ASIASANASTON MUUTTAMINEN ONTOLOGIAKSI YLEINEN SUOMALAINEN ONTOLOGIA
|
|
- Paavo Rantanen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ASIASANASTONMUUTTAMINENONTOLOGIAKSI YLEINENSUOMALAINENONTOLOGIA ESIMERKKINÄFINNONTO-HANKKEENMALLISTA KatriSeppälä,SanastokeskusTSK EeroHyvönen,Aalto-yliopistojaHelsinginyliopisto KansalliskirjastoTutkimuskirjasto ISBN
2 ESIPUHE Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston Semanttisen laskennan tutkimusryhmän (SeCo) vetämässä FinnONTO-hankkeidensarjassaluotiinvuosina prototyyppikansallisestasemanttisenwebininfrastruktuurista,jokasisältääerialojenontologioita,ONKI-ontologiapalvelunjavisionprosessista,jollamonialainenontologiatyövoitaisiinSuomessajatkossajärjestääjavakinaistaa.Hankkeeneri vaiheitarahoittitekesjayhteensän.50suomalaistayritystäjajulkistensektorinorganisaatiota. Ontologioiden kehittämisestä sekä ONKI-ontologiapalvelusta vastasi vuoden 2013 loppuun Aaltoyliopiston mediatekniikan laitoksella ja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella SemanttisenlaskennantutkimusryhmäSeCo.Vuoden2014alussakeskeinenosaFinnONTOnontologiatyöstätyöstäjaontologioistasiirtyiKansalliskirjastonylläpidettäviksijaedelleenkehitettäviksiFintonimisenäuutenapalveluna.SenteknologiapohjanaonFinnONTOssakehitettyONKILight-palvelinja keskeisimpään tietosisältöön kuuluu joukko FinnONTOssa kehitettyjä ontologioita, erityisesti asiasanastoistakehitetytyleiskäsitteitäsisältäväyleinensuomalainenontologiaysojasiihenliittyvät erikoisalojen ontologiat eli ns. KOKO-ontologiapilvi. FinnONTOssa ehdotetun ONKI-konsortiomallin mukaanontologioidenkehittämistävoitaisiinjatkossaorganisoidayhteisöllisestisiten,ettäkansalliskirjastokehittääjärjestelmänytimessäolevaaysoajasiihenliittyviäomiaontologioitaanjakoordinoi yhteistyötä,jossaerikoisontologioitakehitetäänalakohtaistenasiantuntijaryhmientoimesta. Tämän raportin tavoitteena on edistää tätä työtä kiteyttämällä ja dokumentoimalla suomen kielellä niitäperiaatteita,joitafinnonto-hankkeessakehitettiinsuomalaistenasiasanastojenmuuttamisesta semanttisen webin ontologioiksi, sekä tästä työstä saatuja kokemuksia. Esimerkkinä periaatteiden soveltamisesta käytäntöön, esitellään tapaustutkimuksena Yleisen Suomalaisen Asiasanaston YSA muunnosprosessiayleiseksisuomalaiseksiontologiaksiyso,jokamuodostaakoko-ontologianylärakenteenjatärkeimmänkomponentin.tämäfinnonto-ontologiatyönkuvausonlaadittukansalliskirjaston erillisestä toimeksiannosta, ja Kansalliskirjaston Finto-palvelun kehittäjät ovat osallistuneet kuvauksen laatimiseen antamalla palautetta kirjoitusprosessin aikana. Kiitokset kuuluvat raportin kirjoittamistaaktivoineelletuomaspalosellesekäraporttiaystävällisestikommentoineillehenkilöille: MirjaAnttila,Esa-PekkaKeskitalo,SusannaNykyri,MikkoLappalainen,LiisaVirtanenjaHenriYlikotila. Mahdollisista tekstiin jääneistä epätarkkuuksista ja virheistä samoin kuin raportissa esitetyistä ehdotuksistavastaavatkuitenkinkirjoittajat. Raportinpohja-aineistonaonkäytettyFinnONTOnaikanamuistiinkirjattujahavaintojajaohjeita.Katri Seppälä osallistui keskeisellä tavalla kaikkien FinnONTO-hankkeessa kehitettyjen ontologioiden kehitystyöhön, joiden perustana olivat asiasanastot, ja aivan erityisesti YSAn muuttamiseen YSOksi. Eri osaontologioiden kehittäminen tapahtui usein yhteistyössä hankkeeseen osallistuneiden organisaatioidenasiantuntijoidenkanssasiten,ettäfinnontontutkijatopastivatkehitystyössäjatarjosivat sille teknisen tuen. Sisältötyötä koskevaa ohjeistusta on monikielisten ontologioiden osalta tuolloin kirjoittanutmyöstuomaspalonen.finnonto-hankesyntyieerohyvösenaloitteestajahänmyösjohti hankettaalustaloppuunsaakka. LukuisatSeCo-tutkimusryhmäntutkijatAalto-yliopistossajaHelsinginyliopistossasekähankekonsortioneriorganisaatioissaovatolleetmukanatässäraportissaesiteltävässäontologiatyössä,kuten(aakkosjärjestyksessä) Mirja Anttila (YSO), Johanna Eerola (TERO), Maria Forsén (ALLSO), Eeva-Liisa Haanpää (KITO), Outi Hietanen (MERO), Kaisa Hypén (KAUNO), Esa Hämäläinen (PUHO), Anne Isomursu (VALO), Ellen Karhulampi (TAO), Suvi Kettula (MAO), Anna-Liisa Kristiansson (KTO), Eeva- 1
3 LiisaLeppänen(YSO),PäiviLipsanen(AFO),KatariinaNyberg(MUSO),KristiinaNäyhö(KULO),TuomasPalonen(JUHO),RingaSandelin(ALLSO),SatuSavia(VALO),AlexSpåre(KAUNO),TimoViitanen (ALLSO) ja Anu Ylisalmi (YSO, LIITO). Tekniseen kehittämiseen osallistuivat eri aikoina mm. Matias Frosterus, Tomi Kauppinen, Ville Komulainen, Eetu Mäkelä, Sini Pessala, Tuukka Ruotsalo, Reetta Sinkkilä,OsmaSuominen,JouniTuominen,ArttuValojaKimViljanen.EevaKärjenapuYSA-sanastoon liittyvissä kysymyksissä oli hankkeen onnistumisen kannalta tärkeää. Kiitos kaikille yhteistyöstä ja mukanaolosta. Espoossa KatriSeppäläjaEeroHyvönen 2
4 ESIPUHE 1 1 KANSALLINENONTOLOGIAINFRASTUKTUURIFINNONTO Ontologiat yhdistävät tietoa ja tarkentavat sisällönkuvailua Kansallinen haaste: ontologiat Ontologiainfrastruktuurin osat 7 2 ONTOLOGIATYÖNTAVOITTEET,PERIAATTEETJARAJOITTEET KOKO-joukko toisiinsa yhdistettyjä eri alojen ontologioita Yhteentoimivuus olemassa oleviin asiasanastoihin Keskittyminen ensin olennaisimpiin ontologisiin periaatteisiin Luokkahierarkia ja sen täydentämien Luokkien ja yksilöiden erottaminen Laajempi/suppeampi termi -suhteiden tarkentaminen Yksilö-luokka-suhteiden transitiivisuuden tarkistaminen Monimerkityksisten sanojen taustalla olevien käsitteiden erottelu Standardiformaatin valinta: RDF(S), OWL ja SKOS Käsitteiden nimeäminen Moniarvoisuus Avoin yhdistetty tieto 20 3 TESAURUKSESTAONTOLOGIAKSI:CASEYSO Hierarkian pääluokat Abstrakti (abstract) Pysyvä (endurant) Muuttuva (perdurant) Hierarkian rakentaminen Hierarkiapalojen yhteensovittaminen Koostumussuhteiden käsittely Korvattujen termien käsittely Assosiatiivisten suhteiden käsittely Asiasanaketjujen käsittely 29 3
5 3.2.6 Hierarkkisten alakäsitteiden ryhmittely Moniperinnän käyttö Assosiatiivisten suhteiden käyttö Roolien käyttö Monimerkityksisten asiasanojen käsittely Koostekäsitteet Monikielisen ontologian rakentaminen Monikielisen ontologian haasteet Ruotsinkieliset asiasanat Asiasanojen englanninkieliset vastineet Ontologioiden päivitys Asiasanaa koskevat muutokset Käsitteen hierarkiaa koskevaa muutokset Käsitteen assosiatiivisissa suhteissa tapahtuneet muutokset Ontologian käsitekokonaisuuteen liittyvät muutokset Ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi 41 4 YHTEENVETO 42 5 LÄHTEITÄ 43 LIITE:KESKEISIÄKÄSITTEITÄ 46 4
6 1 KANSALLINENONTOLOGIAINFRASTUKTUURIFINNONTO 1.1 Ontologiatyhdistävättietoajatarkentavatsisällönkuvailua Asiasanojakäytetäänyleisestitiedonkuvailussakirjastoissa,museoissa,arkistoissa,mediayhtiöissäjne.Kontrolloidunsanastonkäytöllävoidaanparantaajayhdenmukaistaatiedonindeksointia, jollointiedonhaussa(baeza-yates,ribeiro-neto,2011)päästäänmyöhemminparempaatarkkuuteen(precision)jasaantiin(recall).asiasanojaonorganisoituperinteisestimerkitystenperusteellaasiasanastoiksi(tesauruksiksi)(aitchisonetal.,2000),jollointermeihinmerkityksenperusteellaliittyvättoisettermitvoidaanlöytäähelpomminkuinesimerkiksiaakkosellisestahakemistosta. Asiasanastojaonalettukehittääontologioiksi(Staab,Studer,2009)erityisestisemanttisenwebin (SemanticWeb)tutkimuksenpiirissä.Semanttinenweb(Antoniou,vanHarmelen,2008)onwebin kehitystäkoordinoivanw3c-järjestönv.2001käynnistämäkehityssuunta,jonkapyrkimyksenäon täydentää perinteistä, sivujen verkosta muodostuvaa webiä siinä esiintyvien käsitteiden ja (meta)tietojenmuodostamallasemanttisellatietoverkolla 1 Kehityssuunnastakäytetäännykyisinmyös nimityksiäwebofdatajalinkeddata(heath,bizer,2011).ideanaon,ettäyhteistenkansainvälistenstandardienjatällaisentietojenverkonavullavoidaanyhdistääerialojentietosisältöjäyhälaajemmiksijarikkaammiksikokonaisuuksiksi.semanttisenwebinkäsiteverkkoaymmärtävätpaitsi ihmisetmyösverkkosovellukset,ts.tietokoneet,mikämahdollistaaaiempaaälykkäämpienjakeskenään yhteentoimivampien (interoperable) verkkosovellusten kehittämisen. Semanttinen tarkoittaatässäyhteydessätietoa,jokaonesitettysellaisessamuodossa,ettäsentulkintaonmahdollistatietokoneellahyvinmääritellyllätavalla(tässäkäytetäänhyväksilogiikkaa).semanttisenwebinkeskeisenkomponentinja selkärangan muodostavatyhdistetyntiedon(linkeddata)sisällönkuvailussakäytettävätontologiat,joidenkauttaaineistotyhdistyvättoisiinsa. Oletetaan,ettäetsit helsinkiläisiäravintoloita tietojärjestelmästä.perinteinentiedonhakujärjestelmä toimii siten, että se vertailee hakutermejä helsinki ja ravintola tietokantaantiedon tallennusvaiheessa indeksoituihin kuvailutermeihin ja palauttaa hakutuloksena vastaavat tietueet. Hakuperustuumerkkijonojenvertailuun;joshakusanaavastaavaamerkkijonoaeilöydytietueesta sopivasta paikasta saadaan tyhjä tulos. Jos esimerkiksi tietokantaan on talletettu indeksointivaiheessavain Kalliossa oleva pizzeria,eiselöydyhakusanoilla Helsinki ja ravintola,elleikäyttäjä osaa muotoilla kyselyään tarkemmin kaupunginosa- ja ravintolatyyppikohtaisesti, mikä on usein hankalaa. Tässä ei auta sanojen taivutusmuotojen tai synonyymien huomioiminenkaan. Myös kielimuurit ovat perinteisen merkkijonohaun haasteena: ravintolalla haettaessa ei restaurant löydy. Ontologiaperustainen hakupalvelu sen sijaan ymmärtää tarjota tuloksena Kalliossa sijaitsevaa pizzeriaa,koskaindeksoinninja/taihaunapunakäytetäänmaailmankäsitteitäkuvaaviaontologioita.nekertovat,että Kallio onosahelsinkiäjaettä Kallio tässäyhteydessäeitarkoitaluonnonmuodostelmaataipresidenttikyöstikalliota.samoin pizzeria voidaantunnistaaeräänlaiseksi ravintolan alatyypiksi.myöskielimuuritluhistuvat,silläontologinenindeksointijahakuperus- 1http:// 5
7 tuvatkieliriippumattomiintunnisteisiineikäkielellisiinilmauksiin.ontologistenviittaustenkautta tietoyhdistyyluontevastitoisiintietoihin:esimerkissämmejärjestelmävoitarjotalisätietoapizzakulttuuristawikipediankautta,mikälihakupalvelussakäytetäänsamojakäsitteitäkuinwikipedian ontologisessa versiossa DBpedia 2 Voidaan myös luoda linkki lähellä olevan teatterin Italiaaiheistarevyytäkäsitteleväänartikkeliin,koskapizzaonitalialainenruokalaji,taitarjotamatkapuhelimeennavigointipalveluKallioon. Tällaisten älykkäiden palveluiden kehittämisen edellytyksenä on, että verkossa toimivien järjestelmienkäytettävänäonyhteisestisovittuja,tietokoneen ymmärtämässä muodossamääriteltyjä käsitteitä ja näiden välisiä suhteita, kuten käsiteluokka kaupunginosa ja siihen kuuluva yksilö Kallio,jokaonosakaupunki-luokanyksilöänimeltä Helsinki.Käsitteitäjaniidenvälistensuhteidenmäärittelyverkkojakutsutaanontologioiksi. 1.2 Kansallinenhaaste:ontologiat Suomessa semanttisen webin ontologioita alettiin kehittää laajamittaisemmin MuseoSuomijärjestelmän 3 yhteydessäv.2002alussa(hyvönenetal.,2005).työssätarvittiinkäsitteistöjämm. museoesineille,materiaaleille,henkilöille,paikoillejatapahtumille.hankkeessakävihetiilmi,ettei käytettävissä ollut ontologioita ja ettei kansainvälisiä järjestelmiä voitu sellaisinaan hyödyntää suomen kielestä sekä kansallisista sisällöistä ja käytännöistä johtuen. Tästä havainnosta kypsyi ajatus siitä, että maamme tarvitsee avoimeen dataan perustuvansemanttisenwebin ontologisen sisältöinfrastruktuurin,jonkavaraanesimerkiksimuseosuomenkaltaisetjulkisetjayksityisetpalvelutvoitaisiinrakentaakustannustehokkaasti.työvoitaisiinperustaaerialoillasisällönkuvailua vartenkäytössäoleviinasia-jamuihinsanastoihin,kutentässätapauksessamuseoalanasiasanastoonmasa(leskinen,1998).näinontologiatolisivathetiyhteentoimivampiaaiemminindeksoitujentietokantojensisältöjenkanssa. KokemuksestaviisastuneenaSuomessakäynnistyiv.2003semanttisenwebintietoinfrastruktuurihankeFinnONTO 4 jokaolitiettävästiensimmäinenkansallisentasonhankemaailmassa.senyhtenäydintavoitteenaolierialojenydinsanastojenontologisoiminenjasiltaaminen(align,link)eri alatylittäväksiharmoniseksikokonaisuudeksi,jokaolisikaikkienkäytettävissäavoimenadatana erityistenontologiakirjastopalveluidenkautta.hankettatoteuttamaankoottiinaluksi14yrityksen jajulkisenorganisaationrahoittajakonsortio,jakehitystyökäynnistyitekesintuella.vuosienkuluessafinnonto-hankkeenkokokasvoisuurimmillaan39rahoittajaantehdenprojektistatiettävästi Tekesin historian laajimman hankkeen rahoittajakonsortion koolla mitattuna. FinnONTOhankettavetiAaltoyliopistonjaHelsinginyliopistonSemanttisenlaskennantutkimusryhmäSeCo 5 jonkasuojissamyöspääosatutkimustyöstäontehty. Webin muuttuminen vähitellen yhä semanttisemmaksi asettaa kansainvälisen haasteen standardointityölle.w3c-järjestönpiirissätehdyntyönkeskeisimpinätuloksinaonotettukäyttöönjoukko standardejaliittyen(meta)datan,sanastojenjaontologioidenesittämiseensekäpäättelyynjatie- 2http://dbpedia.org/ 3http:// 4http:// 5http:// 6
8 donhakuun 6 NäistätärkeimmätovatResourceDescriptionFrameworkRDFjaRDFSchema 7 SimpleKnowledgeOrganizationSystemSKOS 8 (Isaac,Summers,2009),WebOntologyLanguageOWL 9 ja SPARQL-kyselykieli 10 Nämä standardit määrittelevät yleisiä, yhteentoimivuuden ja päättelyn kannaltakeskeisiätietomalleja, esitysmuotojajasemanttisiaperiaatteita,joitanoudattamallase- manttistawebiänykyisinrakennetaan.esimerkiksirdfschema-suosituksessamääritellylläsub- ClassOf-suhteellavoidaanilmaistakäsitettäyleisempikäsite,esimerkiksiettäleijonatovatkissaeläimiä. W3C:nstandarditeivätkuitenkaanotakantaaontologioidentaimetadataformaattienvarsinaiseen sisältöön, vaan ovat luonteeltaan sovellusriippumattomia ja perustuvat logiikkaan. Esimerkiksi subclassof-suhdemahdollistaaleijonanjakissaeläimenvälisensuhteenilmaisemisen,muttavarsinaiseeneläinlajientaksonomianmuodostamiseeneiotetakantaa.sisältö-jaontologiatyöonjätettykunkinalanasiantuntijatahojenjasovellustenkehittäjientehtäväksi.finnonto-hanketarttui tähänhaasteeseentavoitteenaankansallisen,monialaisenontologiainfrastruktuurinkehittäminen maahammejateknologianpilotointihyötysovelluksissa. 1.3 Ontologiainfrastruktuurinosat Ajatustasemanttisenwebinontologiainfrastruktuurista(Hyvönen,2008)voiverratatie-,sähkö-ja puhelinverkkojenmuodostamiinperinteisiininfrastruktuureihin.semanttistenkäsitteidenverkostoonluonnollisestiabstraktijanäkymätön,muttamahdollistaahiemanvastaavaantapaanyhteyksiäkuinvaikkapatie-taipuhelinverkko.visionaon,ettäjosfinnonto-infrastruktuurinpelisäännöillätuotettusisältöjulkaistaanverkossa,voidaansekytkeäjahyödyntääautomaattisestimuiden toimijoiden semanttisissa verkostoissa hieman vastaavaan tapaan, kuin uusi maantienpätkä tieverkostonosana.kantavaajatuson,ettäuudensisällönarvorikastuu ilmaiseksi infrastruktuurin avullaverkonmuustasisällöstä(vastaavastikuinuudentieosuudenarvosyntyysenkytkeytymisestämuihinteihin),jatoisaaltamuidenverkonjulkaisijoidensisältöjenarvorikastuuuudentiedonsirpaleenavulla(vastaavastikuinuusitieparantaamuidenteidenkeskinäistäsaavutettavuutta).sekäitseinfrastruktuuriettäsiinäjoolevatietovoidaanhyödyntäätoisissasovelluksissajopa sellaisenaan,mikäsäästäämerkittävästijärjestelmienkehityskustannuksia. FinnONTO-hankkeessa kehitetyn ratkaisumallin mukaan sisältöinfrastruktuurin keskeisiä komponenttejaovatontologiat,niidenhyödyntämistävartentarvittavatontologiapalvelutsekäontologiajärjestelmänjatkuvaylläpitoprosessi: Ontologiat Joukko toisiinsa sillattuja, kansalliseen käsitteistöön perustuvia ontologioita, joilla on siltauksia myös kansainvälisiin sanastoihin ja tietosisältöihin. Näin suomalaiset kulttuurisisällötsaadaankuvattuasemanttisestijakytkettyäsekätoisiinsaettäkansainvälisiinaineistoihinjapalveluihin,kutenlinkedopendata-pilvendatajoukkoihin 11 6http:// 7http:// 8http:// 9http:// 10http:// 11http://linkeddata.org/ 7
9 Ontologiapalvelut Ontologiakirjastopalveluiden ONKI 12 kautta ajantasaiset ontologiat voidaanottaakustannustehokkaastikäyttööneriorganisaatioissa(tuominenetal.,2009; Viljanenetal.,2009;Suominenetal.,2012).Tällainenpalvelukannattaatoteuttaakeskitetystiperusteluinakustannussäästöt,ajantasaisuusjayhteentoimivuus.KeskitettyjäONKIpalveluita on pilotoitu useita vuosia ONKI Living lab -ympäristössä 13 ja sen seurauksena esimerkiksikymmenienmuseoidenluettelointijärjestelmätonjokytkettyonkiin. Ontologiajärjestelmän ylläpitoprosessi Systemaattinen ja koordinoitu kansallinen organisaatiojamekanismi,jokakantaavastuunerialoillatarvittaviensanastojenyhteisöllisestä kehittämisestä jatkossa. Tässä tarvitaan keskitettyä koordinointia, mutta ontologiatyökannattaahajauttaatarpeenmukaansinne,missäsiihenonparasasiantuntemusjaresurssejakäytettävissä. KansallinenONKI-ontologiapalveluonollutverkossavuodesta2008jasilläonollutn.14000ihmiskäyttäjää kuukaudessa. Palvelun rajapintoja on rekisteröitynyt käyttämään yli 400 eri tahoa. Vuoden 2014 alusta ONKI-palvelun vakiintuneimmat ja käytetyimmät osat ja toiminnallisuudet siirtyivätkansalliskirjastonylläpitämäksikansalliseksipalveluksifinto-nimisenä 14 Ontologiainfrastruktuurissa tarvittavia ontologioita voidaan ryhmitellä seuraavasti (Hyvönen, 2013): 1) Yleiskäsiteontologiat Nämä ontologiat vastaavat käsitteistöltään karkeasti nykyisiä asiasanastoja,kutenysa 15 jamasa,ilmanvapaitaindeksoinnintermejä(esimerkiksipaikannimet).yleiskäsitteidenmääräonkohtuullisenpienijalasketaanyleensätuhansissatai kymmenissä tuhansissa. Esimerkiksi museoalan tiettävästi laajimmassa yleiskäsitesanastossa, Getty-säätiön Art and Architecture Thesauruksessa 16 on yli käsitettä ja termiä,jossamukanaonhyvinkinyksityiskohtaisiakäsitteitä,esimerkiksierilaisia tuolityyppejä. 2) ToimijaontologiatToimijaontologiat(Kurki,Hyvönen,2009)ovathenkilö-jaorganisaatiorekistereitä,janemuistuttavatkirjastoissakäytettyjäns.auktoriteettitietokantoja.Toimijaontologian avulla samannimiset toimijat voidaan yksilöidä ja erottaa toisistaan eri tunnisteilla ja lisätietojen avulla, esimerkiksi henkilökaimat syntymävuoden ja -paikan avulla.toimijaontologioissavoiollaerittäinpaljonyksilöitä,muttaluokkarakenneonyksinkertainen ja perustuu yleiskäsiteontologioihin. Esimerkiksi taiteilijoihin keskittyvässä Getty-säätiönUnionListofArtisitNames(ULAN)-sanastossa 17 onn toimijaa(kuten Akseli Gallen-Kallela), joilla on n. 293,000 erilaista nimeä, ja toimijoita on luokiteltu kansallisuudenjaammatinmukaan,joidenmäärälasketaansadoissa. 12http:// 13http:// 14http://finto.fi/ 15http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/ 16http:// 17http:// 8
10 3) Paikkaontologiat Paikkaontologiat vastaavat kansallisten maanmittauslaitosten ylläpitämiä paikannimirekistereitä. Niiden avulla voidaan yksilöidä paikat, sijoittaa ne koordinaatistoonjatallentaapaikkoihinliittyviälisätietojakutenpaikkatyyppi(kylä,järvi,asemajne).paikkaontologioissavoiollaerittäinpaljonyksilöitä(miljoonia),muttaluokkarakenneontoimijaontologioidentapaanyksinkertainenjaperustuuyleiskäsitteisiin.esimerkiksi Getty-säätiön Thesaurus of Geographical Names (TGN) -sanastossa 18 on n historiallistapaikkaajageonames-sanastossa 19 ylimiljoonaanykypaikkaa. 4) Aikaontologiat Monella alalla keskeistä on ajan esittäminen. Lineaarisen kalenteriajan ohellavoidaanviitatamyöspäivänjavuodenkierronaikoihin(kevät,aamu)sekänimettyihin aika- ja tyylikausiin (esim. rauta-aika, valistuksen aika, art deco). Aikakäsitteitä ja -jaksojaeiolekovinsuuriamääriä.ajanesittämisenhaasteenaonmm.epätäsmällisen(historiallisen)aikatiedonesittäminenjatulkintasekäepäsäännöllistensyklistenaikojenesittäminen,kutenesimerkiksiaukioloajat. 5) TapahtumaontologiatTapahtumatliittävättoisiinsahenkilöitä,paikkoja,aikojajatoisia tapahtumia,jamahdollistavatkulttuuristenhistoriallistenilmiöidensekäkokoelmienprovenienssitietoonliittyvientietojenkuvaamisensemanttisestiyhteentoimivallatavalla.tästäjohtuenmm.cidoc-crm-järjestelmän 20 perustaksionvalittutiedonesittäminentapahtumina,eikäesimerkiksidublincoren 21 dokumenttiperustaistatietomallia.jottakaksisisältökohdetta voidaan yhdistää toisiinsa yhteisen tapahtuman kautta, pitää olla käytössä keinoviitatatapahtumiinyksikäsitteisestisamalla tavallakuinhenkilöihintaipaikkoihin. Tapahtumaontologiaan(Hyvönen,etal.,2012)tallennetaantähäntarvittavaviitetietohistoriallisistatapahtumista,kuten toinenmaailmansota tai Napoleoninkruunajaiset. 6) NimistöontologiatMonillatieteenaloillaonkäytössälaajojanimistöjä,joitavoidaanliittää yleisontologioihin. Tällaisia ovat esimerkiksi biologian eliöiden lajilistat, geologian mineraalit,lääketieteentauditjalääkeaineet,kielitieteenkieletyms.koskatällaisiayksityiskohtaisiakäsitteitäsaattaaollakäytössäsuuriamääräjaniidenkäyttöfokusoituuerikoisaloille,ontarkoituksenmukaistatoteuttaanimistöontologioitaerillisinäontologioina,jotkaon kuitenkin sillattu (ripustettu) yleisempään käsitteistöön. Esimerkiksi FinnONTOn YSOontologiankäsite linnut laveneekattavaksi,yli10000maailmanlintulajintaksonomiaksi AVIO-nimistöontologiankautta(Tuominenetal.,2013). TässäraportissakäsitelläänvainFinnONTOnyleiskäsiteontologioihinliittyvääontologiatyötä.Laajemmankuvanhankkeestajulkaisuineensaahelpoitenhankkeenkotisivun 22 kautta. 18http:// 19http:// 20http:// 21http://dublicore.org/ 22http:// 9
11 2 ONTOLOGIATYÖNTAVOITTEET,PERIAATTEETJARAJOITTEET TässäluvussaesitelläänlyhyestiFinnONTOnontologisointityöntavoitteet,käytetytyleisetperiaatteet ja rajoitteet, joita on sovellettu KOKO-ontologiapilveen kuuluvien ontologioiden muuntamisessaasiasanastoista.nämäonsyytäarvioidajapitäämielessäontologioihintutustuttaessa,kun nytvastaalkuunsaatettualaajaatyötäjatketaankehittämällänykyisiäontologioita,kokonrakennettasekälisäämälläuusiaontologioitakoko-pilveen. 2.1 KOKOjoukkotoisiinsayhdistettyjäerialojenontologioita MaammekäytetyinasiasanastoKansalliskirjastonYSAsisälsiFinnONTO-hankkeenalussavuonna 2003 reilusti yli käsitettä eri aloilta. Sanaston laajentaminen oli edelleen tarpeen, mutta kaikkienerialojenasiantuntemuksensaaminensanastotyöhönolihaasteellista,vaikkakinylläpitoavartenoliolemassamonialainentyöryhmä.samaanaikaanmaassammeolikäytössäjakehitettiin lukuisia YSAn kanssa erityisesti yleisempien käsitteiden osalta päällekkäisiä sanastoja, mikä tuntuimonestitarpeettomaltamoninkertaiseltatyöltä.yhtenä lisähaasteenaoli, ettäsamannimisilläkäsitteilläsaattoiollaerisanastoissaerilainenmerkitys. YSA:nkehitystyönjatkuessaperinteiseentapaanFinnONTOtarttuinäihinsisällöllisiinjaorganisatorisiinhaasteisiinesittämälläkansallisestikoordinoituamallia,jossasanastotyövoitaisiinyhteistuumin jakaa eri alojen sanastojen kehittäjäryhmien kesken ja yhdistää tulokset lopulta yhdeksi laajaksi,erialatkattavaksiontologiaksi.visionmukaantämäedistäisimerkittävästierialojentietosisältöjensemanttistayhteentoimivuuttajasäästäisisamallakehityskustannuksiapäällekkäisen työnvähentyessä. TyöntuloksenasyntyiprototyyppiKOKO-ontologiasta,jokaoneri alojenontologioidenmuodostamalinkeddataontologiapilvi.senytimenäonysastakehitettyyso-ontologia,jokamuodostaa KOKOnyläontologian(upperontology,topontology)sisältäenmerkitysalaltaanlaajimmatkäsitehierarkian käsitteet. Erikoisalojen tarkempi käsitteistö ripustuu sitten YSOn eri haaroihin hierarkioitasyventäen.kuva2.1havainnollistaamallia.finnonto-hankkeenaikanaysonperustana olleeseenysaantehtiinkansalliskirjastontoimestatuhansiamuutoksia,joitaonsittenpäivitetty YSO-ontologiaanFinnONTOntutkijoidentoimesta. Kuva2.1.YhteisöllinenkokonaisontologiaKOKOkoostuuyläontologiastaYSOjasitätarkentavista alaontologioista,joillaonyhteisiäkäsitteitäysonjatoistenalaontologioidenkanssa.ontologioiden keskinäisetleikkauksetkuvassaovatvainviitteellisiäjatarkoitettuyleiskuvanhavainnollistukseksi. 10
12 KOKO-ontologiapilveenkuuluiv.2013lopullataulukossa2.1luetellut15ontologiaa,yhteensäyli 71000käsitettä,jauusiaontologioitaollaanottamassamukaan. Taulukko 2.1 Suomalaisista asiasanastoista tuotettuja FinnONTO-ontologioita, yhteensä n käsitettä,jotkaonsillattu(align)toisiinsayläontologianYSOkauttaKOKO-ontologiapilveksi. Lähes jokainen KOKO-pilven ontologia perustuu suoraan maassamme jo aiemmin kehitettyyn asiasanastoon,jokaonontologisoitutässäraportissaesitettävällätavalla.kokonjakoperusteeri aloihinjasanastoihinonsiispuhtaastihistoriallinen.onilmeistä,etteialojentaityöryhmienjako taulukonmukaisestioleoptimaalinen,vaanesimerkiksimoniapienempiätoisiinsaliittyviäontologioitakannattaajatkossayhdistäälaajemmiksikokonaisuuksiksi.finnonto-hankkeenpuitteissa tähäneikuitenkaanhaluttuottaakantaavaanainoastaankootaerialojenväkiyhteen,jottaprosessityönorganisoimiseksisaataisiinkäyntiinensimmäisenprototyypinpohjalta. FinnONTOssaeimyöskäänkajottuKOKO-ontologioidenpäällekkäisyyksienpoistamiseen,jokajätettiin niin ikään sanastojen vastuutahojen asiaksi. Ontologiapilven analyysiä ja hallintaa varten kehitettiinkuitenkinerilaisiatyökaluja(pessalaetal.,2011;frosterusetal.,2013). KOKOnosaontologiatontätäkirjoitettaessaalustavastisillattuvainyhteiseenYSO-ontologiaanpareittainsiten,ettäluokkahierarkioidentoimivuusontarkistettuyliontologiarajojen(esimerkiksi JUHO+YSO, KAUNO+YSO jne.). Siltausta varten kullekin ontologiaparille luotiin oma Protégéontologiaeditorin 23 projekti, jossa oli mukana YSO ja siihen sillattava erillisontologia omissa nimiavaruuksissaan. Tällaiset yhdistelmät on julkaistu ONKI-palvelussa. Poikkeuksena kokeiltiin myössillatatoisiinsaläheisestiliittyväontologiakolmikkoyso,maojataoomanaprojektinaan. Silloinhaasteeksimuodostuivatkäsitteidenmonimutkaistuvatriippuvuudeteriontologioidenvälillä. 23http://protege.stanford.edu/ 11
13 tällaiset käsitteet ovat useimmiten merkitysalaltaan yleisiä (niitähän käytetään ainakin kahdenosaontologianalalla)ja käsitteenhallintakahdessaeriontologiassaonhankalampaakuinyhdessä. TavoitteenaolisitämänmukaanluodaKOKO-pilvi,jossa: Jatkokehityksen kannalta yhtenä keskeisenä kohteena tämänhetkisissä siltauksissa ovat sellaiset osaontologioidenvälisetyhteisetkäsitteet,jotkaeivätolemukanaysossa.näidenkäsitteidenhierarkiatontarkistettuerikseenosaontologioidenjaysonsuhteen,muttatarkistamattaon,onkoontologiarajanylimuodostuviinuusiinhierarkkisiinpolkuihinvoinutsyntyämissämäärinvirheitä. Työhypoteesinaonollut,ettätällaistenriippuvuuksieneliminointivoisitoimiajatkossametodologisena periaatteena KOKO-pilven jatkokehityksessä: osa-ontologioiden keskenään jakamat käsitteetkannattaisiluultavastisiirtääysoon,koska eiolisimoniperintää(multipleinheritance)eriosa-ontologioidenkautta osaontologioidenvälisetriippuvuudetperustuvatvainysonkauttajaettuihinyhteisiinkäsitteisiin(muitajaettujakäsitteitäeiolisi) Poikkeustapauksetvoitaisiinkäsitelläerikseen.TämäntyöhypoteesintestaamistaehdotammejatkossaKOKO-pilveäkehittävälleONKI-konsortiolle.Aivanselvääeiole,millaisiahaasteitaylläpidon minimointitällätavoinmahdollisestiaiheuttaaosaontologioidensisältötyölle. 2.2 Yhteentoimivuusolemassaoleviinasiasanastoihin Maassammeonvahvatraditiokäyttääsisältöjenkuvailussajatiedonhaussahyväksiasiasanastoja, jotenniidenavullaindeksoituatietoaonrunsaastisaatavilla.finnontossalähdettiinsiksihyödyntämäänjokäytössäoleviaasiasanastoja,jakoko-ontologiapilvenläheskaikki15ontologiaaperustuvatsuoraanolemassaoleviinasiasanastoihin.finnonto-hankkeentavoitteenaolivainmuokata niidenrakennettajakehittämisperiaatteitasemanttisenwebinaikakauttajasovelluksiavarten. Yhteentoimivuudentavoitetarkoittisitä,ettätyönaikanakaikkiaiemmatasiasanastojensanatpyrittiinsijoittamaanuuteenontologiseenstruktuuriintietoahävittämättä.Mikälityöolisialoitettu puhtaaltapöydältä,lopputulosnäyttäisivarmastierilaiselta,silläuusienperiaatteidensoveltaminentoisillaperiaatteillamuodostettuunsanastooneiainaolesuoraviivaistaeikävalitettavastiaina johdaluontevimpaanratkaisuun.samakonservatiivinenperiaateolikäytössämyösuusientermienlisäämisessä:ontologioitatäydennettiinlähtökohtaisestivainpakonedessä,kunsetuntuivälttämättömältä.tavoitteenaeisiisollutkehittääsanastojaeteenpäinsisällönosaltavaanrakenteistaa olemassa olevia sanastoja hyödyllisempään muotoon. Työn aikana sanastoihin on kuitenkin tullut paljon lisäyksiä erityisesti silloin, kun monimerkityksisiä sanoja on jouduttu erittelemään samansananerimerkitystenperusteella.esimerkiksiysassaonkäsite lapset,jokavoitarkoittaa mm.ikäluokkaataiperhesuhdettaaikuisetkinovatomienvanhempiensalapsia.mikälimerkitystenerotteluaeitavallataitoisellatietojärjestelmässätehdä,saattaaseesimerkiksisuositellaaikuisilletarpeettomastilastenkirjojaluettavaksitaikäyntiälastenlääkärillä. Ontologioihinonlisättymyösjonkinverranryhmitteleviäkäsitteitä,joidenavullahierarkioistaon pyritty tekemään ihmisen kannalta helpommin jäsennettäviä. Näitä käsitteitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi sisällönkuvailussa. Luontevat jaottelut lisäävät ontologian käyttökelpoisuutta esimerkiksisovellustenkäyttöliittymissäkutennykyisinpaljonkäytetyissäfasettihakujärjestelmissä (faceted search). Työ on tältä osin kuitenkin vasta saatettu alkuunsa. Joillain käsitteillä voi olla kymmeniäalakäsitteitä,joitakannattaisijatkossaryhmitelläedelleenpienemmiksikokonaisuuk- 12
14 siksi.finnonto-hankkeessahaluttiinkuitenkintietoisestivältellätällaistasisältötyötäjapäätöksentekoa,jostavastuukuuluuluontevimminkutakinsanastoaylläpitävälleasiantuntijayhteisölle. Eräidenontologioidenosaltaprojektinkäytettävissäolialanasiantuntijajapäätettiinsamassayhteydessä laajentaa myös itse ontologiaa systemaattisesti. Esimerkiksi museoalan asiasanastoa MASAlaajennettiinn.tuhannellauudella,erityisestitekstiilialankäsitteelläMuseoalanontologiaksi MAO (Kettula, 2009). Tällaisissakin tapauksissa uusien käsitteiden yhteentoimivuus olemassa olevaan sanastoon voitiin säilyttää, koska uudet termit linkittyvät semanttisessa verkossa aiempiin. Tärkeää on, ettei vanhentuneita käsitteitä poisteta kokonaan ontologiasta, korkeintaan ne kannattaasiirtäärakenteessasyrjäänindeksointikäytöstä. Yksihaasteyhteentoimivuudenkannaltaontologisoinnissaon,ettäkunkäsitteetesitetäänuudessa struktuurissa,jokaviimekädessämääritteleeniidenmerkityksen,käsitteidenmerkityksetväistämättä muuttuvat jonkin verran ontologisoinnin seurauksena. Tätä ongelmaa yritettiin lieventää seuraavillaratkaisumalleilla: 1. LinkitysalkuperäisiinsanastoihinOntologiatontarvittaessalinkitettyalkuperäisiinsanastoihin, jotka on muunnettu suoraan RDF(S) tai SKOS-muotoon ja ovat myös saatavilla. Näin selviäätarvittaessatermienalkuperäinenmerkitys. 2. KoostekäsitteetMonimerkityksisetsanat,joidentaustallaolevatkäsitteetoneriteltyontologiassa,onesitettyontologiassamonestins.koostekäsitteinä.Näidenmerkitysonkuvattulinkittämällä ne käsitteisiin, joilla on yhteinen nimitys. Esimerkiksi YSAn lapset on edelleen YSOssa, vaikka sitä ei ole mahdollista sijoittaa luokkahierarkiaan. Sen sijaan tätä vastaava koostekäsite,jokavoijoskusollahyödyllinen,onkuvattuhierarkianulkopuolisenakäsitteenä. Näin esimerkiksi hakusanaa lapset käytettäessä voidaan tunnistaa sanan monimerkityksisyys, kysyä kenties käyttäjältä tarkennusta ja hakea tietokannasta sekä aiemmalla lapset - termillä että uudemmilla tarkemmilla merkityksillä (kuten lapset (perheenjäsenet) ) indeksoituatietoa. 2.3 Keskittyminenensinolennaisimpiinontologisiinperiaatteisiin FinnONTOssatyönallaolleetasiasanastotsisälsivätyli71000käsitettälaskemattamukaankäännöksiäerikielille(vrt.taulukko2.1).KoskaTekesinpääosinrahoittamassateknologialähtöisessä FinnONTO-tutkimushankkeessa oli käytettävissä vain vähän resursseja sisältötyöhön, päätettiin asiasanastojen ontologisoinnissa keskittyä metodologian ja teknisten ratkaisujen kehittämiseen, joitasittenpilotoitaisiinvalituissaasiasanastoissa.ensimmäiseksikohteeksiotettiinasiasanastoistasuurinjakäytetyinelikansalliskirjastonyleinensuomalainenasiasanastoysa,jokamuutettiin Yleiseksi Suomalaiseksi Ontologiaksi YSO. Jo aiemmin oli MuseoSuomi-hankkeessa kokeiltu MuseoalanasiasanastonMASAontologisointia.Sisältötyössäkeskityttiinvainolennaisimpienontologisten muunnosten tekoon, esimerkinomaiseen pilotointiin ja innostamaan sanastoja kehittäviä yhteisöjäjatkamaantyötä.työnjatkuvuudentakaamiseksiasiasanastonjaontologiankehittäminenonjatkuvaprosessivoitaisiinsuunnitelmanmukaanhyödyntääasiasanastojenkehittämiseen jokäytössäoleviaresurssejasiirtämälläniitäkehittämäänperinteistenasiasanastojensijastaontologisoitujaasiasanastoja. Suomessakäytettävienasiasanastojenrakenneonyksinkertainen,janiidenmuuttaminensyntaktisestijateknisestiontologiseenW3C:nstandardienmukaiseenmuotoononperiaatteessayksinkertaista:asiasanatvoidaanmuuttaaluokiksi(class)tainäidenyksilöiksi(instance,individual)ja asiasanojen väliset suhteen näitä yhdistäviksi ominaisuuksiksi (property). Lisäksi on sovittava käytännöistä,joillanäinsyntyvänsemanttisenverkonsolmutjakaareteliresurssit(resource)ni- 13
15 metäänyksikäsitteisestiuri-tunnisteilla(tailaajempaamerkistöäkäyttävilläiri-tunnisteilla).nykyiset W3C:n formaatit ontologioiden esittämiseen ovat RDF(S), OWL ja SKOS. Projektin alussa vuonna2003rdf(s)jaowleivätolleetvielälopullisestistandardoituja,janykyisinhyvinsuosittu,rdf(s)-jaowl-perustainenskos-formaattiolitäysintuntematon.formaatiksivalittiintuolloinenitenkäytetty,vuonna2004standardoiturdf(s)-muoto,jonkakäsittelemiseenolimyössaatavillalaajassakäytössäolevaontologiaeditori,stanfordinyliopistonprotégé.hankkeenloppuvaiheessakäyttöönotettiinmyösskos,kunsenstandardivalmistui. Varsinaisenahaasteenaontologisoinnissaonasiasanastonsemanttisenrakenteentäsmentäminen niin,ettäsiinätoteutuvatkoneellisessapäättelyssä,esimerkiksikyselynlaajentamisessa,tarvittavatperiaatteet.keskeisimmätontologisetmuutoksetjatarkistukset,joihintyössäkeskityttiin,olivat: 1. Luokkahierarkian täydentäminen. Ontologisen luokkahierarkian muodostaminen ja täydentäminenniin,ettäkaikillakäsitteillä(kaikkeinylinpoislukien)onainakinyksiyläkäsite. Tämä parantaa käsitteiden linkitettävyyttä ja mahdollistaa mm. päättelyä ja kyselynlaajentamista. 2. Yksilö-luokka-suhteiden transitiivisuuden tarkistaminen Keskeinen ontologioissa käytettyperiaateluokkahierarkianmuodostamisessaon,ettäkaikkienluokkienyksilöiden tuleeollasamanaikaisestikaikkienyläluokkiensayksilöitä.tämäominaisuusonhyödyllinen koneellisessa päättelyssä, esimerkiksi ominaisuuksien periytymisessä ja kyselyn laajentamisessa. 3. Monimerkityksisten asiasanojen taustalla olevien käsitteiden erottelu Asiasanastojenmonimerkityksistenkäsitteidenmerkitystenjakaminenerikäsitteiksitarpeenmukaan niin,ettänevoidaansijoittaaluokkahierarkiaan. 4. Laajempi/suppeampi termi -suhteiden tarkentaminen. Asiasanastoissa käytettyjen LT/ST-suhteiden tarkentaminen yläluokkasuhteiksi (rdfs:subclassof), osa-kokonaisuussuhteiksitaiassosiatiivisiksisuhteiksi.työssäkeskityttiinvainsubclassofsuhteidenkehittämiseen, mutta olemassa olevien suhteiden tarkennuksen seurauksena ontologioihin lisättiinmyösosa-kokonaisuus-jaassosiatiivisiasuhteita,jottaolemassaolevaatietoaeiolisihävitetty. Työeteniniin,ettäensinsanastomuutettiinautomaattisestiRDF(S)muotoon,jonkajälkeentarkistuksetjakorjauksettehtiinkäsityönäProtégé-editorilla. Seuraavassa kuvataan ja perustellaan hieman tarkemmin tässä työssä tehtyjä yleisiä valintoja ja käytettyjäperiaatteita. 2.4 Luokkahierarkiajasentäydentäminen Jottakaikillekäsitteilleolisimahdollistaosoittaaomayksilöllinenpaikkansahierarkiassa,järjestelmäänluotiinasiasanastoistapuuttuvapääluokkarakenne,jokayhdistääosittaintoisistaanirrallaanolevatkäsitteetyhdeksikokonaisuudeksi.TämärakennelisättiinYSO/Allsoon,jokamuodostaaKOKO-järjestelmänyläontologian(upperontology).TarpeenluokkarakenteenmuodostamiselleonmäärittänytYSA/Allärsinkäsitteistö,jokalaajanajaerierikoisalojenkäsitteitäkattavanaaineistonasopiihyvinhierarkiantoimivuudentestaamiseen. YSO:nluokkarakenteenylimmäntasonkolmijakomalli(kuva2.2)onsamakuinhiemanaiemmin julkaistussaalkuperäisessädolce-mallissa(gangemietal.,2002),muttaalemmillahierarkiantasoilla YSO/Allso muodostaa oman mallinsa, joka on muotoutunut käytännön ontologisointityön tarpeiden perusteella sijoitettaessa Yleisen suomalaisen asiasanaston käsitteitä yhtenäiseen hie- 14
16 rarkiaan.yso:neivarsinaisestitoteutadolce-mallia 24 muttaseonsaanutvaikutteitasiitämm. ylärakenteenkeskeisimpienluokkienosalta.käsitteille onpyrittyluomaanyhtenäinenhierarkia, jossaluokkienvälilläolisimahdollisimmanvähänpäällekkäisyyksiä(esim.kulttuurisetluonnontieteellisetmentaalisettaloudellisetjayhteiskunnallisetilmiöt),muttajossaluokatmuodostavatkattavankokonaisuudenmyöskullakinhierarkianalemmallatasollaniin,etteiniidenulkopuolellejäisiepätarkemminluokiteltujakäsitteitä(muutilmiöt). <muuttuva> <pysyvä> <abstrakti> prosessit tapahtumat toiminta <ajanjakso> <fyysinen kokonaisuus> <fyysinen objekti> ilmiöt <henkiset tuotokset> ominaisuudet järjestelmät paikka KUVA2.2.YSO:NPÄÄLUOKKAJAKOPERUSTUENALKUPERÄISENDOLCE-MALLIIN YlimmälläeritellyllätasollapääluokkarakenteenluokatjakautuvatalkuperäisessäDOLCE-mallissa luokkiinabstraktipysyväjamuuttuvanäitäylimmäntasonluokkiaeioletarkoitettukäytettäväksi aineistojen kuvailussa, sillä ne ovat liian laajoja tiedonkuvailussa ja -haussa käytettäviksi. Sama koskeemyösmuitapääluokkia,elleivätneolemukanamyösysa/allärsissa.kuvassaonerotettu kulmasulkeillanepääluokat,joitaeioletarkoitettukäytettäväksiasiasanoina. Vaikka pääluokkia ei ole tarkoitus käyttää asiasanoina, niillä on kuitenkin käyttöä erityisesti silloin, kun ohjataan indeksoijaa tai tiedonhakijaa ylhäältä alas (top-down) kohti merkitysalaltaan tarkempialuokkia.dolce-mallinontologisiintarkasteluihinperustuvakolmijakoeiolevälttämättäontologianloppukäyttäjänkannaltaluontevinvaihtoehto.pääluokkajaottelustalaadittiinsecotutkimusryhmässäsiksimyöhemminvuonna2013myöstoinen,käytönkannaltaluontevampiversio,jokaonesitettykuvassa2.3.siinäonviisipääluokkaa:prosessitfyysisetkäsitteetabstraktitkäsitteet sekä paikkoihin ja aikoihin liittyvät käsitteet. Aiemmalle pääluokalle abstrakti on annettu sen sisältöä paremmin kuvaava nimi suureet ja yksiköt Intuitiivisuutensa ohella tämä jaottelu myös heijastelee luvussa 1.3 esiteltyjä ontologioiden perustyyppejä tapahtumaontogiat (prosessit), paikkaontologiat (paikka) ja aikaontologiat (ajanjakso). Esimerkiksi erilaiset prosessiluokat voisivat muodostaa luokkahierarkian, jonka avulla on mahdollista luoda tapahtumaontologian ydinaineistonaoleviayksittäisiätapahtumia. 24http:// 15
17 Kuvan2.3jaottelupitääsisälläänsamatluokatkuinkuvan2.2versiojaonluonteeltaankosmeettinen,silläainoastaanylätasonryhmittelyäonmuutettukäyttäjänkannaltaintuitiivisempaanmuotoon.UuttarakennettaeiotettuSeCo-ryhmäntoimestakäyttöön,koskasamaanaikaanolijokäynnistynytontologioidensiirtäminenKansalliskirjastonylläpidettäviksialkuperäisenrakenteenpohjalta.UskoaksemmeYSO:nrakennettatullaanjatkossakehittämäänmerkittävästihierarkiankaikillatasoilla,monestijuurinykyistenjaotteluidentekemiseksiintuitiivisemmiksiloppukäyttäjille. Samassayhteydessäkannattaapohtiamyösylärakenteenjaotteluja. käsitteet prosessit -tapahtumat -toiminnat <fyysiset käsitteet> -<fyysinen kokonaisuus> -<fyysinen objekti> <abstraktit käsitteet> paikka -ilmiöt -henkiset tuotokset -järjestelmät -suureet ja yksiköt (entinen abstrakti) -ominaisuudet ajanjakso KUVA2.3.KÄYTTÄJÄLÄHTÖINENPÄÄLUOKKAJAKO Pääluokkarakenteen lisäksi ontologiaan on hierarkkisen rakenteen tarkentamiseksi lisätty myös apukäsitteitä, jotka voidaan nimetä yleis- tai ammatti/erikoiskielen käytössä olevalla sanalla tai sanaliitolla,muttajoitaeioletarvittuasiasanoituksessa,eikäsiksisisällytettyasiasanastoon.esimerkiksi asema (ilmiöt) -käsite on lisätty hierarkkiseksi yläkäsitteeksi muun muassa käsitteille ammattiasemasosiaalinenasemajayhteiskunnallinenasema 2.5 Luokkienjayksilöidenerottaminen Tutkimissamme suomalaisissa asiasanastossa eitehdä eroa luokkien ja yksilöiden välillä, vaikka mahdollisuus standardeissa periaatteessa on olemassa (Aichison et al., 2000). Esimerkiksi YSAn suhteessa Halleyn komeetta LT komeetat Halleynkomeettaonsamanlainenasiasanakuinkomeetatvaikkaontologisessamielessäkyseon yhdestäerityisestäkomeetta-yksilöstä.ysa-sanastosisältään.6000paikannimeä,joillaviitataan yksittäisiinpaikkoihinjajonkinverranmuitakinyksilökäsitteitä,kutenpähkinäsaarenrauha Yksilöidenjaluokkienvälisenerontekeminenontologiassavoiollahaastavaajatulkinnanvaraistakin,mutkistaarakenteita,jaerottelussatehdyttulkinnatsaattavathaitataontologianuudelleen käyttöä tilanteissa, joissa haluttaisiin tehdä toisenlainen luokka-yksilö-tulkinta. MuseoSuomihankkeenyhteydessäesimerkiksipohdittiin,olisivatkomateriaalitkutenterästaivillayksilöitävai luokkia. Jokainen museokokoelman villatakki on samaan luokkaan kuuluvaa materiaalia, mutta kuitenkaanmateriaalieiolefyysisestisamaavaanesimerkiksivillaonkerittyerieläimistä.erivillatakkienmateriaalitvoidaanjaitseasiassapitääkinpäättelykoneidenparhaitenhyödynnettävissä olevissaowl-profiileissakuvatavilla-luokanyksilöinä,mikäkuitenkintuntuutarpeettomanmonimutkaiseltaverrattunasiihen,ettämateriaalikentänarvonaolisivainviittausvilla-luokkaansamaantapaankuinperinteisiäasiasanojakäytettäessä. 16
18 Erotteluntekemisestäonkinolemassa erilaisiakäsityksiäjakäytäntöjä 25 Esimerkiksinykyisessä SKOS-standardissa kaikki asiasanat muutetaan yleisen käsiteluokan (Concept tai GroupConcept) yksilöiksi,eikämuodostetaomialuokkiakutenvillardf(s)jaerityisestiowl-standardeissataas luokkienjayksilöidenkäyttöpäättelyssäonkeskeistäjahyödyllistä. Koskakaikkiintilanteisiinsopivaapatenttiratkaisuaei ole,finnonto-projektinalussapäätettiin jättää päätös luokkien ja yksilöiden erottamisesta ja käsittelystä sovelluksissa tehtäväksi vähäisimmänsitoutumisenjajoustavuudenperiaatteidenmukaisesti(leastcommitment).niinpäyksilöluokka-jakoa ei ole tehty, vaan esimerkiksi Halleyn komeetta esitettiin luokkana samalla tavalla kuinkomeetatajatuksenakuitenkinon,että(yksilö)luokastahalleynkomeettavoidaantarvittaessa luoda uniikki yksilö. Näin ontologiaa voidaan tulkita tarpeen mukaan joko luokkahierarkian kautta tai vastaavaan tapaan kuin SKOS-standardissa asiasanaston sanojen rakenteen käyttökelpoisessa standardimuodossa esittävänä RDF-verkkona. Tätä voidaan sitten tulkita koneellisesti käyttötilanteenmukaan. YSOn osalta huomattava muutos YSAan nähden on kuitenkin se, että YSOon ei otettu mukaan YSAssa olevia paikannimiä. Syynä on se, että paikkaontologiat ovat luonteeltaan hyvin erilaisia kuinyleiskäsiteontologiatjaniidenkehittämistävartenfinnontossaoliomatutkimushaaransa. Sentuloksenajulkaistiinmm.Maanmittauslaitoksenn suomalaistapaikkaasisältäväPaikannimirekisteri ensi kertaa RDF-muodossa ja otettiin koekäyttöön erillisenä ONKI Geo -palveluna 26 (Lindroos, 2008). Historiallisten paikkojen osalta valmistui kuntahistorian kuvaava SuomalainenajallinenpaikkaontologiaSAPO(Kauppinen,Hyvönen,2007;Hyvönen etal.,2011), jokajulkaistiinonki-palvelussa. 2.6 Laajempi/suppeampitermi-suhteidentarkentaminen Semanttisen webin ontologioiden selkärankana on mahdollisimman hyvin määritelty luokkahierarkia.ideanaon,ettäluokka(class)kuten peili onkuvaussenyksilöidenyhteisistäominaisuuksista ja edustaa ilmentymiään eli yksilöitään (instance, individual), kuten vaikkapa museon kokoelmassaolevaatiettyäpeiliä.työnalleotettujenasiasanastojensanatviittaavatpääosinyleiskäsitteisiin,joilletällainenluokkatulkintaonpääosinluontevajailmeneekinsuomessakäytetyissä monikollisissatermimuodoissa.esimerkiksiysan oopperat viittaayksittäisiinoopperateoksiin. Yksikössäoleviensanojenosaltatilanneeioleniinselkeä.EsimerkiksiYSAssaonmyössana ooppera,jokatarkoittaaoopperaataidelajinajasaattaavaikuttaataidelajiluokanyksilöltä.myöställaisetkäsitteetvoidaankuitenkintulkitaluokkina,joillakentiesonkuitenkinvainyksiilmentymä. Asiasanastojentermejäjaniidensuhteitaalunperinluotaessaeiolevarsinaisestiajateltutietojenkäsittelytieteenpiirissä yleisesti käytettäviä luokkia ja yksilöitä ja näiden välisiäsuhteita. LT/ST suhde voi tarkoittaa yksilö-luokka-suhdetta, alaluokka-suhdetta ja lisäksi myös mm. osakokonaisuus-suhdetta.esimerkiksiysansuhteessa komeetat LT aurinkokunta eiväitetä, eikäoletarkoituskaanväittää,komeettojenolevanaurinkokuntia(luokkasuhde),vaan ettäkomeetatesiintyvätaurinkokunnassa.asiasanastonajatuksenaon,ettätiedonhaussakomee- toistakiinnostuneenkannattaisikentiesyrittäähakeamyösasiasanallaaurinkokunnatjaaurinko- 25http:// 26http:// 17
19 kunnistakiinnostuneenkentieskomeetallahakuatarkentaen.asiasanastojentarkoituksenaonlähinnäohjataihmistätoisaaltatiedonindeksoinnissajatoisaaltatiedonhaussaindeksoinnissakäytettyihinhakusanoihin. Sen sijaan seuraavassa esimerkiksi LT-suhde tarkoittaa yläluokka-suhdetta eikä osakokonaisuussuhdetta: peilit LT huonekalut Tiedonhaun haasteena on tulkita samalla tavalla esitetty mutta eri asiaa tarkoittava rakenne oikein,kunsenavullatehdäänpäättelyä.finnontossaongelmaratkaistiintarkentamallalt-suhteet joko luokkasuhteiksi (geneerisyys, yleisin tapaus), osa-kokonaisuussuhteiksi (partitiivisuus) tai assosiatiivisiksisuhteiksi,jotkamuodostavatasiasanastoissajaontologioissakäytettävienmerkityssuhteidenkolmepääluokkaa. meikkipeilit LT peilit peilit LT huonekalut 2.7 Yksilö-luokka-suhteidentransitiivisuudentarkistaminen Keskeinenhaasteluokkahierarkiaamuodostettaessaontaatase,ettäalaluokkienyksilötovatpaitsiomanluokkansaniinmyöstransitiivisestikaikkienyläluokkiensayksilöitä 27 Tarkastellaanedellistäpeili-esimerkkiälisäämälläsiihenuusiyläkäsitesuhde: Tämänmukaanmeikkipeilitovatpeilejäjatoisaaltapeilitovathuonekaluja,mikäkuulostaajärkevältä,muttatransitiivisuusmolempiensuhteidenylitseeitoimi,sillämeikkipeiliteivätolehuonekaluja.JosLT-suhteetmuutetaanmekaanisestiluokkasuhteiksi(rdfs:subclassOf)seurauksenaon, ettähaettaessahuonekalujahakutulokseenvoitullavirheellisestimukaanmeikkipeilejä. Transitiivisuuden tarkistaminen on erityisen haastavaa KOKO-ontologiapilvessä, kun luokkahierarkiatkulkevateriontologioidenkautta.tässäeiriitäsamanoloistenkäsitteidenmekaaninen parittainen siltaaminen owl:sameas-ominaisuuksilla, vaan syytä on tarkastella myös käsitteiden laajempaahierarkiakontekstiayhdistettävissäontologioissa,sillätransitiivisuudenpitäätoimiayli ontologiarajojen. 2.8 Monimerkityksistensanojentaustallaolevienkäsitteidenerottelu Luokkahierarkianmuodostaminenedellähahmotetullatavallaonkeskeisinontologianrakentamisessakäytettäväsemanttinenperiaate.Olemassaolevaaasiasanastoatähänmuotoonmuutettaessayhtenähaasteenaovatsanastoissaesiintyvätmonimerkityksisetsanat,joitaeiolemonimerkityksisyytensäjohdostamahdollistasijoittaahierarkiaanmihinkäänpaikkaan. Ratkaisumallejaongelmaankaksi: 1. Moniperintä.Käsitteellevoidaanantaauseampiayläluokkiaerimerkityksiinliittyen.Esimerkiksivalotusmittarivoisiollasamanaikaisestivalokuvausvälinejamittari.Moniperintääeiontologioissakuitenkaansuosita,koskaseeivarsinaisestiselkeytämonimerkityksiä käsitteitä ja johtaa vaikeasti ylläpidettäviin asyklisiin hierarkioihin yksinkertaisempien 27Tietotekniikassatehdääntarkkaeroyksilöiden janiidenluokkienvälillä.terminologiantermistössäon alakäsite/yläkäsitejayksilökäsite/yleiskäsite,muttasekäyksilö-ettäyleiskäsitteetvoivatollaalakäsitteitä. 18
20 puumaisten hierarkioiden sijaan. Yleisenä pyrkimyksenä alalla on moniperinnän minimointi. 2. MonimerkityksistensanojentaustallaolevienkäsitteidenerotteluMerkitystenerotteluonvallallaolevaperusratkaisuontologioissa.Käsitteeterotellaanjapyritäänsijoittamaan mahdollisimman yksinkertaisiin puumaisiin rakenteisiin, joita sitten voidaan semanttisestirikastaapäättelynavulla.haasteenatässälähestymistavassaon,ettäkäsitteidenmääräkasvaa,eikäoleainaselväämitenpitkällemerkitystenjaossaonsyytämennä. Esimerkiksilukemattomiaesineitävoidaankäyttääleikkikaluina(leikkiautot,leikkipyssyt, leikkiastiastot, leikkihatut jne.). Pitäisikö näille kaikille luoda omat luokkansa? Ontologisessatyössäongelmanratkaisemiseenonmuitakinmahdollisuuksiakuinluokkarakenteen paisuttaminen.esimerkiksiporkkanankäsitettäeitarvitsejakaakahtiaporkkanaksikasvinajaporkkanaksiruoka-aineena,vaankäyttöruoka-aineenavoidaanilmaistaassosiatiivisellasuhteella.ontologioidensuunnitteluonsidoksissaniidenkäyttötapaanmetatietomalleissa,jaongelmaavoidaanlähestyämyössisällönkuvailunkautta.esimerkiksiesineenkuvailutietoihin voidaan liittää tieto sen käytöstä leikkikaluna. Tämän takia kovin pitkälle meneviäjaottelujaontologioissaonsyytävälttää,ts.vähäisensitoutumisenperiaateonhyväpitäämielessätässäkin. PalammekäsitteidenjakamisenproblematiikkaantarkemminYSOnesittelynyhteydessä. 2.9 Standardiformaatinvalinta:RDF(S),OWLjaSKOS FinnONTO-ontologiat on kehitetty Protégé-editorin tukemassa RDF(S)-(ja sittemmin OWL-) formaatissa. Kun W3C:n SKOS-standardi projektin kuluessa kehitettiin ja valmistui, FinnONTOhankkeessa kehitettiin automaattinen muunnin RDF/OWL-muodon ja SKOS-muodon välille sekä muodon tarkistin ja korjain (Skosify-työkalu) (Suominen, Hyvönen, 2012; Suominen, Mader, 2013).KansalliskirjastonFinto-palvelussasiirryttiintukemaanvainSKOS-standardinmukaistarakennetta.SKOS-standardiontarkoitettuyksinkertaistensanastojenrakenteenkuvaamiseenjase perustuujaintegroituuyleiskäyttöisempiinrdf(s)-jaowl-standardeihin Käsitteidennimeäminen Sanastojenkehittäjienkeskuudessaon erilaisiakäsityksiäsiitä,pitäisiköasiasanojenollamonikkomuodossa, kuten YSAssa on pääsääntöisesti tehty, vai yksikkömuotoisia. Suomalaisissa asiasanastoissakäytetäänmonikkoja,muttaesimerkiksilääketieteensanastoissa,terminologisissa sanastoissajasemanttisenwebinontologioissakäytetäänpääasiassayksiköllisiämuotoja.kokoontologiassatähänkäytäntööneiolepuututtu,vaanonmukauduttualkuperäisensanastonkäytäntöön. Käytäntöjen harmonisoimiseksi sanastoon voidaan varsin helposti generoida tarpeen mukaanyksikkö-taimonikkomuotoisianimikkeitä,muttatällöinon huomioitavayksikkö-monikkojaollamahdollisestitehtysemanttinenmerkitystenerottelu. Omakäsityksemmemukaankannattaisijatkossasiirtyäkäyttämäänyksiköllisiämuotojakansainvälisen yleisimmän käytännön mukaisesti. Tällöin esimerkiksi YSAn termit ooppera ja oopperat voidaanesittäästandardinmukaisestitarkenteen(qualifier)avullaesimerkiksimuodossaooppera (taidemuotona)jaooppera(teoksena)tarkenteidenkäyttönimikkeissäonhyväkäytäntö,koskase kertooloppukäyttäjälleselkeämminkäsitteenmerkityksen. Tavoitteellisena käytäntönä KOKO-ontologiassa on, että sen käsitteidennimikkeet ovat kielikohtaisesti yksikäsitteisiä, ts. missään sen osaontologioissa ei käytetä samaa nimeä samalla kielellä kahdesta eri käsitteestä. Tämä vaatimus tulee suoraan yksittäisten asiasanastojen käytännöstä, mutta laajennetaan KOKOssa koskemaan myös ontologioiden yhdistelmää. Merkitykset suositte- 19
Miten ja miksi asiasanastoista kehitetään ontologioita
Miten ja miksi asiasanastoista kehitetään ontologioita Katri Seppälä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos; Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotASIASANASTON MUUTTAMINEN ONTOLOGIAKSI YLEINEN SUOMALAINEN ONTOLOGIA
ASIASANASTON MUUTTAMINEN ONTOLOGIAKSI YLEINEN SUOMALAINEN ONTOLOGIA ESIMERKKINÄ FINNONTO-HANKKEEN MALLISTA Katri Seppälä, Sanastokeskus TSK Eero Hyvönen, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto ESIPUHE
LisätiedotONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa
ONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa Sisällönkuvailun koulutuspäivä erikoiskirjastoille 14.5.2014 Ontologiat Ontologia Tunnisteet Koneluettavat suhteet Termeistä käsitteisiin Monikielisyys
LisätiedotYleinen suomalainen ontologia YSO
Yleinen suomalainen ontologia YSO Katri Seppälä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos; Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos; Sanastokeskus
LisätiedotOntologioiden yhdistäminen YSO:oon
Ontologioiden yhdistäminen YSO:oon Katri Seppälä, Päivi Lipsanen ja Reetta Sinkkilä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos; Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotKohti Yleistä suomalaista ontologiaa (YSO)
Kohti Yleistä suomalaista ontologiaa (YSO) Katri Seppälä, TKK Viestintätekniikan laboratorio Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Sanastokeskus TSK 1 Sisältö Yleinen suomalainen asiasanasto
LisätiedotSisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO?
Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO? Eeva Kärki Kansalliskirjasto 22.1.2009 YSA YSO YSA YSO: eroja Selvitettävää Osoitteita Agenda 1 Tesaurukset ja ontologiat molemmat ovat käsitejärjestelmän kuvauksia
LisätiedotKansalliskirjasto ja Finto-palvelu kuvailun infrastruktuurin rakentajana
Kansalliskirjasto ja Finto-palvelu kuvailun infrastruktuurin rakentajana Linkity! Kohti yhteentoimivaa metatietoa 3.9.2014 Kuvaileva metadata Sanasto Kuvaileva metadata Sanasto Sanasto Sanasto Kuvaileva
LisätiedotAsiasanastoista ontologioita: Yleinen suomalainen ontologia YSO ja sen laajennukset
Asiasanastoista ontologioita: Yleinen suomalainen ontologia YSO ja sen laajennukset Katri Seppälä, TKK, mediatekniikan laitos Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Sanastokeskus TSK 1 Sisältö
LisätiedotFinnONTO-hanke loi ontologisen perustan kansalliselle webin tietoinfrastruktuurille
FinnONTO-hanke loi ontologisen perustan kansalliselle webin tietoinfrastruktuurille Eero Hyvönen Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston vetämässä FinnONTO-hankkeiden sarjassa (2003 12) kehitettiin ja
LisätiedotONKI kansallinen ontologiapalvelu: kohti yhtenäistä sisällönkuvailua
ONKI kansallinen ontologiapalvelu: kohti yhtenäistä sisällönkuvailua Matias Frosterus (Osma Suominen) Kirjastoverkkopäivät 24.10.2013 Matiaksen saatesanat Olo on kuin olisi mennyt saunaan, heittänyt hirveästi
LisätiedotYleisen suomalaisen ontologian kehitystyö
Yleisen suomalaisen ontologian kehitystyö Tuomas Palonen ja Katri Seppälä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos http://www.seco.tkk.fi/ 1 Mihin ontologioita
LisätiedotAsiasanastosta ontologiaksi
Asiasanastosta ontologiaksi Katri Seppälä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo), http://www.seco.tkk.fi/ Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, mediatekniikan laitos Sanastokeskus TSK, http://www.tsk.fi/
LisätiedotONKI-PROJEKTIN ESITTELY. Matias Frosterus ja Osma Suominen JHKA sanastotyöpaja
ONKI-PROJEKTIN ESITTELY Matias Frosterus ja Osma Suominen JHKA sanastotyöpaja 5.11.2013 Taustaa FinnONTO -- Suomalaiset semanttisen webin ontologiat (2003-2012) Aalto-yliopiston semanttisen laskennan ryhmän
LisätiedotMiksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita?
Miksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita? Prof. Eero Hyvönen TKK Viestintätekniikka ja Helsingin yliopisto Semantic Computing Research Group (SeCo) Lähde: E. Hyvönen: Miksi asiasanastot
LisätiedotONKI Living Lab. Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto kim.viljanen@tkk.fi
ONKI Living Lab -ontologiapalvelut käytettävissänne Kim Viljanen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto kim.viljanen@tkk.fi Käytiin onkimassa. Tuliko kalaa? Joo, oikea vonkale! Yhteinen
LisätiedotONKI-projekti JUHTA KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut
ONKI-projekti JUHTA 31.10.2013 Ontologia Jonkin aihealueen käsitteiden eksplisiittinen määrittely Käsitehierarkia, joka kuvaa käsitteiden väliset suhteet Ontologia Jos eri organisaatiot käyttävät sisällönkuvailussaan
LisätiedotFinnONTO-infrastruktuurin esittely
FinnONTO-infrastruktuurin esittely Prof. Eero Hyvönen Aalto University and University of Helsinki Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/ Sisällys FinnONTO-ontologiatyön ydinajatukset
LisätiedotKohti kansallista semanttisen webin sisältöinfrastruktuuria
Kohti kansallista semanttisen webin sisältöinfrastruktuuria Prof. Eero Hyvönen TKK Viestintätekniikan laboratorio Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT
LisätiedotYLEINEN SUOMALAINEN ONTOLOGIA YSO
YLEINEN SUOMALAINEN ONTOLOGIA YSO KOHTI SUOMALAISTA SEMANTTISTA WEBIÄ 1 Eero Hyvönen, Katri Seppälä, Kim Viljanen ja Matias Frosterus Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) TKK Viestintätekniikan laboratorio
LisätiedotKansallinen semanttisen webin sisältöinfrastruktuuri FinnONTO - visio ja sen toteutus
Kansallinen semanttisen webin sisältöinfrastruktuuri FinnONTO - visio ja sen toteutus Eero Hyvönen Semantic Computing Research Group (SeCo) Helsinki University of Technology (TKK) University of Helsinki
LisätiedotFinto-projektin tilannekatsaus
Finto-projektin tilannekatsaus Matias Frosterus Missä Mennään -webinaari 26.9.2017 YSO-paikat YSAssa ja Allärsissa paikkoja n. 6000 Suomalaisia ja ulkomaisia paikkoja Nykyisiä ja historiallisia paikkoja
LisätiedotFinton jatko vuosina
Finton jatko vuosina 2016-2018 Finto-projektin laajennettu projektiryhmä 31.5.2016 Uusi hanke Yhteiset tiedon hallinnan sanastopalvelut -tutkimus- ja kehittämishanke Osana YTI-kokonaisuutta Yhteinen tiedon
LisätiedotAvoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa. Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society
Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society Aalto University, 5.4.2011 Johdatus päivän ohjelmaan Eero Hyvönen professori,
LisätiedotONKI SKOS Sanastojen ja ontologioiden julkaiseminen ja käyttö Asiasanaston muuntaminen SKOS muotoon: case YSA
ONKI SKOS Sanastojen ja ontologioiden julkaiseminen ja käyttö Asiasanaston muuntaminen SKOS muotoon: case YSA ONKI julkistustilaisuus 12.9.2008 Jouni Tuominen, Matias Frosterus Semantic Computing Research
LisätiedotSuositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa
Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa Sisältö Johdanto... 3 Suosituksen keskeiset käsitteet... 4 Asiasanastot... 4 Kansallisen digitaalisen
LisätiedotFinto-tilannekatsaus. Osma Suominen 25.11.2014 Kansalliskirjaston asiantuntijaseminaari
Finto-tilannekatsaus Osma Suominen 25.11.2014 Kansalliskirjaston asiantuntijaseminaari Uutta Skosmoksessa ja Fintossa Nopeusparannukset Samalla myös palvelininfraan parannuksia, mm. uusi HY:n levyjärjestelmä
LisätiedotFinto palveluiden toteuttamisen alustana
Finto palveluiden toteuttamisen alustana Matias Frosterus Nimitietopalvelua ja paikkatietopalvelua koskeva seminaari 30.1.2018 Tavoitteena yhteentoimivuus Linkittyvä metadata Semanttinen yhteentoimivuus
LisätiedotSeitsemän syytä semanttiseen webiin. Eero Hyvönen Aalto-yliopisto ja HY Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo)
Seitsemän syytä semanttiseen webiin Eero Hyvönen Aalto-yliopisto ja HY Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) 1 Sisältö WWW tänään (30 min) Palvelut ja tiedonhaku: ongelmia Tiedon esitys: merkkauskielet
LisätiedotYSAsta YSOon kirjastoissa: miksi ja miten
YSAsta YSOon kirjastoissa: miksi ja miten YSAsta YSOon kirjastoissa: miksi ja miten YSAsta YSOon kirjastoissa: miksi ja miten Johdanto YSOon siirtymisen hyödyt Monikielisyys ja rikastettu termistö Pysyvät
LisätiedotOntologisointi käytännön tasolla
Ontologisointi käytännön tasolla Tuomas Palonen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo), http://www.seco.tkk.fi/ Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, mediatekniikan laitos KTO, KITO ja KULO
LisätiedotFinto-palvelu ja ontologioiden käyttöönotto sisällönkuvailussa
Finto-palvelu ja ontologioiden käyttöönotto sisällönkuvailussa Mikko Lappalainen mikko.lappalainen@helsinki.fi Helka-kirjastojen sisällönkuvailun iltapäivä, 09.09.2015 1 Finto-projektin kuulumisia Henkilöstömuutoksia:
LisätiedotONKI-palvelin ja sen hyötykäyttö: selain, valitsin ja verkkopalvelut
ONKI-palvelin ja sen hyötykäyttö: selain, valitsin ja verkkopalvelut XML Finland 2009, 20.1.2009 Jouni Tuominen Semantic Computing Research Group (SeCo) Helsinki University of Technology (TKK), Department
LisätiedotKohti suomalaista semanttista webiä
1 of 7 27.11.2013 9:13» print this page!» Follow us on Twitter» Be our friend on Facebook Semantic Computing Research Group (SeCo) Making computers and the web more intelligent and interoperable! HOMEPAGE
LisätiedotSKOS. Osma Suominen ONKI-hankkeen laajennettu projektiryhmä
SKOS Osma Suominen 10.9.2013 ONKI-hankkeen laajennettu projektiryhmä Sisällys 1. Mikä SKOS? 2. Miksi SKOS eikä OWL? 3. Haasteita SKOSin käytössä Mikä SKOS? Simple Knowledge Organization System W3C:n standardi
LisätiedotFinto-palvelu ja ontologioiden kehitystyön tuki Suomessa
Finto-palvelu ja ontologioiden kehitystyön tuki Suomessa Sanastokeskus TSK 40 vuotta 29.10.2014 ONKI-projekti Kansalliskirjaston projekti, jota rahoittavat valtiovarainministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotONKI: sanastojen ja avoimen linkitetyn datan tekninen infrastruktuuri Juha Hakala Kansalliskirjasto
ONKI: sanastojen ja avoimen linkitetyn datan tekninen infrastruktuuri 2011-10-26 Juha Hakala Kansalliskirjasto Rajauksia Tämä esitys keskittyy ONKIontologiakirjastosovellukseen; sanastojen (tesaurukset
LisätiedotOntology Work in Finland: National Semantic Web Infrastructure FinnONTO. Prof. Eero Hyvönen
Ontology Work in Finland: National Semantic Web Infrastructure FinnONTO Prof. Eero Hyvönen Helsinki University of Technology (TKK) and University of Helsinki Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/
LisätiedotYSAsta YSOon. Mikko Lappalainen Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän kokous,
YSAsta YSOon Mikko Lappalainen mikko.lappalainen@helsinki.fi Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän kokous, 1.12.2016 1 Sisällys 1. Miksi 2. Miten 3. Milloin 2 YSAsta YSOon eli Asiasanastosta ontologiaan?
LisätiedotFinton hyödyntäminen ministeriöiden palveluissa. erityisasiantuntija Pilkkuniina Brandt, VNK
Finton hyödyntäminen ministeriöiden palveluissa erityisasiantuntija Pilkkuniina Brandt, VNK 27.8.2018 Sisällönkuvailun merkitys kasvaa Asiasanoituksella on perinteisesti keskeinen rooli tiedonhallinnassa.
LisätiedotTaustamuistio 1 (6) Yhteinen tiedon hallinta -hanke. Taustatietoa Sanaston metatietomallin määrittely -työpajan keskusteluun
Taustamuistio 1 (6) 2.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke Taustatietoa Sanaston metatietomallin määrittely -työpajan keskusteluun Sanastotyötä tehdään paljon. Tuotettavan sanaston käyttötarve ja -kohde
LisätiedotKAM-sektori paikkatiedon kansallisessa ekosysteemissä. Mikko Lappalainen Nimitietopalvelua ja paikkatietopalvelua koskeva seminaari, 30.1.
KAM-sektori paikkatiedon kansallisessa ekosysteemissä Mikko Lappalainen Nimitietopalvelua ja paikkatietopalvelua koskeva seminaari, 30.1.2018 Mikä paikkatieto? Mikä paikkatieto? Tietoa, johon liittyy
LisätiedotAutomaattinen semanttinen annotointi
Automaattinen semanttinen annotointi Matias Frosterus, Reetta Sinkkilä, Katariina Nyberg Semantic Computing Research Group (SeCo) School of Science and Technology, Department of Media Technology and University
LisätiedotVESAsta Fintoon ja YSAsta YSOon: Mikä muuttuu ja miksi?
VESAsta Fintoon ja YSAsta YSOon: Mikä muuttuu ja miksi? Kirjastoverkkopäivät 23.10.2014 ONKI-projekti Kansalliskirjaston projekti, jota rahoittavat valtiovarainministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotSemanttisen webin hyödyntäminen terveystiedon löydettävyydessä
Semanttisen webin hyödyntäminen terveystiedon löydettävyydessä ehealth 2005 -seminaari 8-9112005 Petri Lindgren (petrilindgren@helsinkifi) TKK Viestintätekniikka Semantic Computing Research Group (SeCo)
LisätiedotEero Hyvönen. Semanttinen web. Linkitetyn avoimen datan käsikirja
Eero Hyvönen Semanttinen web Linkitetyn avoimen datan käsikirja WSOY:n kirjallisuussäätiö on tukenut teoksen kirjoittamista Copyright 2018 Eero Hyvönen & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi:
LisätiedotPysyvä ja muuttuva A:sta O:hon sisällönkuvailussa. Mirja Anttila Kansalliskirjasto
Pysyvä ja muuttuva A:sta O:hon sisällönkuvailussa Mirja Anttila Kansalliskirjasto 21.5.2018 YSO rynnisti jatkoon O on uusi A! Monikielisyys: suomi, ruotsi, englanti Pysyvät tunnisteet Päätermien ja ohjaustermien
LisätiedotSanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito. 2011-03-01 Juha Hakala Kansalliskirjasto
Sanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito 2011-03-01 Juha Hakala Kansalliskirjasto Käsitteitä Sanasto asiasanasto, tesaurus, ontologia, auktoriteettitiedosto, toimijaontologia, paikkaontologia
LisätiedotYHTEISET TIEDON HALLINNAN SANASTOPALVELUT tutkimus- ja kehittämishankkeen toimintasuunnitelma 2017
1 (6) YHTEISET TIEDON HALLINNAN SANASTOPALVELUT tutkimus- ja kehittämishankkeen toimintasuunnitelma 2017 YHTEISET TIEDON HALLINNAN SANASTOPALVELUT tutkimus- ja kehittämishankkeen toimintasuunnitelma 2017...
LisätiedotMedia- ja kulttuuripalvelut
Media- ja kulttuuripalvelut Eetu Mäkelä Harri Hämäläinen, Joonas Laitio, Aleksi Lindblad, Katariina Nyberg, Tuomas Palonen, Ville Piiparinen, Reetta Sinkkilä, Osma Suominen Tutkimussuunnitelmassa asetetut
LisätiedotMiksi asiasanastoista pitäisi siirtyä ontologioihin? Prof. Eero Hyvönen
Miksi asiasanastoista pitäisi siirtyä ontologioihin? Prof. Eero Hyvönen Helsinki University of Technology (TKK) and University of Helsinki Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/
LisätiedotYSA ja lääke- ja hoitotieteen termit. Eeva Kärki Kansalliskirjasto 18.5.2011
YSA ja lääke- ja hoitotieteen termit Eeva Kärki Kansalliskirjasto 18.5.2011 Lääketieteen ja hoitotieteen termit YSAssa 48 Lääketiede. Anatomia. Fysiologia. Patologia. Tautioppi. Psykiatria. Hammaslääketiede.
LisätiedotTaloustieteet ja YSA. Eeva Kärki Kansalliskirjasto 23.5.2012
Taloustieteet ja YSA Eeva Kärki Kansalliskirjasto 23.5.2012 Taloustieteen termit YSAssa (1) 75 Taloustieteet. Kansantalous. Liiketalous. Kauppa n. 1800 termiä (YSAn toiseksi suurin ryhmä, YSAssa yhteensä
LisätiedotYHTEISET TIEDON HALLINNAN SANASTOPALVELUT tutkimus- ja kehittämishankkeen toimintasuunnitelma 2016
1 (6) YHTEISET TIEDON HALLINNAN SANASTOPALVELUT tutkimus- ja kehittämishankkeen toimintasuunnitelma 2016 YHTEISET TIEDON HALLINNAN SANASTOPALVELUT tutkimus- ja kehittämishankkeen toimintasuunnitelma 2016...
LisätiedotSEMANTTINEN WEB JA PAIKKATIETOIHIN PERUSTUVAT PALVELUT
TIIVISTELMÄ SEMANTTINEN WEB JA PAIKKATIETOIHIN PERUSTUVAT PALVELUT Eero Hyvönen Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos ja Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos etunimi.sukunimi@tkk.fi
LisätiedotTieto matkaa maailmalle
Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet
LisätiedotOnko luettelointitermillä. väliä? Kokoelmaseminaari 14.-15.4.2008 Suvi Kettula Espoon kaupunginmuseo suvi.kettula@espoo.fi suvi.kettula@helsinki.
Onko luettelointitermillä väliä? Kokoelmaseminaari 14.-15.4.2008 Suvi Kettula Espoon kaupunginmuseo suvi.kettula@espoo.fi suvi.kettula@helsinki.fi Sisältö Mikä on luettelointitermi Luettelointitermi ja
LisätiedotMiksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita?
10.10.2005 Miksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita? Eero Hyvönen TKK Viestintätekniikka ja Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos PL 5500, 02015 TKK eero.hyvonen@tkk.fi
LisätiedotPaikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 KANSALLISKIRJASTO
Paikkatietoyhteistyö Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 Tausta Paikkatiedon hyödyntäminen kuvailussa vähäistä Sektoreiden sisällä sekä sektoreiden välillä epäyhtenäisiä
Lisätiedotstandardit (W3C, ISO) Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi
Semanttisen webin standardit (W3C, ISO) ja teknologiat Kim Viljanen Kim Viljanen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi SeCon Semantic web -patteristo XML Finland
LisätiedotJHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa suosituksen päivittäminen
JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa suosituksen päivittäminen Paikka: Kuntatalo, Toinen linja 14. Kokoushuone B 3.4.
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? FinnONTO 2.0:n jatkonäkymiä Semanttiset jokapaikan palvelut 2009-2011
Miten tästä eteenpäin? FinnONTO 2.0:n jatkonäkymiä Semanttiset jokapaikan palvelut 2009-2011 Prof. Eero Hyvönen Helsinki University of Technology (TKK) and University of Helsinki Semantic Computing Research
LisätiedotMiksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita?
8.10.2005 Miksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita? Eero Hyvönen TKK Viestintätekniikka ja Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos PL 5500, 02015 TKK eero.hyvonen@tkk.fi
LisätiedotYhteisöllinen semanttinen web 2.0 FinnONTO 2.0 -hankkeen visio ja tulokset
Yhteisöllinen semanttinen web 2.0 FinnONTO 2.0 -hankkeen visio ja tulokset 2008-2009 Prof. Eero Hyvönen Aalto University (TKK) and University of Helsinki Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/
LisätiedotThe OWL-S are not what they seem
The OWL-S are not what they seem...vai ovatko? Verkkopalveluiden koostamisen ontologia OWL-S Seminaariesitelmä 15.4.2013 Emilia Hjelm Internet on hankala Nykyinternet on dokumenttien verkko Asiat, joita
LisätiedotKohti suomalaista semanttista webiä
Kohti suomalaista semanttista webiä 16.11.2005 Museoalan ontologia MAO Paikka- ja toimijaontologiat MuseoSuomi-portaalissa MAO Museoalan asiasanaston (MASA) termit n. 6000 Tekstiilialan termit (esineet,
LisätiedotEpätäsmällisen tiedon esittäminen semanttisen webin ontologioissa
Epätäsmällisen tiedon esittäminen semanttisen webin ontologioissa FinnOnto, 16.11.2005 Markus Holi (markus.holi@tkk.fi) Semantic Computing Research Group http://www.seco.tkk.fi/ UNIVERSITY OF HELSINKI
LisätiedotOntologioiden huomioiminen uuden kirjastojärjestelmän suunnittelussa. Tommi Jauhiainen Helsinki
Ontologioiden huomioiminen uuden kirjastojärjestelmän suunnittelussa Tommi Jauhiainen 25.11.2011 Helsinki Uusi kirjastojärjestelmä? Kaikkien kirjastosektorien yhteinen hanke, jota tekee Uuden kirjastojärjestelmän
LisätiedotKansalliset kehittämishankkeet: Etenemissuunnitelmat
Kansalliset kehittämishankkeet: Etenemissuunnitelmat Sektorikokous 6.11.2014 Finna: painopisteet 2014-2015 Metatietovaranto Versio 1.2 1.8.2013 2008-2011 2012 2013 2014 2015-2016 Ø Palvelun tuen nykytilan
LisätiedotOntologisointi käytännön tasolla
Ontologisointi käytännön tasolla Tuomas Palonen KOKO-sisältökokous. Aalto-yliopisto 11.11.2011 Ontologisointiprosessi Asiasanasto sillataan automaattisesti YSOon. Kone etsii asiasanaston ja YSOn samannimiset
LisätiedotKansallinen semanttisen webin sisältöinfrastruktuuri FinnONTO ja sen sovellukset. Prof. Eero Hyvönen
Kansallinen semanttisen webin sisältöinfrastruktuuri FinnONTO ja sen sovellukset Prof. Eero Hyvönen Helsinki University of Technology (TKK) and University of Helsinki Semantic Computing Research Group
LisätiedotTaustaa. FinnONTO -- Suomalaiset semanttisen webin ontologiat ( )
ONKI-projekti 1 Taustaa FinnONTO -- Suomalaiset semanttisen webin ontologiat (2003-2012) Aalto-yliopiston semanttisen laskennan ryhmän projekti, jossa luotiin pohjaa suomalaiselle semanttisen webin / yhdistetyn
LisätiedotFinto-tilannekatsaus. Asiantuntijaseminaari KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut
Finto-tilannekatsaus Asiantuntijaseminaari 28.4.2015 Uusia ontologioita Fintossa KEKO Kestävän kehityksen kasvatuksen ontologia Kansankulttuuri, kestävät kulutusvalinnat, kansallispuisto, jne. PTO Paikkatieto-ontologia
LisätiedotProsessikuvauksesta vauhtia taideteollisuusalan ontologia TAOn ensiaskeleihin
Prosessikuvauksesta vauhtia taideteollisuusalan ontologia TAOn ensiaskeleihin Ellen Karhulampi Tiedonhallinnan, tiedonhaun ja näitä hyödyntävien verkkosovellusten suuntautuminen kohti semanttista webiä
LisätiedotKirjasampo. Kaunokki-ontologia & 14.5.2009 TKK / Dipoli. Kansalliskirjaston ontologia-seminaari 23.10.2009. Kaisa Hypén
Kaunokki-ontologia & Kirjasampo Kansalliskirjaston ontologia-seminaari 23.10.2009 14.5.2009 TKK / Dipoli Kaisa Hypén Kaisa Hypén, Kirjasampo -projekti (opm) Turun kaupunginkirjasto Kirjasampo Kaunokirjallisuuden
LisätiedotSuomi.fi palvelutietovaranto
Suomi.fi palvelutietovaranto Metatiedot: luokitus ja ontologiakäsitteet (asiasanat) 13.12.2016 Metatiedot Metatieto on tietoa tiedosta eli kuvailevaa ja määrittävää tietoa jostain sisällöstä. Metatietojen
LisätiedotKulttuurisampo.fi Suomalainen kulttuuri ja semanttinen web mitä, miksi ja miten?
Kulttuurisampo.fi Suomalainen kulttuuri ja semanttinen web mitä, miksi ja miten? 2.4.2009 Eetu Mäkelä Semantic Computing Research Group (SeCo) Helsinki University of Technology (TKK), Department of Media
LisätiedotLinked Data Finland: visio, missio ja toteutus
Linked Data Finland: visio, missio ja toteutus Eero Hyvönen professori Semantic Computing Research Group (SeCo) Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto http://www.seco.tkk.fi/ Sisältö Tausta Visio Missio
LisätiedotSkosmos 0.6 esittely. Osma Suominen ONKI-projektin laajennetun projektiryhmän kokous
Skosmos 0.6 esittely Osma Suominen 10.11.2014 ONKI-projektin laajennetun projektiryhmän kokous Sisällys 1. Uutta Skosmoksessa ja Fintossa Nopeus Uudet ominaisuudet ONKI-rajapinnat Käyttötilastoja 2. Skosmoksen
LisätiedotHOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS
HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS Hoidokin tarkoitus ja tavoitteet Näyttöön perustuva toiminta vaatii järjestelmällistä tiedon
LisätiedotErikoisontologioiden kuulumisia. Finto-projekti: Laajennetun projektiryhmän kokous Tuomas Palonen, tietoasiantuntija
Erikoisontologioiden kuulumisia Finto-projekti: Laajennetun projektiryhmän kokous 31.5.2016 Tuomas Palonen, tietoasiantuntija YSOn importointi ontologioihin Yleinen erikoisontologioita koskeva haaste on
LisätiedotFINTO-PROJEKTIN PROJEKTISUUNNITELMA VUODELLE 2015
Projektisuunnitelma 1 (10) FINTO-PROJEKTIN PROJEKTISUUNNITELMA VUODELLE 2015 FINTO-PROJEKTIN PROJEKTISUUNNITELMA VUODELLE 2015... 1 TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET... 2 YHTEENVETO... 2 TAVOITTEET... 2 PROJEKTIN
LisätiedotHistorialliset paikat ja kartat
Historialliset paikat ja kartat Esko Ikkala 27.11.2015 Sisällys 1. Motivaatio ja tavoitteet 2. Sotasammon paikkaontologian kokoaminen 3. Historiallisten karttojen käyttöönotto 4. Sotasammon paikkanäkymän
LisätiedotKohti suomalaisen semanttista webiä -- ontologioita, palveluita ja sovelluksia
Kohti suomalaisen semanttista webiä -- ontologioita, palveluita ja sovelluksia Prof. Eero Hyvönen TKK Viestintätekniikka Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Semanttisen laskennan tutkimusryhmä
LisätiedotPAIKANNIMISTÄ PAIKKATIETOON Kansalliskirjaston paikannimisanastojen nykytilanne ja uudistustarpeet
Kansalliskirjasto Raportteja ja selvityksiä 1 / 2016 PAIKANNIMISTÄ PAIKKATIETOON Kansalliskirjaston paikannimisanastojen nykytilanne ja uudistustarpeet Mikko Lappalainen, Liisa Virtanen, Osma Suominen,
LisätiedotYhteentoimivuusvälineistö
Yhteentoimivuusvälineistö Yhteinen tiedon hallinta (YTI) hanke V 1.0, 5.9.2017 Päivittyvä Miksi yhteentoimivuusvälineistöä tarvitaan? Ongelmana on kielen moniselitteisyys Tavallisessa kielenkäytössä emme
LisätiedotFinna ja ontologiat tms.
Finna ja ontologiat tms. Erkki Tolonen 3.9.2014 Finna.fi - taustaa FINNA on osa Kansallinen digitaalinen kirjasto hanketta, sen asiakasliittymä, joka on toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmistojen päälle.
LisätiedotOntologiat merkitysten mallintamisessa: OWL. Eeva Ahonen
Ontologiat merkitysten mallintamisessa: OWL Eeva Ahonen 1.11.2004 Semanttinen tieto käsitemallit ihmisillä sisäiset mallit maailmantieto tarvitaan tekstin tulkitsemiseen tietokoneelle esim. sanat vain
LisätiedotTiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)
Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Miika Nurminen (minurmin@jyu.fi) Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kalvot ja seminaarityö verkossa: http://users.jyu.fi/~minurmin/gradusem/
LisätiedotKirjastoverkkopäivät Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto
Kirjastoverkkopäivät 2011 26.10.2011 Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto Kestävä kehitys ja metatieto Kestävä kehitys on tasa-arvoa, yhteisöllisyyttä, pitkäjänteisyyttä, vastuullisuutta, ekologisuutta,
LisätiedotÄlykäs semanttinen web tietämyksenhallinnan rajoja siirtämässä
Teoksessa K. Raivio, J. Rydman, A. Sinnemäki (toim.): Rajalla tiede rajojaan etsimässä. Gaudeamus, 2007. 7.9.2007 Älykäs semanttinen web tietämyksenhallinnan rajoja siirtämässä Esimerkkinä suomalainen
LisätiedotSisällönhallinnan menetelmiä
Sisällönhallinnan menetelmiä Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suomalaisen lainsäädäntötyön tiedonhallinta: suuntana semanttinen web RASKE2-projektin loppuseminaari Eduskunnassa
LisätiedotSemanttinen Finlex Arttu Oksanen ( )
Semanttinen Finlex 7.3.2016 Arttu Oksanen ( arttu.oksanen@aalto.fi ) Taustaa Lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö julkaistu aiemmin ihmisluettavina dokumentteina Finlexpalvelussa Data ei kuitenkaan ole ollut
LisätiedotSuomi.fi-palvelutietovaranto
Suomi.fi-palvelutietovaranto Kaikki oleellinen julkishallinnon palveluista yhdessä paikassa PTV-metatietokoulutus Luokitukset ja asiasanat (ontologiakäsitteet) 30.5.2017 Metatiedot Metatieto on tietoa
Lisätiedot