LAUSUNTO 29.9.2014 SOTE -järjestämislaki SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry Lisätietoja: Erityisasiantuntija Ulla Saastamoinen, Puh. 050 5979442, ulla.saastamoinen@soste.fi Lyhyesti Järjestämispäätös on sote-alueilla keskeinen työväline, jolla määritellään ja ohjataan palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua väestön tarpeiden mukaisesti. Asukkaiden, palvelujen käyttäjän ja järjestöjen vaikuttamiselle sote-järjestämispäätökseen tulee luoda selkeä ja toimiva rakenne, SOSTE toteaa sote-uudistuksesta antamassaan lausunnossa. Tällainen rakenne on tärkeä, jotta myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tarpeet tulevat tietoon. TAUSTATIEDOT Lausunnot on kerätty erillisellä kyselyllä. SOSTEn vastaukset löytyvät alla korostettuna. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Johtoryhmä 19.9.2014, Hallitus 29.9.2014 KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? Kyllä
8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? Ei 9. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? Kyllä 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. 7. :ssä Palvelujen kieli ei ole huomioitu sitä, että viittomakieltä käyttävät ovat oma kieliryhmänsä. Viittomakieltä käyttävien oikeudet turvataan lailla (perustuslain 17 3 mom.). Lisäksi viittomakielisten oikeuksista säädetään YK:n yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista, jonka Suomi on allekirjoittanut ja jonka ratifioimisprosessi on meneillään. Seuraavat muutokset esitetään 7 :n 1 ja 3 momenttiin: 1 momentin loppuun lisäys: Lisäksi viittomakielisellä on oikeus käyttää viittomakieltä. 3 momentista poistetaan yliviivatut sanat: Jos sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ei hallitse asiakkaan tai potilaan käyttämää kieltä tai asiakas tai potilas ei aisti- tai puhevamman tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on palveluja annettaessa mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta. Vastaavasti yksityiskohtaisiin perusteluihin esitetään lisättäväksi: 7 1.mom. -- -- Lain kohdassa säädetään viittomakielisten palveluista. Perustuslain 17 3 mom. mukaan viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla. Jos viittomakielisen asiakkaan tarve sosiaali- tai terveyspalveluihin on pitkäkestoinen (esim. palveluasuminen) tai asiakas ei kykene toimimaan tulkin välityksellä tai palvelun käyttö tulkin välityksellä ei ole palvelun luonteen vuoksi tarkoituksenmukaista (esim. terapiapalvelut), palvelu tulee mahdollisuuksien mukaan tuottaa asiakkaan äidinkielellä eli suomalaisella tai suomenruotsalaisella viittomakielellä. Jos äidinkielistä palvelua on saatavilla ja se on asiakkaan edun mukaista, on asiakkaalla oltava mahdollisuus
hakeutua äidinkielisten palvelujen piiriin yli kuntarajojen. Äidinkielen huomioiminen voi viittomakielisen asiakkaan kyseessä ollessa lyhytkestoisissa palveluissa tarkoittaa tulkin käyttöä. 2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 11. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? Kyllä 12. 12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? Kyllä 13. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? Kyllä 14. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: 1. Asiakaslähtöisen integraation toteutumisen keinot 2. Lähipalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen 3. Valtakunnallisten tavoitteiden ja kehittämisohjelmien toteuttaminen 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, vastuut ja yhteistyö 5. Palvelujen laatu- ja palvelutaso sekä yhtenäiset käytännöt 6. Väestön kielellisten oikeuksien toteutuminen 7. Tuottamisvastuussa olevat kunnat, kuntayhtymät ja niiden tehtävät 8. Ympärivuorokautisesta päivystyksestä vastaavat kunnat ja kuntayhtymät 9. Sote-alueen omalla tuotantovastuulla olevat tukipalvelut sekä muut sote-alueen tuotantoon otetut palvelut 10. Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille 11. Palveluhankintojen sekä palvelusetelin käytön keskeiset periaatteet ja laajuus
12. Palvelurakennetta koskevat tehtävät 13. Kohtien 1 12 seuranta ja arviointi 15. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? Kyllä 16. 13 :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? Kyllä 17. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. 1. Kunta- ja kuntayhtymärajat ylittävän yhteistyön varmistaminen 2. Valtakunnallisten strategisten linjausten toimeenpano ja kehittämistoiminnan suunnittelu 3. Tutkimustoiminnan suunnittelu, yhteensovittaminen ja yhteistyön varmistaminen 4. Työvoimatarpeen ennakointi ja koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen 5. Henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon sekä suunnittelun yhteensovittaminen 6. Tiedonhallinnan sekä asiakas- ja potilastietojen yhteensovittaminen ja kokonaisarkkitehtuurin määrittely 7. Hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen kerääminen ja hyödyntäminen 18. Muita huomioita luvusta 2 Järjestämispäätös on keskeinen työväline, jolla määritellään ja ohjataan palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua alueen väestön tarpeiden mukaisesti. Pykälässä 12 on lueteltu keskeiset ja tärkeät asiat, jotka tulee määritellä järjestämispäätöksessä. Järjestämispäätökseen tulee lisätä myös päätös vuorovaikutuksen rakenteesta asukkaiden/palvelujen käyttäjien kanssa. THL:n ennakkoarviointiraportissa todetaan, että alkuvaiheessa järjestämispäätösten voidaan olettaa muodostuvan vaihtelevan sisältöisiksi. Se miten yksityiskohtaisesti asiat tulee järjestämispäätöksessä määritellä, tulee ohjeistaa tarkemmin asetuksella tai vahvan ohjauksen ja koulutuksen keinoin. Tässä kohtaa haluamme kiinnittää huomiota myös ohjeistukseen lasten ja nuorten palveluista, joiden yhteys kunnan muihin hallinnon aloihin, kuten päivähoitoon, koulutoimeen, vapaa-ajantoimeen tulee erityisesti varmistaa.
Asukkaiden, palvelujen käyttäjän ja järjestöjen tiedolle alueen väestön hyvinvoinnin tilasta ja ongelmista tulee luoda todellinen vaikuttamisen rakenne, josta tulee päättää järjestämispäätöksessä. Selkeä ja toimiva rakenne on tärkeä, jotta myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tarpeet kanavoituvat esille. Tässä kohden SOSTE kiinnittää huomiota 12 :n 1 momentin viimeiseen lauseeseen, jossa mainitaan, että Järjestämispäätöstä laadittaessa on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon alueen asukkaiden näkemykset. Ilmaus mahdollisuuksien mukaan tulisi poistaa. Tällä vahvistetaan järjestämispäätöksen toimiminen sellaisena mekanismina, joka mahdollistaa oikea-aikaisten, saavutettavien olevien ja alueen ihmisten tarpeita vastaavien palvelujen toteutumisen käytännössä. 3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottaminen 19. 14 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? Kyllä 20. 15 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? Kyllä 21. Muita huomioita luvusta 3 4 luku Hallinto 22. 19 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? Kyllä
23. 23 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? Kyllä 24. Muita huomioita luvusta 4. Järjestöedustus tulee taata sekä SOTE aluetta valmistelevissa että SOTE -alueen hallintoelimissä. Tuotantoalueilla tulee varmistaa vuorovaikutusrakenteet asukkaiden/palvelun käyttäjien kanssa. 5 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen 25. 28 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? Kyllä 26. 29 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? Kyllä 27. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? Ei kantaa 28. Muita huomioita luvusta 5 Pykälä 30 on sinänsä hyvä, mutta se jättää käytännössä kaiken alueiden omaan harkintaan. Osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien käytännön toteutusta tulee ohjata kansallisesti tiukemmin.
Järjestöt ovat tehokas kanava, jonka kautta palvelujen käyttäjien ääni kuuluu. Lisäksi järjestöissä on kehitetty runsaasti toimintamalleja ja käytäntöjä palvelujen käyttäjän äänen vahvistamiseksi. Pykälässä 30 on maininta asukasvaikuttamisen keinoista mm. seuraava: valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia eri toimielimiin. Lain perusteluissa ei tarkemmin määritellä, mitä nämä toimielimet ovat. Tässä yhteydessä SOSTE esittää, että sote-alueen ja/tai tuotantoalueen päätöksentekoelimiin otettaisiin mukaan myös järjestöjen edustus. Pykälän 30 mukaan tavoitteena on osaltaan lieventää kunnista ja yhteistoiminta-alueilta sosiaalija terveysalueille siirtyvästä järjestämisvastuusta johtuvaa päätöksenteon etääntymistä kuntalaisista. Samalla pyritään vahvistamaan kansanvaltaisuutta sekä asukkaiden toimintamahdollisuuksia, jotta eri osa-alueiden asukkaiden ja asukasryhmien tarpeet tulisivat näkyviksi. Edellä mainittuun viitaten SOSTE edelleen esittää, että kognitiivisista toimintakyvyn haitoista kärsivien henkilöiden osallistumismahdollisuuksiin kiinnitettäisiin erityistä huomiota. Tässä ryhmässä on paljon sellaisia ihmisiä, joiden toimintakyvyn haitta ei ole aina ulospäin näkyvä ja toimintakyky voi olla myös päivittäin vaihteleva. Näiden henkilöiden itsemääräämisoikeutta kunnioittaen heitä tulisi tukea ottamaan kantaa ja vaikuttamaan itse itseään koskevissa asioissa. Ryhmään kuuluu kehitysvammaisia, muistisairaita, mielenterveyskuntoutujia ja muutoin aivosairauksista/aivovammoista kärsiviä henkilöitä, joilla on usein hyvin paljon avun tarpeita. Seuraavassa esimerkkejä järjestöissä/järjestö-kuntayhteistyössä syntyneistä asukasvaikuttamisen tavoista: -ESKO hankkeessa on kahden vuoden ajan kerätty järjestöiltä kokemustietoa Oulun kaupungin hyvinvointikertomukseen ESKO-hanke, http://www.ihimiset.fi/fi/kumppanuuskeskus/esko Osallisuustyökaluja löytyy osoitteesta: http://www.jelli.fi/osallisuus/osallisuuden-tyokalupakki/ Jyväskylän kaupungissa käytössä olevia osallistumisen muotoja http://www.jyvaskyla.fi/osallistu/tyokalut 5. luvun 32 :ssä sanotaan, että SOTE-alue vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä ja osaamisen vahvistamisesta sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä. Lisäksi SOTE-alue päättää yhtenäisestä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteesta alueellaan sekä tuottamisvastuussa olevissa kunnissa ja kuntayhtymissä.
On tärkeää, että uusi sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne luodaan tasaveroiselta pohjalta ja siten, että kehittämisresurssit muodostavat tasaveroisen kokonaisuuden. Tämä on edellytys sille, että uudistuksen tavoitteet ja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio onnistuvat. Kehittämistoiminnalla on tärkeä tehtävä siinä, miten sosiaali- ja terveydenhuolto rakentuvat toiminnallisesti ja miten työntekijöiden toimintaorientaatio ja osaaminen tulevat vastaamaan uudistuksen tavoitteita. Tätä tuetaan myös tutkimustoiminnalla. Jotta sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus olisi tasaveroisessa asemassa, tulee jo uudistuksen käynnistysvaiheessa varmistaa valtion rahoitus myös yliopistotasoiseen sosiaalihuollon tutkimukseen. 6 luku Rahoitus 29. 33 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? Kyllä 30. 34 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? Kyllä 31. 36 :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? Kyllä 32. 37 39 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? Ei Laissa säädetään vain yliopistollisesta lääketieteen koulutuskorvauksesta, sosiaalihuollosta vastaava koulutuskorvaus puuttuu kokonaan (kuten tutkimuskorvauskin). 33. 40 46 :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? Ei
34. Muita huomioita luvusta 6 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut perustuvat vahvaan perus- ja erikoisosaamiseen, joiden merkitys kasvaa palvelurakenteen uudistuessa ja integraatiotavoitteen toteutuessa. Palveluiden integraatio edellyttää tasavertaista osaamisen kehittämistä, jolloin koulutuskorvaus tulee säätää myös yliopistotasoiseen sosiaalihuollon koulutukseen vastaavalla tavalla kuin se toteutuu lääketieteellisessä koulutuksessa. Rahoituksen tulee ohjata sitä, että kunnilla on kannustin toteuttaa vahvasti ennalta ehkäisevää ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävää toimintaa. Valtion avustus tulee taata yliopistotasoiseen sosiaalihuollon tutkimukseen vastaavalla tavalla kuin se on osoitettu yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen. 7 luku Viranomaisvalvonta 35. Huomioita 7 luvun säännöksistä 8 luku Erinäiset säännökset 36. Huomioita 8 luvun säännöksistä. Voimaanpanolaki 37. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat)
38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? o o o o o HYKS-erva KYS-erva OYS-erva TAYS-erva TYKS-erva 39. 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Ei kantaa 40. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? Ei kantaa 41. 11 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? Ei kantaa 42. 12 :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? Ei kantaa 43. Muita huomioita voimaanpanolaista Laki varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 44. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? Ei kantaa Lopuksi
45. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? Toimeenpanossa on tärkeätä, että SOTE -alueet rakentuvat niin hallinnollisesti kuin toiminnallisesti puhtaalta pöydältä ottaen tasaveroisesti huomioon sosiaalihuolto ja terveydenhuolto. Järjestöt sekä palvelujen käyttäjien kokemustieto tulee ottaa mukaan sosiaalija terveydenhuollon integraation sekä palvelu- ja hoitoketjujen kehittämistyöhön, jotta uudistus toteutuu myös toiminnallisesti ihmisten tarpeista käsin. Tuottamisorganisaatioiden tulee olla alueellisesti kattavia ja niiden on varmistettava riittävät ja vaikuttavat asiakaslähtöiset peruspalvelut ja palvelukokonaisuudet, joilla voidaan estää ongelmien kasvaminen ja monimutkaistuminen. Yhteistyö kuntien eri hallinnonalojen, tuottamisorganisaatioiden ja SOTE-alueiden kesken tulee lähteä laajan hyvinvointivastuuajattelun pohjalta. Yhteistyön käytännön toteutukseen tulee panostaa ja luoda toimivat käytännöt, jotta se ei jää vain retoriikan tasolle. Järjestöjen asema erityisen vaativissa sosiaalipalveluissa tulee turvata esim. SGEI -menettelyllä. Näin voidaan varmistaa myös tavoiteltujen kustannussäästöjen toteutuminen. 46. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. 1. Ihmisten peruspalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus ja niiden laadukkuus tulee turvata. Peruspalvelut tulee järjestää lähipalveluina joustavasti uusia keinoja ja ratkaisumalleja käyttäen. Peruspalvelut tulee nähdä ihmisten perusoikeuksina. Erityisesti tulee panostaa neuvontaan ja tiedottamiseen. Uudistus on suuri mahdollisuus luoda järjestelmä, jossa hyvät ja riittävät peruspalvelut vähentävät kalliimpien ja vaativampien palvelujen käyttöä ja että vastuu ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluista on samalla järjestäjätaholla. 2. Sosiaalihuolto tulee olla tasaveroinen terveydenhuollon kanssa ja niiden integraatio tulee luoda puhtaalta pöydältä. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kehittämisrakennetta muodostettaessa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon resursoinnin tulee olla tasaveroinen. Sosiaalihuollon yliopistotasoiseen koulutukseen ja tutkimukseen tulee saada valtion avustusta samalla tavalla kuin lääketieteen koulutukseen ja terveyden tutkimukseen. 3. Järjestöjen asema ja sitä kautta asukkaiden/palvelujen käyttäjien edustus tulee turvata SOTE-alueiden hallintoelimissä. SOTE alueille sekä tuotantoalueille tulee luoda toimivat vuorovaikutuksen rakenteet, joiden kautta järjestöjen/palvelujen käyttäjien ääni saadaan
kuuluville. LisäksiVuorovaikutusrakenteiden luominen ei saa jäädä vain alueiden vastuulle, vaan niistä tulee olla selkeä kansallinen ohjeistus. Lopuksi tuomme esille jäsenjärjestömme SamiSoster ry:n näkemyksen, jonka mukaan lakiesityksessä on tarkasteltu saamelaisten oikeuksia lähinnä kielellisinä oikeuksina. Saamelaisten kulttuuri-itsehallintolainsäädännön vaatimukset tulee ottaa ehdotettua paremmin huomioon sote-järjestämislaissa. Viittamme SámiSoster ry:n suoraan stm:lle antamaan lausuntoon. Viittaamme myös jäsenjärjestömme SAMS -samarbetsförbundet kring funktionshinder rf:n STM:lle antamaan lausuntoon ruotsinkielisten vammaisten henkilöiden palvelujen turvaamiseksi.