Sen jälkeen kun linux-käyttöjärjestelmän läpimurto julkisuuteen

AVOIMET WINDOWS-KANNAT Relaatiokantojen vapautusliike etenee VERTAILUSSA FireBird 1.0 InterBase 6.0 MySQL 3.23 SAP DB 7.3 (PostgreSQL 7.2) HYÖDYNNÄ tietokantojen avautuminen Kaupallinen relaatiotietokanta ei ole moniin tarpeisiin enää ainoa vaihtoehto. Pioneerihenkiselle ja taitavalle käyttäjälle avoimet tietokannat tarjoavat mielenkiintoisia sovellusmahdollisuuksia. TEKSTI: TAPANI LAHTI PIIRROS: ERIC LERAILLEZ Sen jälkeen kun linux-käyttöjärjestelmän läpimurto julkisuuteen toi yleiseen tietoisuuteen avoimeen lähdekoodiin perustuvan ohjelmistokehityksen idean, mikään ohjelmistoalalla ei ole ollut entisensä. Jos kerran niinkin monimutkaisen kokonaisuuden kuin modernin käyttöjärjestelmän voi koodata internetin välityksellä kommunikoivan sekalaisen joukkion yhteistyönä, mikä tahansa on mahdollista. Relaatiotietokannat ovat olleet yksi viimeisimmistä linnakkeista, joissa kaupallinen tuotevalikoima on ollut ainoa vaihtoehto moniin tosielämän tarpeisiin. Tietokannat ovat keskeisessä asemassa useimpien organisaatioiden liiketoiminnassa, sillä niiden alaisuuteen on yleensä tallennettu kriittinen toiminnassa tarvittava informaatio. Tietokannan toiminnan ongelmat heijastuvat yleensä välittömästi organisaation päivittäisiin rutiineihin, ja siksi riskejä ei haluta ottaa. Relaatiokantojen perinteiset kaupalliset valmistajat, kuten Oracle, IBM (DB2), Sybase ja Microsoft (SQL Server), ovat toistaiseksi kyenneet hyödyntämään 54 MikroPC 6 / 2002

> tietokantatuotteiden kaupallisen kysynnän jatkuvaa kasvua kilpaillen toistensa kanssa verisesti markkinaosuuksista. Jättiläisten varjossa on kuitenkin pikku hiljaa sikiämässä uusi sukupolvi sql-standardia noudattavia relaatiokantatuotteita, joiden kehitystyö ja käyttö perustuu avoimen lähdekoodin ideaan. TIETOKANNAN OHJELMOINTI ON VAATIVA PROJEKTI Yksi syy avoimen lähdekoodin tietokantojen hitaaseen kehitykseen on se, että täysimittaisen relaatiotietokannan toiminnallisuuden koodaaminen on vaativuudeltaan käyttöjärjestelmän ohjelmointiin verrattava urakka. Toisaalta tietokantojen käyttäjämäärät ovat huomattavasti käyttöjärjestelmiä rajatummat, joten kysynnän ja tarjonnan laki on tehnyt tehtävänsä. Aina on kuitenkin isossa joukossa niitä, jotka haluavat näyttää taitonsa ja tarjota vaihtoehdon kaupallisille tuotteille. Viime vuosina tietokantamarkkinat ovat keskittyneet. Suuret kaupalliset valmistajat ovat ostaneet pienempiään, ja jäljelle on jäämässä kolme tai neljä isoa valmistajaa, jotka jakavat markkinat keskenään. Oraclen, IBM:n ja Microsoftin kolmikostakin vain ensimmäisen liiketoiminnan perustana on tietokantateknologia. Tällaisessa kypsässä markkinatilanteessa uusien kaupallisten tietokantatuotteiden kehittäminen ja markkinointi on jokseenkin mahdotonta. Siksi kilpailevat kehityshankkeet ovatkin painottumassa avoimeen lähdekoodiin perustuviin tai ainakin ilmaisiin tietokantatuotteisiin, joiden kehittäjien täytyy saada toimeentulonsa jollakin muulla tavalla. Joukossa on puhtaalta pöydältä aloitettujen hankkeiden lisäksi kaupallisesti epäonnistuneita tai toissijaisia tuotteita, jotka markkinoiden hiipuessa on vapautettu kehittäjäyhteisön leikkikaluiksi. SAP DB 7.3 SAP DB:n kaupallinen tausta näkyy tasapainoisessa kokonaisuudessa, jonka kokoaminen tosin vaatii useamman erillisen tiedoston imuroinnin ja asentamisen. MITÄ ILMAINEN MAKSAA? Ilmaisuus ei kuitenkaan riitä yksin syyksi ottaa käyttöön uutta tietokantatuotetta, josta ei ole aikaisempaa kokemusta. Tuotteen opiskeluun, ylläpitoon ja käyttäjäkoulutukseen kuluu joka tapauksessa paljon aikaa ja rahaa. Lisäksi luotettavuuden ja suorituskyvyn arkisessa rutiinikäytössä on oltava riittävällä tasolla, jotta tuotetta voi edes harkita kaupallisen kilpailijan vaihtoehdoksi. Yksi avointen sovelluskehitysprojektien ongelmakohdista on ollut kehitettyjen tuotteiden vaikea asennus ja käyttö. Teknisesti suuntautuneiden kehittäjien mielenkiinto käyttäjäystävällisyyttä ja dokumentaatiota kohtaan on usein ylimielisen välinpitämätön, ja myös suhtautuminen tietotekniikkaa huonosti tunteviin maallikoihin ja heidän toiveisiinsa jättää monesti toivomisen varaa. Varsinkin kehitysprojektin alkuvaiheessa on ymmärrettävää, että pääpaino on toiminnallisuuden kehittämisessä. Siinä vaiheessa, kun tuote on valmis saamaan versionumeron ja pääsemään yleiseen jakeluun, ei ole enää samantekevää, miten ohjelman asennuspaketti ja ohjeet on suunniteltu. Jos asennus ja käyttöönotto ovat liian vaikeita, puolet potentiaalisista käyttäjistä on jo menetetty. WINDOWS-ALUSTALLA VAATIMUKSET KASVAVAT Linux-käyttäjät ovat teknisesti keskimäärin taitavampia kuin windows-käyttäjät. Niinpä hyvä lähtökohta avointen tietokantatuotteiden vertailulle on asentaa ja koekäyttää niitä windows-ympäristössä, missä odotusarvot asennuksen ja käytön helppoudelle ovat eri tasolla kuin unix- tai linux-alustoilla. Otimme vertailtavaksi kolmen tietokannan windows-asennuspaketit, jotka asensimme Windows 2000 Server -käyttöjärjestelmällä varustettuun pc-mikroon. Kaupallisena vertailukohtana käytimme tämän ympäristön kanta-asukasta, Microsoftin omaa SQL Server 2000 -palvelinta. Sen ominaisuudet ja hallintatyökalut ovat laadultaan kaupallistenkin tietokantojen joukossa kärkipäässä. Vertailuun otettujen palvelinten joukko on kokoelma erityyppisistä lähtökohdista alkunsa saaneita projekteja. InterBase ja SAP DB ovat alunperin kaupallisia tuotteita, joiden rinnalle on sittemmin tuotu ilmainen, avoimeen lähdekoodiin perustuva versio. MySQL puolestaan on alusta lähtien tunnustanut avoimen lähdekoodin ideaalia. VAIHE YKSI: IMUROINTI VERKOSTA Ajan hengen mukaisesti avointen tietokantojen käyttöönotto alkaa käynnistämällä selain ja suuntaamalla se valmistajan verkkosivuille. Sieltä tuotteiden asennuspakettien imurointi onnistuu joko suoraan tai rekisteröitymisen kautta. Jo tässä vaiheessa tuotteiden välillä on ratkaisevia eroja. Joissakin ohjelmistoissa itse tietokantamoottori on oma asennuspakettinsa, jonka lisäksi hallintatyökalut ja dokumentaatio saattavat vaatia omat eril- MikroPC 6 / 2002 55

AVOIMET WINDOWS-KANNAT VERTAILUSSA MySQL 3.23 Access-tietokannan käyttöliittymällä voidaan ohjata eri tuotteiden tietokantamoottoreiden toimintaa liset latauksensa. Kattavimpia paketteja tässä suhteessa oli MySQL-asennuspaketti, jossa yhden 12 megatavun kokoisen asennuspaketin avulla pääsee vaivatta alkuun. Muissa tuotteissa vähintään dokumentaatio täytyi ladata erikseen. Vertailun ohjelmista sekavin rekisteröinti- ja lisensointikäytäntö on Borlandyhtiöltä peräisin olevan InterBasen tapauksessa. Borland myy InterBasea myös kaupallisena tuotteena, mutta lähdekoodina sen voi imuroida ja kääntää omaan käyttöönsä. Lisäksi InterBase on uudelleensyntymässä myös FireBird-nimisenä, kokonaan avoimeen lähdekoodiin perustuvana tuotteena. MySQL-palvelimen kehitystyön pääpaino on toistaiseksi ollut itse tietokantamoottorissa, josta puuttuu eräitä keskeisiä ominaisuuksia. Graafiset hallintatyökalut ovat vielä monessa suhteessa puutteellisia. VAIHE KAKSI: ASENNUS JA KÄYTTÖÖNOTTO Windows-käyttäjät on viime vuosina opetettu odottamaan ohjelmilta helppoa asennusta ja käyttöönottoa. InstallShieldin kaltaiset askeltavat asennusohjelmat kyselevät välttämättömimmät yksityiskohdat ja hoitavat sen jälkeen asennuksen omatoimisesti. Linux ja muut avoimet ohjelmistoprojektit ovat tässä suhteessa olleet pitkään kuin eri planeetalta: asennuksen monimutkaisuus ja vaativuus on toisinaan vaikuttanut lähes itseisarvoiselta. Mikään vertailumme ohjelmista ei selvinnyt käyttöönottotestistä täysin pistein. Ongelmat ovat yleensä pieniä, mutta aloittelevalle käyttäjälle sekin saattaa olla liikaa. Esimerkiksi SAP DB:n tapauksessa verkkosivuilta täytyy imuroida useampia tiedostoja, ennen kuin tarvittava kokonaisuus dokumentaatioineen on valmis käyttöönotettavaksi. MySQL:n ensiasennus puolestaan täytyy tehdä vakiohakemistoon, eikä asennusohjelma lisää käynnistysvalikkoon tai työpöydälle mitään, mistä lähteä liikkeelle. VAIHE KOLME: DATAN LATAUS JA YLLÄPITO Kun tietokantapalvelin on saatu asennettua ja siihen on saatu hallintavälineillä yhteys, seuraava vaihe on yleensä sovelluksen tarvitsemien tietokantaobjektien luominen ja datan lataus. Tässä vaiheessa vastaantulleet ongelmat olivat odotettuja. Vaikka sql-kieli on standardoitu, varsinkin taulujen sarakkeiden datatyyppien nimissä on kirjavuutta. Tämän vuoksi oli jo ennalta odotettavissa, että sama komentoskripti tuskin kelpaa sellaisenaan eri palvelimiin. Muutokset ovat pieniä, mutta vaativat joka tapauksessa ylimääräistä käsityötä. Samoin datan lataustekniikoissa on palvelimien välisiä eroja. Kasvavaa suosiota näyttävät saavan tekniikat, joissa suoraan sql-komentotulkissa voidaan viitata ulkopuolisiin tekstitiedostoihin ja siirtää niistä dataa varsinaisiin tietokannan sisäisiin taulurakenteisiin. Tämä on usein kätevä vaihtoehto erillisen latausohjelman käytölle. ODBC-OHJAIMET AVUKSI Vaihtoehtoinen tapa datan käsittelylle on odbc-rajapinnan käyttö (open database connectivity). Sen avulla esimerkiksi Microsoftin Access-tietokannan käyttöliittymällä voidaan ohjata eri tuotteiden tietokantamoottoreiden toimintaa. Kaikki tes- tatut odbc-ohjaimet toimivat testissä luotettavasti. Suurimmat ongelmat ilmenivät yrityksessä siirtää dataa SQL Server -tietokannasta testikantoihin käyttäen SQL Serverin Data Transformation Services (DTS) -työkalua. DTS on oledb-rajapintaa käyttävä automaatiotyökalu, joka pyrkii itse selvittämään kytkettävien datalähteiden ominaisuudet ja muunnoksissa tarvittavat operaatiot. Periaatteessa odbc-ohjaimen pitäisi kyetä ilmoittamaan DTS:lle tuettavat datatyypit, mutta siirtotesteissä eivät taulujen sarakkeiden muunnokset kannasta toiseen onnistuneet ilman käsityönä tehtyä korjailua. EDESSÄ LUPAAVA TULEVAISUUS Verrattain lyhytaikainen koekäyttö ei välttämättä kerro kaikkea vertailtujen tietokantatuotteiden luotettavuudesta todellisessa arkikäytössä. Samoin suorituskyvyn arviointi jätettiin suosiolla pois vertailusta. Epäsuoria todisteita eri tuotteiden käyttökelpoisuudesta löytyy kuitenkin maailmalta. SAP DB ja InterBase ovat hankkineet kannuksensa aikoinaan jo kaupallisina tuotteina, ja niiden uskottavuus perustuu paljolti aikaisempiin referensseihin. MySQL puolestaan on niittänyt mainetta varsinkin linux- ja Apache-pohjaisten www-palvelinten taustajärjestelmänä, missä vielä kehitteillä olevan tuotteen tekniset puutteet eivät pääse liiaksi haittaamaan. Näyttää siltä, että avoimilla tietokannoilla on edessään lupaava tulevaisuus. Kaupallisina tuotteina niistä ei olisi nykyisten markkinajohtajien kilpailijoiksi, mutta tietokantojen käyttöskaala laajenee ja monimuotoistuu koko ajan. Runsaat 30 vuotta relaatiomallin julkaisun jälkeen laitteistojen ja ohjelmistojen suorituskyky on viimein saatu sille tasolle, että tietokantatekniikalla voidaan täyttää periaatteessa kaikki datanhallinnan vaatimukset. Avointen relaatiokantojen käyttöönotto vaatii jonkin verran pioneerihenkeä. Jos taidot riittävät, palkintona on yleensä toimiva, sql-komentokielellä hallittavissa oleva palvelin, jonka ominaisuudet riittävät useimpiin tarpeisiin mainiosti. Ja vaikka eivät aivan kaikkiin tarpeisiin riittäisikään, ainakin laatuhintasuhde on kohdallaan. 56 MikroPC 6 / 2002

> Kahden maailman rajalla InterBase 6.0 ja FireBird 1.0 InterBase on Borland-yhtiön alunperin kaupallinen tietokantatuote, joka emoyhtiön moninaisten käänteiden kautta on päätynyt tietyin ehdoin avoimeksi ohjelmistoksi. Vielä 1980-luvun lopullahan Borland oli iso ja menestyvä yhtiö, joka yritti kilpailla itse Microsoftin kanssa monessa tuotekategoriassa. Sittemmin se on palannut takaisin perusosaamisensa sovelluskehityksen pariin, ja windows-ympäristön lisäksi mukaan on tullut myös linux-alusta. InterBase-tietokannan tämänhetkinen tilanne on monimutkainen. Samalla kun se on Borlandin kaupallinen tuote, InterBasen lähdekoodit voi imuroida Borlandin palvelimelta ja kääntää niistä itselleen ilmaisen version. Lisäksi kehitteillä on FireBird-niminen, avoimeen lähdekoodiin perustuva projekti, joka kehittää Borlandin rajoituksista vapaata InterBase-kloonia. InterBase 6.0 KYPSÄ TUOTE InterBasen ominaisuuksissa ja käyttöliittymässä näkyy SAP DB:n tavoin kaupallisen kehitystyön mukanaan tuoma viimeistelty jälki. Itse tietokantamoottorissa on jokseenkin kaikki modernien relaatiokantojen ominaisuudet aina replikointia myöten. Myös hallintatyökalut on toteutettu selkeän windowskäyttöliittymän periaatteita noudattaen. Testisovelluksen datan lataukseen ei aluksi näyttänyt löytyvän helppoa keinoa, sillä asiaa käsittelevä dokumentaatio käsitteli pääasiassa ohjelmointirajapintojen käyttöä. Lopulta kätevimmäksi latauskeinoksi osoittautui luoda taulu viittaamaan suoraan ulkoiseen tiedostoon "EXTERNAL FILE"-määrityksellä. Siten ladattavan datan saattoi määritellä aluksi työtauluksi, josta sen voi siirtää varsinaiseen tuotantotauluun tavallisella "INSERT..SELECT"-komennolla. Kun data oli saatu tietokantaan, kaikki normaalit datankäsittelyoperaatiot voitiin suorittaa ongelmitta. Tapahtumanhallintalogiikka on mukana kuvassa koko ajan, ja muutoinkin kyseessä on sen verran pitkäikäinen ja kypsä tuote, että pahimmat toiminnan ja käyttöliittymän ongelmat on saatu siivottua. InterBasen ja FireBird-projektin tulevaisuus riippuukin siitä, minkä asenteen Borland-emoyhtiö tuotteeseen jatkossa ottaa. Jo FireBirdin synty osoittaa, että yhtiön sisällä on ristivetoa siitä, miten InterBasen jatkoon kaupallisena tuotteena pitäisi suhtautua. InterBase-tietokannan rakenteessa ja toiminnassa näkyy SAP DB:n tavoin tuotteen kaupallinen alkuperä. Myös graafiset hallintavälineet ovat viimeisteltyjä. FireBird 1.0 Tärkein tuki avointen tietokantojen käyttäjälle ovat tuotteen www-sivut ja keskusteluryhmät. InterBasen pohjalta kehitetyn FireBird-palvelimen verkkosivuilta voi ladata tuoreen 1.0-version. TIETOKANTAMOOTTORIN JA HALLINTATYÖKALUJEN LAATU INTERBASEN JA FIREBIRDIN NYKYTILANNE ON SEKAVA Lisätietoa: www.ibphoenix.com, www.borland.com/interbase, firebird.sourceforge.net MikroPC 6 / 2002 57

AVOIMET WINDOWS-KANNAT VERTAILUSSA Heja Sverige, hyvä Suomi! MySQL 3.23 MySQL on ruotsalaisen MySQL Ab:n tietokanta, joka on rakennettu avoimen lähdekoodin periaatteiden varaan. Osin MySQL:ää voi pitää myös suomalaisena, sillä hankkeen peruustajakolmikosta Michael Monty Widenius, on suomalainen. MySQL:n taustalla on nyt kaupallinen yritys, joka uskoo kannattavaan liiketoimintaan MySQL-tuotteen kaupallisten versioiden ja siihen liittyvien palvelujen myynnin kautta. MySQL on aktiivisen kehitystyön kohteena. Testaamastamme versiosta 3.23.49 puuttuu vielä muutamia tietokantamaailmassa keskeisiä ominaisuuksia (mm. alikyselyjen tuki), joista osa on tulossa seuraavaan, kehitysvaiheessa olevaan 4.0-versioon. Oletusarvoisesti MySQL:n asennus on tehtävä hakemistoon "c:\mysql". Asennuksen jälkeen se voidaan siirtää johonkin muuhun hakemistoon, kunhan tietokantamoottorille kerrotaan käynnistyksen yhteydessä työhakemiston nimi. NT- ja Windows 2000 -koneilla MySQL voidaan asentaa toimimaan palveluprosessina. Asennuksen jälkeen MySQL:n käynnistys ja pysäytys voidaan hoitaa kuten muiden palveluprosessien. Windows-käynnistysvalikkoon MySQLasennus ei lisää mitään, ja siksi asennuksen jäl- MySQL 3.23 PIENI JA TEHOKAS TIETOKANTAMOOTTORI keen on lähdettävä selamaan hakemistosta löytyviä tiedostoja. Docs-alihakemistosta löytyi tiedosto manual_toc.html, joka avaus selaimeen toi näkyviin tuotteen dokumentaation sisällysluettelon. Komentoja varten käytettävissä on konsolipohjainen mysql.exe-sovellus, joka edellisten Tietokannan kanssa voi yleensä keskustella myös komentorivitasolla. Kuvassa käynnissä MySQL-sessio. MAHDOLLISUUS KÄYTTÄÄ USEITA ERI TAULUTYYPPEJÄ, TRANSAKTIOLOGIIKAN KANSSA TAI ILMAN ENSIASENNUKSEN JÄLKEINEN KÄYTTÖÖNOTTO VAATII ETSIMISTÄ GRAAFISET HALLINTATYÖKALUT ALKEELLISIA SQL-TOTEUTUKSEN OMINAISUUKSISSA VIELÄ PUUTTEITA tavoin löytyi bin-hakemistosta. Dokumentaation "Getting started"-osaston avulla alkuunpääsy oli kohtalaisen helppoa. GRAAFISTA HALLINTAA Graafista hallintaa varten asennuspaketin mukana tuli kaksi ohjelmaa, WinMySqlAdmin ja Saksalaista täsmällisyyttä SAP DB 7.3 SAP DB on erp-tuotteestaan tunnetun SAP AG:n tietokantapalvelin, joka vuonna 2000 vapautettiin avoimeen jakeluun. Siinä ovat näkyvissä viimeistelty jälki ja pyrkimys helppoon hallittavuuteen. SAP DB:n käyttöä varten täytyi imuroida useita asennuspaketteja. Varsinainen tietokantamoottori oli kooltaan noin 42 Mt:n paketissa, lisäksi hallintatyökalujen Database Manager (6 Mt) ja SQL Studio (8 Mt) asennuspaketit täytyi imuroida erikseen. Tietokantamoottorin asennusohjelma on merkkipohjainen, ja se loi asennushakemistoon kolme erillistä alihakemistoa. Ainoastaan windows-ympäristössä toimivien Database Managerin ja SQL Studion omat InstallShield-asennuspaketit tekivät asennuksesta yhtä helpon kuin moderneissa kaupallisissa tuotteissa. Asennuksen jälkeen ensimmäinen tehtävä oli luoda uusi tietokantainstanssi Database Managerilla. Sen jälkeen tietokantaobjektien luominen voitiin aloittaa käyttäen SQL Studion graafisia välineitä tai suoraan sql-kielisiä komentoskriptejä. Itse tietokantamoottorin asennusta lukuunottamatta SAP DB:n käyttöönotto oli yhtä helppo kuin minkä tahansa kaupallisen tietokantatuotteen asennus. Työkalujen käyttöliittymässä ja toiminnassa näkyy selkeästi tuotteen kaupallinen tausta: pelkällä harrastuspohjalla ja hakkerihengellä harvoin syntyy yhtä selkeää ja helppokäyttöistä käyttöliittymää. MYÖS VAATIVAAN KÄYTTÖÖN Tietokantamoottorin ominaisuudet riittävät vaativampaankin käyttöön. Siihen on toteutettu keskeiset relaatiomallin ja sql-kielen rakenteet, mukaanlukien transaktiologiikka ja lukitukset, samoin kuin datan ja tapahtumalokin dynaamiset varmistukset. Ainoat hankaluudet SAP DP:n testauksessa ilmenivät heti asennuksen jälkeen, kun uuden tietokantainstanssin luonti oletusasetuksin päättyi virheilmoituksiin. Ongelmien ohitus vaati jonkin verran manuaalista konfigurointia, ja virheen varsinainen syy jäi lopulta hieman epäselväksi. SAP DP:n dokumentaation voi imuroida verkosta pdf-tiedostomuodossa. Se on jokseenkin kattava, mutta esitystavassa on samanlaista jäykkyyttä, joka oli leimallista 1980-luvulla mm. Microsoftin ja Nokian manuaaleille. Amerikkalaiseen jouhevaan esitysmuotoon tottuneelle ero on selkeä. Kokonaisuutena SAP DB antaa luotettavan vaikutelman. Sen käyttö SAP:n omien tuotteiden taustalla antaa aiheen olettaa, että suorituskykyä ja skaalautuvuutta myös vaativampaan käyttöön on riittävästi. Ainoastaan windows-ympäristössä toimivat graafiset hallintatyökalut viittaavat siihen, että windows-käyttäjät ovat tämänkin tuotteen tapauksessa unix/linux-käyttäjiä paremmassa asemassa. 58 MikroPC 6 / 2002

MySqlManager, joista jälkimmäinen ei ole MySQL Ab:n oma tuote. Lisäksi sen toiminnalliset ominaisuudet näyttivät olevan vielä pahasti keskeneräisiä. Erillisenä tuotteena voi lisäksi ladata MySqlGUI-nimisen ohjelman, joka tarjoaa graafisen näkymän MySQL-tietokantoihin. Sen käyttöliittymä oli kuitenkin monessa suhteessa harrastelijamainen, eikä toiminnallisuudessakaan ollut paljon kehumista. MySQL:n uusimmat versiot tukevat erityyppisten taulujen luomista. Oletustyyppi on MyISAM, mutta tarjolla ovat myös tyypit HEAP, BDB (Berkeley DB) ja InnoDB. Näistä kaksi jälkimmäistä tukevat myös tapahtumien (transaktioiden) hallintaa, joka oletustyypistä puuttuu. Tapahtumakäsittely hidastaa tietokannan toimintaa jonkin verran, mutta tarjoaa häiriötilanteissa paremman turvan datalle. Lisäksi datan käsittelyssä on mahdollista käyttää normaaleja COMMIT- ja ROLLBACK-komentoja. Tapahtumakäsittelyä tarvitsevalle windowskäyttäjälle ainoaksi vaihtoehdoksi jää InnoDB, sillä BDB toimii vain eräissä unix-versioissa. Datan lataukseen tekstitiedostosta voi käyttää MySQL:n "LOAD DATA"-komentoa, joka syntaksiltaan on jokseenkin suora kopio Oraclen SQL*Loaderin ohjaustiedostojen käyttämästä komentokielestä. Lisätietoa: www.mysql.com SAP DB 7.3 SAP DB -palvelimen asennuksen jälkeen ensimmäinen tehtävä on luoda uusi tietokanta Database Wizardilla. SELKEÄSTI SUUNNITELTU JA VIIMEISTELTY TUOTE ASENNUSTA VARTEN TÄYTYY IMUROIDA JA ASENTAA USEITA ERILLISIÄ PAKETTEJA PIENIÄ SELVITTÄMÄTTÖMIÄ VIRHETILANTEITA VOI SYNTYÄ KÄYTTÖÖNOTOSSA Lisätietoa: www.sapdb.org Unix-tietokanta väärässä ympäristössä PostgreSQL 7.2 Jos avointen windows-tietokantojen vertailuun olisi otettu lisää tuotteita, joukossa olisi perustellusti voinut olla PostgreSQL. Se on unix-ympäristöissä jo pitkään mainetta niittänyt tuote, jonka alkukoti on siellä missä suuren osan muustakin unix-tekniikasta, Berkeleyn yliopistossa USA:n länsirannikolla. PostgreSQL toimii myös windowsympäristössä, mutta vain tietyin edellytyksin. Se tarvitsee tuekseen Cygwinajoympäristön (cygwin.com), joka emuloi unix-kutsuja ja muuntaa ne windows-rajapinnan kutsuiksi. Näin PostgreSQL toimii ikään kuin windows-ympäristön sisällä ajettavassa unix-laatikossa. Vertailumme tietokannoista PostgreSQL poikkeaa myös sikäli, että se imuroidaan lähdekoodina ja käännetään ja konfiguroidaan vasta kohdekoneessa suorituskelpoiseksi ohjelmaksi. Tämä on johdonmukaisesti unix/linux-kulttuurin hengen mukaista, mutta vaativa operaatio monille windows-käyttäjille. Vaikka PostgreSQL onkin leimallisesti unix-ympäristön tietokanta, sille on tehty myös joitakin käyttöä helpottavia graafisia hallintatyökaluja. Yksi näistä on osoitteesta ns.flex.ro/pgaccess löytyvä PgAccess-ohjelma, jonka asennus windows-koneelle tosin vaatii jonkin verran systeemikirjastojen muokkausta käsin. Vastineeksi asennuksen ja käyttöönoton vaatimalle työlle PostgreSQL tarjoaa käyttäjälleen luotettavan ja standardinmukaisen tietokantamoottorin, jota käytetään mm. monissa www-palveluissa ympäri maailmaa. Lisätietoa: www.postgresql.org ASIAN YDIN Tietokannat vapautuvat Avoin sovelluskehitys on vähitellen valloittamassa myös tietokantapalvelinten vaativia markkinoita. Osa tarjolla olevista kannoista, kuten SAP DB ja InterBase, on taustaltaan alunperin kaupallisia tuotteita, joista valmistaja ei usko enää hyötyvänsä kaupallisesti. Toiset projektit, kuten MySQL ja PostgreSQL noudattavat puhtaammin avoimen sovelluskehityksen ideaalia, mutta hintana on usein työläämpi ja enemmän taitoja vaativa asennus ja käyttöönotto. Ominaisuuksiltaan parhaat avoimet tietokantapalvelimet alkavat lähestyä kaupallisia tuotteita. Tilaa markkinoilla on molemmille, sillä luotettavasta ja suorituskykyisestä palvelimesta moni yritys on valmis maksamaan vielä pitkään hyvän hinnan. Pioneerihenkisille ja teknisesti riittävän taitaville käyttäjille avoimet tietokannat sen sijaan tarjoavat mielenkiintoisia sovellusmahdollisuuksia. Testatuista tuotteista MikroPC:n Valinta on MySQL. Puutteistaan huolimatta siinä on paljon miellyttäviä ominaisuuksia sellaiseen käyttöön, johon avoimen lähdekoodin kantoja yleensä tarvitaan. MikroPC 1 / 2002 59