KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY NOUSIAINEN KUNNANTALON TONTIN ASEMAKAAVAMUUTOSLUONNOS ARKEOLOGINEN SELVITYS Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy KALLE LUOTO & TAPANI ROSTEDT 10.4.2019
Kannen kuva: Kartta 1. Ote Nousiaisten pitäjänkartasta 1800-luvun loppupuolelta. SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 3 2 Perustietoa inventointialueesta... 4 3 Vesistöhistorian ja esihistoriallisen asutuksen pääpiirteet... 6 4 Alueen historiallinen tausta... 8 5 Alueen aikaisemmat arkeologiset tutkimukset... 9 6 Inventointityö... 9 7 Tulokset... 12 8 Lähteet... 13 Liite 1: digitaalikuvaluettelo Liite 2: koekuoppien sijaintitiedot 1
NOUSIAINEN KUNNANTALON TONTIN ASEMAKAAVAMUUTOSLUONNOS- TONTIN ARKEOLOGINEN SELVITYS TIIVISTELMÄ Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy teki keväällä 2019 arkeologisen inventoinnin Nousiaisten kunnantalon tontin asemakaavamuutosluonnokseen liittyen. Inventoinnin maastotyöt tehtiin yhtenä pitkänä päivänä 3.4.2019 ja jälkityöt heti perään saman kuukauden aikana. Inventoinnin esi-, kenttä- ja jälkitöistä vastasi arkeologi (FM) Tapani Rostedt apunaan arkeologi (FM) Kalle Luoto. Arkeologisen inventoinnin tilaaja oli Nosto Consulting Oy ja sen kustannuksista vastasi Nousiaisten kunta. Varsinaisella tarkemmin tutkittavaksi määritellyllä Nousiaisten kunnantalon tontin asemakaavamuutosalueella kunnantalon koillis- ja itäpuolella ei havaittu kiinteään muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä. ARKISTOTIEDOT Tutkimuksen laji Arkeologinen inventointi Tutkimuslaitos: Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Inventoija: FM Tapani Rostedt ja FM Kalle Luoto Kenttätyöaika: 3.4.2019 Peruskartta: PK 1044 05 MIETOINEN (ETRS-TM35FIN koordinaatistossa L3312G1) Alkuperäinen tutkimuskertomus: Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:n arkisto Tarkastetut kohteet: Nousiaisten purettavan kunnantalon koillis- ja itäpuolinen alue, ei havaittuja muinaisjäännöskohteita Löydöt Ei luetteloituja löytöjä Aikaisemmat tutkimukset: Kustaa Killinen 1877 inventointi Hjalmar Appelgren 1886 inventointi Torsten Edgren 1958 inventointi Esa Laukkanen 2003 inventointi LÄHESTYMISKARTTA Kartta 2. Selvitysalueen suurpiirteinen sijainti on merkitty kartalle punakeltaisella rajauksella. Pohjakartta: Maanmittauslaitos 4/2019. 2
1 Johdanto Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy teki alkukeväästä 2019 arkeologisen inventoinnin Nousiaisten vanhan kunnantalon itäpuolella. Inventointi tehtiin, koska Varsinais-Suomen maakuntamuseo antoi Kunnantalon tontin asemakaavamuutosluonnoksesta lausunnon (dnro 513 2019) ja edellytti inventoinnin tekemistä. Työ tehtiin lausunnon perusteella ja sen edellyttämin perustein. Inventoinnin maastotyöt tehtiin yhden pitkän päivän aikana 3.4.2019 ja jälkityöt heti perään saman kuukauden kuluessa. Inventoinnin esi-, kenttä- ja jälkitöistä vastasi arkeologi (FM) Tapani Rostedt apunaan (FM) Kalle Luoto. Arkeologisen inventoinnin tilauksesta vastasi Pasi Lappalainen/Nosto Consulting Oy ja sen kustansi Nousiaisten kunta. Suunnittelualueelta ei ennen tutkimuksia tunnettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Sen läheisyydessä, suunnittelualueen koillispuolella, sijaitsee kuitenkin muinaisjäännökseksi merkitty Moision Myllymäki (muinaisjäännösrekisteritunnus 538010005), laaja pääasiassa nuorempaan rautakauteen ajoitettu kalmistomäki, jota on ainakin osittain käytetty myös myöhemmällä ajalla moniin eri tarkoituksiin. Nykyisen Henrikin koulun paikalla, suunnittelualueen pohjoispuolella, on aikanaan tiettävästi sijainnut Santamalan (Sondamala) kappeli ja Pyhän Marian kirkon paikka. Historioitsijat ovat arvelleet paikalla sijainneen myös Pyhän Henrikin ensimmäinen hautapaikka, tosin tätä ei varmuudella ole arkeologisin tutkimuksin pystytty todentamaan 1. Vanhemman, nykyisin purku-uhan alaisen kirjastorakennuksen kohdalla toteutettiin ennen rakennustöiden toteuttamista valvontatutkimus, alueelta löytyi tuolloin pronssiketjun paloja sekä savitiivistettä. Tutkittavan alueen pohjoispuolella on näin ollen runsaasti valtakunnallisestikin merkittäviä viitteitä rautakauden lopun ja varhaiskeskiajan asutuksesta, joten tarkentavat tutkimukset suunnittelualueella olivat tarpeen. Historiallisen ajan lisäksi myös kivi- ja/tai pronssikautiset asuinpaikat nyt tutkittavalla alueella voisivat periaatteessa olla mahdollisia. 1 asiasta tarkemmin ks. esim. Salo 2012 viitteineen 3
Kartta 3. Nousiaisten kunnantalon asemakaavan muutosluonnos. Suunnittelualue merkitty punaisella osittain katkonaisella viivalla, tarkemmin tutkittavaksi määritetty alue on merkitty sinisellä viivalla. 2 Perustietoa inventointialueesta Inventointialue sijaitsee Nousiaisten kunnan keskustan tuntumassa, Nummen kylän itäosassa, Koljolantien luoteispuolella. Nousiaisten kirkosta katsottuna kaava-alue sijaitsee siitä 2,8 km länsilounaaseen. Tutkittavan alueen yleisilme on avonainen nurmi/peltoalue, sen länsipuolella ja pohjoisessa nykyisten rakennusten perustustyöt ja niihin liittyvät oheistyöt ovat todennäköisesti toteutusaikanaan tuhonneet suurimman osan alueella mahdollisesti sijainneista muinaisjäännöksistä. Nyt tarkemmin tutkittava alue on määritelty Turun maakuntamuseon lausunnossa ja lieneekin ainoa kohta kaava-alueella, jolta saattaisi löytyä tuhoutumattomia kulttuurikerroksia. 4
Kuva 1. Tutkimusalueella kasvoi nurmea keväällä 2019. Taustalla Nousiaisten uudempi kirjastorakennus. Kuvattu kaakosta. Kuva 2. Tutkittavan alueen luoteisosa on osittain muokattua. Kuvattu luoteesta. 5
3 Vesistöhistorian ja esihistoriallisen asutuksen pääpiirteet Jääkauden aikaansaama maankohoamisilmiö muutti maisemaa Varsinais-Suomessa ja Nousiaistenkin alueella ensin merestä saaristoksi ja lopulta pitkälti osaksi mannerta. Nousiaisten nyt tutkittava kaavoitusalue sijaitsee pääosin korkeustasoilla 10 15 m mpy, joka vastaa muinaisrantatasoja n. 3000 2000 vuotta sitten (Hatakka & Glükert 2000, 11, fig. 6). Tämä tarkoittaa että mahdollisia muinaisjäännöksiä saattaisi olla odotettavissa kivikauden loppupuolelta aina nykypäiviin saakka. Taulukko 1. Kalibroitu rannansiirtymäkäyrä Karjaalta Laitilaan ulottuvalta alueelta. Turun ja sen lähialueitten rannansiirtymäkäyrä on vahvistettu tummempana (Hatakka & Glükert 2000, 11). Maanpinnan jatkuva kohoaminen aiheutti Nousiaisten seudulla sen, että yhä laajemmat alueet etelämpänä ja lännessä paljastuivat meren alta. Tällöin väestö siirtyi uusille asutukselle aiempaa suosiollisemmille alueille, silloiselle rannikolle. Viimeistään kivikauden lopulla ovat muinaisajan ihmiset liikkuneet myös Nousiaisissa, todennäköisesti myös suunnittelualueella, joka tuolloin oli paikoitellen vielä ulkosaaristoa. Viimeistään pronssikaudella (2000/1500 500 ekr.) siirryttiin eteläisessä Suomessa suuremmassa määrin maanviljelyn harjoittamiseen. Tämä aiheutti sen, että asuinpaikat eivät enää välttämättä olleet yhtä tiiviisti vesistöjen välittömässä läheisyydessä kuin aikaisemmin. Tämän seurauksena pronssikautisten asuinpaikkojen paikantaminen ja löytäminen on nykytutkijoille hankalampaa kuin varhaisempien asutusvaiheiden aikana. 6
Kartta 4. Kivikauden meri Turun pohjoispuolisilla alueilla maan ollessa 34 metriä alempana kuin nykyään (Tallgren 1931, 20; osa kuvasta 13). Vanhemmalla rautakaudella asutus tutkittavalla alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on ollut runsasta, tosin varmoja rautakautisia asuinpaikkoja ei suunnittelualueen välittömästä läheisyydestä toistaiseksi tunneta. Viimeistään nuoremmalla rautakaudella asutus suunnittelualueen läheisyydessä kuitenkin tihentyi, sen todisteena on mm. lähellä sijainnut rautakautinen kalmisto Moision Myllymäessä. Myllymäki on myös tärkeä liittymäkohta puhuttaessa siirtymäkaudesta ns. pakanallisesta ajasta kristillisyyteen. Ensimmäisestä ristiretkestä Suomeen on puhuttu paljon, ja sen suuntautumista juuri Nousiaisiin ja sen pohjoispuolelle sijoittuviin alueisiin on pohdittu useammissakin eri lähteissä 2. On jopa sanottu, että piispa Henrikin jäännökset olisi haudattu Nousiaisten vanhimpaan kirkkoon (Pyhän Marian kirkko), mutta tästä ei ole varmoja todisteita. Nousiaisten vanhin kirkko ja sen kellotapuli on joka tapauksessa nykytiedon mukaan ilmeisesti rakennettu suunnittelualueen pohjoispuolella sijainneelle kummulle, jolla nykyään on koulurakennuksia 3. 2 Esim. Salo 2012 viitteineen 3 Esim. Rinne 1932; Cleve 1948; Salo 1998; 2012 7
4 Alueen historiallinen tausta Varhaisin historiallinen asutus kartoissa Selvityksen kohteena olevan alueen maat ovat vanhojen karttojen perusteella olleet peltona hyvin pitkään. Asutus suunnittelualueen ympärillä on aikojen kuluessa tihentynyt, mutta ei ole ulottunut nyt tutkittavalle alueelle. Kartta 5. Ote isojakokartasta 1700-luvun lopulta. Kartta 6. Ote Kalmbergin kartasta vuodelta 1855. 8
Kartta 7. Peruskarttaote vuodelta 1968. 5 Alueen aikaisemmat arkeologiset tutkimukset Nousiaisten aluetta on maamme yleiseen arkeologiseen kartoittamiseen verrattuna tutkittu runsaasti, monet tutkimuksista tosin ovat keskittyneet varhaisimpaan keskiaikaan ja/tai rautakauden loppuun. Tässä mainitaan vain joitakin yleisempiä lähialuetta koskevia tutkimuksia. Varhaisimpia inventointeja Nousiaisissa suorittivat Kustaa Killinen (1877) ja Hjalmar Appelgren (1886), laajempia yleisinventointeja lähialueella ovat suorittaneet mm. Torsten Edgren (1958) ja viimeisimpänä Esa Laukkanen (2003). 6 Inventointityö Muinaisjäännösten paikallistaminen ja arviointi perustuvat yleensä hankealueella ja sen lähialueilla tehtyjen arkeologisten selvitysten tuloksiin. Näiden tietojen lisäksi esiselvityksessä käytettiin eri aineistoja, joiden avulla voitiin erottaa muinaisjäännösten kannalta relevantit alueet. Esihistoriallisten kohteiden osalta kaukokartoituksessa keskeisiä aineistoja ovat GTK:n kallio- ja maaperäkartat, Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvat, korkeusmallit sekä laserkeilauksen perusteella laadittu pistepilviaineisto. Laserkeilausaineisto tuottaa hyvin tarkkaa tietoa kohteensa pinnan- 9
muodoista ja sen avulla voidaan paikantaa lähinnä erilaisia kuoppa- ja kumpurakenteita. Historiallisen ajan kohteita etsittiin laserkeilauksen lisäksi topografian, kirjallisuustietojen, perimätiedon, paikannimistön ja internetistä löytyvän historiallisen karttamateriaalin avulla, kuten pitäjäkarttojen, rajakarttojen, tie- ja liikennekarttojen, sotilaskarttojen ja myös alueesta laadittujen vanhimpien peruskarttojen avulla. Kartta 8. Osittain laserkeilausaineistolla muokattu peruskarttaote kuvaa maaston muotoja normaalia peruskarttaa havainnollisemmin. Läheiset tunnetut muinaisjäännökset näkyvät haalealla punaisella värillä, suunnittelualue on merkitty punaisella ympyrällä. Esitöiden yhteydessä selvitettiin alueelta tunnetut muinaisjäännöskohteet ja tutustuttiin alueen luonnonympäristöön ja historiaan. Esiselvityksen perustana käytettiin erityisesti Museoviraston muinaisjäännösrekisteriä ja aiempia tutkimuskertomuksia. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä tarkasteltiin paikallishistoriateosten ja aluetta kuvaavan historiallisen karttamateriaalin avulla. Maastotöiden yhteydessä löydetyt kohteet dokumentointiin muistiinpanoin, GPSlaitteella sekä valokuvaamalla. GPS-mittauksiin käytettiin Garmin GPSmap 62s laitetta. Mittausten tarkkuutena avoimessa maastossa voitaneen pitää noin ± 3-5 metriä. Maastossa kohteiden paikantamisen perusteena oli maaston topografia ja havainnot. Raportointivaiheessa analysoitiin maastotöiden yhteydessä kerätty aineisto sekä laadittiin raportti ja siihen liittyvät kartat. Raportin koordinaatit on ilmoitettu ETRS-TM35FIN - järjestelmän mukaisina. Inventointiin liittyvät digitaalivalokuvat ja raportin alkuperäiskappale on arkistoitu Heiskanen & Luoto Oy:n arkistoon Tampereella, kopiot raportista löytyvät Museoviraston keskusarkistosta ja Turun Museoiden arkistosta. Maastoinventoinnissa tarkastettiin aluksi koko suunniteltu kaava-alue kävellen ja samalla silmänvaraisesti. Mitään maanpinnalle havaittavia merkkejä muinaisjäännöksistä ei havaittu. Tämän jälkeen tarkastettiin kattavasti (alle 2 metrin etäisyydellä toisistaan sijaitsevilla pitkittäislinjoilla) Turun maakuntamuseon tarkempaa tut- 10
kimusta vaativa alue (ks. kartta 3) metallinilmaisimella. Muutamaa pullonkorkkia sekä yhtä alumiinitölkkiä lukuun ottamatta mitään ihmistoimintaan viittaavaa metalliesineistöä ei havaittu. Metallinilmaisimen käytön jälkeen tutkittavalle alueelle tehtiin vielä 16 lapionpistoa, kooltaan noin 30x30 cm. Ne kaivettiin puhtaaseen pohjasaveen saakka, yleensä 40 50 cm syvyyteen. Niiden perusteella paikalla on aiemmin ollut pelto, joka on myöhemmin muutettu nurmikentäksi. Myös vanha karttamateriaali tukee tulkintaa vanhasta pellosta. Peltokerroksen syvyys alueella on 25 30 cm, sen alla on koko tutkittavalla alueella puhdas savimaa. Myös peltokerros koko tutkittavalla alueella on savea. Löytöinä tuli kahdesta koekuopasta peltokerroksesta pieni tiilenkappale, tutkittavalla alueella ei havaittu merkkejä vanhemmasta kiinteästä asutuksesta. Kuva 3. Esimerkki koekuopasta, kuoppa 3. Kuvattu lounaasta/ylhäältä. 11
7 Tulokset Kartta 10. tutkimusalueelle tehtyjen koekuoppien sijainti (punaiset pisteet). Tarpeelliset tutkimukset alueella saatiin tehtyä. Tutkimusten perusteella Muinaismuistolailla suojeltavia kiinteitä muinaisjäännöksiä ei tutkittavalta alueelta löytynyt. Turussa 10.4.2019 Tapani Rostedt, (FM) Kalle Luoto (FM) 12
8 Lähteet Painetut lähteet Cleve, Nils 1948. Spår av tidig kristendom i Västra Finland. Finskt Museum 1947-1948. Helsingfors, 67-85. Hatakka, Lassi & Glükert, Gunnar 2000. Calibration curves representing shore displacement of the Baltic based on radiocarbon ages in the Karjaa, Perniö, Turku, Mynämäki and Laitila areas, SW Finland. Teoksessa Sites and Settlements (ed. A. Nissinaho). Turku, 3-14. Rinne, Juhani 1932. Pyhä Henrik, piispa ja marttyyri. SKHS toim. XXXIII. Helsinki. Salo, Unto 1998. Nousiaisten Moisio- ikkuna Suomen uskonto- ja yhteiskuntahistoriaan. Suomen Museo 1997. Helsinki. Salo, Unto 2012. Tuoni, Pohjola, taivas- arkeologian ja kalevalaisten runojen tuonelat. Kalevalaiset myytit ja uskomukset arkeoligian, kielihistorian ja kulttuuritutkimuksen näkökulmasta III. Helsinki. Tallgren A.M. 1931. Suomen muinaisuus. Suomen historia I. Porvoo. Sähköiset lähteet Museovirasto, Kulttuuriympäristö, rekisteriportaali: https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/portti/read/asp/default.aspx Historialliset kartat Nousiainen isojakokartalla vuodelta 1786 1791: http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=217051 Nousiainen Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/6822 Nousiainen pitäjäkartalla 1800-luvun lopulta: http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=27832 Nousiainen peruskartalla 1968: http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/ 13
Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Liite 1 Liite 1: digitaalikuvaluettelo Liite 1. DIGITAALIKUVALUETTELO Kuvannut Tapani Rostedt. Kuvia säilytetään Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:n arkistossa kokoelmatunnuksella Nousiainen 2019:1 3. Kuvan Aihe nro 1 Kuva 1. Nurmikko tutkimusalueella, taustalla Nousiaisten uudempi kirjastorakennus. Kuvattu kaakosta. 2 Kuva 2. Tutkittavan alueen luoteisosa on osittain muokattua. Kuvattu luoteesta. 3 Kuva 3. Esimerkki koekuopasta, kuoppa 3. Kuvattu lounaasta/ylhäältä. kuvattu suunnasta pvm SE 3.4. NW 3.4. SW 3.4.
Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Liite 2 Liite 2: koekuoppien sijaintitiedot Nousiainen vanhan kunnantalon itäpuolinen osa, koekuoppien sijaintitiedot N E 6728427 231122 KK1 6728417 231130 KK2 6728406 231141 KK3 6728394 231160 KK4 6728385 231168 KK5 6728374 231177 KK6 6728367 231186 KK7 6728361 231196 KK8 6728349 231206 KK9 6728337 231220 KK10 6728351 231224 KK11 6728364 231219 KK12 6728372 231206 KK13 6728380 231200 KK14 6728394 231182 KK15 6728410 231152 KK16