PUOLUSTUSMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 19.1.2018 Hanna Nordström HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI SOTILASTIEDUSTELUSTA SEKÄ ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI 1 Esityksen sisältö Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki sotilastiedustelusta. Tavoitteena on saattaa Puolustusvoimien tiedustelua koskeva lainsäädäntö ajan tasalle sekä täyttää perustuslaista ja Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteista johtuvat vaatimukset. Sotilastiedustelun tarkoituksena on seurata turvallisuusympäristön kehitystä ja tuottaa tietoa ylimmän turvallisuuspoliittisen johdon ja sotilaallisen päätöksenteon tueksi. Sotilastiedustelu antaa ennakkovaroituksen Suomeen kohdistuvasta sotilaallisesta uhkasta ja tukee muita viranomaisia. Lisäksi sotilastiedustelu tukee Puolustusvoimien muuta kansainvälistä toimintaa ja sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin liittyvää päätöksentekoa sekä Puolustusvoimien toimintaa ja omasuojaa kansainvälisessä toiminnassa. Esityksellä parannettaisiin Puolustusvoimien tiedonhankintaa Puolustusvoimien tehtäviin liittyvistä vakavista kansainvälisistä uhista siten, että Puolustusvoimille säädettäisiin Suomessa ja ulkomailla toimivaltuudet henkilötiedusteluun ja tietojärjestelmätiedusteluun sekä tietoliikennetiedusteluun. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi sotilastiedustelun kohteista ja tiedustelutoiminnassa noudatettavista periaatteista sekä toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta puolustushallinnossa. Sotilastiedusteluviranomaisia olisivat Puolustusvoimien pääesikunta ja Puolustusvoimien tiedustelulaitos. Sotilastiedustelusta annetussa laissa säädettäisiin sotilastiedusteluviranomaisten toimivaltuuksista henkilötiedustelussa ja ulkomaan tietojärjestelmätiedustelussa sekä tietoliikennetiedustelusta. Lain kokonaisuuden kannalta olisi myös syytä säätää radiosignaalitiedustelusta. Turvallisuus - ja resurssinäkökulma huomioon ottaen ulkoisiin uhkiin liittyvää henkilötiedustelua tulisi olla mahdollista suorittaa myös Suomessa. Tiedustelumenetelmät vastaisivat nykyisin viranomaisilla käytössä olevia salaisia tiedonhankintakeinoja. Edellytykset toimivaltuuksien käyttämiselle ja käyttötarkoitus eroaisivat kuitenkin rikostorjunnasta. Laissa ehdotetaan säädettäväksi myös toimivaltuuksien käytöstä päättämisestä sekä sotilastiedusteluviranomaisten yhteistyöstä muiden viranomaisten kanssa, tiedustelutiedon luovuttamisesta, tiedustelukielloista ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Laissa ehdotetaan seuraavia toimivaltuuksia: tarkkailu ja suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tekninen kuuntelu, tekninen katselu, tekninen seuranta, tekninen laitetarkkailu, telekuuntelu ja tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta, televalvonta, tukiasematietojen hankkiminen, teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkiminen, laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentaminen ja poisot-
2 taminen, peitetoiminta, valeosto, tietolähdetoiminta, paikkatiedustelu, asiakirjan tai esineen jäljentäminen ja kirjeen tai muun lähetyksen pysäyttäminen sekä jäljentäminen, radiosignaalitiedustelu, ulkomaan tietojärjestelmätiedustelu ja tiedustelu ulkomailla. Lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi säännökset myös tietoliikennetiedustelusta eli Suomen rajan viestintäverkossa ylittävään tietoliikenteeseen kohdistuvasta, tietoliikenteen automatisoituun erotteluun perustuvasta teknisestä tiedonhankinnasta sekä tiedon käsittelystä. Tietoliikennetiedustelu olisi hakuehtoihin perustuvaa, mahdollisimman kohdennettua sekä rajattua ja edellyttäisi aina tuomioistuimen lupaa kiiretilanteita lukuun ottamatta. Ehdotettu sääntely ei mahdollistaisi yleistä, kaikenkattavaa tietoliikenteen seurantaa. Tietoliikennetiedustelu käsittäisi kolme eri toimivaltuutta: teknisten tietojen käsittely, valtiolliseen toimijaan ja muuhun kuin valtiolliseen toimijaan kohdistuva tietoliikennetiedustelu. Rajat ylittävien viestintäverkon osien omistajille ja haltijoille asetetaan velvoite myötävaikuttaa liityntäpisteen rakentamiseen ja ylläpitämisen tietoliikennetiedustelun toteuttamiseksi. Yksityisille tahoille ei ehdotettaisi velvollisuutta luovuttaa salausavaimia tai asentaa ohjelmistoihin ja laitteistoihin takaportteja. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi puolustusvoimista annettua lakia, julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annettua lakia sekä tuloverolakia. Esityksellä on liittymäkohta puolustusministeriössä valmisteltuun hallituksen esitykseen, jossa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa. Lakiin koottaisiin Puolustusvoimien henkilötietojen käsittelyä koskevat säännökset. Laissa säädettäisiin kokonaan uutena kokonaisuutena sotilastiedusteluun liittyvästä henkilötietojen käsittelystä. Esitys liittyy hallituksen esityksiin, joissa ehdotetaan säädettäväksi siviilitiedustelutoiminnasta, siviili- ja sotilastiedustelun valvonnasta sekä perustuslain muuttamisesta koskien luottamuksellisen viestin suojan rajoittamista tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta ja muusta kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta. 2 Esityksen vaikutukset 2.1 Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset julkiseen talouteen Esityksen vaikutukset julkiseen talouteen aiheutuvat erityisesti uusien toimivaltuuksien säätämisestä Puolustusvoimille. Lisäksi esityksestä aiheutuu kustannuksia lupaviranomaiselle sekä puolustusministeriölle viranomaisten välisen yhteistyön syventämisen vaatimista resursseista. Sotilastiedustelun tuottaman tiedon voidaan arvioida tehostavan Puolustusvoimien resurssien käyttöä ja koko yhteiskunnan varautumista erilaisiin uhkiin. Ajantasainen tieto strategisista, taktisista ja operatiivisista suunnitelmista ja toimintamalleista pa-
3 rantaa mahdollisuuksia varautua uhkaa vastaavasti tehokkaimmalla ja parhaalla mahdollisella tavalla. Taloudellista hyötyä syntyisi Puolustusvoimille esimerkiksi mahdollisuudesta kohdistaa nykyistä paremmin hankintoja ja koulutusta, ja koko yhteiskunnalle esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien vaikutusten ja toteutumisen estämisestä. Taloudelliset vaikutukset puolustushallinnolle Uudet tehtävät ja uusien toimivaltuuksien tehokas hyödyntäminen edellyttäisi sotilastiedustelun operatiivisen tiedonhankinnan henkilöresurssien ja menetelmäkehityksen vahvistamista. Tiedonhankinnan tehostaminen ja hankitun tiedon hyödyntäminen lisää operatiivista yhteistyötä kotimaassa ja ulkomailla. Tietoliikennetiedustelun kustannukset muodostuvat lisäksi kulujen korvaamisesta yrityksille sekä laite- ja konesalivuokrista ja muista toiminnan kustannuksista. Uudet toimivaltuudet edellyttävät erikoiskoulutettua henkilöstöä, tiedonhankinnan ja henkilöstön suojaamista sekä tarpeen mukaan ympärivuorokautista päivystystä. Lisäkustannuksia syntyy myös esimerkiksi koulutuksesta tai valvontaan liittyvien ilmoitusten tekemisestä tiedusteluvaltuutetulle. Sotilastiedustelutoiminnan sisäinen valvonta edellyttää lisäresursointia Puolustusvoimiin. Sisäiseen laillisuusvalvontaan olisi osoitettava lisäresursseja kuuden henkilötyövuoden verran lain voimaantulosta alkaen. Myös tiedustelun edellyttämien uusien viestintätehtävien arvioidaan lisääntyvän Puolustusvoimissa kahden henkilötyövuoden verran. Sotilastiedusteluun liittyvästä yhteistyöstä muiden viranomaisten ja valtion ylimmän johdon kanssa sekä sotilastiedustelutoiminnan ohjauksesta ja uusista laillisuusvalvontatehtävistä aiheutuu kahden henkilötyövuoden lisäresurssitarve puolustusministeriölle. Uusien tehtävien aiheuttama kokonaislisäkustannus puolustusministeriön hallinnonalalle arvioidaan olevan alkuvaiheessa noin 10 miljoonaa euroa vuositasolla. Tätä seuraavina vuosina toimintamenojen lisäykseksi arvioidaan vuosittain noin 13-15 miljoonan euroa. Esityksestä arvioidaan syntyvän vuodelle 2018 noin 5,3 miljoonan euron kustannusvaikutukset, joista 3,4 miljoonaa euroa olisi kertaluonteisia investointeja laitteisiin ja tietojärjestelmiin. Lisäkustannuksia ei voitaisi kattaa puolustusministeriön hallinnonalan nykyisten vuosittaisten määrärahojen puitteissa. Lisärahoitustarve tullaan esittämään vuoden 2018 lisätalousarvioon ja vuosien 2019-2022 julkisen talouden suunnitelmaan. Osa sotilastiedustelun kustannuksista voidaan kattaa Puolustusvoimien kehittämisohjelmien puitteissa.
4 Taloudelliset vaikutukset muille viranomaisille Lupaviranomaisena toimivalle tuomioistuimelle aiheutuu lisäkustannuksia käsiteltävien asioiden lisääntymisen vuoksi. Tietoturvallisten tilojen ja tietojärjestelmien rakentaminen aiheuttaa myös kustannuksia. Sotilastiedustelusta arvioidaan aiheutuvan noin 80 000 euron kustannukset oikeusministeriön hallinnonalalle. Sotilastiedusteluviranomaiselle esitettyjen tietopyyntöjen esittäjille aiheutuu vähäisiä lisäkustannuksia, kuten käännätyskuluja. Ilmoittamisvelvollisuudesta ja -oikeudesta esitutkintaviranomaiselle ja rikostorjuntaviranomaiselle aiheutuu hallinnollisia kuluja, joiden ei arvioida olevan merkittäviä. Vaikutukset kansantalouteen ja yrityksille Tiedustelulainsäädännön kehittämisen voidaan arvioida nostavan ulkovaltojen kynnystä kohdistaa maahamme vakoilua tai tietoverkkojen kautta suoritettavaa muuta haitallista toimintaa. Tiedustelukyvyn kasvattaminen ei kuitenkaan vähennä yhteisöiden tai yksilöiden omien suojautumistoimenpiteiden tarvetta ja merkittävyyttä, vaan ne pysyvät edelleen keskeisimpinä keinoina erilaisilta uhilta suojautumisessa. Toimiva sääntely ja uudet suorituskyvyt kuitenkin täydentäisivät Suomen digitaalisen ympäristön turvallisuutta ja edistävät elinkeinoelämän suojautumismahdollisuuksia ulkovaltojen aiheuttamia uhkia vastaan. Tietoliikennetiedustelulla saatua tietoa voitaisiin tarvittaessa luovuttaa yrityksille vakavien uhkien torjumiseksi tai tärkeiden taloudellisten etujen puolustamiseksi. Kansantalouden ja sen osana toimivien yritysten toimintaedellytysten kannalta on tärkeää, että Suomeen luotava säädösperusta tiedusteluviranomaisten toiminnalle on selkeä ja luo yritysten toiminnan suunnittelun ja investointipäätösten kannalta ennakoitavuutta. Täsmällisen, tasapuolisen ja oikeasuhtaisen sääntelyn voidaan arvioida parhaimmillaan olevan Suomelle myönteinen kilpailutekijä. Teleyrityksille aiheutuisi kustannuksia niille ehdotetusta avustamis- ja tietojenantovelvollisuudesta telekuuntelun ja televalvonnan toimeenpanossa. Teleyrityksellä on oikeus saada valtion varoista korvaus yksinomaan viranomaisen avustamiseksi hankittujen järjestelmien, laitteistojen ja ohjelmistojen investoinneista ja ylläpidosta aiheutuneista välittömistä kustannuksista. Suomen rajan ylittävien viestintäverkkojen omistajille ja haltijoille aiheutuisi jonkin verran kustannuksia tietoliikennetiedusteluun liittyvästä tietojenantovelvollisuudesta sekä Suomen rajan ylittävään viestintäverkon osaan tarjottavasta liityntäpisteestä johtuen. Näistä aiheutuvat välittömät kustannukset korvattaisiin. Lisäksi kytkennän suorittajalle korvattaisiin toiminnasta aiheutuvat kustannukset omakustannusperusteisesti. Viranomaisten tiedusteluun liittyvät teknologiainvestoinnit saattavat luoda tietyille korkean teknologian yrityksille myönteisiä mahdollisuuksia turvallisuusviranomaisten tarvitsemien palvelujen ja teknologian kehittämiseen.
5 Tietoliikennetiedustelu täydentäisi Suomen suojautumista vakavimpia tietoverkkouhkia vastaan. Tietoliikennetiedustelusta olisi siten hyötyä myös elinkeinoelämän suojautumisessa kaikkein vakavimpia tietoverkkouhkia vastaan. 2.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan Esitys lisäisi Puolustusvoimien tehtäviä. Uusien toimivaltuuksien vuoksi sotilastiedustelun tiedonhankinta lisääntyisi. Ehdotetut toimivaltuudet parantaisivat Puolustusvoimien kykyä hoitaa lakisääteisiä tehtäviään. Uusien toimivaltuuksien mahdollistama tiedonhankinta parantaisi sotilastiedusteluviranomaisen kykyä informoida ylintä valtiojohtoa Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuvista muutoksista. Sotilastiedusteluviranomaisen ja suojelupoliisin yhteistoiminta tiivistyisi erityisesti tietoliikennetiedustelussa. Tiedustelun valvonta ehdotetaan järjestettäväksi kokonaan uudella tavalla. Ehdotuksella olisi vaikutuksia Puolustusvoimien tiedustelutoimialaan. Sotilastiedustelutehtävät lisääntyisivät ja menettelytavat muuttuisivat. Sotilastiedusteluviranomaisen tiedonhankinta ei enää liittyisi rikoksen käsitteeseen. Sotilastiedusteluviranomaisen alueellinen toimivalta ulottuisi myös Suomen ulkopuolelle. Ehdotus edellyttäisi uusien tehtävien mukaisen koulutusjärjestelmän kehittämistä Puolustusvoimissa. Esityksen voidaan arvioida lisäävän Puolustusvoimien kansainvälistä yhteistyötä. Esitys lisäisi Puolustusvoimien laillisuusvalvonta- ja viestintätehtäviä sekä puolustusministeriön sotilastiedustelun ohjaus-, yhteistoiminta- ja laillisuusvalvontatehtäviä. Tiedustelumenetelmien käytön valvonnasta lisäisi niin sotilastiedusteluviranomaisen kuin puolustusministeriön raportointi- ja selvitysvelvoitteita. Kaikki tiedustelumenetelmiä koskevat lupa-asiat käsiteltäisiin Helsingin käräjäoikeudessa, jolle osoitettaisiin myös tiedustelumenetelmien käytöstä ilmoittamiseen liittyviä tehtäviä. Ehdotuksella olisi jonkin verran vaikutusta Helsingin käräjäoikeuden tehtävämäärään. Kustannuksia syntyy kuitenkin toimivan ja tehokkaan päivystysjärjestelmän luomisesta. Tiedustelutoimintaa koskevien asioiden käsittely edellyttää riittävän korkean turvallisuusluokan tiloja, joiden saatavuus oikeuslaitoksessa on varmistettava. Helsingin hovioikeudelle ehdotettava tehtävä tiedustelumenetelmiä koskevien lupaasioiden kantelutuomioistuimena ei vaikuttane sen työmäärää käytännössä juuri lainkaan. Tiedustelutoiminnan luonne ja hyväksyttävyys edellyttävät korostunutta oikeudellista valvontaa. Tämän takia oikeusministeriön hallinnonalalle perustettaisiin uusi tiedustelutoiminnan valvontaan keskittyvä viranomainen. Myös tiedustelutoiminnan parlamentaarisen valvonnan voidaan katsoa kuulua valvonnan kokonaisuuteen. Esityksellä ei rajoitettaisi ylimpien laillisuusvalvojien toimintaan ja eikä esityksen arvioidaan lisäävän merkittävästi ylimpien laillisuusvalvojien työmäärää. Ehdotetulla sääntelyllä selkeytettäisiin tiedustelua harjoittavien turvallisuusviranomaisten toimivallan jakoa. Myös vakiintuneelle yhteistyölle luotaisiin entistä selkeämpi säädöspohja.
6 Telekuuntelu, televalvonta ja tukiasematietojen hankkiminen kasvattavat hieman Keskusrikospoliisin tehtävien määrää, sillä sotilastiedustelun tarvitsema toimivaltuuksien käyttö toteutettaisiin tällä hetkellä käytössä olevia järjestelyjä hyödyntäen. Toisaalta salaisten tiedonhankintakeinojen käytön voidaan katsoa hieman vähentyvän Puolustusvoimissa, mikä vähentää myös suojelupoliisin Puolustusvoimille suorittamaa tiedonhankintaa. 2.3 Muut yhteiskunnalliset vaikutukset Kansalaisten asema yhteiskunnassa ja kansalaisyhteiskunnan toiminta Ehdotuksella ei olisi merkittäviä vaikutuksia kansalaisten asemaan yhteiskunnassa ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa, kansalaisten arvoihin ja asenteisiin, perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumiseen, kansalaisten keskinäiseen toimintaan ja oikeussuhteisiin sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Kansalaisten epävarmuutta tiedustelun asianmukaisesta kohdentumisesta ehkäistäisiin säätämällä sotilastiedustelutoiminnan periaatteista ja sillä, että tiedustelutoimintaan kohdistuu riippumaton oikeudellinen ja parlamentaarinen valvonta. Sotilastiedusteluviranomaisen toimivaltuudet antavat mahdollisuuden puuttua luottamuksellisen viestin suojaan sekä yksityiselämään. Uusi toiminta saattaa aluksi joissain yksittäisissä tapauksissa kaventaa henkilön omaa halua käyttää sananvapauttaan ja aiheuttaa itsesensuuria henkilön viestinnässä. Vaikutuksia voidaan kuitenkin arvioida erittäin vähäisiksi. Toisaalta sotilastiedustelutoiminnan riippumattoman ja tehokkaan oikeudellisen ja parlamentaarisen valvonnan voidaan katsoa ehkäisevän tällaisia vaikutuksia. Reserviläisten käyttäminen tietyissä tilanteissa sotilastiedustelutoimintaan lisää asevelvollisten mahdollisuuksia osallistua Puolustusvoimien toimintaan. Puolustusvoimat voi hyödyntää asevelvollisten erityisosaamista entistä laajemmin, minkä voidaan katsoa osaltaan parantavan maanpuolustustahtoa. Sääntely parantaisi tiedustelutoimintaan osallistuvien virkamiesten oikeusturvaa. Vaikutukset rikostorjuntaan ja turvallisuuteen Puolustusvoimat vastaisi nykyiseen tapaan maanpuolustuksen alalla tiedusteluun liittyviä rikosten tai maanpuolustusta vaarantavan toiminnan estämisestä ja paljastamisesta. Esityksessä säädettäisiin niistä tilanteista, joissa sotilastiedusteluviranomaisen olisi ilmoitettava esitutkintaviranomaiselle rikosepäilystä tai rikoksesta, joka olisi vielä estettävissä. Voidaan arvioida, että sotilastiedustelun yhteydessä ilmenisi joka vuosi korkeintaan yksi törkeä esitutkintaan johtava rikos ja muutamia vielä estettävissä olevia vakavia rikoksia. Esityksellä ei olisi merkittävissä määrin yleistä rikoksia estävää vaikutusta, joskin yksittäistapauksissa saatettaisiin pystyä estämään tilanteen kehittyminen vakavan rikoksen tekemiseen.
7 Sotilastiedusteluviranomaisen hankkimaa tietoa voidaan käyttää Puolustusvoimien toiminnan suuntaamiseksi, mikä vaikuttaisi suotuisasti Puolustusvoimien mahdollisuuteen reagoida esiin nouseviin turvallisuusuhkiin sekä uudentyyppisiin vaikuttamismahdollisuuksiin. Esitys mahdollistaa yhteistyön julkisen ja yksityisen sektorin välillä yhteiskuntaan kohdistuvien uhkien tunnistamisessa uhkien torjunnassa, kriittisen infrastruktuurin ja yhteiskunnan taloudellisen elinkelpoisuuden säilyttämisessä. Tiedustelutietoa voitaisiin tarvittaessa luovuttaa yksityisille yhteisöille vakavien uhkien torjunnan aloittamiseksi tai merkittävien taloudellisten tappioiden estämiseksi. Esitys parantaisi siten koko yhteiskunnan turvallisuutta. Tietoyhteiskuntavaikutukset Sotilastiedustelulainsäädännöllä on sekä suoria että välillisiä tietoyhteiskuntavaikutuksia, jotka aiheutuvat ennen muuta ehdotetusta uudesta tietoliikennetiedustelutoimivaltuudesta. Muista toimivaltuuksista aiheutuva vaikutus on vähäisempi, sillä digitaaliselta luonteeltaan ne ovat samoja tiedonhankintakeinoja, joista säädetään poliisilain 5 luvussa salaisina tiedonhankintakeinoina. Tietoliikennetiedustelulla rajoitettaisiin perustuslaissa turvattua yksityiselämän suojaa. Puuttumista on rajattu niin, ettei kenenkään oikeuksiin puututa enempää kuin on välttämätöntä tiedustelun suorittamiseksi. Sotilastiedustelu ehdotetaan järjestettäväksi siten, että se mahdollisimman vähäisissä määrin rajoittaisi yksityisyyden suojaa ja muita perusoikeuksia ja olisi kansainvälisten ihmisoikeussopimusten näkökulmasta hyväksyttävä. Koska tietoliikennetiedustelu tapahtuu pisteessä, jonka kautta kulkee suuri määrä tietoliikennettä, tietoliikennetiedustelun kohdentaminen tapahtuu ennalta määriteltyjen tarkkojen kriteerien mukaisesti. Vaikka tietoliikennetiedustelua käytetään ainoastaan valtakunnan rajat ylittävään tietoliikenteeseen, hakuehtovertailun piiriin voi Internetin toimintatavan vuoksi päätyä myös maan sisäistä tietoliikennettä. Siksi esitykseen on otettu erityinen tiedustelukielto, jonka mukaan tietoliikennetiedustelua ei saisi kohdistaa viestiin, jonka lähettäjä ja vastaanottaja ovat Suomessa. Vaikka tietoliikennemäärät ovat verraten suuria, siitä voidaan kuitenkin sivuuttaa tiedustelun kannalta epärelevantti tietoliikenne. Hakuehtojen perusteella valikoituneesta tietoliikenteestä poistettaisiin tarpeeton tieto. Vain pieni osa hakuehtojen mukaisesti tietoliikenteestä loppujen lopuksi tallennettaisiin. Etenkin tietoliikennetiedustelu saattaa lisätä tietoyhteiskunnan palveluiden käyttäjien tietoisuutta tietoturvariskeistä ja tätä kautta lisätä heidän kaupallisten tietoturvaratkaisujen käyttöä. Kaupallisten tietoturvaratkaisujen mahdollinen yleistyminen lisäisi kokonaistietoturvallisuutta. Tietoliikennetiedustelulla arvioidaan olevan myönteinen vaikutus tietoturvallisuuteen sekä kriittisen infrastruktuurin suojaan, koska tietoliikennetiedustelu parantaa toimivaltaisten viranomaisten edellytyksiä havaita sekä kriittiseen infrastruktuuriin koh-
8 3 Asian valmistelu distuvaa kyberkartoitusta että valtiollista kybertiedustelua, joka kohdistuu korkean teknologian tutkimus- sekä tuotekehitystietoon. Tiedonhankintalakityöryhmä 2013-2015 (esiselvityshanke) Puolustusministeriö asetti 13.12.2013 työryhmän kehittämään lainsäädäntöä turvallisuusviranomaisten tiedonhankintakyvyn parantamiseksi kybertoimintaympäristön uhkista. Työryhmän tehtävänä oli myös arvioida lainsäädännön kehittämistarvetta siten, että Suomessa kyetään huolehtimaan kansallisesta turvallisuudesta tietoverkoissa esiintyvien uhkien torjumiseksi, koota yhteen näkemyksiä tietoverkkojen kautta turvallisuuteen kohdistuvista uhkista ja niiden vaikutuksista, selvittää turvallisuusviranomaisten tiedonhankintaa koskeva nykytila ja kehittämisehdotukset, tarkastella lainsäädäntöä eräissä muissa maissa, tuottaa vaikutusarviointi eri kehittämisvaihtoehdoista ja selvitetyn pohjalta tehdä lainsäädännön kehittämisehdotukset sekä esitys niiden toimeenpanon edellyttämistä toimista. Tiedonhankintalakiryhmä luovutti mietintönsä puolustusministeriölle 14.1.2015 (Suomalaisen tiedustelulainsäädännön suuntaviivoja. Tiedonhankintalakityöryhmän mietintö). Mietintöön liitettiin yksi eriävä mielipide sekä kaksi lausumaa. Mietinnössä arvioitiin tiedustelua koskevan lainsäädännön kehittämistarpeita. Työryhmä esitti harkittavaksi, että hallitus käynnistäisi tarvittavat toimenpiteet tiedustelua koskevan säädösperustan luomiseksi. Kansallisesta turvallisuudesta vastaaville sotilas- ja siviiliviranomaisille tulisi harkita toimivaltuuksia rajat ylittävään tietoliikenteeseen kohdistettavaan tiedusteluun, jotta turvallisuusympäristön muutoksiin voitaisiin vastata. Tietoliikennetiedustelun tekninen suorittaminen olisi tarkoituksenmukaista keskittää yhdelle viranomaiselle. Puolustusvoimille ja Suojelupoliisille tulisi harkita toimivaltuuksia ulkomaan tiedusteluun, jossa hankittaisiin tietoja henkilöiltä ja tietojärjestelmistä. Tietoliikennetiedusteluun tulisi liittää riippumaton lupamenettely. Tietoliikennetiedustelua ja ulkomaan tiedustelua varten tulisi luoda riippumaton valvontajärjestelmä. Puolustusministeriö järjesti tiedonhankintalakityöryhmän mietinnöstä lausuntokierroksen. Lausunnoista laadittiin lausuntoyhteenveto. Tiedonhankintalakityöryhmän mietintö ja siitä saatu lausuntopalaute on otettu huomioon sotilastiedustelulainsäädännön jatkovalmistelussa. Sotilastiedustelulakityöryhmä ja muut tiedustelua koskevat lainsäädäntöhankkeet Puolustusministeriö asetti 1.10. 2015 työryhmän valmistelemaan ehdotuksen sotilastiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi. Samanaikaisesti sisäministeriö asetti siviilitiedustelulainsäädäntöä valmistelevan työryhmän ja oikeusministeriö asiantuntijatyöryhmän selvittämään perustuslain tarkistamista siten, että lailla voitaisiin säätää tarpeellisiksi katsottavien edellytysten täyttyessä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan.
9 Oikeusministeriön, sisäministeriön ja puolustusministeriöiden lainsäädäntöhankkeille asetettiin 11.12.2015 parlamentaarinen seurantaryhmä. Hankkeet perustuivat pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan, jonka mukaan hallitus esittää säädösperustaa ulkomaantiedustelulle ja tietoliikennetiedustelulle. Oikeusministeriö asetti 17.10.2016 työryhmän valmistelemaan lainsäädäntöä siviilija sotilasviranomaisten tiedustelutoiminnan valvonnasta. Eduskunnan pääsihteeri asetti 23.12.2016 työryhmän valmistelemaan siviili- ja sotilastiedustelutoiminnan valvontajärjestelmään liittyvät eduskuntaa koskevat säädökset. Sotilastiedustelulakityöryhmä luovutti mietintönsä puolustusministeriölle 19.4.2017 (Ehdotus sotilastiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi). Työryhmä ehdotti, että säädettäisiin uusi laki sotilastiedustelusta. Lausuntokierros Puolustusministeriö järjesti työryhmän ehdotuksesta sotilastiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi lausuntokierroksen keväällä 2017. Lausuntoa pyydettiin 119 eri taholta: eduskuntapuolueilta, viranomaisilta ja muilta tahoilta. Lausunnon antoi 72 eri tahoa. Lausuntopyyntö julkaistiin sähköisesti lausuntopavelu.fi verkkopalvelussa sekä puolustusministeriön internet-sivulla. Lausunnoista laadittiin puolustusministeriössä lausuntotiivistelmä (Sotilastiedustelulainsäädäntö lausuntotiivistelmä, 2017). Kaikki lausunnonantajat pitivät sotilastiedustelulainsäädännön säätämistä tarpeellisena. Lausunnonantajat kiinnittivät huomiota useisiin yksityiskohtiin. Saadut lausunnot on pyritty ottamaan hallituksen esityksen jatkovalmistelussa huomioon. Käsittely lainsäädännön arviointineuvostossa Luonnos hallituksen esitykseksi on ollut käsiteltävänä lainsäädännön arviointineuvostossa, joka on antanut asiassa lausunnon 21.12.2017. Arviointineuvosto katsoi, että esitysluonnos sisältää varsin kattavat kuvaukset lainsäädännön nykytilasta, esityksen tavoitteista, kohderyhmistä ja ehdotetuista toimenpiteistä. Esitysluonnoksessa on myös, pääosin laadullisesta näkökulmasta, tunnistettu ja kuvattu uudistuksen keskeisiä vaikutusalueita ja vaikutusmekanismeja. Arviointineuvosto tunnisti kehittämiskohteita. Esityksessä tulisi selvemmin erottaa sotilastiedustelulain vaikutukset tiedustelulakien yhteisestä vaikutuksesta. Uusien toimivaltuuksien vaikutuksesta Puolustusvoimien toimintakykyyn ja sotilastiedustelusta yrityksille aiheutuvista kustannuksista, jotka tulisivat valtion korvattavaksi, tulisi esittää tarkempi arvio. Esitysluonnoksessa tulisi esittää tarkempi laadullinen kuvaus uusien toimivaltuuksien hyödyistä ja kustannusvaikuttavuudesta strategisen, operatiivisen ja taktisen tason sotilastiedustelulle. Esitysluonnoksen kansainvälistä katsausta tulisi mahdollisuuksien mukaan täydentää tiiviillä yhteenvedolla sotilastiedustelulainsäädännön tilanteesta Suomen kannalta keskeisimmissä EU-maissa. Arviointineuvoston huomiot on pyritty ottamaan huomioon jatkovalmistelussa ja hallituksen esitystä on lausunnon johdosta täydennettyä tarvittavilta osin arviointineuvoston suosittelemalla tavalla.
10 4 Voimaantulo Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian säätämisjärjestystä koskevat seikat huomioon ottaen samanaikaisesti kuin siviilitiedustelua ja tiedustelutoiminnan valvontaa sekä perustuslain muuttamista koskevat lakiehdotukset. Esityksen 1. lakiehdotukseen sisältyvät säännösehdotukset, jotka koskevat teknistä kuuntelua, teknistä laitetarkkailua, muuhun kuin valtiolliseen toimijaan kohdistuvaa telekuuntelua, muun kuin valtiollisen toimijan tietojen hankkimista telekuuntelun sijasta, muuhun kuin valtiolliseen toimijaan kohdistuvaa televalvontaa, muun kuin valtiollisen toimijan lähetyksen jäljentämistä ja muun kuin valtiollisen toimijan tietoliikenteeseen kohdistuvaa tiedustelua, edellyttävät perustuslain muuttamista ja liittyvät siten oikeusministeriössä valmisteltuun hallituksen esitykseen yksityiselämän suojaa koskevan perustuslain 10 :n sääntelyn tarkistamiseksi, joka on käsiteltävä perustuslain 73 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Jos perustuslain muuttamisen kiireellinen menettely ei onnistuisi, muut kuin perustuslain muuttamista koskevat säännösehdotukset ehdotetaan kuitenkin tulevaksi voimaan mahdollisimman pian tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä eikä niitä jätettäisi lepäämään eduskuntavaalien yli.