Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marjo Katajisto 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Marjo Katajisto erityisasiantuntija 0503653713 marjo.katajisto@jhl.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä vastauksia. 5. Toimielimen nimi vastauksia. 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa vastauksia. 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: 9. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? kantaa Avoimet vastaukset: 10. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen?
kantaa Avoimet vastaukset: 11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. - 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit Pykälän perusteella sote-alueella sekä tuottamisvastuussa olevilla kunnilla ja kuntayhtymillä on oltava riittävät voimavarat laissa edellytettävien tehtävien hoitamiseen. Laissa tulisi määritellä voimavarojen kytkentä kuntatalousohjelmaan, jota uudistuva kuntalaki edellyttää. Saatavuuden ja laadun turvaamisen edellyttäessä palveluita voidaan keskittää. 5 :ssä säädetään myös, että palveluiden keskittäminen on mahdollista, jos niiden tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen sitä edellyttävät. Lakiluonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa ko. säännöstä on avattu, mutta huoleksi jää, ohjaako talous ja kustannustehokkuus ns. etäalueiden palveluiden keskittämistä taajamiin. 12. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset:
13. 12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? kantaa Avoimet vastaukset:
15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: vastauksia. 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? kantaa Avoimet vastaukset: - Järjestämispäätöksen laatimisen yhteydessä tulee arvioida henkilöstövaikutuksia sekä tuoda selkeästi järjestämispäätöksessä esille 17. 13 :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? kantaa Avoimet vastaukset:
18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. vastauksia. 19. Muita huomioita luvusta 2. - 11 mukaan järjestämisvastuuseen liittyy velvollisuus oman toiminnan seuraaminen ja kehittäminen. Yksityiskohtaisissa perusteluissa esille nostetaan seurattaviksi asioiksi palvelujen laatu, määrä ja vaikuttavuus. Suomessa on pitkä perinne kuntien toimivasta tuloksellisuustyöstä jota on toteutettu yhteistyössä kuntatyönantajien ja työntekijöitä edustavien järjestöjen kanssa. Siksi myös lakiluonnoksessa tulee nostaa esille myös tuloksellisuus osana palveluiden kehittämistä. Pelkkä laadun edistäminen irrallisena resursseista ei vastaa nykyajan vaatimuksia. Yksi hallitusohjelman kolmesta tavoitteesta tähtää julkisen talouden vakauttamiseen. Kuntatalouden osalta vakautta ja kestävyyttä edistetään mm. parantamalla kunnallisen toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta. kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiskampanjan yhteydessä on luotu käsikirja ja mittaristo arvioinnin välineeksi. Sote-palveluiden osalta yhteisesti luotoja työkaluja on tarpeen käyttää ja ulottaa arviointi myös yksityiseen palvelutuotantoon. 12 säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöstä valmisteltaessa on myös arvioitava sen henkilöstövaikutukset. Henkilöstövaikutuksia on käsiteltävä myös henkilöstön edustajien kanssa (yt-neuvottelu). Järjestämispäätöksen valmisteluun on sotealueen ja tuottamisvastuullisten kuntien/kuntayhtymien lisäksi osallistuttava myös ko. tuottajavastuullisten henkilöstöedustus. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan palvelut tulisi toteuttaa tavalla, joka asiakkaan kannalta muodostaa hyvin toimivan kokonaisuuden. Kuntalaisen näkökulmasta uudistuksen tulee näkyä arjessa sujuvimpina palveluketjuina ilman turhia pompotteluja, oikeutena saada palveluita oikeaan aikaan sekä oikeutena pitkäaikaisiin, turvallisiin asiakassuhteisiin. Palveluntuottajina kunnilla/kuntayhtymillä on mahdollisuus koota yhteen silpuksi hajonneita palveluketjuja ja kehittää niiden kokonaisuutta ilman kilpailutusvelvoitetta. Palveluketjut syntyvät monen ammattilaisen erilaisesta osaamisesta, siksi on myös huolehdittava peruspalvelujen /tukipalvelujen integroimisesta kiinteäksi osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja. Yksityiskohtaisissa perusteluissa palveluiden kokonaisuutta olisi tarpeen avata ja liittää kokonaisuuteen asiakkaan tarvitsemat sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalvelut esim. laitoshuolto-, ateria-, kuljetus- sekä turvallisuuspalvelut tai välinehuolto. Lakiesityksen 12 :ssä mainitaan sote-alueen tuottamisvastuu tukipalveluista. Lakiesityksessä termi tukipalvelut jää kuitenkin tulkinnanvaraiseksi: onko kyseessä esim. sosiaalihuoltoasetuksen mukaiset kotipalvelun tukipalvelut vai tietohallintoon, talouteen tms. tekniseen tehtäviin liittyvät tukipalvelut. Epäselvät termit lainsäädännössä aiheuttavat turhaa tulkinnanvaraisuutta. Jotta vältyttäisiin järjestämispäätöksien sisällöllisistä isoilta alueellisilta eroilta, palvelutuotannon kehittämisen tueksi rakennettava valtakunnallisia asiakastarpeiden arviointityökaluja, hyödynnettävä kunta-alalla tehtyä tuloksellisuus työtä ja sitä varten kehitettyjä analyysityökaluja.
20. 14 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: 21. 15 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? kantaa Avoimet vastaukset:
22. Muita huomioita luvusta 3. - 15 on termi tukipalvelut on tulkinnanvarainen. Tukipalvelut on lakiesityksessä määriteltävä selvästi. Jos tukipalveluilla tarkoitetaan esim. sosiaalihuollon kotipalveluun liittyviä tukipalveluita, niitä ei ole tarkoituksenmukaista erottaa tuottajavastuultaan muusta sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Palvelukokonaisuudet syntyvät monen ammattilaisen erilaisesta osaamisesta, siksi on myös huolehdittava peruspalvelujen /tukipalvelujen integroimisesta kiinteäksi osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja. 18 Omavalvontaohjelmat. Pykälä edellyttää, että tuottamisvastuussa oleva kunnan tai kuntayhtymän on laadittava omavalvontaohjelma. Siihen on sisällytettävä mm. suunnitelma laadunhallinnasta. Olisi syytä harkita, riittääkö järjestämispäätökseen kirjatut velvoitteet oman toiminnan seuraamisesta ja kehittämisestä tuloksellisuuden- ja laadunhallinnan työkaluksi. Lisäksi samoja kriteereitä toiminnan seurannassa ja arvioinnissa olisi noudatettava ostopalveluita tuottavilta yhteisöiltä ja palveluseteliyrittäjiltä. 23. 19 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? kantaa Avoimet vastaukset: 24. 23 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? kantaa
Avoimet vastaukset: 25. Muita huomioita luvusta 4. - Sote-alueen kuntayhtymän toimielimiin on nimettävä myös henkilöstön edustus. Näin varmistetaan henkilöstön osallisuus, kokemukset ja osaaminen palvelutuotannon kehittämisestä. Lisäksi sote-alueen hallinto tekee järjestämispäätöstä valmistellessaan ja hyväksyessään monia yt-menettelyä edellyttäviä päätöksiä, joten henkilöstön edustus on tältäkin osin perusteltua. 26. 28 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? kantaa Avoimet vastaukset: 27. 29 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? kantaa Avoimet vastaukset:
28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? kantaa Avoimet vastaukset: 29. Muita huomioita luvusta 5. - Valtion ja sote-alueiden välisessä neuvottelumenettelyssä sekä sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan/kuntayhtymän välisessä tulosohjauksessa tulee huomioida koko kunta-alaa koskevat tuottavuus- ja tuloksellisuustavoitteet. Valtion neuvottelu- ja ohjausosapuolen tulee olla monialainen- ja hallinnollinen mm. sosiaali- ja terveyspolitiikan, kehittämisen ja kuntatalouden hallinnan näkökulmasta. Ohjaustoiminnassa olisi hyvä olla suoraan myös kuntakentän edustus esim. Kuntaliiton kautta sekä alan kehittämiseen ja tutkimukseen keskittyvän asiantuntijalaitoksen THL:n edustus. 30. 33 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa
31. 34 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 32. 36 :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: 33. 37 39 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia?
kantaa Avoimet vastaukset: 34. 40 46 :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa Avoimet vastaukset: 35. Muita huomioita luvusta 6. - 33-34 Rahoitukseen on kokonaisuudessaan vaikea ottaa kantaa tässä vaiheessa, koska koelaskelmia kustannusvaikutuksista ei ole eikä vielä tiedetä valtionosuusuudistuksen vaikutuksista kuntatalouteen. Lisäksi budjettiriihessä sovitun menokattokehysten vaikutuksia ei voi arvioida, koska järjestelmää valmistellaan parhaillaan. Rahoituksessa on huomioitava se, että kuntatuottajien tuloksellisuuden kehittämisen tulee olla kannattavaa. 37-39 Sote-uudistuksessa on sote-yhteistyön tiivistämisen ohella tärkeää huolehtia siitä, että sosiaalihuollon palvelut, ja alan kaikki koulutustasot sekä tutkimuksen sekä kehittämisen toimijat saadaan verkotettua edistämään yhteisiä tavoitteita. Samalla kun sote-palveluita organisoidaan enemmän yhteen, tarvitaan alueilla myös yhdenmukaiset tukirakenteet. Sosiaalihuollon tutkimuksen vahvistamiseksi tarvitaan sekä valtakunnallisesti vahvistettavaa että sote-alueet kattavia tutkimusohjelmia sekä rahoitusjärjestelmä. Nämä on mahdollista toteuttaa yhteistyössä terveydenhuollon lainsäädännössä vakiinnutetun järjestelmän kanssa kummankin vahvuusalueet tunnistaen. Palvelurakenneuudistuksessa tarvitaan vastaavat säädökset myös sosiaalihuollon tutkimuksen vakiinnuttamiseen.
36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. vastauksia. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. vastauksia. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.) vastauksia. 39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? vastauksia. 40. 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: 41. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti?
kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 42. 11 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? kantaa Avoimet vastaukset: 43. 12 :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? kantaa Avoimet vastaukset:
44. Muita huomioita voimaanpanolaista. - Palvelussuhdeturva Hallitusohjelman mukaan henkilöstön asema muutosprosesseissa turvataan nykylainsäädännön tasoisena. Sote-uudistus esityksessä kuvatuin tavoin epäilemättä saa aikaan merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Hallinnolliset toimet palvelurakenteiden uudistamistyössä johtavat kymmenien tuhansien palkansaajien työnantajan vaihtumiseen. Mikäli henkilöstön asemaa ei turvata, joutuvat kunta-alan palkansaajat keskenään täysin erilaiseen asemaan riippuen siitä, ovatko he kuntajaon kautta syntyneen uuden kunnan palveluksessa vai sote-uudistuksen perusteissa esiteltyjen uusien työnantajien palveluksessa. JHL esittää, että henkilöstön asemasta ja yhteistoimintavelvollisuudesta sote-uudistuksen yhteydessä tulee säätää vastaavasti kuin kuntajakojen osalta kuntarakennelaissa (478/2013 ) alkaen 1. järjestämispäätöksen voimaantulosta. Vaihtoehtoisesti palvelussuhdeturvan pituus tulee määritellä vähintään 1. järjestämispäätöksen voimassaoloajan kestäväksi (4 vuotta). Uudistuvien sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllisten tavoitteiden tulee ohjata palveluiden sisällöllistä kehittämistä. Henkilöstön on oltava vahvasti mukana tässä kehittämistyössä. -Palvelussuhdeturva helpottaa uudistuksen läpivientiä ja auttaa osaltaan sosiaali ja terveysalaa selviämään voimakkaan eläköitymisen haasteista. -luotava yhtenäiset toimintatavat organisaatioiden muutostilanteisiin ja henkilöstön aseman turvaamiseen ja tukea muutosten hallintaa ja laadukasta johtamista sekä palveluiden sisällöllistä ja kehittämistä sekä integraation etenemistä -aktiivinen toiminta palvelussuhdeturvan aikana edesauttaa, että henkilöstöllä on valmius muutoksiin ja siirtymiseen uuteen yksikköön tai uusiin työtehtäviin -täydennys-, lisä tai uudelleenkoulutusta -henkilöstön tehtävärakenteiden ja keskinäisen työnjaon sekä toimintatapojen kehittämistä vastaamaan palvelutarpeita -Mahdollisuus kehittää toimivat palveluketjut ja huomioida kaikkien osaaminen Liikkeenluovutusperiaatteen toteutuminen varmistettava kaikissa tilanteissa Liikkeenluovutuksen periaatteiden on toteuduttava kaikissa tilanteissa, jotka edellyttävät järjestämispäätöksenmukaisia tuottamisvastuun siirtoja/tai palveluverkon tapahtuvia muutoksia, jolloin palvelupisteitä/toimintayksiköitä saatetaan alueella lakkauttaa tai yhdistää. Yhteistoiminta ja henkilöstön osallisuus varmistettava Yhteistoiminnan osalta korostamme, että henkilöstö tulee paikallisesti ja ylikunnallisesti ottaa alusta pitäen mukaan uudistuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Yhteistoimintavelvoite on ulotettava myös sote-alueiden kuntayhtymiin, kun ne valmistelevat järjestämispäätöstä. Siinä sovitaan monesta henkilöstöön vaikuttavasta tekijästä (mm. palvelurakenne, kilpailuttaminen jne.), jotka edellyttävät yhteistoimintaneuvotteluja. Uudistuvien sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllisten tavoitteiden tulee ohjata palveluiden sisällöllistä kehittämistä. Henkilöstön on oltava vahvasti mukana tässä kehittämistyössä. Vain henkilöstön osallisuuden ja asiantuntemuksen hyödyntäminen johtaa toimiviin ja tehokkaisiin ratkaisuihin. Muutoksissa on välttämätöntä huolehtia yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa. Yhteistoimintaa on oltava valmistelun jokaisessa vaiheessa ja
jokaisella tasolla ja kaikkien henkilöstöryhmien osalta. Sote-alueen hallintoon myös henkilöstön edustus Sote-alueen kuntayhtymän toimielimiin on nimettävä myös henkilöstön edustus. Näin varmistetaan osallisuus päätösten valmistelussa ja huomioidaan henkilöstön näkemykset. Työsuojelunäkökulma esille uudistusta valmisteltaessa Työsuojeluvaltuutetun asiantuntemus, kokemus ja erilaiset vaikutusmahdollisuudet (yhteys myös työterveyshuoltoon) on saatava tehokkaaseen käyttöön henkilöstön jaksamisen tukemiseksi muutoksen eri vaiheissa. Organisaation, työjärjestelyjen ja henkilöstömäärän muutoksista aiheutuu fyysistä ja /tai psyykkistä kuormitusta, jolla voi olla monenlaisia vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja työkykyyn. Määräaikaiset palvelussuhteet Järjestämispäätös, joka hyväksytään joka 4.vuosi, ei saa muodostua määräaikaisten palvelussuhteiden perusteeksi. Sote-alueen palvelutuottajat eivät saa käyttää perusteena tilauskannan epävarmuutta määräaikaisten palvelussuhteiden perustaneena. Harmonisointi ja työehdot Uudistus saattaa monen työntekijän kohdalla merkitä työnantajan vaihtumista. Vaihdostilanteissa palkka- ja työehdot on harmonisoitava. Viime kädessä valtion on varattava riittävästi varoja tähän tarkoitukseen korvamerkittyjen valtionosuuksien muodossa. On kestämätöntä, jos ollaan pitkään tilanteessa, jossa saman työnantajan palveluksessa samaa työtä tekevien henkilöiden työehdot poikkeavat toisistaan. JHL esittää, sosiaali- ja terveyslainsäädäntöön otetaan määräys, jonka mukaan harmonisointi on toteutettava enintään kolmessa vuodessa. Verovapaat matkustamis- ja majoittumiskustannusten korvaukset työskenneltäessä säännöllisesti useammassa työnantajan toimipaikassa Työntekijöiden työtehtäviin saattaa tulevaisuudessa kuulua yhä enenevässä määrin työskentely säännöllisesti työnantajansa useassa eri toimipaikassa. Tällaisessa tilanteessa tuloverolain 71 :n 1 momentin mukaan työntekijän veronalaista tuloa ei ole työnantajan hänelle maksama matkustamiskustannusten eikä kohtuullisten majoittumiskustannusten korvaus matkasta, jonka työntekijä työtehtäviensä hoitamiseksi tekee ns. toissijaiseen työpaikkaansa. Tuloverolain tarkoittama työntekijän toissijainen työpaikka on hänen työnantajansa (tai työnantajan kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön) vakituinen toimipaikka, joka sijaitsee toisella paikkakunnalla tai toisessa valtiossa kuin työntekijän ensisijaisena pidettävä varsinainen työpaikka. Työntekijällä voi verotuksessa olla yhtä aikaa myös useampia toissijaisia työpaikkoja. Ensisijaisena varsinaisena työpaikkana on verotuskäytännössä yleensä pidetty sitä työpaikkaa, jossa työntekijä pääasiallisesti työskentelee ja jonka läheisyydessä on hänen vakituinen asuntonsa. Työntekijän toissijaisen työpaikan on siis sijaittava eri kunnassa kuin hänen ensisijaisen varsinaisen työpaikansa, jotta matkustamis- ja majoittumiskustannusten korvaukset olisivat työntekijälle verovapaita. Myös Verohallinnon ohjeen Työmatkakustannusten korvaukset verotuksessa (7.2.2014, dnro A19/200/2014) mukaan (ohjeen kohta 3.2 Varsinainen työpaikka ), jos työntekijä työskentelee säännöllisesti saman työnantajan useassa eri toimipaikassa saman kunnan alueella, kaikki työnantajan toimipaikat ovat hänen
varsinaisia työpaikkojaan. Tällöin työntekijän tekemiä matkoja kodin ja tietyn toimipaikan tai myöskään matkoja eri toimipaikkojen välillä ei voida korvata hänelle verovapaasti. Verohallinnon em. ohjeen kohdassa 3.3 Toissijainen työpaikka todetaan myös, että kuntaliitokset voivat aiheuttaa muutoksia verovapaiden korvausten maksamiseen. Verohallinnon ohjeen mukaan, jos kuntaliitoksen yhteydessä aiemmin eri kuntien alueella sijainneet työnantajan toimipaikat sijaitsevat liitoksen jälkeen saman kunnan alueella, minkään toimipaikoista ei jatkossa enää voida katsoa olevan työntekijän toissijainen työpaikka vaan ne ovat kaikki hänen varsinaisia työpaikkojaan. Tällöin työntekijän tekemiä matkoja entiseen toissijaiseen työpaikkaansa ei voida korvata hänelle enää verovapaasti vaikka työntekijän työskentelyolosuhteissa ei olisi tapahtunut mitään muutoksia. Kuntaliitosten yleistyessä tilanteen voidaan tältä osin katsoa olevan täysin kestämätön. Lisäksi kunnat ovat kooltaan hyvin erikokoisia: saman työnantajan palveluksessa samanlaisia tehtäviä hoitavat työntekijät voivat sattumanvaraisesti joutua verotuksellisesti eriarvoiseen asemaan riippuen esim. asuinpaikkakunnastaan ja työskentelyolosuhteistaan. Sote-uudistuksessa tämä näkökohta on syytä ottaa huomioon. Jotta edellä mainittu ongelma työntekijöiden verotuskohtelussa saataisiin ratkaistua, edellyttää se tuloverolain muuttamista. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: 46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? - Uudistuksen suunnittelu ja toimeenpano tapahtuu yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Yhteistoimintaa on oltava valmistelun jokaisessa vaiheessa ja jokaisella tasolla ja kaikkien henkilöstöryhmien osalta.
47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. - 1.Henkilöstön asema turvattava joko kuntarakennelain 29 :ää vastaavasti tai 1. järjestämispäätöksen voimassaoloajan. 2.Uudistus saattaa monen työntekijän kohdalla merkitä työnantajan vaihtumista. Vaihdostilanteissa palkka- ja työehdot on harmonisoitava. Harmonisointi on toteutettava enintään kolmessa vuodessa. Valtion on varattava riittävästi varoja tähän tarkoitukseen korvamerkittyjen valtionosuuksien muodossa. 3.Uudistuksen suunnittelu ja toimeenpano tapahtuu yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Yhteistoimintaa on oltava valmistelun jokaisessa vaiheessa ja jokaisella tasolla ja kaikkien henkilöstöryhmien osalta. 4.Liikkeenluovutusperiaatteen toteutuminen varmistettava kaikissa tilanteissa. 5.Joka 4.vuosi päätettävä järjestämispäätös ei saa johtaa määräaikaisten palvelussuhteiden lisääntymiseen. 6.Sote-alueen kuntayhtymän toimielimiin on nimettävä myös henkilöstön edustus. Näin varmistetaan osallisuus päätösten valmistelussa ja huomioidaan henkilöstön näkemykset. 7.Hallitus päätti budjettiriihessään valmistella sote-alueiden ohjausta varten menokehysjärjestelmän. Järjestelmä valmistuu lokakuun 2014 loppuun mennessä, joten sen sisältö ja vaikutukset ovat vielä auki. JHL nostaa esille kuitenkin muutamia näkökulmia: Sote-palveluiden budjettikehys ei saa olla mekaaninen menokatto, joka vaarantaa sote-uudistuksen tavoittene tuottaa palvelut kuntalaisten tarpeiden mukaan. Menokattokehys saattaa olla uhkana sille, että kansalaisten omarahoitusosuudet kasvavat Mahdolliset säästöt on uhka myös henkilöstölle 8.Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis- ja tuottamisrakenteen tulee olla sellainen, joka riittävästi kannustaa ja ohjaa mm. erikoissairaanhoitoa rakennekehitykseen ja ehkäisee kilpavarustelua. 9.Teemallinen kuntayhtymä voisi tulevaisuudessa tuottaa kunnallista työterveyshuoltoa ja näin saattaa se kiinteäksi osaksi muuta sosiaali- ja terveydenhuollon- palveluita erillisorganisoinnin ja eriarvoistavan resurssiallokoinnin sijaan.