PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 11.7.2005 Dnro ESA 2005 Y 130 18 ASIA Ympäristönsuojelulain 64 :n mukainen päätös, joka koskee YSL:n 30 2 mom. mukaista koeluonteista toimintaa Setrikadun pohjoispäässä Mikkelin kaupungissa (koetoiminta II). ILMOITUKSEN TEKIJÄ Kapiteeli Oyj Pieni Roobertinkatu 7 00130 Helsinki Yhteyshenkilö: Riitta Karvinen, puh. n:o 020 431 3323 ja Tuomas Lukkari, puh. n:o 020 755 7370 TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 30 2 mom. ja 61 Ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin kohta 4 ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä Savon ympäristökeskukseen 7.7.2005 TOIMINNAN NIMI JA SIJAINTI, KIINTEISTÖTIEDOT Koetoiminnan nimi Mikkelin entisen kreosoottikyllästämön tontin kunnostaminen Koeluonteisen toiminnan sijoittuminen Osa tonteista 491 402 13 4, 491 402 5 1 M602 ja 491 402 5 1 M603 Setrikadun pohjoispään ja junaradan välinen alue Mikkelin kaupunki Kiinteistön omistaja Kapiteeli Oyj Pieni Roobertinkatu 7 00130 Helsinki Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli Puh. 020 490 106 Faksi 020 490 4509 kirjaamo.esa@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/esa Jääkärinkatu 14 FI 50100 St. Michel, Finland Tfn +358 20 49 01 06 Fax +358 20 490 45 09 kirjaamo.esa@ymparisto.fi www.miljo.fi/esa
2 YMPÄRISTÖ, LÄHIMMÄT HÄIRIINTYVÄT KOHTEET JA KAAVOITUSTILANNE VR:n kyllästämö on toiminut vanhalla soranottoalueella 1900 luvun alusta vuoteen 1982 Mikkelin kaupungin Urpolassa noin 3,7 ha:n alueella. Entisen kyllästämön alue rajautuu pohjoispuolelta Savonradan rata alueeseen. Nykyisin entisen kyllästämön alueella on mm. VT5 tiealue sekä Rinnekadun ja Setrikadun katualueet sekä viheralueita. Katualueilla ja tiealueella on kunnallistekniikan viemäreitä ja kaukolämpölinjoja. Setrikadun ja VT5 risteyksessä on silta. Entisen kyllästämön kentän pohjoisosa on tasattu ja kyllästämörakennukset purettu. entisen kyllästämön alueen länsipuolella on suoalue ja itäpuolella liikerakennus paikoitusalueineen. Entisen kyllästämön alueen eteläosassa tehtiin maaperän kunnostus massanvaihtona 2002. Entisen kyllästyslaitoksen alue, laitoksen länsipuolella oleva suoalue sekä varastoalueet ovat tutkimusten perusteella pintakerrosten osalta pilaantuneet kreosoottiöljystä peräisin olevilla orgaanisilla haitta aineilla: PAH yhdisteillä ja niiden erilaisilla johdannaisilla tai muuntumistuotteilla. Entisen kyllästyslaitoksen kohdalla ja viereisellä suoalueella maaperän pilaantuneisuus ulottuu pohjavesipinnan alapuolelle kalliopintaan. Lisäksi kreosoottiöljyä on havaittu kallioruhjeessa entisen kyllästyslaitoksen koillispuolella. Entisen kyllästämön alueelta on pohjaveden virtausyhteys Pursialan vedenottamolle. Pohjavesi virtaa entisen kyllästämön alueella idän koillisen suuntaan kääntyen Kaihunharjun Kaijanniemen harjuselänteessä kohti Pursialan vedenottamoa ( pohjoinen reitti ). Vedenottamo sijaitsee noin 1,5 kilometriä entiseltä kyllästämöltä kaakkoon. Lisäksi on mahdollista että entisen kyllästämön eteläosasta pohjavesi virtaa kaakkoon suoraan kohti vedenottamoa ( eteläinen reitti ). Koetoiminta alue sijaitsee asemakaavassa KTT merkinnällä olevalla alueella eli liike, toimisto, teollisuus ja varastorakennusten korttelialueella. ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Koetoimintahanke toteutetaan alueella, jonka maaperä ja pohjavesi on pilaantunut kreosoottiöljystä peräisin olevilla haitta aineilla. Pohjaveden pumppaus voi koetoimintavaiheessa estää pohjaveden virtauksen mukana kulkeutuvien haitta aineiden leviämistä ja siten vähentää alueen nykyisiä päästöjä. Koepumppauksilla myös poistetaan pilaantunutta vettä ja sitä kautta pienennetään hieman haitta aineiden määrää pohjavedessä. Koetoiminta toteutetaan siten, että pohjaveteen ei lisätä ylimääräisiä aineita, joten toiminnasta ei aiheudu ylimääräisiä päästöjä ympäristöön. SUUNNITELLUT YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMET Toimintaa valvotaan tarkasti ja urakoitsija edustaja on alueella arkipäivisin. Puhdistetun veden laatu selvitetään, jotta voidaan varmistua viemäröintikelpoisuudesta. Koetoiminta keskeytetään lopettamalla pumppaus, jos toiminnan epäillään aiheuttavan haittaa.
3 KOELUONTEINEN TOIMINTA Koetoiminnan tavoite Koetoiminnan tavoitteena on pumppauksen avulla mitoittaa kreosootin kulkeutumisen estämiseen tarvittava pumpattavan pohjaveden määrä. Mitoituslaskenta perustuu koepumppauksen yhteydessä tehtyjen pohjaveden pinnankorkeushavaintojen ja haittaaineiden pitoisuustietojen yhdistämiseen alueelle tehtävään pohjaveden virtauksen ja aineiden kulkeutumisen mallintamiseen. Lisäksi kokeillaan pumpatun veden käsittelyä ja tarkastellaan pumppauksen aikaan saamaa haitta aineiden poistamista maaperästä. Koetoiminnalla on tarkoitus mitoittaa menetelmä kohteeseen. Mallinnuksen avulla voidaan laskea arvio jatkuvan pumppausjakson pituudesta ja siten arvioida myös tämän kunnostusmenetelmän kustannukset. Menetelmän toimintaperiaate Menetelmässä pumpataan pilaantunutta vettä pohjaveden virtausvyöhykkeeltä ja estetään maaperässä olevia epäpuhtauksia kulkeutumasta pohjavedenottamolle. Pumpattavaa vesimäärää voidaan muuttaa pohjavesipinnan seurannan perusteella ja toimia koko ajan optimipumppausmäärällä. Pumpattu kreosoottipitoinen pohjavesi puhdistetaan viemäröintikelpoiseksi alueelle toimitettavalla siirrettävällä puhdistuslaitoksella. Koetoiminnan toteutus Toteutus koostuu koepumppauksista ja pumpatun veden puhdistamisesta alueelle tuodulla siirrettävällä puhdistuslaitoksella. Koepumppaukset tehdään pilaantuman päävirtauskohdasta, joistain olemassa olevista ja mahdollisesti asennettavista 1 2 lisäputkesta. Tarkemmin pumppauskohdat selvitetään heinäkuun 2005 aikana. Pumpattavan veden määrä ja pumppauksen vaiheistus määritellään mitattavien pohjavedenpintahavaintojen perusteella. Tavoitteellinen pumppausnopeus on 15 m 3 /d. Pohjaveden pintoja seurataan pumppauksen alussa tiheästi (2 3 kertaa päivässä) ja pumppauksen jälkeen harventuen (2 kertaa viikossa). Koepumppauksen vaikutus lasketaan pinnankorkeusseurantatulosten ja pumpattavan veden haitta ainetietojen perusteella käyttäen apuna alueelle tehtävää pohjavesimallia ja aineiden kulkeutumismallia. Koepumppaukset kestävät arviolta 1 kk, toteutus elo syyskuussa 2005. Koepumppausten yhteydessä pumpattu likaantunut pohjavesi käsitellään Envistonepuhdistusjärjestelmällä. Tavoitteena on puhdistaa pohjavesi siten, että se soveltuu johdettavaksi Mikkelin kaupungin jäteveden puhdistamolle. Laitteisto on rakennettu lämpöeristettyyn merikonttiin (6 x 2,6 x 2,6 m). Puhdistamo käsittää automaattiohjauksella toteutetun reaktiivisen suodatinjärjestelmän, jossa on suodattimet kahdelle eri reaktiiviselle materiaalille. Suodatus voidaan tehdä joko rinnakkaissuodatuksella, jolloin voidaan verrata eri suodatinmateriaalien poistotehoa tai sarjasuodatuksella, jossa käsittely voidaan tehdä kaksivaiheisena. Vedenkäsittelyssä
testataan aiempien laboratoriokokeiden perusteella valittua kahta erilaista reaktiivista materiaalia ja niiden puhdistustehoa suhteessa suodatusnopeuteen (veden viipymään suodattimessa) ja käsiteltävän veden haitta aineiden pitoisuuteen. Pilaantuneesta pohjavedestä ja puhdistetusta pohjavedestä otetaan näytteitä pumppauksen alkuvaiheessa päivittäin ja myöhemmässä vaiheessa tarpeen mukaan. Näytteistä analysoidaan PAH, THC, VOC sekä fenolit. Näytetulosten perusteella arvioidaan puhdistusmenetelmän teho. Käsitelty vesi johdetaan sille varattuun säiliöön. Säiliön veden laatu tutkitaan ja vesi toimitetaan Mikkelin kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muuhun käsittelylaitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ko. vettä. Käytetyt vedenkäsittelypoisteet ja/tai suodatinmateriaalit toimitetaan Loimi Hämeen Jätehuolto Oy:n jätteenkäsittelykeskukseen Forssan Kiimassuolle jätteen/ongelmajätteen laadun mukaiseen käsittelyyn ja loppusijoitukseen. Envistone puhdistusjärjestelmän kontti sijoitetaan ilmoituksessa esitetylle koetoimintaalueelle pumppauskohdan lähelle. Tarkkailu Pohjaveden pumppaukseen liittyvää erityistä pohjaveden laadun tarkkailua (lisäseuranta) suoritetaan pääasiassa pumppauksen käytettävästä tai käytettävistä pohjavesiputkista. Pohjavedestä otetaan näytteitä pumppauksen alkuvaiheessa päivittäin ja myöhemmässä vaiheessa tarpeen mukaan. Näytteistä analysoidaan PAH, THC, VOC sekä fenolit. Pohjaveden pumppaus ja käsittely ei edellytä muuta erillistä pohjaveden laadun tarkkailua. Sen sijaan pohjaveden pintoja alueella seurataan pumppauksen alussa tiheästi (2 3 kertaa päivässä) ja pumppauksen jälkeen harventuen (2 kertaa viikossa). Laadunvalvonta Niska & Nyyssönen Oy ja Envitop Oy noudattavat toiminnassaan ISO9001 2000 mukaista laatujärjestelmää. Jokaisessa työvaiheessa huolehditaan siitä, että pumpattavaa puhdistettua vettä ei palauteta takaisin pohjaveteen vaan toimitetaan puhdistuksen jälkeen jatkokäsittelyyn. Vastaavasti suodatinmateriaalit ja poisteet viedään alueelta jatkokäsittelyyn. Pumpattavan veden määrää ja sen laatua seurataan kokeen aikana ja tulokset kirjataan työmaapäiväkirjaan. Työturvallisuus Koevaiheeseen liittyvät terveysriskit ovat pienet. Ne vältetään siten, että näytteitä ottava ja käsittelevä laborantti käyttävät suojahansikkaita ja likaantunutta suodinta vaihtava henkilö käyttää sekä suojahansikkaita että hengityssuojainta. Työmaalla toimiville henkilöille järjestetään turvallisuuskoulutus, jossa selvitetään kokeessa tehtävät toimenpiteet ja erityisvaatimukset. Pumppaus ja suodatinpaikka katetaan ja ympäröidään aidalla noin 20x10 metrin alueelta. Suoritusorganisaatio Koehanke toteutetaan Niska&Nyyssönen Oy:n ja Envitop Oy:n yhteistyöhankkeena. Koepumppauksien ja niihin liittyvien toimenpiteiden sekä alueen eristämisen vastuuhenkilönä on Pekka Naumanen Niska&Nyyssönen Oy:stä. Pohjaveden käsittelyn vas 4
tuuhenkilönä toimii Jukka Palko, projektipäällikkönä DI Jaana Hakola ja laboratoriopäällikkönä Sandra van den Veen Envitop Oy:stä. Lisäksi työhön osallistuu Niska&Nyyssösen työmaahenkilöstöä. 5 ILMOITUKSEN KÄSITTELY Lausunnot Ilmoituksen (koetoimintavaihe II) johdosta ei ole pyydetty lausuntoja. Koetoimintailmoituksen (vaihe I) johdosta ympäristölautakunta lausui seuraavaa: lautakunnalla ei ole huomautettavaa ilmoituksen johdosta. Lautakunnan näkemyksen mukaan on tärkeää saada alue puhdistettua. Koetoiminnalla voitaneen hallitusti löytää sopiva puhdistustapa. Koetoimintavaihe tulee toteuttaa huolellisesti siten, ettei aiheuteta lisää pilaantumisriskiä käytettävälle raakavedelle. Ympäristölautakunta pitää hyvänä asiaan liittyvää tiedottamista ja toivoo, että koevaiheesta tiedotetaan säännöllisesti. Tarkkailutulokset pyydetään toimittamaan lautakunnalle tiedoksi. Kuuleminen Ilmoituksesta ei ole erikseen tiedotettu eikä kuultu ympäristön asukkaita. Ympäristökeskus tiedotti koetoimintailmoituksen (vaihe I) vireilläolosta kuuluttamalla Mikkelin kaupungin ja Etelä Savon ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla. Ilmoituksen johdosta ei tehty muistutuksia eikä ilmaistu mielipiteitä. ETELÄ SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä Savon ympäristökeskus on tarkastanut Kapiteeli Oyj:n ilmoituksen, joka koskee koetoimintaa Mikkelin kaupungin Setrikadun pohjoispäässä (koetoiminta II), ja hyväksyy sen siinä esitetyn lisäksi seuraavin määräyksin. Koetoiminta ja sen kesto 1. Kapiteeli Oyj saa käyttää aluetta koeluonteiseen toimintaan 30.9.2006 asti. (YSL 64 ) Tiedottaminen 2. Koetoiminnan aloittamisesta tulee ilmoittaa Etelä Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 64 ) Ympäristönsuojelulliset varotoimet 3. Koetoiminnasta vastaavan tulee ilmoittaa välittömästi Etelä Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mikäli koetoiminta keskeytetään ympäristöhaitan tai sen vaaran johdosta, joka on ilmennyt suoritettavan tarkkailun perusteella. (YSL 64 ) 4. Hakijan tulee huolehtia siitä, että koetoimintahankkeiden välinen sisäinen tiedonkulku toimii tehokkaasti siten, että kuhunkin koetoimintavaiheeseen vaikuttava informaatio on mahdollisimman nopeasti käytettävissä.
Hakijan tulee laatia kaikista hankkeisiin osallistuvista mahdollisine varahenkilöineen yhteystietolista (nimi, organisaatio, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja osoite) ja toimittaa se sen valmistuttua Etelä Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 64 ) Kirjanpito ja raportointi 5. Koeluonteisen toiminnan aikana on pidettävä kirjaa suoritettavista mittauksista koetoiminnan kaikissa vaiheissa. Koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä koetoiminnasta saadut tarkkailu ja muut tulokset sekä yhteenveto työnaikaisesta kirjanpidosta ja suoritettujen mittausten tulokset analysoituna. Loppuraportti on toimitettava Etelä Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahden kuukauden kuluttua koetoimintaan liittyvien tarkkailujen päättymisestä. (YSL 64, JL 51, 52 ) TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Etelä Savon ympäristökeskus määrää, että päätöstä noudatetaan mahdollisista valituksista huolimatta. Valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon. 6 RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 30 :n mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla raaka tai polttoainetta, valmistus tai polttomenetelmää tai puhdistuslaitetta taikka hyödyntää tai käsitellä jätettä laitos tai ammattimaisesti tällaisen toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Ilmoituksessa esitettyä koetoimintaa on perusteltu sillä, että veden pumppauksen avulla voidaan mitoittaa kreosootin kulkeutumisen estämiseen tarvittava pumpattavan pohjaveden määrä. Etelä Savon ympäristökeskus katsoo, että haettu koetoiminta täyttää lainsäädännön edellytykset, koska kyseessä on puhdistusmenetelmän käyttökelpoisuuden selvittäminen. Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaan edellä ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentissa tarkoitetusta koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle. Annetut määräykset ovat tarpeen, jotta koeluonteinen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain yleiset periaatteet. Ympäristönsuojelulain 64 :n mukaan viranomainen voi ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä antaa tarpeellisia määräyksiä toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, toiminnan tarkkailusta ja tiedottamisesta asukkaille sekä toiminnan järjestämiseen liittyvien jätelain mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä. (Määräykset 1 5)
Viranomainen voi määrätä, että ympäristönsuojelulain 64 :ssä tarkoitettua päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava. Ympäristökeskus katsoo, että määräys päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta on syytä antaa, koska on kyseessä Mikkelin talousalueen pohjaveden laadun turvaaminen ja koska maaperän kunnostukseen tähtäävät suunnitelmat koeluonteisesta toiminnasta ovat toteutusta vailla valmiit ja vielä riittävät resurssit on turvattu hankkeen läpiviemiseksi. Varsinainen maaperän kunnostaminen ja pohjaveden puhdistaminen pääsevät alkamaan sitä pikemmin mitä nopeammin koeluontoinen toiminta aloitetaan ja siitä saatavat tulokset päästään hyödyntämään. 7 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 30, 61, 63, 64, 101 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 51, 52 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) MAKSU 970 Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja sen nojalla alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) mukaisesti. Koeluonteisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 970 euroa. Ympäristölupainsinööri Ari Liimatainen Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Kapiteeli Oyj saantitodistuksella/lasku mukana
8 Tiedoksi Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Mikkelin kaupunki/kaupunginhallitus Mikkelin vesilaitos Suomen ympäristökeskus/sähköisenä Vaasan hallinto oikeus MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. LIITTEET Valitusosoitus
LIITE Etelä Savon ympäristökeskuksen päätökseen 11.7.2005 Dnro ESA 2005 Y 130 18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto oikeudelta. Päätös on annettu 11.7.2005. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy 10.8.2005. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto oikeuden kirjaamoon. Käynti ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, 65100 Vaasa Telefax: 010 36 42760 Puhelin: 010 36 42611 Aukioloaika: klo 8.00 16.15 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 80 euroa.