ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi
ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys valmistunut talvella 2011 Yhtenä kohdealueena Pietarsaaren seutu www.mal-verkosto.fi/filebank/85-mal_raportti.pdf Työn tavoitteena oli avata keskustelua siitä, miten elinkeinoelämän ja julkishallinnon vuorovaikutusta voidaan kehittää MALPE-suunnittelussa *), esim. RAKENNESUUNNITELMA *) MALPE = Maankäyttö, Asuminen, Liikenne, Palvelut, Elinkeinot
MALPE KOKONAISVALTAISTA KEHITTÄMISTÄ MALPE = maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen kokonaisvaltaista suunnittelua ja kehittämistä Hallitusohjelma 22.6.2011: Liikennepolitiikka kytketään kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti elinkeinoelämän, talouden ja työllisyyden sekä alueiden kehittämisen kehykseen... varmistettava maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelurakenteiden ja kestävän kehityksen huomioon ottaminen ja elinkeino- sekä aluekehityksen edellytykset. Korostuu kasvavilla kaupunkiseuduilla Vaatii eri hallinnon alojen välistä, rajat ylittävää yhteistyötä Virkamiehet, päättäjät, elinkeino- ja kehittämiskeskukset, yritykset, kansalaiset jne.
ELINKEINOELÄMÄN VUOROVAIKUTUS Elinkeinoelämä tärkeä tekijä yhdyskuntarakenteen kehittämisessä, mutta sen rooli on vasta muotoutumassa Vuorovaikutus ollut aiemmin heikkoa, mutta kehittynyt etenkin 2000-luvulla Toimialoista liikenne-, kaupan ja rakennusala osoittavat suurinta kiinnostusta seudullisiin/maakunnallisiin MALPEsuunnitelmiin Elinkeinoelämä kokee seutukunnan luontevana toimintaalueena
HYVÄ VUOROVAIKUTUSPROSESSI 1. Aluksi avoin keskustelutilaisuus: eri sidosryhmät, asiantuntijat 2. Keskustelua myös pienemmissä ryhmissä, suoria kontakteja 3. Hankkeen valmistelua strategiatyöryhmässä 4. Riittävän pitkä lausuntovaihe 5. Hanke-/seutuseminaari 6. Hankkeen seuranta mittarit 7. Prosessin kriittinen arviointi: Mitä opittiin, missä erehdyttiin, miten kehityttiin? Suositukset
POHJANMAAN SEUTUKUNNAT Aluerakenteen ja elinkeinoelämän erityispiirteitä Pietarsaaren seutu Vaasan seutu Kyrönmaan seutu Suupohjan rannikkoseutu
SEUTUKORTTI PIETARSAAREN SEUTU Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy (49 000 as.) Hyvä liikenteellinen sijainti Pohjanmaan rata Valtatie 8 Kruunupyyn lentoasema Satama Monipuolinen tuotantorakenne, vientiteollisuutta (vene-, metsä-, metalli-, muovi-, elintarviketeollisuus ym.) Kehyskunnat kasvaneet kiinni Pietarsaareen Pohjoinen naapuri, Kokkola, vahvistunut kuntaliitoksen myötä ~ 47 000 asukasta
SEUTUKORTTI VAASAN SEUTU Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa, Vöyri (93 000 as.) Monipuolinen elinkeinoelämä, yliopisto Mustasaari tiiviisti Vaasan ympärillä Merenkurkun saaristo ja satama Muodostaa Kyrönmaan seudun kanssa yhteisen työssäkäyntialueen KYRÖNMAAN SEUTU Isokyrö, Laihia, Vähäkyrö (17 500 as.) Vaasan ja Seinäjoen välimaastossa Elinvoimaista maaseutua, joenvarsiasutusta Pienyrittäjyyttä Yhteistyötä Vaasan seudun kanssa, mm. VASEK Oy SUUPOHJAN RANNIKKOSEUTU Kaskinen, Kristiinankaupunki, Närpiö (18 000 as.) Monimuotoista teollisuustoimintaa (mm. metsä- ja elintarviketeollisuus) Erikoistunutta alkutuotantoa (peruna, tomaatti, kurkku), kalastus Kolmen kaupungin muodostama historiallinen ja merellinen seutu, satamat Vaasa-suuntautuneisuus
MIKSI MALPE-SUUNNITTELU ON TÄRKEÄTÄ POHJANMAALLA? Kasvavia kaupunkiseutuja Keskuskunnat pinta-alaltaan pieniä Kauttakulkuliikennettä, kaikki kulkumuodot Monipuolinen tuotantorakenne, yritysvaltaisuus Alkutuotannon osuus merkittävä (maankäyttö) Urban-rural -asetelma Seutujen sisäisen ja seutujen välisen yhteistyön kehittämiseen panostettava!
KIITOKSET!