TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2006 Dnro ESA-2005-Y-102-18 ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Savon ympäristökeskukseen 14.6.2006. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Öljyalan palvelukeskus Oy c/o 51880-9-23 PL 1405 00101 Helsinki TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ILMOITUS Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Pilaantuneen alueen sijainti Juvan kunta kiinteistötunnus 178-403-3-43 Koikkalantie 1308 A 51880 Koikkala Kiinteistöjen omistaja Matti Väisänen Leskeläntie 68 51880 Koikkala Alueen kaavoitustilanne ja rajautuminen Kiinteistöllä oleva huoltamorakennus on varastokäytössä. Kohde sijaitsee haja-asutusalueella, jota ei ole kaavoitettu. Kiinteistön käyttöön tai kaavoitukseen ei ole suunnitteilla muutosta. Alue rajoittuu etelässä ja lännessä tiealueeseen, jonka takana on peltoa. Muissa ilmansuunnissa kohde rajoittuu peltoihin. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli Puh. 020 490 106 Faksi 020 490 4509 kirjaamo.esa@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/esa Jääkärinkatu 14 FI-50100 St. Michel, Finland Tfn +358 20 49 01 06 Fax +358 20 490 45 09 kirjaamo.esa@ymparisto.fi www.miljo.fi/esa

2 Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne Kiinteistöllä, jolla sijaitsi huoltoasema, harjoitettiin jakelutoimintaa 1958-1991. Rakennusta laajennettiin useaan otteeseen jakelutoiminnan aikana. Kiinteistöllä ei ole tiettävästi sattunut öljyvahinkoja. Sen maaperää ei ole tutkittu eikä sillä ole aiemmin tehty maaperän tai pohjaveden kunnostustoimenpiteitä. Kiinteistöllä on huoltamorakennus, joka on varastokäytössä. Polttonesteiden jakeluun liittyvät maanpäälliset rakenteet sekä maanalaiset säiliöt ja putkistot ovat pääosin yhä paikoillaan. Ajoväylä on hiekkapintainen, piha-alue on nurmettunut. Kunnostuskohteen maaperän, pohja- ja pintavesitietojen kuvaus Säiliö- ja jakelualueen pintamaat ovat täyttösoraa. Kohteen perusmaa on hiekkaista silttimoreenia. Syvin maaperäkairaus ulotettiin 5,0 metrin syvyyteen. Peruskallion pinnasta ei ole tietoa. Kohde ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella. Kairauspisteissä ei tavoitettu pohjavettä. Kiinteistön rengaskaivo ei ole talousvesikäytössä, koska kiinteistöllä ei asuta. Naapuruston kaivojen käytöstä ei ole tietoa. Kiinteistön rengaskaivossa vedenpinta on noin 1,65 m maanpinnan alapuolella. Sadevedet imeytyvät maastoon. Lähin vesistö Savilampi on noin 1,1 kilometriä kohteesta pohjoiseen ja Huosiosjoki noin 1,4 kilometriä kohteesta länteen. Kiinteistön vedenottona on pihan rengaskaivo. Jätevedet johdetaan saostuskaivojen kautta maastoon. Vettä ei kuitenkaan käytetä tai jätevesiä muodostu, sillä rakennus on varastokäytössä. Puhdistussuunnitelma Tehdyt tutkimukset Tutkimukset kohdistettiin polttoaineiden varastointi- ja jakelualueiden riskikohteisiin, joiksi määritettiin polttoaineiden jakeluun ja varastointiin liittyvien rakenteiden ympäristö. Kohteessa tehtiin maaperäkairauksia 10 pisteessä. Kairaukset tehtiin monitoimikairalla GM 50, joka on varustettu Dual-Tube ympäristönäytteenottokalustolla ja poravasaralla. Näytteitä otettiin kustakin tutkimuspisteestä 4 9 kappaletta eri kerrossyvyyksistä. Kairauspisteistä otettiin maanäytteitä, jotka tutkittiin kentällä aistinvaraisesti ja osittain Petro Flag-kokonaishiilivetyanalysaattorilla. Kenttähavaintojen perusteella valittiin 3 näytettä, joista analysoitiin laboratoriossa kokonaishiilivetypitoisuus (C 6 - C 35 ) jakeittain jakeittain (C 6 -C 10, C 11 -C 23 ja C 24 -C 35 ) sekä BTEX-yhdisteet, MTBE ja TAME. Laboratorioon lähetetyt maanäytteet kestävöitiin kuljetuksen ajaksi metanolilla laboratorion ohjeiden mukaan. Tutkimuksissa havaittiin keskitisleitä. BTEX-yhdisteitä tai bensiinin lisäaineita MTBE ja TAME ei havaittu merkittäviä määriä. Alueen kaivosta otettiin näyte kertakäyttöisellä noutimella 8.11.2005. Näytteestä analysoitiin laboratoriossa kokonaishiilivetypitoisuus (C 6 - C 35 ) jakeittain jakeittain (C 6 -C 10, C 11 -C 23 ja C 24 -C 35 ) sekä BTEX-yhdisteet, MTBE ja TAME. Vesinäytteessä havaittiin keskitisleitä. Muita tutkittuja yhdisteitä ei havaittu. Yhteenveto tutkimuksista Maanäytteiden laboratorioanalyyseissä havaittiin keskitisleitä (C 11 -C 23 ) näytteessä KP2 (NP2)/1,7-2,2 m (528 mg/kg). Muissa kairauspisteissä ei laboratorioanalyysein todettu

3 merkittäviä määriä polttoaineperäisiä hiilivetyjä. BTEX-yhdisteitä tai bensiinin lisäaineita MTBE ja TAME ei havaittu merkittäviä määriä. Lisäksi kenttämittauksissa havaittiin kohonneita kokonaishiilivetypitoisuuksia näytteissä KP1/0-1,0 m (431 mg/kg), KP2/1,7-2,2 m (939 mg/kg) ja KP2/2,5-3,1 m (642 mg/kg), KP3/1,6-2,2 m (371 mg/kg) ja KP3/4,0-5,0 m (309 mg/kg). Näytteenottopisteiden koodit ovat kunnostussuunnitelman mukaiset (Kunnostussuunnitelma, Kohde 51880-9-23, Koikkalantie 1308 A, Juva, Ramboll Finland Oy, 6.6.2006). Näytepisteissä ei havaittu vettä. Kiinteistöllä on rengaskaivo, jossa vedenpinta on noin 1,62 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kaivosta otetussa näytteessä keskitislepitoisuus oli 0,074 mg/l. Muita tutkittuja yhdisteitä ei havaittu. Kunnostustarpeen arviointi ja puhdistuksen tavoitetaso Maaperän kunto ei aiheuta välittömiä haittavaikutuksia luonto- tai elinympäristöön. Pohjavedessä havaitut haitta-ainepitoisuudet eivät edellytä kunnostustoimenpiteitä, koska maaperästä poistetaan haitta-aineet, jotka voivat kulkeutua pohjaveteen. Pilaantuneesta maaperästä aiheutuu kuitenkin rajoituksia alueen tulevalle käytölle. Kairauspisteen KP2 alueella maaperän pilaantuneisuus ylittää SAMASE-raportissa esitetyn keskitisleiden ohjearvon 300 mg/kg ja pohjavesipitoisuus vanhan asetuksen mukaisen mineraaliöljyn 0,05 mg/l enimmäispitoisuuden. Kiinteistöllä on maaperän kunnostustarve. Öljyalan Palvelukeskus Oy:n laatiman oppaan "öljyllä pilaantuneen maa-alueen kunnostaminen" mukaan kohteen riski arvioidaan luokkaan 1 (Pohjavesi pilaantunut). Riskiä lisää maaperässä olevat säiliöt ja putkistot sekä kohteen pohjaveden mahdollinen käyttö. Kunnostustavoitteeksi esitetään: Raskaat hiilivetyjakeet Keskitisleet Bensiinihiilivedyt Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni Ksyleenit MTBE 600 mg/kg 300 mg/kg 100 mg/kg 0,5 mg/kg 2 mg/kg 5 mg/kg 0,5 mg/kg 5 mg/kg Mikäli joistakin kunnostustöitä rajoittavista tekijöistä johtuen maaperään on jätettävä tavoitearvot ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, laaditaan kohteesta riskiarvio, minkä avulla päätetään mahdollisesti tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Kunnostuksen toteutus Kunnostusmenetelmä Kunnostus toteutetaan massanvaihtona. Öljyllä pilaantunut maa-aines poistetaan ja kuljetetaan asiaankuuluvan luvan omaavalle käsittelypaikalle. Poistetut maamassat korvataan muualta tuodulla pilaantumattomalla ja routimattomalla materiaalilla. Mikäli kunnostuskaivantoihin kertyy pilaantunutta vettä, pumpataan se siirrettävään tai kiinteistöllä sijaitsevan öljynerottimen kautta maastoon tai öljy poistetaan vedestä muulla

4 menetelmällä. Vaihtoehtoisesti öljyinen vesi poistetaan asiaankuuluvan luvan omaavalla imuautolla. Tutkimuspisteissä ei havaittu pohjavettä. Jätteiden käsittely Pilaantunut maa kaivetaan suoraan kuorma-autoihin ja kuljetetaan ao. luvan omaavalle jäteasemalle. Välivarastointia ei tehdä lukuun ottamatta lyhytaikaista siirtoa kaivannosta. Lopullinen vastaanottopaikka selvitetään kunnostusajankohdan kustannus- ja kapasiteettitilanteiden perusteella. Vastaanottopaikka ilmoitetaan valvovalle ympäristöviranomaiselle ennen massojen siirtoa kohteesta. Mahdollinen puhdas betoni (<150 mm) esitetään käytettäväksi kohteessa alustäyttöihin. Selvitys kunnostustavoitteen toteamisesta ja laadunvalvonnasta Työn valvojaksi nimetään ennen työn aloittamista ympäristöasiantuntija. Valvoja ohjaa massanvaihtoa kenttätestein ja laboratorioanalyysein kunnostussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Näytteenotto on esitetty oheisessa kunnostussuunnitelmassa. Pilaantuneen maan määräksi on arvioitu 500 tonnia. Maaperässä on pääosin keskitisleitä maksimissaan 528 mg/kg. Kaivusyvyys on noin 5 metriä. Kunnostustöitä valvoo ja ohjaa ympäristötekninen valvoja. Massanvaihtotyö tehdään ympäristötutkimusten yhteydessä saatuja analyysituloksia hyväksikäyttäen. Pilaantuneet maat rajataan kenttämittalaitteiden (Petro Flag-kokonaishiilivetyanalysaattori ja PID-fotoionisaattori) avulla. Pois kuljetettava öljyinen maa-aines lajitellaan hiilivetypitoisuuksien perusteella vastaanottavan laitoksen ohjeiden mukaisesti. Työn valvojan ja urakoitsijan yhteystiedot ilmoitetaan ennen töiden aloittamista työmaan aloitusilmoituksessa. Selvitys ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä Kunnostustyö ei aiheuta ympäristöön haitallisia vaikutuksia, koska pilaantunut maa kuljetetaan kohteesta välittömästi kaivun jälkeen pois. Työmaan normaalit suojatoimenpiteet ja turvallisuusohjeet on esitetty urakka-asiakirjoissa. Kunnostustyön aiheuttamat ympäristövaikutukset eivät merkittävästi poikkea normaalin maanrakentamisen vaikutuksista. Aikataulu Kyseessä on massavaihtotyö rajatulla alueella, joten kohteessa ei ole tarpeen laatia tarkempaa työjärjestystä. Kunnostustyöt on tarkoitus tehdä vuonna 2006, huomioiden kuitenkin öljysuojarahaston kunnostukseen käytettävissä olevat varat. Töiden kesto kokonaisuudessaan on noin kaksi viikkoa. Massanvaihtotyön arvioitu kesto on 5 päivää. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja.

5 ETELÄ-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Savon ympäristökeskus hyväksyy Öljyalan Palvelukeskus Oy:n jättämän, Juvan kunnan osoitteessa Koikkalantie 1308 A sijaitsevan 178-403-3-43 kiinteistön pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen 1. Kiinteistöltä on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden mineraaliöljypitoisuus ylittää raskaiden jakeiden osalta 600 mg/kg ka., keskiraskaiden jakeiden osalta 300 mg/kg ka., kevyiden jakeiden osalta arvoon 100 mg/kg ka. Bentseenin osalta maaperä puhdistetaan arvoon 0,5 mg/kg, tolueenin osalta arvoon 2 mg/kg, etyleenibentseenin osalta arvoon 5 mg/kg, ksyleenin osalta arvoon 0,5 mg/kg ja MTBE:n osalta arvoon 5 mg/kg. Maan puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että mainittuihin ohjearvopitoisuuksiin päästään. Maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (JhL 2 ) 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (JhL 2, 21, 40 ) 3. Hakijan on nimettävä henkilö ja hänelle varahenkilö, jotka vastaavat alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistöjen valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilöiden nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava viikkoa ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon, Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. (JhL 2, 21, 40 ) 4. Puhdistustyö on tehtävä asiantuntevan konsultin ja vastuuhenkilön johdolla ja valvonnassa. Konsultin ja vastuuhenkilön yhteystiedot on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse ympäristökeskukseen ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (JhL 2, 21, 40 ) 5. Maaperän puhdistuksen yhteydessä on varauduttava vesien käsittelyyn. Puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyvä vesi on poistettava kaivannoista kokonaan ja toimitettava, mikäli todetaan saastuneeksi, käsiteltäväksi asianomaiseen käsittelyluvan omaavaan laitokseen. (JhL 2, 21 ) Jätteen käsittely ja kuljetus 6. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää kohdassa 1 mainitut ohjearvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. Puhdas betonijäte voidaan kuitenkin hyödyntää kiinteistöllä alustäyttönä. (JhL 2, 21, 23, 40 ) 7. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla

6 ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa- ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 14 tarkoittamassa yhteenvetoraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. (JhL 40 ) 8. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haittaaineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen sekä pölyäminen aikana estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. (JhL 2, 15a, 21 ) Puhdistushankkeen seuranta 9. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia on seurattava kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haittaainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (JhL 2, 21, 40 ) 10. Kiinteistölle jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (JhL 2, 21, 40 ) 11. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto-, käsittely- ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä- Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (JhL 2, 21, 40 ) 12. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (JhL 2, 21, 40 ) 13. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä-Savon ympäristökeskukseen. (JhL 40 ) 14. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä ja tehdystä seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän laatuun on laadittava yhteenvetoraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Yhteenvetoraporttiin on sisällyttävä tutkimusraportit, työn aloitus- ja lopettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Yhteenvetoraportti on toimitettava kirjallisena Etelä-Savon ympäristökeskukseen sekä Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. (JhL 2, 21, 40 ) 15. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja alueelle on jäämässä kohdassa 1 esitettyä pitoisuutta suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on alueen puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunni-

7 telma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä-Savon ympäristökeskukselle. (JhL 21 ) Päätöksen perustelut Etelä-Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöllä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistön maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle tässä päätöksessä kunnostettavaksi määrätylle alueelle. Kohteen maaperä on pilaantunut tehdyn selvityksen perusteella arvioiden huoltoasematoiminnan seurauksena. Alueen maaperän pilaantuminen on tapahtunut ennen jätelain voimaantuloa. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22 :n mukaan, jos maaperän pilaantuminen on tapahtunut ennen jätelain voimaantuloa, asiaan sovelletaan aiemmin voimassa olleita säännöksiä kuitenkin niin, että asian käsittelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Tähän asiaan sovelletaan jätehuoltolakia. Valtioneuvosto ei ole määrännyt eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Suomessa on sovellettu ympäristöministeriön muistiossa 5/1994 ehdotettuja ohje- ja raja-arvoja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisessa. Muistiossa on asetettu ohjearvoksi edellä määräyksessä 1 lueteltujen aineiden osalta siinä esitetyt arvot. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haitta-aineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haittaainemääristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle. (Määräys 1) Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyön aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle. (Määräys 2-8) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 6) Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräys 9-15) ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä-Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93)18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan

8 on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus- ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Jätelaki (1072/1993) 77 Jätehuoltolaki (673/1978) 2, 15a, 21, 23 ja 40 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) MAKSU 308 euroa Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 38,5 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 8 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Tiedoksi Öljyalan Palvelukeskus, SOILI-ohjelma PL 1405 00101 Helsinki Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus, sähköisesti Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Juvan kunnan ilmoitustaululla.

9 MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupainsinööri Ari Liimatainen Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Asiakaskysely

10 LIITE 1 Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätökseen 29.6.2006 Dnro ESA-2005-Y-102-18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika Päätös on annettu 29.6.2006. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy 31.7.2006. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, 65100 Vaasa Telefax: 010 36 42760 Puhelin: 010 36 42611 Aukioloaika: klo 8.00-16.15 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.