekä säilyttää ne työpäivän ajan säilyttää varusteita, kuten kypärä, valaisin, juomapullo ja pyörälaukku, työpäivän ajan peseytyä ja vaihtaa vaatteet kuivata pyyhe ja säilyttää pyyhe, pesuaineet ja muut hygieniatuotteet työpaikalla säilyttää vaihtovaatteet ja työssä käytettävät vaatteet työpaikalla. Käyttäjä tarvitsee työmatkaliikuntaa varten työpaikalla säilytettäville varusteille ja tarvikkeille joko lukollisen kaapin tai lukollisen lokeron ja vaatesäilytysratkaisun. Säännöllinen työmatkapyöräilijä tarvitsee työpaikalla säilytettäville varusteilleen pysyvän säilytyspaikan. Työmatkapyöräilijällä voi myös olla tarve ladata sähköpyörän tai valaisimen akkua työpäivän aikana. Työmatkoillaan liikkuvat ovat heterogeeninen joukko, jolloin voi olla tarkoituksenmukaista tarjota erilaisia säilytysratkaisuja eri käyttäjille. Osa käyttäjistä kävelee, pyöräilee tai juoksee vain hyvällä säällä, arkivaatteissa tai harvemmin kuin päivittäin. Tällaisissa käyttötilanteissa käyttäjien tarpeet voivat olla edellä kuvattua vähäisemmät ja harvemmin toistuvat. Kuva 1. Laadukkaat henkilöstötilat tukevat kävelyn ja pyöräilyn edistämistavoitteita, joiden taustalla on muun muassa ilmastonmuutoksen hillintä ja kansanterveyden parantaminen. 3.3 Työmatkaliikunnan määrä Työmatkaliikunnan määrä riippuu muun muassa työpaikan sijainnista ja henkilökunnan liikkumistottumuksista. Pääosa työmatkaliikunnasta on pyöräilyä, mutta henkilöstötiloja käyttävät myös juoksijat ja kävelijät. Tämän ohjeen mitoitus perustuu pyöräilyn määrään Suomessa, mistä johtuvat myös kansainvälisiä Leed- ja Breeamympäristöluokitusjärjestelmiä suuremmat tilavaatimukset. Vähintään silloin tällöin työmatkoja pyöräileviä on pääkaupunkiseudun kaupunkialueilla noin 25...50 % henkilöstöstä ja muilla kaupunkialueilla noin 35...65 % henkilöstöstä. Työmatkojen analyysi Henkilöliikennetutkimus 2016 -aineistosta. Ville Voltti, Mobinet Oy ja Hannu Lehto, WSP Finland Oy, 2019. Työmatkaliikunta henkilöstötilojen suunnittelussa. Ville Voltti, Mobinet Oy, 2019.
ohjekorttiehdotus 3 Pyöräilyn keskimääräinen kulkutapaosuus työmatkoilla on pääkaupunki seudun kaupunkialueilla 10 %, muilla kaupunkialueilla 14 % ja kaupunkialueiden ulkopuolella 7 % matkoista. Kaupungeittain tarkasteltuna pyöräilyn kulkutapaosuus työmatkoilla on pääkaupunkiseudulla 9 %, Tampereella 13 %, Turussa 17 %, Oulussa 24 % ja Lahdessa 14 % matkoista. Kesäkaudella kulkutapaosuus on noin 1,5-kertainen vuoden keskiarvoon verrattuna. Työmatkaliikunnan työpaikkakohtainen vaihtelu on huomattavan suurta. Yksittäisessä työpaikassa pyöräilyn kulkutapaosuus voi olla 2...3 kertaa alueen keskiarvoa suurempi. Työpaikoilla mitatut pyöräilyn kulkutapaosuudet ovat pienimmillään olleet alle 10 % ja suurimmillaan yli 50 %. 4 PUKU- JA PESUTILAT 4.1 Tilojen sijoitus Puku- ja pesutilat voivat olla huoneisto- tai kiinteistökohtaisia. Toimistorakennuksissa puku- ja pesutilat on usein tarkoituksenmukaista keskittää pohja- tai kellarikerrokseen, mutta myös eri kerroksiin tai sisäänkäynneille hajautettu ratkaisu voi olla perusteltu. Kulkureitit sisäänkäynneiltä sekä pyörä- ja autopysäköinnistä henkilöstötiloihin ja edelleen henkilöstötiloista työpisteelle suunnitellaan sujuviksi. Puku- ja pesutilat voivat myös sijaita yhteiskäyttöisissä tiloissa esimerkiksi kuntosalin yhteydessä. Tällöin tilojen mitoitus ja varustus, erityisesti säilytysratkaisut ja vaatteiden kuivausmahdollisuus, tulee tarkistaa työmatkaliikunnan näkökulmasta. Jos työ on likaavaa tai erittäin likaavaa, pukutiloihin on suositeltavaa päästä myös kulkematta työtilojen kautta. Tämä voidaan toteuttaa joko käyttämällä kahta sisäänkäyntiä tai sijoittamalla pukuhuoneen sisäänkäynti välittävään tilaan, josta on edelleen kulkuyhteys sekä työtiloihin että aulaan tai ulkotilaan. 4.2 Mitoitus Kun työtehtävät edellyttävät peseytymistä tai vaatteiden vaihtamista, työn likaavuus ja kaappien määrä määrittävät tilatarpeen. Likaamattomassa tai vähäisessä määrin likaavassa työssä tilat mitoitetaan työmatkaliikunnan perusteella. Tarvittaessa mitoitus tehdään osalle henkilömäärästä työhön liittyvien tarpeiden ja osalle työmatkaliikunnan tarpeiden perusteella. Alle 5 hengen työpaikoilla puku- ja pesutilat toteutetaan hankekohtaisen harkinnan perusteella tarvittaessa yhteistoimintamenettelyitä käyttäen. Likaava ja erittäin likaava sekä vaatteiden vaihtoa edellyttävä työ vaatii kuitenkin aina puku- ja pesutilan. Oheisista taulukoista 1 ja 2 johdettavia pinta-aloja voidaan käyttää alustavina mitoitusperusteina hankesuunnittelussa. Suunnitelma tarkentuu tilasuunnittelussa, jolloin tarvittavalle määrälle säilytyskalusteita ja penkkejä osoitetaan pukuhuonetilassa sijoituspaikat. Taulukko 1. Pukutilojen ohjeellinen tilantarve työmatkaliikunnan tarpeiden perusteella. Pinta-ala perustuu taulukon 3 suositeltuun mitoitukseen ja henkilökohtaisiin pukukaappeihin. Pienempikin pinta-ala voi riittää, jos tyydytään vähimmäismitoitukseen tai säilytys toteutetaan tilatehokkaasti esimerkiksi yhteiskäyttöisin kaapein. Taulukkoa sovelletaan, kun työtehtävät eivät edellytä peseytymistä tai vaatteiden vaihtoa. Työpaikan sijainti * Pääkaupunkiseudun kaupunkialueet 0,4 Muut kaupunkialueet 0,45 Pinta-ala m 2 /työntekijä Kaupunkien kehysalueet ja maaseutu 0,35 *) Ohjeen alueluokat perustuvat Suomen ympäristökeskuksen kaupunki maaseutu-luokitukseen. Työmatkaliikunnan suosio vaihtelee ympäristön luokan mukaan, ja tyypillisesti on suosituinta maaseutukaupungeissa ja vähiten suosittua maaseudulla pääkaupunkiseudun ollessa keskiverto. Taulukko 2. Pukutilojen tilantarve, kun työtehtävät edellyttävät vaatteiden vaihtamista tai peseytymistä (likaavuusluokat 3 4). Mitoitukseen sisältyy myös työmatkaliikunnan tilatarve. Vaatteiden säilytystapa Työ- ja pitovaatteet samassa säilytys kalusteessa 0,8 Työ- ja pitovaatteet erillisissä säilytys kalusteissa samassa tai eri huonetilassa Pinta-ala m 2 /työntekijä 1,3
ohjekorttiehdotus 4 Kuva 2. 180 työntekijän toimistolle mitoitettu muuntojoustava pukutila. Miesten ja naisten puolella 2 suihkupaikkaa, wc, pesupaikka, naulakkopenkit, 30 kaappia ja kuivaushuone. Osastojen välissä 20 kaappia, joita voidaan jakaa väliseinällä tarpeen mukaan miesten ja naisten puolelle. 4.3 Muuntojoustavuus ja sukupuolineutraalit puku- ja pesutilat Henkilöstön sukupuolijakaumaa ei aina tunneta suunnitteluvaiheessa ja se voi muuttua myös rakennuksen käyttöaikana. Henkilöstötilojen suunnittelussa tulee pyrkiä muuntojoustavuuteen siten, että tilojen kapasiteettia on mahdollista jakaa eri sukupuolille erilaisissa suhteissa. Tilat voidaan suunnitella myös kokonaan tai osittain sukupuolineutraaleiksi. Sukupuolineutraali ratkaisu koostuu yksittäisistä, suljettavista yhden hengen pesu- ja pukuhuoneista sekä yhteisestä kuivaus- ja säilytystilasta kaappeineen. Sukupuolineutraalissa ratkaisussa suihkupaikkoja tarvitaan enemmän, koska suihkut ovat varattuna myös pukeutumisen ajan. Joustava ratkaisu voi muodostua esimerkiksi tilankäytöltään tehokkaista miesten ja naisten pesutiloista sekä sukupuolineutraalista tilasta, joka voidaan osoittaa tarpeen mukaan miesten, naisten tai yhteiseen käyttöön. Sukupuolineutraali ratkaisu palvelee myös erityisryhmiä, jotka eivät voi henkilökohtaisista tai kulttuurillisista syistä käyttää yhteistä pesu- ja pukutilaa. Näiden erityisryhmien tarpeita varten suositellaan vähintään yhtä suljettavaa pukeutumistilaa ja suihkupaikkaa. Tällaisena voi toimia esimerkiksi esteetön puku- sekä wc- ja pesutila (kuva 4). Pienillä työpaikoilla tämä voi olla ainoa puku- ja pesutila. 4.4 Vaatteiden ja varusteiden säilytys Vaatteiden ja varusteiden säilytysratkaisu mitoitetaan työmatkaliikuntaan perustuen taulukon 3 mukaisesti. Jokaiselle henkilöstöstä, niillekin, jotka eivät työmatkaliikuntaa harrasta, tulee kuitenkin löytyä naulakkotila ja säilytyskalusteratkaisu. Näitä ei ole välttämätöntä sijoittaa pukuhuoneisiin, vaan ne voivat sijaita työ- tai aulatilojen yhteydessä. Työmatkaliikunnan määrä vaihtelee paljon työpaikoittain, ja ohjeessa on tämän takia esitetty vaate- ja varustesäilytyksen vähimmäismitoitus ja suositeltu mitoitus. Jos kiinteistön käyttäjät ovat jo suunnitteluvaiheessa tiedossa, on suositeltavaa selvittää työmatkaliikunnan määrää ja käyttäjien tarpeita esimerkiksi kyselytutkimuksella. Suositellun mitoituksen on tutkimustiedon ja referenssikohteiden perusteella arvioitu riittävän silloinkin, kun työmatkaliikunta on keskimääräistä yleisempää. Vähimmäismitoituksen mukainen säilytysratkaisu riittää keskimääräisen työmatkaliikunnan työpaikoille, mutta jos työmatkaliikunta osoittautuukin keskimääräistä yleisemmäksi, säilytystila riittää vain eniten tarvitseville. kuiv 500 1 200 800 1 500 2 400 1 200 Kuva 3. 50 työntekijän toimistolle mitoitettu sukupuolineutraali pukutila: 2 yksittäistä RTS 19:jnro puku- ja pesuhuonetta, wc, pesupaikka, 1800 mm penkki, 16 kaappia, 9 lokeroa, naulakko ja 2 kuivauskaappia. 900 2 100 900 WC PSH 1 600 WC PSH 500 1 300 1 800 kuiv 1 000 900 käyttää liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön ja hänen avustajansa sukupuolesta riippumatta. Kun puku- ja pesutilakokonaisuuteen pääsee suoraan aulasta, käytävästä tai muusta vastaavasta tilasta, sen sijainti on käyttäjän ja avustajan sukupuolesta riippumaton. Erillisen esteettömän pukuhuoneen vähimmäiskoko on 2100 mm x 2100 mm. Pukuhuoneessa tarvitaan halkaisijaltaan vähintään 1500 mm vapaa tila pyörätuolilla kääntymistä varten. Kuva 29. Kaaviokuva esteettömästä pukutilasta, jonka yhteydessä on esteetön wc- ja pesutila. [kuva_ Kuva 4. Kaaviokuva esteettömästä pukutilasta, jonka yhteydessä on esteetön wc- ja pesutila. 1 200 400 1 500 KVK KVK Taulukko 3. Vaatteiden ja varusteiden säilytystilaa varataan taulukon mukaiselle osalle henkilökunnasta työmatkaliikunnan tarpeita varten. Pukukaappien ollessa yhteiskäytössä niiden lukumäärä voi olla käyttäjämäärää pienempi, kuitenkin vähintään 60 % mitoittavasta käyttäjämäärästä. Työpaikan sijainti* Käyttäjämäärä, vähimmäismitoitus Pääkaupunkiseudun kaupunkialueet 25 % 45 % Muut kaupunkialueet 30 % 50 % Kaupunkien kehysalueet ja maaseutu 15 % 30 % Käyttäjämäärä, suositeltu mitoitus Kuva 30. Esteettömässä pukutilassa on pukeutumispenkki ja tukikaiteita. Kuva Niina Kilpelä. [IMG_01 Saunat Saunatiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle. Julkisen tilan esteettömään saunaan on hyvä mahtua kerralla vähintään kaksi pyörätuolia. Vapaan tilan halkaisija on tällöin vähintään 1500 *) Ohjeen alueluokat perustuvat Suomen ympäristökeskuksen mm. kaupunki maaseutu-luokitukseen.
ohjekorttiehdotus 5 Työvaatteiden säilytys Joissakin työtehtävissä vaatteet tulee vaihtaa töihin tullessa ja sieltä lähtiessä. Tällöin pukuhuoneesta tulee löytyä säilytystila työ- ja pitovaatteille. Työ- ja pitovaatteiden säilytystapa riippuu työn likaavuudesta ja muista työn asettamista vaatimuksista, Kuvissa 5 8 esitetään periaateratkaisuja neljään likaavuusluokkaan perustuvissa pukuja pesuhuoneyhdistelmässä. Tällöin: työ- ja pitovaatteet voidaan säilyttää samassa kalusteessa kalusteessa on erillinen osasto työ- ja pitovaatteille työ- ja pitovaatteet ovat eri kalusteissa työ- ja pitovaatteet ovat eri huoneissa, välissä pesutila. Joissain korkeaa hygieniaa vaativissa töissä työvaatteet otetaan erillisestä puhtaiden vaatteiden kalusteesta ja palautetaan työvuoron jälkeen pesukoriin tai vastaavaan, jolloin työvaatteille ei tarvita henkilökohtaista säilytystä erikseen. Pitovaatteille tarvitaan tällöin oma säilytysratkaisunsa. Säilytyskalusteet Vaatteiden ja varusteiden säilytystarpeet voidaan ratkaista erilaisilla kaapeilla, lokerikoilla, hyllyillä, vaatetangoilla, naulakoilla ja näiden yhdistelmillä. Päivittäin läpi vuoden pyöräileville ja satunnaisemmin työmatkaliikuntaa harrastaville voi olla tarkoituksenmukaista tarjota erilaiset säilytysratkaisut. Työmatkaliikunnan tarpeita palvelee parhaiten pukutilassa sijaitseva henkilökohtainen lukittava vaatekaappi, mutta myös muut käyttäjien tarpeiden pohjalta suunnitellut ratkaisut voivat toimia hyvin. Yhteiskäyttöiset pukukaapit tehostavat tilankäyttöä, mutta soveltuvat huonosti pyyhkeen ja hygieniatuotteiden pysyvään säilyttämiseen. Kaappia pienempi lukittava lokero täyttää varusteiden säilytystarpeet, mutta päällysvaatteiden säilytys ja kuivaus on järjestettävä esimerkiksi vaaterekissä tai naulakossa. Jos käyttäjiä on paljon tai pukutila on kiinteistön yhteinen, on lukittava vaatekaappi perusteltu. Vaatekaappien tulee olla hyvin tuulettuvia, esimerkiksi ritilä- tai verkkopohjaisia ja yläosastaan ilmanvaihtoritilällä varustettuja. Puhtaanapidon kannalta on eduksi, jos kalusteet kiinnitetään seinään tai keskellä lattiaa erilliseen palkkirunkoon. Tällöin vältytään siivousta haittaavilta jalkarakenteilta. Kalustusta valittaessa huomioidaan pyöräilijän kypärä ja muut varusteet (ks. 3.2 Työmatkaliikunnan tarpeet). Hyvässä kaapissa on esimerkiksi yksi hylly kypärälle ja toinen muille varusteille sekä ripustustila päällysvaatteille. Niin sanotussa Z-kaapissa ei ole riittävästi hyllytilaa pyöräilijöiden käyttöön. Kaappien ohella voidaan käyttää erillisiä kypärälokerikoita ja kenkähyllyjä. Pukukaappien yhteiskäyttö vähentää kaappitilan tarvetta erityisesti satunnaisemmin tiloja käyttävien osalta. Olettaen, että puolet käyttäjistä on satunnaisia, joille mitoitetaan yksi yhteiskäyttöinen kaappi viittä käyttäjää kohti, yhteiskäyttöisessä ratkaisussa kaappien lukumäärän tulee olla 60 % käyttäjämäärästä. Lisäksi työpaikalla pysyvästi säilytettäville tarvikkeille on esitettävä muu säilytysratkaisu, esimerkiksi henkilökohtainen lokero. Älykkäällä lukituksella voidaan toteuttaa henkilökohtaisen ja yhteiskäyttöisen kaapin ominaisuuksia yhdistäviä joustavia ratkaisuja. Sellainen voi olla esimerkiksi kaappi, joka on säännöllisesti käytettynä henkilökohtainen, mutta palautuu yhteiseen käyttöön oltuaan määrätyn ajan käyttämättömänä. Älykkäät lukitusratkaisut tehostavat myös hallintoa ja käytön seurantaa, sekä varmistavat, ettei kaappeja jää passiivisten käyttäjien hallintaan. Työmatkaliikunnan säilytystarpeen työpaikkakohtainen vaihtelu on suurta, minkä takia on suositeltavaa pyrkiä joustaviin sisustusratkaisuihin. Osan säilytyskapasiteetista voi jättää tilavaraukseksi, johon voidaan jälkikäteen lisätä toteutuneen kysynnän perusteella valittava kalusteratkaisu. Myös toimintatavat voivat joustaa siten, että kaapit ovat aluksi henkilökohtaisia, mutta ne voidaan kapasiteetin loppuessa muuttaa yhteiskäyttöisiksi. Kuva 5. Jos työ ei ole likaavaa, voidaan työja pitovaatteet säilyttää vuorotellen samassa vaatenaulakossa tai pukukaapissa. Lokerikot täydentävät säilytysratkaisun. PITO- JA TYÖVAATTEET Kuva 6. Vähäisessä määrin likaavassa työssä työ- ja pitovaatteet voidaan säilyttää kaksiosaisessa vaatekaapissa. Kuva 7. Likaavassa työssä työ- ja pitovaatteet säilytetään erillisissä säilytyskalusteissa samassa huonetilassa. PITO- VAATTEET TYÖ- VAATTEET Kuva 8. Hyvin likaisessa työssä, työssä, jossa käsitellään terveydelle vaarallisia tai pahanhajuisia aineita, tai tartuntavaaran aiheuttavassa työssä saatetaan työ- ja pitovaatteita joutua säilyttämään eri huoneissa.
ohjekorttiehdotus 6 Pukeutumiskalusteet Pukeutumista varten suositellaan naulakkopenkkiä, tai penkkiä ja erillistä naulakkoa, johon vaatteita ja pyyhkeen voi ripustaa pukeutumisen ja riisuutumisen ajaksi, helpottaen pukukaapin käyttöä. Samalla naulakko täydentää säilytys- ja kuivauskapasiteettia. Istumatilan mitoitus riippuu säilytysratkaisusta, tilojen samanaikaisesta käyttäjämäärästä ja tilaratkaisun kokonaisuudesta. Penkin sijoittaminen erilleen pukukaapista tekee kaapin käytöstä sujuvampaa kuin penkki-kaappi-yhdistelmää käyttäen. Pukukaappi ilman edessä olevaa penkkiä soveltuu hyvin liikkumis- ja toimimisesteisille, joten tällaisiana tulee toteuttaa ainakin osa kaapeista. Taulukon 4 mitoitussuositus soveltuu tilanteeseen, jossa käyttäjät saapuvat kahden tunnin liukuman puitteissa. Jos työ alkaa kaikilla samanaikaisesti, tai jos tehdään vuorotyötä, tämä huomioidaan mitoituksessa. Taulukko 4. Istumatilan mitoitus. Jos käytetään kaappeihin integroituja penkkejä, joissa ovien avaaminen vie istumatilaa, istumatilaa tulee lisätä 50 %. Sukupuolineutraalin ratkaisun RT 94-10969 yksittäisten pesuhuoneiden yhteydessä olevat istuimet eivät sisälly taulukon mitoitukseen. Istumatilan mitoitus erilaisissa pukuhuoneratkaisuissa Miesten ja naisten pukuhuoneet, henkilökohtaiset kaapit Miesten ja naisten pukuhuoneet, yhteiskäyttöiset kaapit Sukupuolineutraalit pukuhuoneet, henkilökohtaiset kaapit Sukupuolineutraalit pukuhuoneet, yhteiskäyttöiset kaapit 100 mm / kaappi tai lokero 150 mm / kaappi tai lokero 70 mm / kaappi tai lokero 100 mm / kaappi tai lokero 1200 740 1200 Kuva 9. Kaksipuolisen naulakkopenkin tarvitsema vähimmäistila pukukaappien välissä. Vaatteiden ja varusteiden kuivaus Pukutilat varustetaan niin, että kostuneet työvaatteet, työmatkaliikunnassa käytetyt vaatteet ja pyyhkeet voidaan kuivata pukutiloissa. Kuivauskapasiteetin riittävyydestä tulee huolehtia erityisesti silloin, kun pukuhuonetta käyttävät tekevät sellaista työtä, joka aiheuttaa samanaikaisen työvaatteiden kuivaustarpeen. Kuivausratkaisuja ovat: Kuva 10. Pukukaapiston vähimmäisetäisyys Kuva 12. Pukuhuoneen vastapäisestä istuintasolla seinästä. Tarvittavat varustetunpenkit kaapiston vähimmäisetäisyys vastapäisestä tulee kuitenkin seinästä, sijoittaa mittakaava lähelle kaappeja. 1:100. Vaatekaapit, jotka on liitetty poistoilmakanavaan, soveltuvat hyvin sekä kostuneiden työvaatteiden että työmatkaliikunnan kastelemien vaatteiden kuivaukseen. Suuren kuivauskapasiteetin lisäksi pukukaappipoistollisen kaapin etuna on, että vaatteet voidaan kuivata lukitussa tilassa. Kuivaushuone on tehokas kuivausratkaisu. Ilmankuivaimella varustettu kuivaushuone voi olla pienikin, esimerkiksi pariovellinen vaatetila. Jos työvaatteet kostuvat, vaatteiden kuivatukseen varataan pinta-alaa 0,2...0,3 m 2 / työntekijä. Jos kuivaustila tarvitaan vain työmatkaliikunnan vaatteiden kuivaukseen, pinta-alaa varataan 0,1 m 2 /käyttäjä taulukon 3 mukaiselle henkilömäärälle. Kuivaushuone varustetaan naulakoilla, telineillä tai muilla ripustusjärjestelmillä, joiden tulee soveltua alus- ja päällysvaatteille, käsineille, kengille ja pyyhkeille. Ovenpieleen asennetaan mieluusti säädin, josta käyttäjä voi valita tehostetun ilmanvaihdon tai -kuivauksen tarvittaessa. Kuivauskaappi soveltuu vähäisiin kuivaustarpeisiin. Sen tulee soveltua erikoiskuituisille tekstiileille (esimerkiksi Gore-Tex). Työmatkaliikuntaa varten kuivauskaapin kapasiteetin tulee olla 4 kg/15 käyttäjää taulukon 3 mukaiselle henkilömäärälle. Kuva 11. Istuintasolla varustetun kaapiston Jos vaatteiden kuivatukseen ei haluta erillistä tilaa tai kaappia, pukuhuoneeseen Kuva 13. sijoitetaan vaaterekkejä, -tankoja tai kuivaustelineitä vaatteiden ja pyyhkeiden Pukuhuoneen vähimmäisetäisyys kaapiston vastapäisestä vähimmäisetäisyys seinästä. vastapäisestä seinästä, kuivaamiseen kaapin ulkopuolella. Tilan poistoilmalaitteet sijoitetaan kuivauskalusteiden mittakaava 1:100. kohdalle, jolloin kuivuminen tehostuu. Kuivauskalusteeseen varataan ripustustilaa vähintään 15 cm käyttäjää kohti taulukon 3 mukaiselle henkilömäärälle. Ripustustilan määrä voi olla vähäisempi, jos pukutilassa on myös muuta naulakkotilaa tarjolla. Jos työvaatteet kostuvat työn aikana, kuivaustila mitoitetaan kaikille ko. työntekijöille, vuorotyössä kuitenkin suurimman työvuoron mukaan. Pukutilojen varusteet Pukutiloihin sijoitetaan ensiapukaappi ja ilmoitustaulu sekä erillinen kaluste märkiä sateenvarjoja varten. Muut varusteet sijoitetaan yleensä pesupaikkojen yhteyteen ja niistä löytyy luettelo kohdasta Pesutilojen kalusteet ja varusteet. Kuva 14. Penkillä Kuva varustettujen 12. Penkillisten kaapistojen pukukaappien välinen keskinäinen vähimmäisetäisyys, vähimmäisetäisyys keskellä kulkutila, toisistaan. mittakaava 1:100.
ohjekorttiehdotus 7 4.5 Pesutilat Pesutilat pesu- ja suihkupaikkoineen sijoitetaan pukutilojen yhteyteen. Tarvittaessa työtiloihin järjestetään pesupaikkoja. Erittäin likaava työ vaatii erillisen pesuhuoneen, jonne käynti järjestetään työtiloista. Pesuhuone voi olla läpikuljettava, jolloin työtehtävistä siirrytään pesuhuoneen kautta varsinaiseen pukuhuoneeseen. Likaavan, pölyisen tai terveydelle vaarallisten aineiden käsittelyyn liittyvän työn yhteydessä erillisen pesuhuoneen tarve harkitaan erikseen. Pesupaikkojen mitoitus Pesupaikalla tarkoitetaan peseytymiseen käytettävää vesipisteellistä pesuallasta ja sen tilavarausta. Pesupaikat voivat sijaita pukuhuoneessa tai niille voi olla varattu oma tilansa. Puku- ja pesutilojen yhteydessä olevien pesupaikkojen määrä mitoitetaan henkilöstön lukumäärän ja työn likaavuuden perusteella taulukon 5 mukaisesti. Vuorotyössä voidaan työntekijämääränä käyttää suurimman vuoron työntekijämäärää. Pesupaikkoihin ei lueta mukaan wc- eikä työtiloissa olevia pesupaikkoja. Taulukko 5. Pesupaikkojen määrä henkilömäärää kohti. Taulukon mitoituksesta voidaan poiketa työn luonteen perusteella. Kuhunkin pukutilaan tulee kuitenkin aina sijoittaa vähintään yksi pesupaikka. 1...5 6...10 11...25 26...70 71...120 121-* Likaamaton työ 1 1 1 1 2 +1/300 Vähäisessä määrin likaava työ 1 1 1 2 3 +1/100 Likaava työ 1 2 4 6 12 +1/15 Erittäin likaava työ 1-2 3 6 8 14 +1/10 *) Jos työntekijöitä on yli 120 henkilöä, edellisen sarakkeen suihkupaikkamäärään lisätään 1 pesupaikka kutakin alkavaa 10/15/100/300 työntekijää kohti. Suihkupaikkojen mitoitus työmatkaliikunnan perusteella Likaamattoman tai vähäisessä määrin likaavan työn kohdalla suihkupaikkojen mitoitusperusteena käytetään työmatkaliikunnan tarpeita. Naisten ja miesten pesuhuoneiden suihkupaikkojen määrä mitoitetaan työpaikan sijainnin perusteella taulukon 6 mukaan. Pesutilat voidaan toteuttaa myös sukupuolineutraalisti yksittäisinä suljettavina pukutilallisina suihkutiloina, jolloin pesutilojen määrä mitoitetaan taulukon 7 mukaan. Jos pesutilat on hajautettu eri paikkoihin, taulukoita sovelletaan kuhunkin tilaan erikseen kyseistä tilaa käyttävän henkilöstön määrän mukaisesti. Kuva 14. Yksittäisen pukeutumistilan suositeltava koko on 1000 mm x 1200 mm, josta mitasta penkki vie 300...400 mm. Vähimmäiskoko sekä pukeutumistilalle että suihkutilalle on molemmille 900 mm x 900 mm. Taulukko 6. Pesutilojen suihkupaikkojen vähimmäismäärä työntekijää kohti, kun työ on likaamatonta tai vähäisessä määrin likaavaa. Suihkupaikat palvelevat tällöin pääasiassa työmatkaliikunnan tarpeita. Suihkupaikat jaetaan eri sukupuolten pukuhuoneisiin tarpeen mukaisesti, tai, jos asiasta ei ole tietoa, tasan. Jos työpaikalla on vain yksi suihku, se toteutetaan sukupuolineutraalina. Työpaikan sijainti* 6...25 26...70 71...120 121...200 201... ** Pääkaupunkiseudun kaupunkialueet 1 2 3 4 +1 suihku / 120 hlö Muut kaupukialueet 1 2 3 4 +1 suihku / 100 hlö Kaupunkien kehysalueet ja maaseutu 1 2 2 3 +1 suihku / 120 hlö *) Ohjeen alueluokat perustuvat Suomen ympäristökeskuksen kaupunki maaseutu-luokitukseen. **) Jos työntekijöitä on yli 200 henkilöä, edellisen sarakkeen suihkupaikkamäärään lisätään 1 suihkupaikka kutakin alkavaa 100/120 työntekijää kohti. Taulukko 7. Yksittäisten suljettavien pesu- ja pukuhuoneiden vähimmäismäärä työntekijää kohti, kun työ on likaamatonta tai vähäisessä määrin likaavaa. Suihkupaikat palvelevat pääasiassa työmatkaliikunnan tarpeita. Käyttäjä varaa pesutilan myös pukeutuessaan, joten suihkupaikkoja tarvitaan enemmän kuin tavallisessa pesutilaratkaisussa. oituksesta. Pesupaikan mitat ovat vähintään 1 Kuva 13. Esteettömän suihkupaikan mitat ovat vähintään 1300 mm x 1300 mm tai 900 x 1600 mm. Pesuhuoneessa tarvitaan halkaisijaltaan vähintään 1500 mm vapaa tila. 1000 1200 900 Työpaikan sijainti* 6...25 26...50 51...75 76...100 101...** Pks kaupunkialueet 1 2 3 4 +1 suihku / 60 hlö Muut kaupunkialueet 1 2 3 4 +1 suihku / 50 hlö Kaupunkien kehysalueet ja maaseutu 1 2 2 3 +1 suihku / 60 hlö *) Ohjeen alueluokat perustuvat Suomen ympäristökeskuksen kaupunki maaseutu-luokitukseen. **) Jos työntekijöitä on yli 100 henkilöä, edellisen sarakkeen suihkupaikkamäärään lisätään 1 suihkupaikka kutakin alkavaa 50/60 työntekijää kohti.
ohjekorttiehdotus 8 Mitoitus on laadittu tilanteeseen, jossa henkilökunta saapuu työpaikalle kahden tunnin liukuman puitteissa. Jos työ alkaa kaikilla työntekijöillä samanaikaisesti, suihkupaikkoja tarvitaan kaksinkertainen määrä. Jos työpaikalla tehdään vuorotyötä, mitoittavana henkilömääränä voidaan pitää suurimman työvuoron henkilömäärää, kuitenkin huomioiden myös edellä mainittu työn aloitusajan vaikutus. Suihkupaikkojen mitoitus työn likaavuuden perusteella Puku- ja pesutilojen yhteydessä olevien suihkupaikkojen määrä mitoitetaan henkilöstön lukumäärän ja työn likaavuuden perusteella taulukko 8:n mukaisesti. Taulukko 8. Suihkupaikkojen määrä likaavuuden perusteella mitoitettuna. Taulukon mitoituksesta voidaan poiketa, jos työn luonne niin vaatii. 1...5 6...10 11...25 26...70 71...120 121... Likaamaton työ Taulukoiden 5...6 mukaisesti Vähäisessä määrin likaava työ Taulukoiden 5...6 mukaisesti Likaava työ 1 2 4 8 12 +1/10 Erittäin likaava työ 1...2 3 6 12 16 +1/8 Pesutilojen kalusteet ja varusteet Pesupaikalle sijoitetaan pesuallas mieluusti kosketusvapaalla hanalla tarvittaessa jalkojenpesuallas pesuaineen- ja ihovoiteenannostelulaitteita pyyheliina- tai pyyhepaperiannostelija peili valaisimineen roskakori ja tarvittaessa: pistorasia, tarvittaessa hiustenkuivain hylly tarvikkeita varten pesualtaan yhteydessä työtaso tai kampauspöytätila, jossa allas voi olla integroituna koukku, rengas tms. pyyheliinaa varten. Pesualtaan tulee olla kulutusta ja pesuaineita kestävä, helposti puhdistettava ja taloudellinen. Allas on joko posliinia tai, jos se on alttiina iskuille, ruostumatonta terästä. Myös saumattomia massatasoihin integroituja altaita voidaan käyttää. Pesualtaan yläosan sisämitta on vähintään 270 mm x 400 mm. Pesupaikoista vähintään yhden tulee olla varustettu korkealla hanalla juomapullon täyttämistä varten. Pesupaikka voidaan toteuttaa myös ryhmäpesualtaana tai pesukouruna. Ryhmäpesualtaan ja pesukourun materiaalina on yleensä ruostumaton teräs. Yhden pesupaikan leveys on vähintään 600 mm, ja kussakin pesupaikassa tulee olla oma sekoitin. Pesukouru kallistetaan ja muotoillaan siten, että pesuvesi valuu mahdollisimman nopeasti viemäriin. Suihkupaikka erotetaan pukeutumistilasta niin, ettei vesi roisku tai valu pukeutumistilaan. Suihkupaikan lattia kallistetaan lattiakaivoon tai -kouruun päin 1:50. Kallistus ulottuu vähintään 1000 mm suihkupaikan eteen. Suihkupaikan välittömään läheisyyteen asennetaan hylly pesutarvikkeita varten ja koukku, rengas tms. pyyheliinaa varten sekä tarvittaessa pesuaineenannostelulaite. Suositeltavaa on asentaa ainakin yhteen suihkupaikkaan myös tukikahva ja seinälle käännettävä suihkuistuin. Pesutilojen pinnat Pesutiloissa käytettäviä lattianpäällysteitä ovat muun muassa keraamiset laatat, märkätilojen massalattiat, muovimatto hitsatuin saumoin, hiottu betoni ja mosaiikkibetoni. Pesutilan lattia ei saa olla liukas. Pesutilan seiniin voidaan käyttää mm. keraamisia laattoja, muovilaminaattia, muovi mattoa ja muovitettua kangasta. Kuva 15. Pesupaikka varusteineen.
ohjekorttiehdotus 9 4.6 Sauna Pesu- ja pukutilojen yhteydessä oleva sauna lisää yleistä työviihtyvyyttä ja on perusteltu varsinkin, jos henkilöstötiloihin liittyy kuntosali, monikäyttötila tms. 4.7 Pukutilojen wc:t Puku- ja pesutiloissa tulee olla riittävä määrä wc-tiloja. Wc-paikkojen määrää arvioitaessa otetaan huomioon työpaikan muiden wc-tilojen määrä ja sijainti (kappale 5 Wc-tilat). Jokaisessa miesten, naisten tai sukupuolineutraalissa pukutilassa tulee kuitenkin olla vähintään yksi wc-paikka. Wc-tila on lattiakaivollinen. Wc-tilojen kalusteet ja varusteet valitaan kohdan 5 mukaan. Wc-tilaan tulee liittyä pesupaikka, joka voi olla wc-tilassa tai pukuhuoneen puolella. 5 WC-TILAT Wc-tilat sijoitetaan työtilojen välittömään läheisyyteen niin, että niihin kauimpana sijaitsevalta työpaikalta on enintään kahden minuutin kävelymatka. Suurten työtilojen yhteydessä wc-tilat tarpeen mukaan jaetaan pienempiin yksikköihin. Wc-tiloja sijoitetaan myös puku- ja pesuhuoneiden yhteyteen. Wc-tiloja tarvitaan 1 wc-paikka kutakin alkavaa 15 työntekijää kohden. Pienillä työpaikoilla on kuitenkin suositeltavaa käyttää mitoitusarvona 1 wc-paikka kutakin alkavaa 10 työntekijää kohden. Miehille ja naisille voi olla omat wc-tilat, tai wc-tilat voidaan myös toteuttaa osin tai kokonaan sukupuolineutraaleina. Sukupuolineutraalit wc-tilat sopivat erityisesti pieniin yksiköihin. Miesten wc-paikoista korkeintaan puolet voi toteuttaa urinaalipaikkoina. Vähintään yhden wc-tiloista tulee olla esteetön. Esteetön wc-tila voi olla molemmin puolin käytettävä (istuimen molemmilla puolilla on vähintään 800 mm vapaa tila) tai voidaan käyttää kahta vain toiselta puolelta käytettävää peilikuvina. Suurten työtilojen yhteydessä esteettömiä wc-tiloja on tarvittaessa enemmän. Esteettömät wc-tilat sijoitetaan tarkoituksenmukaisesti siten, että kulkureitti niihin ei ole pidempi kuin muihin wc-tiloihin. Wc- ja urinaalipaikat erotetaan toisistaan ja muista huonetiloista seinien ja ovien avulla. Wc-tila voidaan erottaa etuhuoneesta ja muista samaan etuhuoneeseen liittyvistä wc-paikoista jakoseinillä, jotka ovat 1,8...2 m korkeita ja joiden alareuna on joko lattiassa kiinni tai 100 150 mm korkeudella lattiasta. Samaan etuhuoneeseen liittyvien urinaalitilojen väliset jakoseinät voivat olla 1,5...2 m korkeat. Muista huonetiloista kuin etuhuoneesta wc- ja urinaalitila erotetaan lattiasta kattoon ulottuvilla seinillä. Urinaalitilan ja etuhuoneen välillä ovi ei ole välttämätön. Tiloihin, joiden hygienialle asetetaan korkeat vaatimukset, kuten elintarvike- ja lääketeollisuuden työtilat, keittiötilat, ruokailuhuone ja muut vastaavat, wc- tai urinaalitila saa liittyä vain etuhuoneen välityksellä. Wc-tilojen lattiat toteutetaan samoin kuin pesutilojen lattiat, ks. Pesutilojen pinnat. Jokaisen wc- ja urinaalitilan yhteyteen sijoitetaan pesupaikka. Jos samaan etuhuoneeseen liittyy useita wc-paikkoja ilman omaa pesupaikkaa, saa etuhuoneeseen sijoitettua pesupaikkaa kohti olla enintään kolme wc- tai urinaalipaikkaa. Wc-tilojen kalusteet ja varusteet Wc-paikkaan asennetaan wc-istuimen lisäksi wc-paperiteline ja vaatekoukku. Kaikki naisten ja sukupuolineutraalit wc-paikat ja vähintään puolet miesten wcpaikoista varustetaan pesualtaalla käsisuihkuineen. Kaikkiin wc-paikkoihin on kuitenkin suositeltavaa sijoittaa käsisuihku. Wc-paikkaan sijoitetaan kannellinen roska-astia. Urinaalipaikan kaluste, pisoaari, on saniteettiposliinia, polykarbonaattia tai ruostumatonta terästä. Wc-tilojen yhteydessä olevaan pesupaikkaan sijoitetaan pesuallas, pesuaineannostelulaite, paperipyyheteline tai rullapyyheliina sekä peili. Kuva 16. Wc-paikka varusteineen. Kuva 17. Wc-tila, jossa erilliset wc-paikat. Kuva 18. Sairaalan pukuhuoneen wc-tilassa on wc-istuimen ja käsisuihkulla varustetun pesualtaan lisäksi peili valai simineen, kaksoispistorasia, säilytyskaappi, paperipyyheannostin, pesu- ja hoitoaineannostelulaite, saippuateline ja kaksi roskakoria, joista toinen muovia ja toinen varustettu poljinkäyttöisellä kannella. Lattiamateriaali nousee seinän vierellä sokkeliksi.
ohjekorttiehdotus 10 6 RUOKAILUTILAT Työpaikalle tulee järjestää tila ruoanlämmitystä ja ruokailua varten. Vähimmäisvarustukseen kuuluu: jääkaappi vesipiste altaalla mikroaaltouuni työpöytätilaa ruokailutilaa pöytineen ja tuoleineen. Lisäksi varustukseen suositellaan kahvin- ja vedenkeittimiä, astianpesukonetta sekä kaappitilaa astioille. Tilan mitoituksessa ja laitteiden sijoittelussa huomioidan esteettömyys. Ruokailutilan läheisyydessä tulee olla käsienpesumahdollisuus. Varustus ja tilavaatimus riippuu henkilökunnan määrästä, työvuorojärjestelyistä ja lounasaikaliukumasta. Lisäksi voidaan ottaa huomioon lähiympäristön lounaspaikkatarjonta. Työpaikan yhteydessä voi olla myös henkilöstöravintola, joka voi myös olla useamman työpaikan yhteinen. Henkilöstöravintolalle löytyy suunnitteluohjeita RT-ohje- kortista 94-11164 Ravintolat ja kahvilat ja siihen liittyvälle keittiölle RT-ohjekortista RT 94-11254 Ammattikeittiöt. 7 TAUKO- JA LEPOTILAT Ruokailutila voi toimia samalla taukotilana, mutta taukotilalle voidaan varata myös erillinen tila tai alue, tai se voi sijaita pukuhuoneen yhteydessä. Jos työpaikka on ikkunaton, taukotilassa tulee olla ikkuna. Läheisyydessä tulee olla vesipiste ja kahvinvalmistus- ja vedenkeittomahdollisuus. Työpaikalla voi olla myös tila taukoliikuntaa varten. Lepotila ei ole työpaikalla pakollinen, mutta sellainen tulee olla tarvittaessa järjestettävissä. Laki vaatii lepotilan raskaana olevia naisia varten, mutta se on hyödyllinen myös hetkelliseen rentoutumiseen työpäivän lomassa tai esimerkiksi migreenikohtauksen sattuessa. Lepotila voi sijaita taukotilan yhteydessä tai se voi olla erillinen rauhallinen pimennettävissä oleva huone. Lepotilaan sijoitetaan sohva tai laveri. 8 ODOTUSTILAT Jos työtiloissa vierailee säännöllisesti autonkuljettajia tms. työntekijöitä, jotka joutuvat odottamaan työsuorituksen valmistumista, tulee heille järjestää odotustila. Se voi sijaita henkilökunnan taukotilan yhteydessä. Kuva 19. Viraston työkahvilan pohjapiirros. Hyvinvointihuone tarjoaa mahdollisuuden taukoliikuntaan. Kuva 20. Viraston työkahvila sopii sekä taukojen pitämiseen, ruokailuun, koko viraston sisäisiin tilaisuuksiin että työskentelyyn yksin tai yhdessä.
ohjekorttiehdotus 11 9 TEKNINEN SUUNNITTELU Lvi-suunnittelu Henkilöstötilojen lämpötilat mitoitetaan seuraavasti: Pukuhuoneen lämpötila +20 24 C Pesutilojen lämpötila +20 25 C; pesuhuoneeseen suositellaan lattialämmitystä Wc-tilojen lämpötila +18 24 C Muut henkilöstötilat +20 24 C. Henkilöstötilojen ilmanvaihto mitoitetaan taulukon 8 mukaisesti. Sisäympäristön tavoitearvoja ja suunnitteluohjeita esitetään RT-ohjekortissa 07-11299 Sisäilmastoluokitus 2018. Taulukko 8. Henkilöstötilojen ilmanvaihtovaatimuksia. Tila / käyttötarkoitus Wc Suihkutilat, runsas käyttö Suihkutilat, vähäinen käyttö Henkilökunnan pukuhuoneet Tauko-, lepo- ja odotustilat Sähkösuunnittelu Ulkoilmavirta dm 3 /s,m 2 Poistoilmavirta dm 3 /s,m 2 Muita ohjeita 20 dm 3 /s,wc- istuin Tila alipaineinen. 5 16 dm 3 /s,suihku Suunnitellaan suuremman vaihtoehdon mukaan. Tuloilma osittain tai kokonaan siirtoilmaa, tila alipaineinen. 16 dm 3 /s,suihku Tuloilma osittain tai kokonaan siirtoilmaa, tila alipaineinen. 2 4 dm 3 /s,hlö Pukuhuonetta samanaikaisesti käyttävien henkilöiden lukumäärä arvioidaan tapauskohtaisesti esimerkiksi pinta-alaan perustuen. Valaistuksen tulee olla henkilöstötiloissa hyvä. Valaistusvoimakkuuden tulee olla vähintään 200 luksia. Puku- ja pesutiloissa peilien yläpuolelle tai niiden molemmin puolin sijoitetaan valaisimet. Sähköliitäntöjä asennetaan pukuhuonetiloihin riittävästi hiustenkuivaimia, parranajokoneita yms. henkilökohtaisia sähkölaitteita varten. Pukuhuoneisiin voidaan myös asentaa valmiiksi hiustenkuivaimet. Kosteudelle alttiissa tiloissa otetaan huomioon sähköasennusten suojaetäisyydet ja käytetään oikeaa kotelointiluokkaa ja tarvittaessa vikavirtasuojakytkimiä. Myös taukotiloihin asennetaan pistorasia pienlaitteiden latausta varten. Akkujen latausmahdollisuus pienlaitteille ja kulkuneuvoille järjestetään harkinnan mukaan. Sähköavusteisten polkupyörien, muiden kevyiden sähköajoneuvojen ja valaisinten akut suositellaan ladattavaksi tähän tarkoitukseen suunnitellussa paloturvallisessa tilassa tai kalusteessa. RT 60-10816 Vesi- ja viemärikalusteiden asennus. SFS-EN 12464-1 Valo ja valaistus. Työkohteiden valaistus. Osa 1: Sisätilojen työkohteiden valaistus. 2011
ohjekorttiehdotus 12 KIRJALLISUUS Lait ja asetukset Työturvallisuuslaki 738/2002 (RT STM-21543, KH STM-10639, LVI STM- 00493, Infra STM-720174) Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveellisyysvaatimuksista 577/2003 (RT STM-21223, Infra STM-720129, KH STM-10384, LVI STM-00281) Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista 1047/2017 (RT RakMK-21750, KH RakMK-10790, LVI RakMK-00622, Infra RakMK-720290) Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta 1009/2017 (RT RakMK-21752, KH RakMK-10791, LVI RakMK- 00623, Infra RakMK-720292) Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta 1007/2017 (RT RakMK-21759, KH RakMK-10794, LVI RakMK-00626) Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä 241/2017 (RT RakMK-21738, KH RakMK-10784, LVI RakMK-00615, Infra RakMK-720279) Ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista 1008/2017 (RT RakMK-21761, KH RakMK-10796, LVI RakMK-00628) Ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista annetun ympäristöministeriön asetuksen 5 :n muuttamisesta 127/2018 Standardit SFS-EN 12464-1 Valo ja valaistus. Työkohteiden valaistus. Osa 1: Sisätilojen työkohteiden valaistus. 2011 RT-ohjekortit RT 07-11299, LVI 05-10629 Sisäilmastoluokitus 2018. Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset. 2018 RT 09-10884 Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö RT 47-10343 Vaate- ja lokerokaapit, terästä, mitat ja laatuvaatimukset RT 60-10816 Vesi- ja viemärikalusteiden asennus RT 84-11166, KH 92-00561 Märkätilojen rakenteet. 2014 RT 91-11257 Saunan tilojen suunnittelu RT 91-11258 Saunan rakenteet ja lauteet RT 91-11259 Saunan kiukaat ja savupiiput RT 91-11260 Saunan ilmanvaihto, lämmitys, valaistus ja sähköasennukset RT 94-11164 Ravintolat ja kahvilat RT 94-11254 Ammattikeittiöt RT 95-11151 Toimistotilat, yleiset suunnitteluperusteet RT 95-11152 Toimistotilat, tilasuunnittelu RT 98-11207 Polkupyörien pysäköinti ja säilytys Muu kirjallisuus Esteetön rakennus ja ympäristö Suunnitteluopas. Kilpelä, Niina. Rakennustieto Oy 2019. Helsingin pyöräliikenteen suunnitteluohje pyoraliikenne.fi Henkilöliikennetutkimus 2016. Suomalaisten liikkuminen. Liikenneviraston tilastoja 1/2018. www.traficom.fi/fi/hlt HTUV-yhteistyöalueen liityntäpyöräilyn kehittäminen ja toteuttaminen. Esimerkkejä. Lauri Vesanen. Tiehallinto. Tiehallinnon selvityksiä, 2008. alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3201107-v-htuv_liityntapyoraily.pdf Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki www.kulkulaari.fi Käyttäjälähtöiset toimistotilat, tilaratkaisut, sisäympäristö ja tuottavuus. TOTI-hankkeen loppuraportti. Työterveyslaitos, 2012. Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä. Liikennetutkimuskeskus Verne. Vaismaa et al. 2011. Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Työmatkaliikunta henkilöstötilojen suunnittelussa. Muistio. Ville Voltti, Mobinet Oy, 2019. Kuvaluettelo (kootaan julkaisuversioon erikseen) Ohjeen on laatinut Rakennustietosäätiö RTS:n toimikunta 395 Henkilöstötilat DI Ville Voltin ja arkkitehti Seppo K. Niirasen käsikirjoituksen pohjalta: Tytti Viinikainen, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, puheenjohtaja Pentti Hartikainen, Teollisuusliitto Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pertti Ketosalo, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Simon Le Roux, ympäristöministeriö Kaisa Mäkelä, ympäristöministeriö (varajäsen) Riikka Manninen, Senaatti-kiinteistöt Heikki Prokkola, Workspace Oy Matti Uotinen, Yle Oy Ville Voltti, Mobinet Oy Seppo K. Niiranen, Rakennustieto Oy, sihteeri