Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO?



Samankaltaiset tiedostot
Miten ja miksi asiasanastoista kehitetään ontologioita

Ontologioiden yhdistäminen YSO:oon

Yleisen suomalaisen ontologian kehitystyö

Kohti Yleistä suomalaista ontologiaa (YSO)

Taloustieteet ja YSA. Eeva Kärki Kansalliskirjasto

YSA ja lääke- ja hoitotieteen termit. Eeva Kärki Kansalliskirjasto

Asiasanastosta ontologiaksi

Asiasanastoista ontologioita: Yleinen suomalainen ontologia YSO ja sen laajennukset

Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa

ONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa

HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS

Yleinen suomalainen ontologia YSO

SELVITYS ERIKOISKIRJASTOJEN KÄYTTÄMISTÄ ASIASANASTOISTA JA LUOKITUKSISTA. Anne Holappa, STKS:n Erikoiskirjastojen työryhmä Tieteiden talo

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, KANSALLISKIRJASTO

YSAsta YSOon. Mikko Lappalainen Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän kokous,

Kansalliskirjasto ja Finto-palvelu kuvailun infrastruktuurin rakentajana

Miksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita?

Finto-tilannekatsaus. Osma Suominen Kansalliskirjaston asiantuntijaseminaari

Onko luettelointitermillä. väliä? Kokoelmaseminaari Suvi Kettula Espoon kaupunginmuseo

Ontologioiden huomioiminen uuden kirjastojärjestelmän suunnittelussa. Tommi Jauhiainen Helsinki

Pysyvä ja muuttuva A:sta O:hon sisällönkuvailussa. Mirja Anttila Kansalliskirjasto

Finto-projektin tilannekatsaus

YLEINEN SUOMALAINEN ONTOLOGIA YSO

Päällekkäisyys ja AFO-ontologia Tulevaisuus? YSO + AFO KOKO?

ONKI Living Lab. Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto

Kohti kansallista semanttisen webin sisältöinfrastruktuuria

Sanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito Juha Hakala Kansalliskirjasto

ARTIKKELITIETOKANNAT JA OMANELLI PIRJO POHJOLAINEN

LAADUKAS SISÄLLÖNKUVAILU -SUOSITUS

ONKI kansallinen ontologiapalvelu: kohti yhtenäistä sisällönkuvailua

KAM-sektori paikkatiedon kansallisessa ekosysteemissä. Mikko Lappalainen Nimitietopalvelua ja paikkatietopalvelua koskeva seminaari, 30.1.

Auktoriteettitietokanta

PAIKANNIMISTÄ PAIKKATIETOON Kansalliskirjaston paikannimisanastojen nykytilanne ja uudistustarpeet

Finna ja ontologiat tms.

Finto-tilannekatsaus. Asiantuntijaseminaari KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut

Kulttuurisampo.fi Suomalainen kulttuuri ja semanttinen web mitä, miksi ja miten?

Finto-palvelu ja ontologioiden kehitystyön tuki Suomessa

ONKI-PROJEKTIN ESITTELY. Matias Frosterus ja Osma Suominen JHKA sanastotyöpaja

Kohti suomalaista semanttista webiä

YSAn auktorisointi - Helka-tietokanta. Ville Huhtala, Helsingin yliopiston kirjasto Sisällönkuvailupäivä

SKOS. Osma Suominen ONKI-hankkeen laajennettu projektiryhmä

YSAsta YSOon kirjastoissa: miksi ja miten

Kulttuurisampo. Joeli Takala. Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu

Mikä on Kulttuurisampo?...

YSAsta YSOon kirjastoissa - kysely ja siirtymäsuunnitelmat

Kirjasampo. Kaunokki-ontologia & TKK / Dipoli. Kansalliskirjaston ontologia-seminaari Kaisa Hypén

Kirjasampo [lyhyt oppimäärä]

Suomi.fi palvelutietovaranto

VESAsta Fintoon ja YSAsta YSOon: Mikä muuttuu ja miksi?

Finton jatko vuosina

Finton hyödyntäminen ministeriöiden palveluissa. erityisasiantuntija Pilkkuniina Brandt, VNK

Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa

ASIASANASTON MUUTTAMINEN ONTOLOGIAKSI YLEINEN SUOMALAINEN ONTOLOGIA

Näin sisällönkuvailen. Sisällönkuvailupäivä Liisa Virtanen Kansalliskirjasto

Finto-palvelu ja ontologioiden käyttöönotto sisällönkuvailussa

ONKI: sanastojen ja avoimen linkitetyn datan tekninen infrastruktuuri Juha Hakala Kansalliskirjasto

ONKI-palvelin ja sen hyötykäyttö: selain, valitsin ja verkkopalvelut

ASIASANASTON MUUTTAMINEN ONTOLOGIAKSI YLEINEN SUOMALAINEN ONTOLOGIA

ONKI-projekti JUHTA KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut

Kansalliset kehittämishankkeet: Etenemissuunnitelmat

Kansallinen semanttisen webin sisältöinfrastruktuuri FinnONTO - visio ja sen toteutus

Media- ja kulttuuripalvelut

Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä

Erikoisontologioiden kuulumisia. Finto-projekti: Laajennetun projektiryhmän kokous Tuomas Palonen, tietoasiantuntija

Hoidokki - Hoitotieteellinen asiasanasto

Ontologisointi käytännön tasolla

Taustamuistio 1 (6) Yhteinen tiedon hallinta -hanke. Taustatietoa Sanaston metatietomallin määrittely -työpajan keskusteluun

Ilmiöprojektin tiedonhankinta

Kyseinen aihe on sairaiden öljyvoitelu.

Miksi asiasanastoista pitäisi siirtyä ontologioihin? Prof. Eero Hyvönen

Ohje: Miten haen artikkeleita KH Net verkkopalvelusta

Yrityssuomi.fi:n toiminnallisuus ja ontologian hyödyntäminen Yritys-Suomen verkkopalveluissa. Eeva Koivisto, Yritys-Suomen verkkotoimitus 1.11.

Susanna Nykyri

Suomi.fi-palvelutietovaranto

Ennakkometadata - ONIX Maarit Huttunen

Medical Subject Headings

FinnONTO-infrastruktuurin esittely

Ohje: Miten haen artikkeleita Ratu Net verkkopalvelusta

Fennica Melindassa. Melinda-tietoisku Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto

Kirjastoverkkopalvelut A V A I N L U V U T

SISÄLLÖNKUVAILUN KOULUTUSTARVEKYSELY

koko kuvailutaso rajoitetaan tarvittaessa AI02 roolissa päänimeke esim. analoginen tunniste, aineiston järjestysnumero, ahaan tekninen tunniste

Kirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma

FINMARC -> Marc 21 järjestelmätoimittajan puheenvuoro. Helsinki Seppo Lindström varatoimitusjohtaja

Kokemuksia Melindaan siirtymisestä ja Alephin käytöstä. Kukka-Maritta Komppula Savonia-ammattikorkeakoulu

Museoalan asiasanaston uudistaminen. Esiselvitys. Museoalan asiasanaston (MASA) uudistamishankkeen ensimmäisen vaiheen loppuraportti

Sisällönkuvailupäivä

Sisällönkuvailun asiantuntijaverkoston kokous

YSA- AUKTORITEETTITIE- TUEET HELKASSA VILLE HUHTALA HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTO, SAATAVUUSPALVELUT

JHS 145 Palveluiden luokittelu

Prosessikuvauksesta vauhtia taideteollisuusalan ontologia TAOn ensiaskeleihin

Liikkujan polku tiedonlähteille. Tutkimustietoa liikunnasta kun Google ei riitä Informaatikko Birgitta Järvinen, UKK-instituutti

FINTO-PROJEKTIN PROJEKTISUUNNITELMA VUODELLE 2015

Transkriptio:

Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO? Eeva Kärki Kansalliskirjasto 22.1.2009 YSA YSO YSA YSO: eroja Selvitettävää Osoitteita Agenda 1

Tesaurukset ja ontologiat molemmat ovat käsitejärjestelmän kuvauksia tesaurus-suhteet/ontologia-suhteet asiasanastot = ihmisen tulkittavissa olevia ontologiat = koneen (ja ihmisen?) tulkittavissa olevia YSA eli Yleinen suomalainen asiasanasto (1) n. 27 000 asiasanaa (näistä n. 5000 maantieteellistä nimeä) kaikki tiedonalat ei henkilön- eikä yhteisönnimiä yleissanasto (epätasaisuutta ) tesaurus-rakenne aakkosellinen ja systemaattinen osa ylläpito: Kansalliskirjasto (1 htv) tekninen ylläpito: Fennica-tietokanta (Voyager) 2

YSA (2) Käyttö Fennica (Suomen kansallisbibliografia) kaikki yleiset kirjastot suurin osa tieteellisistä kirjastoista (YSAn lisäksi monet tieteelliset kirjastot käyttävät oman alansa erikoissanastoja) arkistot museot (Museoalan asiasanaston lisäksi) YSA (3) Tesaurus-rakenne (YSA) KÄYTÄ = viittaus ohjaustermistä asiasanaan (VESA = asiasanaa xxx ei käytetä) KT = korvaa termit LT = laajemmat termit ST = suppeammat termit RT = rinnakkaistermit Huomautus Lähde Ryhmäkoodi ( VESA = kuuluu ryhmiin) Kaikki termisuhteet ovat aina vastavuoroisia 3

YSO eli Yleinen suomalainen ontologia(1) FinnOnto-osaprojekti (Tekes) 2004-2007, jatkoprojekti 2008-2010 perustuu YSAan (puuttuu vuoden 2006, 2007 ja 2008 YSA-termit eli yli 2000 termiä) n. 20 000 termiä ei maantieteellisiä nimiä kieli: suomi ruotsinkieliset vastineet (Allärs) englanninkieliset vastineet poimittu Helsingin kaupunginkirjaston luokituskaavion englanninkielisen version hakemistosta; vastineissa virheitä, koska termejä ei ole tarkistettu erikoisalojen sanastoista/sanakirjoista ruotsin- ja englanninkielisten vastineiden ontologista rakennetta ei ole tarkistettu jatkoprojekti (2008-2010): YSO (2) YSAn puuttuvien käsitteiden vieminen YSOon Allärsin ja Musa/Cillan ontologisoiminen entä englanninkieliset termit? YSOa käytetään myös rakenteellisena mallina ja liittymäkohtana erikoisalojen ontologioihin, kuten AFO (Agriforestista tehty ontologia) VALO (Valokuva-alan ontologia) MAO (Museoalan ontologia) osoite: http://www.yso.fi/onki/yso/ 4

asia muuttuva pysyvä abstrakti prosessi tapahtuma ajanjakso fyysinen objekti ilmiö henkiset toiminto tuotokset fyysinen kokonaisuus YSOn kehikko (Lähde: Katri Seppälä) paikka järjestelmä ominaisuus YSOn kehikko abstrakti muuttuva prosessit tapahtumat toiminta pysyvä ajanjakso fyysinen kokonaisuus fyysinen objekti henkiset tuotokset ilmiöt järjestelmät ominaisuudet paikka 5

Pysyvä ajanjakso fyysinen kokonaisuus fyysinen objekti aine konkreettinen eloton objekti. lavasteet leikkikalut legot leikkikalut käyttöympäristön mukaan leijat, lennokit, liidokit, vesilelut leikkikalut materiaalin mukaan kiiltokuvat, pehmolelut, puulelut, tinasotilaat nuket nukkekodit. letkut liikennemerkit.. ST-suhteet YSOn kehikko geneeriset suhteet (laji alalaji) voimalat - lämmitysvoimalat partitiiviset suhteet (kokonaisuus osa) kasvinosat juuri, kukka jne. esitetään eri tavalla kuin geneeriset ST-suhteet näitä ei ole vielä tehty YSOon (eli ovat nyt tavallisia ST-suhteita) 6

YSA YSO (1) Sanojen väliset suhteet YSAssa asiasanan ympärille rakennetaan tesaurussuhteet aikaisemmin YSAssa oleviin asiasanoihin kaikki YSAssa esiintyvät sanat ovat todellisia asiasanoja monilla sanoilla ei ole hierarkkisia suhteita, vain assosiatiivisia suhteita (RT-suhde) joillakin sanoilla ei ole mitään suhteita käsitejärjestelmäkokonaisuudet melko pieniä YSA YSO (2) Sanojen väliset suhteet (jatkuu) YSOssa on valmis kehikko, johon kukin sana yritetään sijoittaa mahdollisimman loogisesti ontologissa paljon hierarkian vaatimia ns. aputasosanoja, jotka eivät ole asiasanoja käsitekehikko monimutkainen ja tarkka kaikilla sanoilla/termeillä on joku hierarkkinen suhde pitkiä hierarkioita (esim. kissa) monet käsitteet vaikea sijoittaa kehikkoon loogisesti (ongelma varsinkin ns. pehmeillä tiedonaloilla ) -> vaarana, että kokonaisuus on epäjohdonmukainen (esim. avioero asumusero) 7

YSA YSO (3) Sanojen monimerkityksisyys yms. YSAssa ratkaistu kahdella tavalla (esim. kaanonit, kurkku, messut) YSOssa pyritty ottamaan esille mahdollisimman paljon monimerkityksisyyttä (kaanonit, kurkku, messut) kuinka syvälle polysemiaan kannattaa mennä? YSOssa osa termeistä esitetty myös eri funktioissa (esim. lapset, lapset (kooste)) Maantieteelliset nimet YSAssa mukana n. 5000 paikannimeä (myös luonnonmaantieteellisiä nimiä, koti- ja ulkomaisia) YSOssa ei maantieteellisiä nimiä, maantieteelliset nimet paikkaontologioissa (SUO, SAPO; sisältävät suomalaisia paikannimiä) YSA YSO (4) Alanmukaiset ryhmät YSAssa voidaan selata alanmukaisia ryhmiä YSOssa ei voida selata alanmukaisia ryhmiä (ainakaan vielä) Vapaa indeksointi YSAssa ohjeet vapaan indeksoinnin sanaryhmien yhteydessä YSOssa asia ratkaisematta 8

Selvitettävää: kysymyksiä (1) Miksi pitäisi siirtyä asiasanoista ontologioihin? Mitä todellista lisäarvoa ontologiat tuovat sisällönkuvailuun ja tiedonhakuun? Ontologiat luotu lähinnä koneymmärrettäväksi, soveltuvatko ne ihmisen tulkittaviksi? Ovatko ontologiat sisällöltään niin valmiita, että niitä voidaan ryhtyä käyttämään? Maantieteelliset nimet: tulevatko SUO ja SAPO osaksi KOKO-ontologiaa? Entä ulkomaiset paikannimet? Selvitettävää: kysymyksiä (2) Miten käytetään niitä asiasanoja, jotka eivät ole missään ontologioissa? esim. vapaan indeksoinnin sanat, numeeriset ajanmääreet Koska asiasanaa ei voi käyttää muussa kuin ontologian esittämässä yhteydessä, miten menetellään, jos ko. sanaa tarvitaankin ihan muissa yhteyksissä? onko otettava yhteys ontologian ylläpitäjään? Onko kaikki käytettävät asiasanastot ontologisoitava? resurssit? Sisällöllinen ja tekninen ylläpito? Entä ulkomaisten asiasanastojen ja ontologioiden käyttö? 9

Selvitettävää: kysymyksiä (3) Onko teknisiä valmiuksia ryhtyä käyttämään ontologioita sisällönkuvailussa ja tiedonhaussa (eri kirjastojärjestelmät )? termien poiminta ontologiasta pitää olla niin vaivatonta, ettei se hidasta sisällönkuvailutyötä miten käy ketjutusten? Jos ontologioita ryhdytään käyttämään asiasanoituksessa, pystytäänkö aikaisemmat indeksoinnissa käytetyt asiasanat kytkemään ontologian yhteyteen? jos ei, mitä se vaikuttaa tiedonhakuun? Osoitteita http://vesa.kansalliskirjasto.fi/ (pääsee sekä uuteen että vanhaan VESAn käyttöliittymään) http://www.yso.fi/onki/yso/ (YSO) http://demo.seco.tkk.fi/onkipaikka/ (SUO = Suomalainen paikkaontologia) http://www.yso.fi/onki/sapo/?l=fi (SAPO = Suomen ajallinen paikkaontologia) http://www.yso.fi/onki/koko/?l=fi (KOKO-ontologia) http://www.yso.fi/?l=fi (Ontologiapalvelin, linkit FinnONTOprojektissa työstettyihin ontologioihin) http://www.yso.fi/lusto-demo.html (Kantapuu-museotietokanta, hakudemo) http://wordnet.princeton.edu/ (WordNet) 10