1 LUPAPÄÄTÖS Nro 52/08/1 Dnro Psy-2008-y-87 Annettu julkipanon jälkeen 21.10.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Sillan rakentaminen Heinäjoen yli, Kemijärvi Javarusseljän metsätien hoitokunta Vanhanrannantie 21 98100 KEMIJÄRVI
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Hankkeen sijainti ja tarkoitus... 3 Suunnitelma... 3 Töiden suorittaminen... 4 Perustelut esitetylle kaksoisrumpuratkaisulle... 4 HANKETTA KOSKEVAT LUVAT JA LAUSUNNOT... 4 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 5 Yleiskuvaus vesistöstä... 5 Vesistön käyttö... 6 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 6 Vaikutukset vedenkorkeuteen ja virtaamiin... 6 Vaikutukset veden laatuun... 6 Vaikutukset kalastukseen ja kalastoon... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY...6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet... 7 Hakijan selitys... 7 Lisäselvitys... 8 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 PÄÄASIARATKAISU... 8 LUPAMÄÄRÄYKSET... 8 Rakenteita koskevat määräykset... 8 Rakentamisaika... 9 Työnaikaisten haittojen minimointi... 9 Viimeistely- ja maisemointityöt... 9 Kunnossapitomääräykset... 9 Aloittamis- ja valmistumisilmoitus... 9 Tarkkailu... 9 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 9 TÖIDENALOITTAMISLUPA... 10 Vakuuden asettaminen... 10 RATKAISUN PERUSTELUT... 10 Pääasiaratkaisun perustelut... 10 Lupamääräysten perustelut... 10 Töidenaloittamisluvan perustelut... 10 Vakuuden asettamista koskevat perustelut... 10 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 11 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 11 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 11 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 11 KÄSITTELYMAKSU... 11 Perustelut... 11 MUUTOKSENHAKU... 12
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Javarusseljän metsätien hoitokunta on ympäristölupavirastoon 20.5.2008 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa teräsputkisillan rakentamiseen Heinäjoen yli Kemijärven kaupungissa hakemuksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Hakija on lisäksi pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilaki 2 luku 2 HANKKEEN KUVAUS Hankkeen sijainti ja tarkoitus Tarkoituksena on rakentaa silta uudelle Javarusseljän metsätielle. Rakennettavan metsätien pituus on 12,3 km. Tie alkaa Javaruksen kylästä noin 5 km luoteeseen Kuoksukummun kohdalta. Tie suuntautuu etelään Remuskanselän ja Alimmaisenseljän kautta Saukkokummun lähettyville. Siltapaikka sijaitsee Javaruksen kylästä noin 4 km luoteeseen. Tien pääasiallisin käyttö liittyy metsätalouteen. Muita mahdollisia tien käyttäjiä ovat porotalouden harjoittajat, marjastajat, metsästäjät sekä muut retkeilijät ja luonnossa liikkujat. Tie voidaan sulkea kelirikkoaikana eli mitoitusvirtaaman aikana. Siltapaikalla ja sen läheisyydessä maa-alueet kuuluvat tiloille Kuusela RN:o 13:3, Heinälampi RN:o 8:1 ja Javarus RN:o 8:6. Siltapaikalla vesialue (kiinteistötunnus 320-404-876-1) kuuluu Javaruksen osakaskunnalle. Suunnitelma Uoma ja ympäröivä maasto ovat matalia, joten putkisilta yhdestä pyöreästä putkesta ei sovellu paikalle virtausaukon suuruuden ja tienpengerkorkeuden vuoksi. Tämän vuoksi silta on tarkoitus rakentaa kahdesta teräsputkirummusta, joiden pituus on 12 metriä ja halkaisija 2,60 metriä. Rummut upotetaan noin 60 cm:ä uoman nykyisen tason alapuolelle tehollisen alan parantamiseksi. Rummun sisäpuolen annetaan täyttyä kiviaineksilla uoman nykyiseen tasoon. Uoman nykyistä tasoa ei muuteta sillan ylä- tai alapuolella. Putken sisäpuolelle tehdään virtausosalle lisäpinnoitus esim. epoksiterva 125 (puoleen putkeen) tai vastaava korroosiosuojaus.
Kuljetuskustannuksien pienentämiseksi voidaan putkista tehdä eri kokoiset esimerkiksi 2500 mm ja 2700 mm, jotta putket voidaan kuljettaa sisäkkäin työmaalle yhdellä kuljetuskerralla. 4 Töiden suorittaminen Rummut voidaan rakentaa ns. kuivatyönä siten, että rakennettavan rummun viereen tehdään työn ajaksi uoma veden kulkua varten. Kun ensimmäinen rumpu on rakennettu, uoman vesi ohjataan jo rakennettuun rumpuun ja toinen putki rakennetaan kuivatyönä noin 1 2 metrin etäisyydelle toisesta teräsputkesta. Rumpujen rakentamisessa noudatetaan soveltuvin osin Tielaitoksen julkaisuja Kuivatus ja Aallotetut teräsputket. Silta rakennetaan sulan kauden aikana. Rakennustöiden on arvioitu kestävän enintään yhden viikon. Perustelut esitetylle kaksoisrumpuratkaisulle Kyseessä on tieosakkaiden ylläpitämä metsätie, jonka pääasiallisin käyttö liittyy metsätalouden toimintoihin. Heinäjoessa ei harjoiteta vesiliikennettä. Keskivirtaama on pieni veneilyä ajatellen. Rumpujen suurentamisella halkaisijaltaan 3 metrin putkiksi ei saavuteta merkittävää hyötyä. Kustannukset nousisivat materiaalikustannusten ja tiepenkereen korottamisen vuoksi. Maisemallisesti ja liikenneturvallisuuden kannalta matalampi rakenne on parempi. Kustannuksiltaan esitetty kaksoisrumpuratkaisu on kohtuullinen, kun huomioidaan tien käyttötarkoitus ja liikennemäärät. Muu siltaratkaisu on kallis ja rakentamisesta saatava hyöty vähäinen, koska vesiliikennettäkään ei ole. HANKETTA KOSKEVAT LUVAT JA LAUSUNNOT Hakemuksen liitteenä on Javarusseljän metsätietä koskeva tiesopimus ja yksityistietoimituksen pöytäkirja (TN 2008-270386). Pöytäkirjan mukaan toimituksesta ei ole valitettu valitusaikana. Siltapaikan maa-alueiden ja lähialueiden omistajat (Kuusela RN:o 13:3, Heinälampi RN:o 8:1 ja Javarus RN:o 8:6) ovat tehneet tiesopimuksen Javarusseljän metsätien rakentamisesta ja kunnossapidosta. Javaruksen osakaskunnan hoitokunta on kokouksessaan 9.5.2008 todennut, ettei se vastusta sillan rakentamista. Hakemuksen liitteenä on Lapin ympäristökeskuksen silta-aukkolausunto 30.4.2008. Lausunnossaan ympäristökeskus on esittänyt, että paikalle rakennettaisiin joko silta, jonka vapaa-aukko olisi 6 m tai kaksoisrumpusilta, jossa rumpujen halkaisijat olisivat 3 000 mm ja upotus 600 mm. Sillan alta tulisi olla tulvan aikana alikulkumahdollisuus kanootilla. Hakemuksen liitteenä on Lapin ympäristökeskuksen lausunto Javarusseljän metsätiehankkeesta 4.5.2008. Lausunnossa todetaan muun ohella, etttei suunniteltujen metsäteiden vaikutusalueella ei ole suojelualueita. Tiehen tuleva joen ylitys on tehtävä niin, että rakentamisvaiheessa jokeen ei
pääse kiintoainesta. Jos ylityksessä käytetään rumpuja ei niistä saa aiheutua estettä veden kululle eikä ne saa muuttaa virtaamaa. Lisäksi tulee huolehtia, että rumpujen päihin ei muodostu kalanpoikasten kulkua haittaavaa porrasta. Sivuojien vesiä saa johtaa jokeen ainoastaan riittävän pintavalumakentän kautta. 5 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus vesistöstä Tiedot vedenkorkeuksista ja virtaamista Siltapaikan valuma-alue on noin 42,85 km 2 ja järvisyys noin 1 %. Siltapaikalla uoman keskikaltevuus on 0,0025. Heinäjoki laskee siltapaikalta kaakkoon Javarusjärven Heinäperään. Javarusjärvestä vedet laskevat Suopankijärveen, ja edelleen Javarusjokea pitkin Kemijokeen. Valuma-alueella on muutamia pieniä lampia ja suuria suoalueita kuten Remuskanaapa ja Kuoksunaapa. Heinäjokeen laskee pieniä ojia kuten Kuoksuoja ja Juponoja. Valuma-alue kuuluu osana Kemijoen vesistöalueeseen sekä Javarusjoen valuma-alueeseen. Koko Heinäjoen valuma-alueen koko on 49,54 km 2 ja järvisyys 1,01 %. Siltapaikka on kartoitettu maastossa. Korkeusjärjestelmä on paikallinen ja alueelle on rakennettu työn suoritusta varten suunnitelman mukaisessa koordinaatistossa olevat kiintopisteet. Koordinaatisto on likimääräinen KKJ ja korkeusjärjestelmä likimääräinen N 60. Suunnitelmassa on käytetty seuraavia lähtötietoja, jotka perustuvat maastomittaustietoihin sekä yleisiin käsikirjoihin (RIL 92, Tielaitos, Kuivatus) ja mm. Kaiteran nomogrammiin: HEINÄJOEN SILTA Valuma-alueen pinta-ala A= 42,85 km 2 Uoman kaltevuus 0,0025 Lumen vesiarvon vuosimaksimi 180 mm Keskivaluma Mq 11 l/s km 2 Sallittu padotus 12 cm Ylivaluma (Kaitera 1949) 185 l/s km 2 Toistumisaika 20 vuotta 338 l/s km 2 Järvisyys 1 % Peltoa valuma-alueesta 0 % Metsäojien osuus valumaalueesta 0% Vuoden keskivirtaama MQ 0,47 m 3 /s Mitoitusvirtaama 14,5 m 3 /s Maastossa arvioitu HW Uoman pohja yläpuolella 216,2 Vesisyvyys arv. HW 1,44 m arv.hw poikkipinta-ala uomassa Märkäpiiri arv. HW
Lumen vesiarvon vuosimaksimiksi on otettu käsikirjojen mukaisesti 180 mm. Kaiteran nomogrammin mukaan keskiylivaluma MHq on noin 185 l/s km 2. Ylivaluma Hq 20 on noin 338 l/s km 2. 6 Vesistön käyttö Vesistössä ei harjoiteta uittoa. Ojassa voidaan ehkä teoriassa liikkua ainakin tulvan aikana soutuveneellä tai kanootilla, mutta käytännössä minkäänlaista vesiliikennettä ei ole. Sulana kautena joen virtaama on niin pieni, ettei liikkuminen vesistössä ole mahdollista. Vesistössä harjoitetaan lähinnä virkistyskalastusta ja mahdollisesti siihen liittyvää kulkua rannoilla. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutukset vedenkorkeuteen ja virtaamiin Vesistössä ei esiintyisi putkisillan kohdalla haitallista padotusta. Laskelmien mukaan padotusta HW:n aikana olisi noin 10 cm. Siitä ei aiheudu haittaa vesistölle, metsätaloudelle tai muulle luonnolle. Vaikutukset veden laatuun Rakentaminen aiheuttaa lyhytaikaista veden samenemista rakentamishetkellä, mutta sen vaikutukset jäävät lyhytaikaiseksi ja paikalliseksi, eikä erillistä tarkkailuohjelmaa samenemisen seuraamiseksi esitetä laadittavaksi. Putket voidaan rakentaa ns. kuivatyönä, jolloin veden sameneminen jää vähäiseksi. Vaikutukset kalastukseen ja kalastoon Rakentamisella ei ole vaikutusta kalastukseen tai kalastoon. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on vesilain säätämässä järjestyksessä antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kemijärven kaupungissa 14.7. 13.8.2008 sekä erityistiedoksiantona asianomaisille viranomaisille ja muille asianosaisille.
7 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että siltalausunnossa 30.4.2008 ympäristökeskus on lausunut, että kaksoisrumpu on kohteessa mahdollinen, mutta rumpujen halkaisijan on oltava vähintään 3000 mm ja upotussyvyys 600 mm. Heinäjoen ylitysasiasta ympäristökeskus on lausunut 4.5.2008 muun ohella joen ylityksestä, sivuojista ja niiden rummuista sekä maa-ainesten ottamisesta. Lausunnoissa esitetty tulee ottaa huomioon. Lisäksi rakennustyön aikana tulee ottaa vesistöstä ainakin yksi vesinäyte rakennuspaikan ylä- ja alapuolelta, joista on määriteltävä sameus, ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, COD Mn, kokonaisfosfori, haihdutusjäännös ja hehkutusjäännös. Näytteet tulee ottaa henkilö, jolla on riippumattoman sertifiointielimen varmistama pätevyys näytteenottoon tai henkilö, jonka pätevyys voidaan ennen töiden aloittamista erikseen osoittaa Lapin ympäristökeskukselle. Hakijalla on tieoikeus alueeseen. 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköllä ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. Hakijan selitys Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen muistutuksista. Hakija on 28.8.2008 ympäristölupavirastoon saapuneessa selityksessä todennut silta-aukon mitoituksesta, että hakemussuunnitelmassa virtaama ja vesimäärä on lievästi ylimitoitettu. Suunnitelman laskelmissa HQ 20 on 338 l/skm 2, kun yleisten mitoitusohjeiden mukaan (Kaiteran nomogrammi) saadaan HQ 20 = noin 300 l/skm 2. Valuma-alueen ollessa 42,85 km 2 saadaan suunnitelmassa virtaamaksi 14,48 m 3 /s, kun Kaiteran nomogrammin mukaan virtaamaksi saadaan 12,89 m 3 /s. Sallittuna padotuksena tulvan aikana on käytetty 12 cm. Sillasta ylävirran suuntaan uoma sijaitsee keskellä laajoja aapoja, jotka osaltaan pienentävät mitoitusvirtaamaa. Sallitusta lyhytaikaisesta padotuksesta ei ole haittaa rakenteille tai esimerkiksi puuston kasvulle. Hakijan suunnitelmassa esitetyt kaksi putkirumpua, joiden halkaisijat ovat 2 x 2 600/ taikka 2 500 mm ja 2 700 mm, ovat riittävän suuret mainituille vesimäärille. Vesiliikennettä uomassa ei ole, joten ei ole tarvetta suurentaa putkia kanoottiliikennettä varten. Hakija on ilmoittanut, että rakennuskustannukset nousisivat 24 600 euroa rumpujen suurentamisen vuoksi. Tätä kustannusten kasvamista hakija on pitänyt kohtuuttomana saatavissa olevaan hyötyyn nähden. Kustannukset nousisivat muun muassa siksi, että suurempi putkikoko edellyttäisi penkereiden korottamista noin 100 metrin matkalla. Penkereiden korottaminen heikentäisi liikenneturvallisuutta ja edellyttäisi kaiteiden rakentamista sillan kohdalle. Tie on yksityistie, joka tulee pääasi-
assa metsien omistajien ja tieosakkaiden käyttöön metsätalouden tarpeita varten. Kelirikon aikana, jolloin on myös mitoitusvirtaaman tulvatilanne, tie voidaan sulkea puomilla. Hakija on arvioinut, ettei kahden vesinäytteen ottamisesta ole sanottavaa hyötyä vesiympäristön tilan seurantaan. Vesinäytteiden ottaminen ja tutkiminen maksaa noin 400 euroa, mitä hakija on pitänyt kohtuullisena. 8 Lisäselvitys Hakija on 29.9.2008 toimittanut ympäristölupavirastolle tilan Kuusela RN:o 13:3 omistajan edustajan suostumuksen halkaisijaltaan 2 500 ja 2 700 mm:n tai kahden 2 600 mm:n putkirummun sijoittamiseen siltapaikalle. Suostumuksen mukaan mahdollisesta padotuksesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa tilan maille. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Javarusseljän metsätien hoitokunnalle luvan putkisillan rakentamiseen Heinäjoen yli Kemijärven kaupungin Javaruksen kylässä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajien on noudatettava jäljempää tästä päätöksestä ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Rakenteita koskevat määräykset 1. Putkisilta on rakennettava hakemussuunnitelman liitteenä olevien karttojen "Vaikutusalue. Kartta. Javarusseljän metsätie" MK 1:15 000 ja "Suunnitelmakartta" MK 1:500 osoittamaan paikkaan 20.1.2008 päivätyn piirustuksen nro 2 "Pituus- ja poikkileikkaus. Tie- ja uoma" MK 1:100 ja 1:1 000 osoittamalla ja hakemussuunnitelmasta muutoin ilmenevällä tavalla. Rumpujen halkaisijat ovat vähintään 2 500 ja 2 700 mm tai 2 600 ja 2 600 mm. Suunnitelmaan saadaan Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia vähäisiä muutoksia, joilla ei ole haitallista vaikutusta yleiseen tai yksityiseen etuun.
9 Rakentamisaika 2. Rakennustyöt on tehtävä kolmen (3) vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. Työnaikaisten haittojen minimointi 3. Rakentamistyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Työn suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on luvan saajan viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Viimeistely- ja maisemointityöt 4. Rakennustyön päätyttyä asiaan kuulumattomat rakennustarvikkeet ja -jätteet on poistettava vesistöstä sen luonnollista pohjaa myöten. Rakennuspaikat ja niiden ympäristöt on työn jäljiltä siistittävä ympäristöön sopeutuviksi. Kunnossapitomääräykset 5. Luvan saajan on huolehdittava putkisillan ja siihen liittyvien rakenteiden kunnossapidosta. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus 6. Luvan saajan on ilmoitettava töiden aloittamisesta Lapin ympäristökeskukselle ja Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista. 7. Luvan saajan on ilmoitettava kirjallisesti töiden valmistumisesta 60 päivän kuluessa ympäristölupavirastolle, Lapin ympäristökeskukselle ja Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailu 8. Rakennustyön aikana tulee ottaa vesistöstä ainakin yksi vesinäyte rakennuspaikan ylä- ja alapuolelta. Näytteistä on määriteltävä sameus, ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, COD Mn, kokonaisfosfori, haihdutusjäännös ja hehkutusjäännös. Näytteet tulee ottaa henkilö, jolla on riippumattoman sertifiointielimen varmistama pätevyys näytteenottoon tai henkilö, jonka pätevyys voidaan ennen töiden aloittamista erikseen osoittaa Lapin ympäristökeskukselle. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta rakentamisesta aiheutuu sellainen vahinko, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta tai toimenpiteitä vahinkojen poistamiseksi aiemman ratkaisun estämättä vaatia ympäristölupavirastoon toimitettavalla hakemuksella.
10 TÖIDENALOITTAMISLUPA Ympäristölupavirasto myöntää Javarusseljän metsätien hoitokunnalle luvan töiden aloittamiseen ennen tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vakuuden asettaminen Luvan saajan on ennen töihin ryhtymistä asetettava 500 euron suuruinen, Lapin ympäristökeskuksen hyväksymä vakuus niiden vahinkojen haittojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan ehtojen muuttaminen voi aiheuttaa. RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Hakemuksessa tarkoitettu sillan rakentaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Silta on tarpeen Javarusseljän metsätietä varten. Hakijalla on yksityistielain mukainen tieoikeus rakentamisen kohteena olevaan vesialueeseen. Lupamääräysten perustelut Ympäristölupavirasto on hyväksynyt hakemuksessa esitetyn rumpujen mitoituksen, koska vaikutusalueen maanomistaja on antanut mitoitukseen suostumuksensa. Luvan saajan noudatettavaksi on annettu tavanomaiset määräykset työn huolellisesta suorittamisesta sekä yleisten ja yksityisten etujen turvaamisesta. Tarkkailumääräys on annettu valvovan viranomaisen vaatimuksesta vesiensuojelullisista syistä. Hakija ei ole pitänyt sitä kohtuuttomana. Töidenaloittamisluvan perustelut Ympäristölupavirasto on myöntänyt luvan rakentamiseen vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla eikä hanke sanottavasti vaikuta vesioloihin. Päätöksessä tarkoitettujen töiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, mikäli lupa evätään tai lupamääräyksiä muutetaan. Vakuuden asettamista koskevat perustelut Töidenaloittamislupaa koskevassa päätöksessä hakija on, ellei hakijana ole valtio, kunta tai kuntainliitto, velvoitettava asettamaan vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan ehtojen muuttaminen voi aiheuttaa. Ympäristölupavirasto arvioi, että viidensadan (500) euron suuruinen vakuus on riittävä.
11 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA Lapin ympäristökeskuksen tarkkailua koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksessä 8. Rumpujen mitoitusta koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto viittaa lupamääräysten perusteluihin. Alueella ei ole sellaista kanoottiliikennettä, että siitä tulisi antaa määräyksiä. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös saadaan panna täytäntöön sen saatua lainvoiman. Töidenaloittamislupaa koskeva päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 3, 6 1 momentti, 12, 15, 26 1 momentti 3) kohta, 2, 3, 4 ja 6 momentti sekä 31 1 momentti Vesiasetus 85 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksu on 1 100 euroa. Perustelut Hakemusasiassa on kysymys alla mainitussa asetuksessa tarkoitetusta "sillasta tai kuljetuslaitteesta", jolloin käsittelymaksu on 1 100 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)
12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Ympäristöneuvos Simo Perkkiö Esittelijä Riitta Riihimäki Asia on ratkaistu ympäristölupavirastoista annetun lain 10 a :n mukaisesti yhden ratkaisijan kokoonpanossa. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182 RR/lk Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 20.11.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiakaspalvelu 020 690 182 telekopio 08-8162 870 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.